Dhvany-aloka 2ª Parte - Anandavardhana

Jagadananda Das

Dhvany-aloka - Anandavardhana: 1ª Parte

Dhvany-aloka 2ª Parte - Anandavardhana

|| 3.9 ||

rasa-bandhoktam aucityaà bhäti sarvatra saàçritä |

racanä viñayäpekñaà tat tu kiïcid vibhedavat ||

athavä padyavad gadya-bandhe’pi rasa-bandhoktam aucityaà sarvatra saàçritä racanä bhavati | tat tu viñayäpekñaà kiïcid viçeñavad bhavati, na tu sarväkäram | tathä hi gadya-bandhe’py atidérgha-samäsä racanä na vipralambha-çåìgära-karuëayor äkhyäyikäyäm api çobhate | näöakädäv apy asamäsaiva na raudra-vérädi-varëane | viñayäpekñaà tv aucityaà pramäëato’pakåñyate prakåñyate ca | tathä hy äkhyäyikäyäà nätyantam asamäsä sva-viñaye’pi näöakädau nätidérgha-samäsä ceti saìghaöanäyä dig-anusartavyä || 3.9 ||

idäném alakñya-krama-vyaìgyo dhvaniù prabandhätmä rämäyaëa-mahäbhäratädau prakäçamänaù prasiddha eva | tasya tu yathä prakäçanaà tat pratipädyate—

|| 3.10-14 ||

vibhävabhävänubhäva-saïcäry-aucitya-cäruëaù |

vidhiù kathä-çarérasya våttasyotprekñitasya vä ||

itivåtta-vaçäyätäà tyaktvänanuguëäà sthitim |

utprekñyäpy antaräbhéñöa-rasocita-kathonnayaù ||

sandhi-sandhy-aìga-ghaöanaà rasäbhivyakty-apekñayä |

na tu kevalayä çästra-sthiti-sampädanecchayä ||

uddépana-praçamane yathävasaram antarä |

rasasyärabdha-viçränter anusandhänam aìginaù ||

alaìkåténäà çaktäv apy änurüpyeëa yojanam |

prabandhasya rasädénäà vyaïjakatve nibandhanam ||

prabandho’pi rasädénäà vyaïjaka ity uktaà tasya vyaïjakatve nibandhanam | prathamaà tävad vibhäva-bhävänubhäva-saïcäry-aucitya-cäruëaù kathä-çarérasya vidhir yathäyathaà pratipipädayiñita-rasa-bhävädy-apekñayä ya ucito vibhävo bhävo’nubhävaù saïcäré vä tad-aucitya-cäruëaù kathä-çarérasya vidhir vyaïjakatve nibandhanam ekam | tatra vibhävaucityaà tävat prasiddham | bhävaucityaà tu prakåty-aucityät | prakåtir hy uttama-madhyamädhama-bhävena divya-mänuñädi-bhävena ca vibhediné | täà yathäyatham anusåtyäsaìkérëaù sthäyé bhäva upanibadhyamäna aucitya-bhäg bhavati | anyathä tu kevala-mänuñäçrayeëa divyasya kevala-divyäçrayeëa vä kevala-mänuñasyotsähädaya upanibadhyamänä anucitä bhavanti | tathä ca kevala-mänuñasya räjäder varëane saptärëava-laìghanädi-lakñaëä vyäpärä upanibadhyamänä sauñöhava-bhåto’pi nérasä eva niyamena bhavanti, tatra tv anaucityam eva hetuù |

nanu näga-loka-gamanädayaù sätavähana-prabhåténäà çrüyante, tad-aloka-sämänya-prabhävätiçaya-varëane kim anaucityaà sarvorvé-bharaëa-kñamäëäà kñamä-bhujäm iti | na tad asti ; na vayaà brümo yat prabhävätiçaya-varëanam anucitaà räjïäm, kià tu kevala-mänuñäçrayeëa yotpädya-vastu-kathä kriyate tasyäà divyam aucityaà na yojanéyam | divya-mänuñyäyäà tu kathäyäm ubhayaucitya-yojanam aviruddham eva | yathä päëòv-ädi-kathäyäm | sätavähanädiñu tu yeñu yävad apadänaà çrüyate teñu tävan-mätram anugamyamänam anuguëatvena pratibhäsate | vyatiriktaà tu teñäm evopanibadhyamänam anucitam |

tad ayam atra paramärthaù—

anaucityäd åte nänyad rasa-bhangasya käraëam |

prasiddhaucitya-bandhas tu rasasyopaniñat parä ||

ata eva ca bharate prakhyäta-vastu-viñayatvaà prakhyätodätta-näyakatvaà ca näöakasyävaçya-kartavyatayopanyastam | tena hi näyakaucityänaucitya-viñaye kavir na vyämuhyati | yas tütpädya-vastu näöakädi kuryät tasyäprasiddhänucita-näyaka-svabhäva-varëane mahän pramädaù |

nanu yady utsähädi-bhäva-varëane kathaïcid divya-mänuñyädy-aucitya-parékñä kriyate tat kriyatäm, raty-ädau tu kià tayä prayojanam ? ratir hi bhäratavarñocitenaiva vyavahäreëa divyänäm api varëanéyeti sthitiù | naivam | tatraucityätikrameëa sutaräà doñaù | tathä hy adhama-prakåtyaucityenottama-prakåteù çåìgäropanibandhane kä bhaven nopahäsyatä |

trividhaà prakåty-aucityaà bhärate varñe’py asti çåìgära-viñayam |

yat tu divyam aucityaà tat tatränupakärakam eveti cet—na vayaà divyam aucityaà çåìgära-viñayam anyat kiïcid brümaù | kià tarhi ? bhäratavarña-viñaye yathottama-näyakeñu räjädiñu çåìgäropanibandhas tathä divyäçrayo’pi çobhate | na ca räjädiñu prasiddha-grämya-çåìgäropanibandhanaà prasiddhaà näöakädau, tathaiva deveñu tat parihartavyam |

näöakäder abhineyärthatväd abhinayasya ca sambhoga-çåìgära-viñayasyäsabhyatvät tatra parihära iti cet—na; yady abhinayasyaivaà-viñayasyäsabhyatä tat kävyasyaivaà-viñayasya sä kena niväryate ? tasmäd abhineyärthe’nabhineyärthe vä kävye yad uttama-prakåte räjäder uttama-prakåtibhir näyikäbhiù saha grämya-sambhoga-varëanaà tat pitroù sambhoga-varëanam iva sutaräm asabhyam | tathaivottama-devatädi-viñayam |

na ca sambhoga-çåìgärasya surata-lakñaëa evaikaù prakäraù, yävad anye’pi prabhedäù paraspara-prema-darçanädayaù sambhavanti, te kasmäd uttama-prakåti-viñaye na varëyante ? tasmäd utsähavad ratäv api prakåty-aucityam anusartavyam | tathaiva vismayädiñu | yat tv evaà-vidhe viñaye mahäkavénäm apy asamékñya-käritä lakñye dåçyate sa doña eva | sa tu çakti-tiraskåtatvät teñäà na lakñyata ity uktam eva | anubhävaucityaà tu bharatädau prasiddham eva |

iyat tücyate—bharatädi-viracitäà sthitià cänuvartamänena mahäkavi-prabandhäàç ca paryälocayatä sva-pratibhäà cänusaratä kavinävahita-cetasä bhütvä vibhävädy-aucitya-bhraàça-parityäge paraù prayatno vidheyaù | aucityavataù kathä-çarérasya våttasyotprekñitasya vä graho vyaïjaka ity anenaitat pratipädayati—yad itihäsädiñu kathäsu rasavatéñu vividhäsu satéñv api yat tatra vibhävädy-aucityavat kathä-çaréraà tad eva grähyaà netarat | våttäd api ca kathä-çaréräd utprekñite viçeñataù prayatnavatä bhavitavyam | tatra hy anavadhänät skhalataù kaver avyutpatti-sambhävanä mahaté bhavati |

parikara-çlokaç cätra—

kathä-çaréram utpädya-vastu käryaà tathä tathä |

yathä rasa-mayaà sarvam eva tat pratibhäsate ||

tatra cäbhyupäyaù samyag-vibhävädy-aucityänusaraëam | tac ca darçitam eva | kià ca—

santi siddha-rasa-prakhyä ye ca rämäyaëädayaù |

kathäçrayä na tair yojyä svecchä rasa-virodhiné ||

teñu hi kathäçrayeñu tävat svecchaiva na yojyä | yad uktam—"kathä-märge na cätikramaù" |

svecchäpi yadi yojyä tad-rasa-virodhiné na yojyä |

idam aparaà prabandhasya rasäbhivyaïjakatve nibandhanam | itivåtta-vaçäyätäà kathaïcid rasänanuguëäà sthitià tyaktvä punar utprekñyäpy antaräbhéñöa-rasocita-kathonnayo vidheyaù yathä kälidäsa-prabandheñu | yathä ca sarvasena-viracite hari-vijaye | yathä ca madéya evärjuna-carite mahäkävye | kavinä kävyam upanibadhnatä sarvätmanä rasa-paratantreëa bhavitavyam | tatretivåtte yadi rasänanuguëäà sthitià paçyet tademäà bhaìktväpi svatantratayä rasänuguëaà kathäntaram utpädayet | na hi kaver itivåtta-mätra-nirvahaëena kiïcit prayojanam, itihäsäd eva tat-siddheù |

rasädi-vyaïjakatve prabandhasya cedam anyan mukhyaà nibandhanam, yat-sandhénäà mukha-pratimukha-garbhävamarça-nirvahaëäkhyänäà tad-aìgänäà copakñepädénäà ghaöanaà rasäbhivyakty-apekñayä, yathä ratnävalyäm | na tu kevalaà çästra-sthiti-sampädanecchayä | yathä veëé-saàhäre viläsäkhyasya pratimukha-sandhy-aìgasya prakåta-rasa-nibandhänanuguëam api dvitéye’ìke bharata-matänusaraëa-mätrecchayä ghaöanam |

idaà cäparaà prabandhasya rasa-vyaïjakatve nimittaà yad uddépana-praçamane yathävasaram antarä rasasya, yathä ratnävalyäm eva | punar ärabdha-viçränte rasasyäìgino’nusandhiç ca, yathä täpasa-vatsaräje |

prabandha-viçeñasya näöakäde rasa-vyakti-nimittam idaà cäparam avagantavyaà yad alaìkåténäà çaktäv apy änurüpyeëa yojanam | çakto hi kaviù kadäcid alaìkära-nibandhane tad äkñiptatayaivänapekñita-rasa-bandhaù prabandham ärabhate tad-upadeçärtham idam uktam | dåçyante ca kavayo’laìkära-nibandhanaika-rasä anapekñita-rasäù prabandheñu |

|| 3.15 ||

kià ca—

anusvänopamätmäpi prabhedo ya udähåtaù |

dhvaner asya prabandheñu bhäsate so’pi keñucit ||

asya vivakñitäny apara-väcyasya dhvaner anuraëana-rüpa-vyaìgyo’pi yaù prabheda udähåto dviprakäraù so’pi prabandheñu keñucid dyotate | tad yathä madhumathana-vijaye päïcajanyoktiñu | yathä vä mamaiva kämadevasya sahacara-samägame viñama-bäëa-léläyäm |

yathä ca gådhra-gomäyu-saàvädädau mahäbhärate || 3.15 ||

|| 3.16 ||

sup-tiì-vacana-sambandhais tathä käraka-çaktibhiù |

kåt-tad dhita-samäsaiç ca dyotyo’lakñya-kramaù kvacit ||

alakñya-kramo dhvaner ätmä rasädiù sub-viçeñais tiì-viçeñair vacana-viçeñaiù sambandha-viçeñaiù käraka-çaktibhiù kåd-viçeñais tad dhita-viçeñaiù samäsaiç ceti | ca-çabdän nipätopasarga-kälädibhiù prayuktair abhivyajyamäno dåçyate |

yathä—

nyakkäro hy ayam eva me yad arayas taträpy asau täpasaù

so’py atraiva nihanti räkñasa-kulaà jévaty aho rävaëaù |

dhig dhik cakra-jitaà prabodhitavatä kià kumbhakarëena vä

svarga-grämaöikä-viluëöhana-våthocchünaiù kim ebhir bhujaiù ||¹

atra hi çloke bhüyasä sarveñäm apy eñäà sphuöam eva vyaïjakatvaà dåçyate | tatra "me yad arayaù" ity anena sup-sambandha-vacanänäm abhivyaïjakatvam | "taträpy asau täpasaù" ity atra tad dhita-nipätayoù | "so’py atraiva nihanti räkñasa-kulaà jévaty aho rävaëaù" ity atra tiì-käraka-çakténäm | "dhig dhik cakra-jitam" ity ädau çlokärdhe kåt-tad dhita-samäsopasargäëäm |

evaà-vidhasya vyaïjaka-bhüyastve ca ghaöamäne kävyasya sarvätiçäyiné bandha-cchäyä samunmélati | yatra hi vyaìgyävabhäsinaù padasyaikasyaiva tävad ävirbhävas taträpi kävye käpi bandha-cchäyä kim uta yatra teñäà bahünäà samaväyaù | yathätränantarodita-çloke | atra hi rävaëa ity asmin pade’rthäntara-saàkramita-väcyena dhvani-prabhedenälaìkåte’pi punar anantaroktänäà vyaïjaka-prakäräëäm udbhäsanam | dåçyante ca mahätmanäà pratibhä-viçeña-bhäjäà bähulyenaivaà-vidhä bandha-prakäräù | yathä maharñer vyäsasya—

atikränta-sukhäù käläù pratyupasthita-däruëäù |

çvaù çvaù päpéya-divasä påthivé gata-yauvanä ||

atra hi kåt-tad dhita-vacanair alakñya-krama-vyaìgyaù, "påthivé gata-yauvanä" ity anena cätyanta-tiraskåta-väcyo dhvaniù prakäçitaù | eñäà ca sub-ädénäm ekaikaçaù samuditänäà ca vyaïjakatvaà mahä-kavénäà prabandheñu präyeëa dåçyate | sub-antasya vyaïjakatvaà yathä—

tälaiù çiïjad-valaya-subhagaiù käntayä nartito me |

yäm adhyäste divasa-vigame nélakaëöhaù suhåd vaù ||

tiì-antasya yathä—

abasara rouà cia ëimmiäià mä puàsa me haacchéià |

daàsaëa-mettum bhettehià jehià hiaaà tuha ëa ëäaà ||]

[apasara roditum eva nirmite mä puàsaya hate akñiëé me |

darçana-mätronmattäbhyäà yäbhyäà tava hådayam evaà-rüpaà na jïätam ||]

yathä vä—

mä panthaà rundhéo abehi bälaa ahosi ahiréo |

amhea ëiricchäo suëëa-gharaà rakkhidabbaà ëo ||²

[mä panthänaà rudhaù apehi bälaka aprauòha aho asi ahrékaù |

vayaà para-tanträ yataù çünya-gåhaà mämakaà rakñaëéyaà vartate ||]

sambandhasya yathä—

aëëatta vacca bälaa hnäantéà kià maà puloesi eaà |

bho jää-bhéruäëaà taòam bia ëa hoi ||

[anyatra vraja bälaka snäntéà kià mäà pralokayasy etat |

bho jäyä-bhérukäëäà taöam eva na bhavati ||]

kåtaka-prayogeñu präkåteñu tad dhita-viñaye vyaïjakatvam ävedyata eva | avajïätiçaye kaù ? samäsänäà ca våtty-aucityena viniyojane | nipätänäà vyaïjakatvaà yathä—

ayam eka-pade tayä viyogaù

priyayä copanataù suduùsaho me |

nava-väridharodayäd ahobhir

bhavitavyaà ca nirätapärdha-ramyaiù ||

ity atra ca-çabdaù | yathä vä—

muhur aìguli-saàvåtädharauñöhaà

pratiñedhäkñara-viklaväbhirämam |

mukham aàsa-vivarti pakñmaläkñyäù

katham apy unnamitaà na cumbitaà tu ||

atra tu-çabdaù |

nipätänäà prasiddham apéha dyotakatvaà rasäpekñayoktam iti drañöavyam | upasargäëäà vyaïjakatvaà yathä—

néväräù çuka-garbha-koöara-mukha-bhrañöäs tarüëäm adhaù

prasnigdhäù kvacid iìgudé-phala-bhidaù sücyanta evopaläù |

viçväsopagamäd abhinna-gatayaù çabdaà sahante mågäs

toyädhära-pathäç ca valkala-çikhä-niñyanda-lekhäìkitäù || ity ädau |

dviträëäà copasargäëäm ekatra pade yaù prayogaù so’pi rasa-vyakty-anuguëatayaiva nirdoñaù | yathä—"prabhraçyaty uttaréya-tviñi tamasi samudvékñya vétävåtén dräg jantün" ity ädau | yathä vä—"manuñya-våttyä samupäcarantam" ity ädau |

nipätänäm api tathaiva | yathä—"aho batäsi spåhaëéya-véryaù" ity ädau | yathä vä—

ye jévanti na mänti ye sma vapuñi prétyä pranåtyanti ca

prasyandi-pramadäçravaù pulakitä dåñöe guëiny ürjite |

hä dhik kañöam aho kva yämi çaraëaà teñäà janänäà kåte

nétänäà pralayaà çaöhena vidhinä sädhu-dviñaù puñyatä || ity ädau |

pada-paunaruktyaà ca vyaïjakatväpekñayaiva kadäcitprayujyamänaà çobhämävahati |

yathä—

yad vaïcanähita-matir bahu-cäöu-garbhaà

käryonmukhaù khala-janaù kåtakaà bravéti |

tat sädhavo na na vidanti vidanti kintu

kartuà våthä-praëayam asya na pärayanti || ity ädau |

kälasya vyaïjakatvaà yathä—

sama-viñama-nirviçeñäù samantato manda-manda-saïcäräù |

aciräd bhaviñyanti panthäno manorathänäm api durlaìghyäù ||

atra hy aciräd bhaviñyanti panthäna ity atra bhaviñyantéty asmin pade pratyayaù käla-viçeñäbhidhäyé rasa-paripoña-hetuù prakäçate | ayaà hi gäthärthaù praväsa-vipralambha-çåìgära-vibhävatayä vibhävyamäno rasavän | yathätra pratyayäàço vyaïjakas tathä kvacit prakåty-aàço’pi dåçyate | yathä—

tad gehaà nata-bhitti mandiram idaà labdhävagähaà divaù

sä dhenur jaraté caranti kariëäm etä ghanäbhä ghaöäù |

sa kñudro musala-dhvaniù kalam idaà saìgétakaà yoñitäm

äçcaryaà divasair dvijo’yam iyatéà bhümià samäropitaù ||

atra çloke divasair ity asmin pade prakåty-aàço’pi dyotakaù | sarva-nämnäà ca vyaïjakatvaà yathänantarokte çloke | atra ca sarva-nämnäm eva vyaïjakatvaà hådi vyavasthäpya kavinä kvety-ädi-çabda-prayogo na kåtaù | anayä diçä sahådayair anye’pi vyaïjaka-viçeñäù svayam utprekñaëéyäù | etac ca sarvaà pada-väkya-racanä-dyotanoktyaiva gatärtham api vaicitryeëa vyutpattaye punar-uktam |

nanu cärtha-sämarthyäkñepyä rasädaya ity uktam, tathä ca subädénäà vyaïjakatva-vaicitrya-kathanam ananvitam eva | uktam atra padänäà vyaïjakatvokty-avasare | kià cärtha-viçeñäkñepyatve’pi rasädénäà teñäm artha-viçeñäëäà vyaïjaka-çabdävinäbhävitväd yathä-pradarçitaà vyaïjaka-svarüpa-parijïänaà vibhajyopayujyata eva | çabda-viçeñäëäà cänyatra ca cärutvaà yad vibhägenopadarçitaà tad api teñäà vyaïjakatvenaivävasthitam ity avagantavyam |

yaträpi na tat sampratibhäsate taträpi vyaïjake racanäntare yad adåñöaà sauñöhavaà teñäà praväha-patitänäà tad eväbhyäsäd apoddhåtänäm apy avabhäsata ity avasätavyam | ko’nyathä tulye väcakatve çabdänäà cärutva-viñayo viçeñaù syät | anya eväsau sahådaya-saàvedya iti cet, kim idaà sahådayatvaà näma ? kià rasa-bhävänapekña-kävyäçrita-samaya-viçeñäbhijïatvam, uta rasa-bhävädi-maya-kävya-svarüpa-parijïäna-naipuëyam | pürvasmin pakñe tathävidha-sahådaya-vyavasthäpitänäà çabda-viçeñäëäà cärutva-niyamo na syät | punaù samayäntareëänyathäpi vyavasthäpana-sambhavät | dvitéyasmiàs tu pakñe rasajïataiva sahådayatvam iti | tathä-vidhaiù sahådayaiù saàvedyo rasädi-samarpaëa-sämarthyam eva naisargikaà çabdänäà viçeña iti vyaïjakatväçrayy eva teñäà mukhyaà cärutvam |

väcakatväçrayäëäà tu prasäda evärthäpekñäyäà teñäà viçeñaù | arthänapekñäyäà tv anupräsädir eva || 3.15-16 ||

evaà rasädénäà vyaïjaka-svarüpam abhidhäya teñäm eva virodhi-rüpaà lakñayitum idam upakramyate—

|| 3.17 ||

prabandhe muktake väpi rasädén bandhum icchatä |

yatnaù käryaù sumatinä parihäre virodhinäm ||

prabandhe muktake väpi rasa-bhäva-nibandhanaà pratyädåta-manäù kavir virodhi-parihäre paraà yatnam ädadhéta | anyathä tv asya rasa-mayaù çloka eko’pi samyaì na sampadyate || 3.17 ||

käni punas täni virodhéni yäni yatnataù kaveù parihartavyäni ? ity ucyate—

|| 3.18-19 ||

virodhi-rasa-sambandhi-vibhävädi-parigrahaù |

vistareëänvitasyäpi vastuno’nyasya varëanam ||

akäëòa eva vicchittir akäëòe ca prakäçanam |

paripoñaà gatasyäpi paunaùpunyena dépanam |

rasasya syäd virodhäya våtty-anaucityam eva ca ||

prastuta-rasäpekñayä virodhé yo rasas tasya sambandhinäà vibhäva-bhävänubhävänäà parigraho rasa-virodha-hetukaù sambhavanéyaù | tatra virodhi-rasa-vibhäva-parigraho yathä çänta-rasa-vibhäveñu tad-vibhävatayaiva nirüpiteñv anantaram eva çåìgärädi-vibhäva-varëane | virodhi-rasa-bhäva-parigraho yathä priyaà prati praëaya-kalaha-kupitäsu käminéñu vairägya-kathäbhir anunaye | virodhi-rasänubhäva-parigraho yathä praëaya-kupitäyäà priyäyäm aprasédantyäà näyakasya kopäveça-vivaçasya raudränubhäva-varëane |

ayaà cänyo rasa-bhaìga-hetur yat prastuta-rasäpekñayä vastuno’nyasya kathaïcid anvitasyäpi vistareëa kathanam | yathä vipralambha-çåìgäre näyakasya kasyacid varëayitum upakränte kaver yamakädy-alaìkära-nibandhana-rasikatayä mahatä prabandhena parvatädi-varëane | ayaà cäparo rasa-bhaìga-hetur avagantavyo yad akäëòa eva vicchittiù rasasyäkaëòa eva ca prakäçanam | tatränavasare virämo rasasya yathä näyakasya kasyacit spåhaëéya-samägamayä näyikayä kayäcit paräà paripoña-padavéà präpte çåìgäre vidite ca parasparänuräge samägamopäya-cintocitaà vyavahäram utsåjya svatantratayä vyäpäräntara-varëane | anavasare ca prakäçanaà rasasya yathä pravåtte pravåtta-vividha-véra-saìkñaye kalpa-saìkñaya-kalpe saìgräme räma-deva-präyasyäpi tävan näyakasyänupakränta-vipralambha-çåìgärasya nimittam ucitam antareëaiva çåìgära-kathäyäm avatära-varëane | na caivaà-vidhe viñaye daiva-vyämohitatvaà kathä-puruñasya parihäro yato rasa-bandha eva kaveù prädhänyena pravåtti-nibandhanaà yuktam | itivåtta-varëanaà tad-upäya evety uktaà präk "älokärthi yathä dépa-çikhäyäà yatnavän janaù" ity ädinä |

ata eva cetivåtta-mätra-varëana-prädhänye’ìgäìgi-bhäva-rahita-rasa-bhäva-nibandhena ca kavénäm evaà-vidhäni skhalitäni bhavantéti rasädi-rüpa-vyaìgya-tätparyam evaiñäà yuktam iti yatno’smäbhir ärabdho na dhvani-pratipädana-mäträbhiniveçena | punaç cäyam anyo rasa-bhaìga-hetur avadhäraëéyo yat paripoñaà gatasyäpi rasasya paunaùpunyena dépanam | upabhukto hi rasaù sva-sämagré-labdha-paripoñaù punaù punaù parämåçyamänaù parimläna-kusuma-kalpaù kalpate | tathä våtter vyavahärasya yad anaucityaà tad api rasa-bhaìga-hetur eva | yathä näyakaà prati näyikäyäù kasyäçcid ucitäà bhaìgim antareëa svayaà sambhogäbhiläña-kathane | yadi vä våtténäà bharata-prasiddhänäà kaiçikyädénäà kävyälaìkäräntara-prasiddhänäm upanägarikädyänäà vä yad anaucityam aviñaye nibandhanaà tad api rasa-bhaìga-hetuù | evam eñäà rasa-virodhinäm anyeñäà cänayä diçä svayam utprekñitänäà parihäre sat-kavibhir avahitair bhavitavyam |

parikara-çlokäç cätra—

mukhyä vyäpära-viñayäù sukavénäà rasädayaù |

teñäm nibandhane bhävye taiù sadaiväpramädibhiù ||

nérasas tu prabandho yaù so’paçabdo mahän kaveù |

sa tenäkavir eva syäd anyenäsmåta-lakñaëaù ||

pürve viçåìkhala-giraù kavayaù präpya-kértayaù |

tän samäçritya na tyäjyä nétir eñä manéñiëä ||

välméki-vyäsa-mukhyäç ca ye prakhyätäù kavéçvaräù |

tad-abhipräya-bähyo’yaà näsmäbhir darçito nayaù || iti || 3.19 ||

|| 3.20 ||

vivakñite rase labdha-pratiñöhe tu virodhinäm |

bädhyänäm aìga-bhävaà vä präptänäm uktir acchalä ||

sva-sämagryä labdha-paripoñe tu vivakñite rase virodhinäà virodhi-rasäìgänäà bädhyänäm aìga-bhävaà vä präptänäà satäm uktir adoñä | bädhyatvaà hi virodhinäà çakyäbhibhavatve sati nänyathä | tathä ca teñäm uktiù prastuta-rasa-paripoñäyaiva sampadyate | aìga-bhävaà präptänäà ca teñäà virodhitvam eva nivartate | aìga-bhäva-präptir hi teñäà sväbhäviké samäropa-kåtä vä | tatra yeñäà naisargiké teñäà tävad uktäv avirodha eva | yathä vipralambha-çåìgäre tad-aìgänäà vyädhy-ädénäà teñäà ca tad-aìgänäm evädoño nätad-aìgänäm | tad-aìgatve ca sambhavaty api maraëasyopanyäso na jyäyän | äçraya-vicchede rasasyätyanta-viccheda-präpteù | karuëasya tu tathä-vidhe viñaye paripoño bhaviñyatéti cet na ; yasyäprastutatvät prastutasya ca vicchedät | yatra tu karuëa-rasasyaiva kävyärthatvaà taträvirodhaù | çåìgäre vä maraëasyädérgha-käla-pratyäpatti-sambhave kadäcid upanibandho nätyanta-virodhé | dérgha-käla-pratyäpattau tu tasyäntarä praväha-viccheda evety evaà-vidhetivåttopanibandhanaà rasa-bandha-pradhänena kavinä parihartavyam |

tatra labdha-pratiñöhe tu vivakñite rase virodhi-rasäìgänäà bädhyatvenoktäv adoño yathä—

kväkaryaà çaça-lakñmaëaù kva ca kulaà bhüyo’pi dåçyeta sä

doñäëäà praçamäya me çrutam aho kope’pi käntaà mukham |

kià vakñyanty apakalmañäù kåta-dhiyaù svapne’pi sä durlabhä

cetaù svästhyam upaihi kaù khalu yuvä dhanyo’dharaà päsyati ||

yathä vä puëòarékasya mahäçvetäà prati pravåtta-nirbharänurägasya dvitéya-muni-kumäropadeça-varëane | sväbhävikyäm aìga-bhäva-präptäv adoño yathä—

bhramim aratim alasa-hådayatäà

pralayaà mürcchäà tamaù çaréra-sädam |

maraëaà ca jalada-bhujagajaà

prasahya kurute viñaà viyoginénäm || ity ädau |

samäropitäyäm apy avirodho yathä—"päëòu-kñämam" ity ädau | iyaà cäìga-bhäva-präptir anyä yadädhikärikatvät pradhäna ekasmin väkyärthe rasayor bhävayor vä paraspara-virodhinor dvayor aìga-bhäva-gamanaà tasyäm api na doñaù | yathoktaà "kñipto hästävalagnaù" ity ädau | kathaà taträvirodha iti cet, dvayor api tayor anya-paratvena vyavasthänät | anya-paratve’pi virodhinoù kathaà virodha-nivåttir iti cet, ucyate—vidhau viruddha-samäveçasya duñöatvaà nänuväde | yathä—

ehi gaccha patottiñöha vada maunaà samäcara |

evam äçä-graha-grastaiù kréòanti dhanino’rthibhiù || ity ädau |

atra hi vidhi-pratiñedhayor anüdyamänatvena samäveçe na virodhas tathehäpi bhaviñyati | çloke hy asminn érñyä-vipralambha-çåìgära-karuëa-vastunor na vidhéyamänatvam | tripura-ripu-prabhävätiçayasya väkyärthatvät tad-aìgatvena ca tayor vyavasthänät |

na ca raseñu vidhy-anuväda-vyavahäro nästéti çakyaà vaktum, teñäà väkyärthatvenäbhyupagamät | väkyärthasya väcyasya ca yau vidhy-anuvädau tau tad-äkñiptänäà rasänäà kena väryate | yair vä säkñät-kävyärthatä rasädénäà näbhyupagamyate, tais teñäà tan-nimittatä tävad avaçyam abhyupagantavyä | tathäpy atra çloke na virodhaù |

yasmäd anüdyamänäìga-nimittobhaya-rasa-vastu-sahakäriëo vidhéyamänäàçäd bhäva-viçeña-pratétir utpadyate tataç ca na kaçcid virodhaù | dåçyate hi viruddhobhaya-sahakäriëaù käraëät kärya-viçeñotpattiù | viruddha-phalotpädana-hetutvaà hi yugapad ekasya käraëasya viruddhaà na tu viruddhobhaya-sahakäritvam | evaà-vidha-viruddha-padärtha-viñayaù katham abhinayaù prayoktavya iti cet, anüdyamänaivaà-vidha-väcya-viñaye yä värtä säträpi bhaviñyati | evaà-vidhy-anuvädanayäçrayeëätra çloke parihåtas tävad virodhaù |

kià ca näyakasyäbhinandanéyodayasya kasyacit prabhävätiçaya-varëane tat-pratipakñäëäà yaù karuëo rasaù sa parékñakäëäà na vaiklavyam ädadhäti pratyuta préty-atiçaya-nimittatäà pratipadyata ity atas tasya kuëöha-çaktikatvät tad-virodha-vidhäyino na kaçcid doñaù | tasmäd väkyärthé-bhütasya rasasya bhävasya vä virodhé rasa-virodhéti vaktuà nyäyyaù, na tv aìga-bhütasya kasyacit |

athavä väkyärthé-bhütasyäpi kasyacit karuëa-rasa-viñayasya tädåçena çåìgära-vastunä bhaìgi-viçeñäçrayeëa saàyojanaà rasa-paripoñäyaiva jäyate | yataù prakåti-madhuräù padärthäù çocanéyatäà präptäù präg-avasthä-bhävibhiù saàsmaryamäëair viläsair adhikataraà çokäveçam upajanayanti | yathä—

ayaà sa raçanotkarñé péna-stana-vimardanaù |

näbhyüru-jaghana-sparçé névé-visraàsanaù karaù || ity ädau |

tad atra tripura-yuvaténäà çämbhavaù çarägnir ärdräparädhaù kämé yathä vyavaharati sma | tathä vyavahåtavän ity anenäpi prakäreëästy eva nirvirodhatvam | tasmäd yathä yathä nirüpyate tathä tathätra doñäbhävaù | itthaà ca—

krämantyaù kñata-komaläìguli-galad-raktaiù sadarbhäù sthaléù

pädaiù pätita-yävakair iva patad-bäñpämbu-dhautänanäù |

bhétä bhartå-karävalambita-karäs tvad-vairi-nätho’dhunä

dävägnià parito bhramanti punar apy udyad-vivähä iva ||

ity evam ädénäà sarveñäm eva nirvirodhatvam avagantavyam | evaà tävad rasädénäà virodhi-rasädibhiù samäveçäsamäveçayor viñaya-vibhägo darçitaù || 3.20 ||

idänéà teñäm eka-prabandha-viniveçane nyäyyo yaù kramas taà pratipädayitum ucyate—

|| 3.21 ||

prasiddhe’pi prabandhänäà nänä-rasa-nibandhane |

eko raso’ìgékartavyas teñäm utkarñam icchatä ||

prabandheñu mahäkävyädiñu näöakädiñu vä viprakérëatayäìgäìgi-bhävena bahavo rasä upanibadhyanta ity atra prasiddhau satyäm api yaù prabandhänäà chäyätiçaya-yogam icchati tena teñäà rasänäm anyatamaù kaçcid vivakñito raso’ìgitvena viniveçayitavya ity ayaà yuktataro märgaù || 3.21 ||

nanu rasäntareñu bahuñu präpta-paripoñeñu satsu katham ekasyäìgitä na virudhyata ity äçaìkyedam ucyate—

|| 3.22 ||

rasäntara-samäveçaù prastutasya rasasya yaù |

nopahanty aìgitäà so’sya sthäyitvenävabhäsinaù ||

prabandheñu prathamataraà prastutaù san punaù punar anusandhéyamänatvena sthäyé yo rasas tasya sakala-bandha-vyäpino rasäntarair antaräla-vartibhiù samäveço yaù sa näìgitäm upahanti ||3.22||

etad evopapädayitum ucyate—

|| 3.23 ||

käryam ekaà yathä vyäpi prabandhasya vidhéyate |

tathä rasasyäpi vidhau virodho naiva vidyate ||

sandhyädi-mayasya prabandha-çarérasya yathä käryam ekam anuyäyi vyäpakaà kalpyate na ca tat-käryäntarair na saìkéryate, na ca taiù saìkéryamäëasyäpi tasya prädhänyam apacéyate, tathaiva rasasyäpy ekasya sanniveçe kriyamäëe virodho na kaçcit | pratyuta pratyudita-vivekänäm anusandhänavatäà sa-cetasäà tathä-vidhe viñaye prahlädätiçayaù pravartate ||3.23||

nanu yeñäà rasänäà parasparävirodhaù yathä—véra-çåìgärayoù çåìgära-häsyayo raudra-çåìgärayor vérädbhutayor véra-raudrayo raudra-karuëayoù çåìgärädbhutayor vä tatra bhavatv aìgäìgi-bhävaù | teñäà tu sa kathaà bhaved yeñäà parasparaà bädhya-bädhaka-bhävaù ? yathä—çåìgära-bébhatsayor véra-bhayänakayoù çänta-raudrayoù çanta-çåìgärayor vä ity äçaìkyedam ucyate—

|| 3.24 ||

avirodhé virodhé vä raso’ìgini rasäntare |

paripoñaà na netavyas tathä syäd avirodhitä ||

aìgini rasäntare çåìgärädau prabandha-vyaìgye sati avirodhé virodhé vä rasaù paripoñaà na netavyaù | taträvirodhino rasasyäìgi-rasäpekñayäty antam ädhikyaà na kartavyam ity ayaà prathamaù paripoña-parihäraù | utkarña-sämye’pi tayor virodhäsambhavät | yathä—

ekato roditi priyä anyataù samara-türya-nirghoñaù |

snehena raëa-rasena ca bhaöasya doläyitaà hådayam |

yathä vä—

kaëöhäc chitväkñamälävalayam iva kare häram ävartayanté

kåtvä paryaìka-bandhaà viñadhara-patinä mekhaläyä guëena |

mithyä-manträbhijäpasphurad-adhara-puöa-vyaïjitävyakta-häsä

devé sandhyäbhyasüyä hasita-paçupatis tatra dåñöä tu vo’vyät || ity atra |

aìgirasa-viruddhänäà vyabhicäriëäà präcuryeëäniveçanam, niveçane vä kñipram eväìgirasa-vyabhicäry-anuvåttir iti dvitéyaù | aìgatvena punaù punaù pratyavekñä paripoñaà néyamänasyäpy aìga-bhütasya rasasyeti tåtéyaù | anayä diçänye’pi prakärä utprekñaëéyäù | virodhinas tu rasasyäìgirasäpekñayä kasyacin nyünatä sampädanéyä | yathä çänte’ìgini çåìgärasya çåìgäre vä çäntasya | paripoña-rahitasya rasasya kathaà rasatvam iti cet—uktam aträìgirasäpekñayeti | aìgino hi rasasya yävän paripoñas täväàs tasya na kartavyaù, svatas tu sambhavé paripoñaù kena väryate | etac cäpekñikaà prakarña-yogitvam ekasya rasasya bahu-raseñu prabandheñu rasänäm aìgäìgi-bhävam anabhyupagacchatäpy açakya-pratikñepam ity anena prakäreëävirodhinäà virodhinäà ca rasänäm aìgäìgi-bhävena samäveçe prabandheñu syäd avirodhaù | etac ca sarvaà yeñäà raso rasäntarasya vyabhicäré bhavati iti darçanaà tan-matenocyate | matäntare’pi rasänäà sthäyino bhävä upacäräd rasa-çabdenoktäs teñäm aìgatvaà nirvirodham eva || 3.24 ||

evam avirodhinäà virodhinäà ca prabandha-sthenäìginä rasena samäveçe sädhäraëam avirodhopäyaà pratipädyedänéà virodhi-viñayam eva taà pratipädayitum idam ucyate—

|| 3.25 ||

viruddhaikäçrayo yas tu virodhé sthäyino bhavet |

sa vibhinnäçrayaù käryas tasya poñe’py adoñatä ||

ekädhikaraëy avirodhé nairantarya-virodhé ceti dvividho virodhé | tatra prabandha-sthena sthäyinäìginä rasenaucityäpekñayä viruddhaikäçrayo yo virodhé yathä véreëa bhayänakaù sa vibhinnäçrayaù käryaù | tasya vérasya ya äçrayaù kathänäyakas tad-vipakña-viñaye sanniveçayitavyaù | tathä sati ca tasya virodhino’pi yaù paripoñaù sa nirdoñaù | vipakña-viñaye hi bhayätiçaya-varëane näyakasya naya-paräkramädi-sampat sutaräm uddyotitä bhavati | etac ca madéye’rjuna-carite’rjunasya pätälävataraëa-prasaìge vaiçadyena pradarçitam |

evam aikädhikaraëya-virodhinaù prabandha-sthena sthäyinä rasenäìga-bhäva-gamane nirvirodhatvaà yathä tathä tad darçitam | dvitéyasya tu tat pratipädayitum ucyate—

|| 3.26 ||

ekäçrayatve nirdoño nairantarye virodhavän |

rasäntara-vyavadhinä raso vyaìgyaù sumedhasä ||

yaù punar ekädhikaraëatve nirvirodho nairantarye tu virodhé sa rasäntara-vyavadhänena prabandhe niveçayitavyaù | yathä çänta-çåìgärau nägänande niveçitau | çäntaç ca tåñëä-kñaya-sukhasya yaù paripoñas tal-lakñaëo rasaù pratéyata eva | tathä coktam—

yac ca käma-sukhaà loke yac ca divyaà mahat sukham |

tåñëäkñaya-sukhasyaite närhataù ñoòaçéà kaläm ||

yadi näma sarva-janänubhava-gocaratä tasya nästi naitävatäsäv aloka-sämänya-mahänubhäva-citta-våtti-viçeñaù pratikñeptuà çakyaù | na ca vére tasyäntar-bhävaù kartuà yuktaù | tasyäbhimäna-mayatvena vyavasthäpanät | asya cähaìkära-praçamaika-rüpatayä sthiteù | tayoç caivaà-vidha-viçeña-sadbhäve’pi yady aikyaà parikalpyate tad véra-raudrayor api tathä prasaìgaù | dayä-vérädénäà ca citta-våtti-viçeñäëäà sarväkäram ahaìkära-rahitatvena çänta-rasa-prabhedatvam, itarathä tu véra-prabhedatvam iti vyavasthäpyamäne na kaçcid virodhaù |

tad evam asti çänto rasaù | tasya cäviruddha-rasa-vyavadhänena prabandhe virodhi-rasa-samäveçe saty api nirvirodhatvam | yathä pradarçite viñaye ||3.26||

etad eva sthiré-kartum idam ucyate—

|| 3.27 ||

rasäntaräntaritayor eka-väkya-sthayor api |

nivartate hi rasayoù samäveçe virodhitä ||

rasäntara-vyavahitayor eka-prabandha-sthayor virodhitä nivartata ity atra na käcid bhräntiù |

yasmäd eka-väkya-sthayor api rasayor uktayä nétyä viruddhatä nivartate | yathä—

bhü-reëu-digdhän nava-pärijäta-

mälä-rajo-väsita-bähu-madhyäù |

gäòhaà çiväbhiù parirabhyamäëän

suräìganäçliñöa-bhujän taräläù ||

sa-çoëitaiù kravya-bhujäà sphuradbhiù

pakñaiù khagänäm u pavéjyamänän |

saàvéjitäç candana-väri-sekaiù

sugandhibhiù kalpa-latä-dukülaiù ||

vimäna-paryaìka-tale niñaëëäù

kutühaläviñöatayä tadäném |

nirdiçyamänäà lalanäìgulébhir

véräù sva-dehän patitän apaçyan || ity ädau |

atra hi çåìgära-bébhatsayos tad-aìgayor vä véra-rasa-vyavadhänena samäveço na virodhé |

|| 3.28 ||

virodham avirodhaà ca sarvatretthaà nirüpayet |

viçeñatas tu çåìgäre sukumäratamä hy asau ||

yathokta-lakñaëänusäreëa virodhävirodhau sarveñu raseñu prabandhe’nyatra ca nirüpayet sahådayaù; viçeñatas tu çåìgäre | sa hi rati-paripoñätmakatväd rateç ca svalpenäpi nimittena bhaìga-sambhavät sukumäratamaù sarvebhyo rasebhyo manäg api virodhi-samäveçaà na sahate |

|| 3.29 ||

avadhänätiçayavän rase tatraiva sat-kaviù |

bhavet tasmin pramädo hi jhaöity evopalakñyate ||

tatraiva ca rase sarvebhyo’pi rasebhyaù saukumäryätiçaya-yogini kavir avadhänavän prayatnavän syät | tatra hi pramädyatas tasya sahådaya-madhye kñipram evävajïäna-viñayatä bhavati | çåìgära-raso hi saàsäriëäà niyamenänubhava-viñayatvät sarva-rasebhyaù kamanéyatayä pradhäna-bhütaù |

evaà ca sati—

|| 3.30 ||

vineyän unmukhé-kartuà kävya-çobhärtham eva vä |

tad-viruddha-rasa-sparças tad-aìgänäà na duñyati ||

çåìgära-viruddha-rasa-sparçaù çåìgäräìgänäà yaù sa na kevalam avirodha-lakñaëa-yoge sati na duñyati yävad vineyän unmukhékartuà kävya-çobhärtham eva vä kriyamäëo na duñyati |

çåìgära-rasäìgair unmukhé-kåtäù santo hi vineyäù sukhaà vinayopadeçän gåhëanti |

sad-äcäropadeça-rüpä hi näöakädi-goñöhé vineya-jana-hitärtham eva munibhir avatäritä |

kià ca çåìgärasya sakala-jana-mano-haräbhirämatvät tad-aìga-samäveçaù kävye çobhätiçayaà puñyatéty anenäpi prakäreëa virodhini rase çåìgäräìga-samäveço na virodhé |

tataç ca—

satyaà manoramä rämäù satyaà ramyä vibhütayaù |

kià tu mattäìganäpäìga-bhaìga-lolaà hi jévitam ||

ity ädiñu nästi rasa-virodha-doñaù |

|| 3.31 ||

vijïäyetthaà rasädénäm avirodha-virodhayoù |

viñayaà sukaviù kävyaà kurvan muhyati na kvacit ||

ittham anenänantaroktena prakäreëa rasädénäà rasa-bhäva-tad-äbhäsänäà parasparaà virodhasyävirodhasya ca viñayaà vijïäya sukaviù kävya-viñaye pratibhätiçaya-yuktaù kävyaà kurvan na kvacin muhyati | evaà rasädiñu virodhävirodha-nirüpaëasyopayogitvaà pratipädya vyaïjaka-väcya-väcaka-nirüpaëasyäpi tad-viñayasya tat pratipädyate—

|| 3.32 ||

väcyänäà väcakänäà ca yad aucityena yojanam |

rasädi-viñayeëaitat karma mukhyaà mahä-kaveù ||

väcyänäm itivåtta-viçeñäëäà väcakänäà ca tad-viñayäëäà rasädi-viñayeëaucityena yad yojanam etan mahäkaver mukhyaà karma | ayam eva hi mahäkaver mukhyo vyäpäro yad rasädénäm eva mukhyatayä kävyärthékåtya tad-vyakty-anuguëatvena çabdänäm arthänäà copanibandhanam ||3.32||

etac ca rasäditätparyeëa kävyanibandhanaà bharatädävapi suprasiddham eveti pratipädayitum äha—

|| 3.33 ||

rasädy-anuguëatvena vyavahäro’rtha-çabdayoù |

aucityavänyastä etä våttayo dvividhäù sthitäù ||

vyavahäro hi våttir ity ucyate | tatra rasänuguëa aucityavän väcyäçrayo yo vyavahäras tä etäù kaiçiky-ädyä våttayaù | väcakäçrayäç copanägarikädyäù | våttayo hi rasädi-tätparyeëa saàniveçitäù käm api näöyasya kävyasya ca chäyäm ävahanti | rasädayo hi dvayor api tayor jéva-bhütäù | itivåttädi tu çaréra-bhütam eva |

atra kecid ähuù—"guëa-guëi-vyavahäro rasädénäm itivåttädibhiù saha yuktaù, na tu jéva-çaréra-vyavahäraù | rasädi-mayaà hi väcyaà pratibhäsate na tu rasädibhiù påthag-bhütam" iti | atrocyate—yadi rasädi-mayam eva väcyaà yathä gauratva-mayaà çaréram | evaà sati yathä çarére pratibhäsamäne niyamenaiva gauratvaà pratibhäsate sarvasya tathä väcyena sahaiva rasädayo’pi sahådayasyäsahådayasya ca pratibhäseran | na caivam; tathä caitat pratipäditam eva prathamoddyote |

syän matam | ratnänäm iva jätyatvaà pratipattå-viçeñataù saàvedyaà väcyänäà rasädi-rüpatvam iti | naivam | yato yathä jätyatvena pratibhäsamäne ratne ratna-svarüpänatiriktatvam eva tasya lakñyate tathä rasädénäm api vibhävänubhävädi-rüpa-väcyävyatiriktatvam eva lakñyeta | na caivam; na hi vibhävänubhäva-vyabhicäriëa eva rasä iti kasyacid avagamaù | ata eva ca vibhävädi-pratéty-avinäbhäviné rasädénäà pratétir iti tat-pratétyoù kärya-käraëa-bhävena vyavasthänät kramo’vaçyambhävé | sa tu läghavän na prakäçyate "ity alakñya-kramä eva santo vyaìgyä rasädayaù" ity uktam |

nanu çabda eva prakaraëädy-avacchinno väcya-vyaìgyayoù samam eva pratétim upajanayatéti kià tatra krama-kalpanayä | na hi çabdasya väcya-pratéti-parämarça eva vyaïjakatve nibandhanam | tathä hi gétädi-çabdebhyo’pi rasäbhivyaktir asti | na ca teñäm antarä väcya-parämarçaù |

aträpi brümaù—prakaraëädy-avacchedena vyaïjakatvaà çabdänäm ity anumatam evaitad asmäkam | kià tu tad-vyaïjakatvaà teñäà kadäcit svarüpa-viçeña-nibandhanaà kadäcid väcaka-çakti-nibandhanam | tatra yeñäà väcaka-çakti-nibandhanaà teñäà yadi väcya-pratétim antareëaiva svarüpa-pratétyä niñpannaà tad bhaven na tarhi väcaka-çakti-nibandhanam | atha tan-nibandhanaà tan-niyamenaiva väcya-väcaka-bhäva-pratéty-uttara-kälatvaà vyaìgya-pratéteù präptam eva |

sa tu kramo yadi läghavän na lakñyate tat kià kriyate | yadi ca väcya-pratétim antareëaiva prakaraëädy-avacchinna-çabda-mätra-sädhyä rasädi-pratétiù syät tad-anavadhärita-prakaraëänäà väcya-väcakabhäve ca svayam avyutpannänäà pratipattèëäà kävya-mätra-çravaëäd eväsau bhavet | saha-bhäve ca väcya-pratéter anupayogaù, upayoge vä na sahabhävaù | yeñäm api svarüpa-viçeña-pratéti-nimittaà vyaïjakatvaà yathä gétädi-çabdänäà teñäm api svarüpa-pratéter vyaìgya-pratéteç ca niyama-bhävé kramaù | tat tu çabdasya kriyä-paurväparyam ananya-sädhya-tat-phala-ghaöanäsv äçu-bhävinéñu väcyenävirodhiny abhidheyäntara-vilakñaëe rasädau na pratéyate |

kvacit tu lakñyata eva | yathänuraëana-rüpa-vyaìgya-pratétiñu | taträpi katham iti ced ucyate—artha-çakti-mülänuraëana-rüpa-vyaìgye dhvanau tävad abhidheyasya tat-sämarthyäkñiptasya cärthasyäbhidheyäntara-vilakñaëatayätyanta-vilakñaëe ye pratété tayor açakya-nihnavo nimitta-nimitti-bhäva iti sphuöam eva tatra paurväparyam | yathä prathamoddyote pratéyamänärtha-siddhy-artham udähåtäsu gäthäsu | tathä-vidhe ca viñaye väcya-vyaìgyayor atyanta-vilakñaëatväd yaiva ekasya pratétiù saivetarasyeti na çakyate vaktum | çabda-çakti-mülänuraëana-rüpa-vyaìgye tu dhvanau—"gävo vaù pävanänäà parama-parimitäà prétim utpädayantu" ity ädäv artha-dvaya-pratétau çäbdyäm artha-dvayasyopamänopameya-bhäva-pratétir upamä-väcaka-pada-virahe saty artha-sämarthyäd äkñipteti, taträpi sulakñam abhidheya-vyaìgyälaìkära-pratétyoù paurväparyam |

pada-prakäça-çabda-çakti-mülänuraëana-rüpa-vyaìgye’pi dhvanau viçeñaëa-padasyobhayärtha-sambandha-yogyasya yojakaà padam antareëa yojanam açäbdam apy arthäd avasthitam ity aträpi pürvavad abhidheya-tat-sämarthyäkñiptälaìkära-mätra-pratétyoù susthitam eva paurväparyam | ärthy api ca pratipattis tathävidhe viñaye ubhayärtha-sambandha-yogya-çabda-sämarthya-prasäviteti çabda-çakti-mülä kalpyate |

avivakñita-väcyasya tu dhvaneù prasiddha-sva-viñaya-vaimukhya-pratéti-pürvakam evärthäntara-prakäçanam iti niyama-bhävé kramaù | taträvivakñita-väcyatväd eva väcyena saha vyaìgyasya krama-pratéti-vicäro na kåtaù | tasmäd abhidhänäbhidheya-pratétyor iva väcya-vyaìgya-pratétyor nimitta-nimitti-bhävän niyama-bhävé kramaù | sa tükta-yuktyä kvacil lakñyate kvacin na lakñyate |

tad evaà vyaïjaka-mukhena dhvani-prakäreñu nirüpiteñu kaçcid brüyät—kim idaà vyaïjakatvaà näma vyaìgyärtha-prakäçanam, na hi vyaïjakatvam | tad vyaìgyatvaà cärthasya vyaïjaka-siddhy-adhénaà vyaìgyatvam | vyaìgyäpekñayä ca vyaïjakatva-siddhir ity anyonya-saàçrayäd avyavasthänam | nanu väcya-vyatiriktasya vyaìgyasya siddhiù präg eva pratipäditä tat-siddhy-adhénä ca vyaïjaka-siddhir iti kaù paryanuyogävasaraù |

satyam evaitat | präg-ukta-yuktibhir väcya-vyatiriktasya vastunaù siddhiù kåtä, sa tv artho vyaìgyatayaiva kasmäd vyapadiçyate yatra ca prädhänyenänavasthänaà tatra väcyatayaiväsau vyapadeñöuà yuktaù, tat-paratväd väkyasya | ataç ca tat-prakäçino väkyasya väcakatvam eva vyäpäraù | kià tasya vyäpäräntara-kalpanayä ? tasmät tätparya-viñayo yo’rthaù sa tävan mukhyatayä väcyaù | yä tv antarä tathä-vidhe viñaye väcyäntara-pratétiù sä tat-pratéter upäya-mätraà padärtha-pratétiriva väkyärtha-pratéteù |

atrocyate—yatra çabdaù svärtham abhidadhäno’rthäntaram avagamayati tatra yat tasya svärthäbhidhäyitvaà yac ca tadarthäntarävagama-hetutvaà tayor aviçeño viçeño vä | na tävad aviçeñaù; yasmät tau dvau vyäpärau bhinna-viñayau bhinna-rüpau ca pratéyete eva | tathä hi väcakatva-lakñaëo vyäpäraù çabdasya svärtha-viñayaù gamakatva-lakñaëas tv arthäntara-viñayaù | na ca sva-para-vyavahäro väcya-vyaìgyayor apahnotuà çakyaù, ekasya sambandhitvena pratéter aparasya sambandhi-sambandhitvena | väcyo hy arthaù säkñäc-chabdasya sambandhé tad-itaras tv abhidheya-sämarthyäkñiptaù sambandhi-sambandhé | yadi ca sva-sambandhitvaà säkñät tasya syät tadärthäntaratva-vyavahära eva na syät | tasmäd viñaya-bhedas tävat tayor vyäpärayoù suprasiddhaù | rüpa-bhedo’pi prasiddha eva | na hi yaiväbhidhäna-çaktiù saivävagamana-çaktiù | aväcakasyäpi géta-çabdäde rasädi-lakñaëärthävagama-darçanät | açabdasyäpi ceñöäder artha-viçeña-prakäçana-prasiddheù | tathä hi "vréòä-yogän natavadanayä" ity ädiçloke ceñöäviçeñaù sukavinärtha-prakäçanahetuù pradarçita eva | tasmäd bhinna-viñayatvädbhinna-rüpatväc ca svärthäbhidhäyitvam arthäntarävagama-hetutvaà ca çabdasya yat tayoù spañöa eva bhedaù | viçeñaç cen na tarhédäném avagamanasyäbhidheya-sämarthyäkñiptasyärthäntarasya väcyatva-vyapadeçyatä |

çabda-vyäpära-gocaratvaà tu tasyäsmäbhir iñyata eva, tat tu vyaìgyatvenaiva na väcyatvena |

prasiddhäbhidhänäntara-sambandha-yogyatvena ca tasyärthäntarasya pratéteù çabdäntareëa svärthäbhidhäyinä yad-viñayékaraëaà tatra prakäçanoktir eva yuktä |

na ca padärtha-väkyärtha-nyäyo väcya-vyaìgyayoù | yataù padärtha-pratétir asatyaiveti kaiçcid vidvadbhir ästhitam | yair apy asatyatvam asyä näbhyupeyate tair väkyärtha-padärthayor ghaöa-tad-upädäna-käraëa-nyäyo’bhyupagantavyaù | yathä hi ghaöe niñpanne tad-upädäna-käraëänäà na påthag-upalambhas tathaiva väkye tad-arthe vä pratéte pada-tad-arthänäà teñäà tadä vibhaktatayopalambhe väkyärtha-buddhir eva dürébhavet | na tv eña väcya-vyaìgyayor nyäyaù, na hi vyaìgye pratéyamäne väcya-buddhir dürébhavati, väcyävabhäsävinäbhävena tasya prakäçanät | tasmäd ghaöa-pradépa-nyäyas tayoù, yathaiva hi pradépa-dväreëa ghaöa-pratétäv utpannäyäà na pradépa-prakäço nivartate tad-vyaìgya-pratétau väcyävabhäsaù | yat tu prathamoddyote "yathä padärtha-dväreëa" (1.10) ity ädy-uktaà tad-upäyatva-mäträt sämya-vivakñayä |

nanv evaà yugapad-artha-dvaya-yogitvaà väkyasya präptaà tad-bhäve ca tasya väkyataiva vighaöate, tasyä aikärthya-lakñaëatvät ; naiña doñaù ; guëa-pradhäna-bhävena tayor vyavasthänät | vyaìgyasya hi kvacit prädhänyaà väcyasyopasarjana-bhävaù kvacid väcyasya prädhänyam aparasya guëa-bhävaù | tatra vyaìgya-prädhänye dhvanir ity uktam eva ; väcya-prädhänye tu prakäräntaraà nirdekñyate | tasmät sthitam etat—vyaìgya-paratve’pi kävyasya na vyaìgyasyäbhidheyatvam api tu vyaìgyatvam eva |

kià ca vyaìgyasya prädhänyenävivakñäyäà väcyatvaà tävad bhavadbhir näbhyupagantavyam atatparatväc chabdasya | tad asti tävad vyaìgyaù çabdänäà kaçcid viñaya iti | yaträpi tasya prädhänyaà taträpi kim iti tasya svarüpam apahnüyate | evaà tävad väcakatväd anyad eva vyaïjakatvam ; itaç ca väcakatväd vyaïjakatvasyänyatvaà yad väcakatvaà çabdaikäçrayam itarat tu çabdäçrayam arthäçrayaà ca çabdärthayor dvayor api vyaïjakatvasya pratipäditatvät |

guëa-våttis tüpacäreëa lakñaëayä cobhayäçrayäpi bhavati | kintu tato’pi vyaïjakatvaà svarüpato viñayataç ca bhidyate | rüpa-bhedas tävad ayam—yad amukhyatayä vyäpäro guëa-våttiù prasiddhä | vyaïjakatvaà tu mukhyatayaiva çabdasya vyäpäraù | na hy arthäd vyaìgya-traya-pratétir yä tasyä amukhyatvaà manäg api lakñyate |

ayaà cänyaù svarüpa-bhedaù—yad guëa-våttir amukhyatvena vyavasthitaà väcakatvam evocyate | vyaïjakatvaà tu väcakatväd atyantaà vibhinnam eva | etac ca pratipäditam | ayaà cäparo rüpa-bhedo yadguëa-våttau yadärtho’rthäntaram upalakñayati tadopalakñaëéyärthätmanä pariëata eväsau sampadyate | yathä "gaìgäyäà ghoñaù" ity ädau | vyaïjakatva-märge tu yadärtho’rthäntaraà dyotayati tadä svarüpaà prakäçayann eväsäv anyasya prakäçakaù pratéyate pradépavat | yathä—"lélä-kamala-paträëi gaëayämäsa pärvaté" ity ädau | yadi ca yaträtiraskåtasva-pratétir artho’rthäntaraà lakñayati tatra lakñaëä-vyavahäraù kriyate, tad evaà sati lakñaëaiva mukhyaù çabda-vyäpära iti präptam | yasmät präyeëa väkyänäà väcya-vyatirikta-tätparya-viñayärthävabhäsitvam |

nanu tvat-pakñe’pi yadärtho vyaìgya-trayaà prakäçayati tadä çabdasya kédåço vyäpäraù ? ucyate—prakaraëädy-avacchinna-çabda-vaçenaivärthasya tathä-vidhaà vyaïjakatvam iti çabdasya tatropayogaù katham apahnüyate ?

viñaya-bhedo’pi guëa-våtti-vyaïjakatvayoù spañöa eva | yato vyaïjakatvasya rasädayo’laìkära-viçeñä vyaìgya-rüpävacchinnaà vastu ceti trayaà viñayaù | tatra rasädi-pratétir guëa-våttir iti na kenacid ucyate na ca çakyate vaktum | vyaìgyälaìkära-pratétir api tathaiva | vastu-cärutva-pratétaye sva-çabdänabhidheyatvena yat pratipipädayitum iñyate tad vyaìgyam | tac ca na sarvaà guëa-våtterviñayaù prasiddhy-anurodhäbhyäm api gauëänäà çabdänäà prayoga-darçanät | tathoktaà präk | yadapi ca guëa-våtter viñayastad api ca vyaïjakatvänupraveçena | tasmäd guëa-våtter api vyaïjakatvasyätyanta-vilakñaëatvam | väcakatva-guëa-våtti-vilakñaëasyäpi ca tasya tad-ubhayäçrayatvena vyavasthänam |

vyaïjakatvaà hi kvacid väcakatväçrayeëa vyavatiñöhate, yathä vivakñitänya-para-väcye dhvanau | kvacit tu guëa-våtty-äçrayeëa yathä avivakñita-väcye dhvanau | tad-ubhayäçrayatva-pratipädanäyaiva ca dhvaneù prathamataraà dvau prabhedäv upanyastau | tad ubhayäçritatväc ca tad-eka-rüpatvaà tasya na çakyate vaktum | yasmän na tad-väcakatvaika-rüpam eva, kvacil lakñaëäçrayeëa våtteù | na ca lakñaëaika-rüpam evänyatra väcakatväçrayeëa vyavasthänät | na cobhaya-dharmatvenaiva tad-ekaika-rüpaà na bhavati | yävad väcakatva-lakñaëädi-rüpa-rahita-çabd-adharmatvenäpi | tathä hi géta-dhvanénäm api vyaïjakatvam asti rasädi-viñayam | na ca teñäà väcakatvaà lakñaëä vä kathaïcil lakñyate | çabdäd anyaträpi viñaye vyaïjakatvasya darçanäd väcakatvädi-çabda-dharma-prakäratvam ayuktaà vaktum | yadi ca väcakatva-lakñaëädénäà çabda-prakäräëäà prasiddha-prakära-vilakñaëatve’pi vyaïjakatvaà prakäratvena parikalpyate tac chabdasyaiva prakäratvena kasmän na parikalpyate ?

tad evaà çäbde vyavahäre trayaù prakäräù—väcakatvaà guëa-våttir vyaïjakatvaà ca | tatra vyaïjakatve yadä vyaìgya-prädhänyaà tadä dhvaniù, tasya cävivakñita-väcyo vivakñitänya-para-väcyaç ceti dvau prabhedäv anukräntau prathamataraà tau savistaraà nirëétau |

anyo brüyät—nanu vivakñitänya-para-väcye dhvanau guëa-våttitä nästéti yad ucyate tad yuktam | yasmäd väcya-väcaka-pratéti-pürvikä yaträrthäntara-pratipattis tatra kathaà guëa-våtti-vyavahäraù, na hi guëa-våttau yadä nimittena kenacid viñayäntare çabda äropyate atyanta-tiraskåta-svärthaù | yathä—"agnir mäëavakaù" ity ädau, yadä vä svärtham aàçenäparityajaàs tat-sambandha-dväreëa viñayäntaram äkrämati, yathä "gaìgäyäà ghoñaù" ity ädau | tadävivakñita-väcyatvam upapadyate | ata eva ca vivakñitänya-para-väcye dhvanau väcya-väcakayor dvayor api svarüpa-pratétir arthävagamanaà ca dåçyata iti vyaïjakatva-vyavahäro yukty-anurodhé | svarüpaà prakäçayann eva parävabhäsako vyaïjaka ity ucyate, tathävidhe viñaye väcakatvasyaiva vyaïjakatvam iti guëa-våtti-vyavahäro niyamenaiva na çakyate kartum | avivakñita-väcyas tu dhvanir guëa-våtteù kathaà bhidyate ? tasya prabheda-dvaye guëa-våttiprabhedadvaya-rüpatä lakñyata eva yataù |

ayam api na doñaù | yasmäd avivakñita-väcyo dhvanir guëa-våtti-märgäçrayo’pi bhavati na tu guëa-våtti-rüpa eva | guëa-våttir hi vyaïjakatva-çünyäpi dåçyate | vyaïjakatvaà ca yathokta-cärutva-hetuà vyaìgyaà vinä na vyavatiñöhate | guëa-våttis tu väcya-dharmäçrayeëaiva vyaìgya-mäträçrayeëa cäbhedopacära-rüpä sambhavati, yathä—tékñëatväd agnir mäëavakaù, ählädakatväc candra eväsyä mukham ity ädau | yathä ca "priye jane nästi punar uktam" ity ädau | yäpi lakñaëa-rüpa-guëa-våttiù säpy upalakñaëéyärtha-saàbandha-mäträçrayeëa cäru-rüpa-vyaìgya-pratétià vinäpi sambhavaty eva, yathä—"maïcäù kroçanti" ity ädau viñaye |

yatra tu sä cäru-rüpa-vyaìgya-pratéti-hetus taträpi vyaïjakatvänupraveçenaiva väcakatvavat | asambhavinä cärthena yatra vyavahäraù, yathä—"suvarëa-puñpäà påthivém" ity ädau tatra cäru-rüpa-vyaìgya-pratétir eva prayojiketi tathä-vidhe’pi viñaye guëa-våttau satyäm api dhvani-vyavahära eva yukty-anurodhé | tasmäd avivakñita-väcye dhvanau dvayor api prabhedayor vyaïjakatva-viçeñäviçiñöä guëa-våttir na tu tad-eka-rüpä sahådaya-hådayählädiné pratéyamänä pratéti-hetutväd viñayäntare tad-rüpa-çünyäyä darçanät | etac ca sarvaà präk sücitam api sphuöatara-pratétaye punar uktam |

api ca vyaïjakatva-lakñaëo yaù çabdärthayor dharmaù sa prasiddha-sambandhänurodhéti na kasyacid vimati-viñayatäm arhati | çabdärthayor hi prasiddho yaù sambandho väcya-väcaka-bhäväkhyas tam anurundhäna eva vyaïjakatva-lakñaëo vyäpäraù sämagry-antara-sambandhäd aupädhikaù pravartate | ata eva väcakatvät tasya viçeñaù | väcakatvaà hi çabda-viçeñasya niyata ätmä vyutpatti-käläd ärabhya tad-avinäbhävena tasya prasiddhatvät | sa tv aniyataù, aupädhikatvät | prakaraëädy-avacchedena tasya pratéter itarathä tv apratéteù |

nanu yady aniyatas tat kià tasya svarüpa-parékñayä ? naiña doñaù ; yataù çabdätmani tasyäniyatatvam, na tu sve viñaye vyaìgya-lakñaëe | liìgatva-nyäyaç cäsya vyaïjaka-bhävasya lakñyate, yathä liìgatvam äçrayeñv aniyatävabhäsam, icchädhénatvät ; sva-viñayävyabhicäri ca |

tathaivedaà yathä darçitaà vyaïjakatvam | çabdätmany aniyatatväd eva ca tasya väcakatva-prakäratä na çakyä kalpayitum | yadi hi väcakatva-prakäratä tasya bhavet tac-chabdätmani niyatatäpi syäd väcakatvavat | sa ca tathä-vidha aupädhiko dharmaù çabdänäm autpattika-çabdärtha-sambandha-vädinä väkya-tattva-vidä pauruñäpauruñeyayor väkyayor viçeñam abhidadhatä niyamenäbhyupagantavyaù, tad anabhyupagame hi tasya çabdärtha-sambandha-nityatve saty apy apauruñeya-pauruñeyayor väkyayor artha-pratipädane nirviçeñatvaà syät |

tad-abhyupagame tu pauruñeyäëäà väkyänäà puruñecchänuvidhäna-samäropitaupädhika-vyäpäräntaräëäà saty api sväbhidheya-sambandhäparityäge mithyärthatäpi bhavet |

dåçyate hi bhävänäm aparityakta-sva-svabhävänäm api sämagry-antara-sampäta-sampäditaupädhika-vyäpäräntaräëäà viruddha-kriyatvam | tathä hi—hima-mayükha-prabhåténäà nirväpita-sakala-jéva-lokaà çétalatvam udvahatäm eva priyä-viraha-dahana-dahyamäna-mänasair janair älokyamänänäà satäà santäpa-käritvaà prasiddham eva | tasmät pauruñeyäëäà väkyänäà saty api naisargike’rtha-sambandhe mithyärthatvaà samarthayitum icchatä väcakatva-vyatiriktaà kiàcid rüpam aupädhikaà vyaktam eväbhidhänéyam | tac ca vyaïjakatvädåte nänyat | vyaìgya-prakäçanaà hi vyaïjakatvam | pauruñeyäëi ca väkyäni prädhänyena puruñäbhipräyam eva prakäçayanti | sa ca vyaìgya eva na tv abhidheyaù, tena sahäbhidhänasya väcya-väcakabhäva-lakñaëa-sambandhäbhävät |

nanv anena nyäyena sarveñäm eva laukikänäà väkyänäà dhvani-vyavahäraù prasaktaù | sarveñäm apy anena nyäyena vyaïjakatvät | satyam etat; kià tu vaktr-abhipräya-prakäçanena yad vyaïjakatvaà tat sarveñäm eva laukikänäà väkyänäm aviçiñöam | tat tu väcakatvän na bhidyate vyaìgyam hi tatra näntaréyakatayä vyavasthitam | na tu vivakñitatvena | yasya tu vivakñitatvena vyaìgyasya sthitiù tad vyaïjakatvaà dhvani-vyavahärasya prayojakam | yat tv abhipräya-viçeña-rüpaà vyaìgyaà çabdärthäbhyäà prakäçate tad bhavati vivakñitaà tätparyeëa prakäçyamänaà sat | kintu tad eva kevalam aparimita-viñayasya dhvani-vyavahärasya na prayojakam avyäpakatvät | tathä darçita-bheda-traya-rüpaà tätparyeëa dyotyamänam abhipräya-rüpam anabhipräya-rüpaà ca sarvam eva dhvani-vyavahärasya prayojakam iti yathokta-vyaïjaktva-viçeñe dhvani-lakñaëe nätivyäptir na cävyäptiù | tasmäd väkya-tattva-vidäà matena tävad vyaïjakatva-lakñaëaù çäbdo vyäpäro na virodhé pratyutänuguëa eva lakñyate |

pariniçcita-nirapa-bhraàça-çabda-brahmaëäà vipaçcitäà matam äçrityaiva pravåtto’yaà dhvani-vyavahära iti taiù saha kià virodhävirodhau cintyete | kåtrima-çabdärtha-sambandha-vädinäà tu yukti-vidäm anubhava-siddha eväyaà vyaïjaka-bhävaù çabdänäm arthäntaräëäm ivävirodhaç ceti na pratikñepya-padavém avatarati |

väcakatve hi tärkikäëäà vipratipattayaù pravartantäm, kim idaà sväbhävikaà çabdänäm äho svit sämayikam ity ädyäù | vyaïjakatve tu tat-påñöha-bhävini bhäväntara-sädhäraëe loka-prasiddha evänugamyamäne ko vimaténäm avasaraù | alaukike hy arthe tärkikäëäà vimatayo nikhiläù pravartante na tu laukike | na hi néla-madhurädiñv açeña-lokendriya-gocare bädhä-rahite tattve parasparaà vipratipannä dåçyante | na hi bädhä-rahitaà nélaà nélam iti bruvann apareëa pratiñidhyate naitan nélaà pétam etad iti | tathaiva vyaïjakatvaà väcakänäà çabdänäm aväcakänäà ca géta-dhvanénäm açabda-rüpäëäà ca ceñöädénäà yat sarveñäm anubhava-siddham eva tat kenäpahnüyate | açabdam arthaà ramaëéyaà hi sücayanto vyähäräs tathä vyäpärä nibaddhäç cänibaddhäç ca vidagdha-pariñatsu vividhä vibhävyante |

tän upahäsyatäm ätmanaù pariharan ko’tisandadhéta sacetäù |

atha brüyät, asty atisandhänävasaraù vyaïjakatvaà çabdänäà gamakatvaà tac ca liìgatvam ataç ca vyaìgya-pratétir liìgi-pratétir eveti liìgi-liìga-bhäva eva teñäà vyaìgya-vyaïjaka-bhävo näparaù kaçcit | ataç caitad avaçyam eva boddhavyaà yasmäd vaktr-abhipräyäpekñayä vyaïjakatvam idäném eva tvayä pratipäditaà vaktr-abhipräyaç cänumeya-rüpa eva |

atrocyate—nanv evam api yadi näma syät tat kià naç chinnam | väcakatva-guëa-våtti-vyatirikto vyaïjakatva-lakñaëaù çabda-vyäpäro’stéty asmäbhir abhyupagatam | tasya caivam api na käcit kñatiù | tad dhi vyaïjakatvaà liìgatvam astu anyad vä | sarvathä prasiddha-çäbda-prakära-vilakñaëatvaà çabda-vyäpära-viñayatvaà ca tasyästéti nästy evävayor vivädaù | na punar ayaà paramärtho yad-vyaïjakatvaà liìgatvam eva sarvatra vyaìgya-pratétiç ca liìgi-pratétir eveti |

yad api sva-pakña-siddhaye’smad-uktam anüditaà tvayä vaktr-abhipräyasya vyaìgyatvenäbhyupagamät tat-prakäçane çabdänäà liìgatvam eveti tad etad yathäsmäbhir abhihitaà tad vibhajyaà pratipädyate çrüyatäm—dvividho viñayaù çabdänäà—

anumeyaù pratipädyaç ca | tatränumeyo vivakñä-lakñaëaù | vivakñä ca çabda-svarüpa-prakäçanecchä çabdenärtha-prakäçanecchä ceti dvi-prakärä | taträdyä na çäbda-vyavahäräìgam | sä hi präëitva-mätra-pratipatti-phalä | dvitéyä tu çabda-viçeñävadhäraëä-vasita-vyavahitäpi çabda-karaëa-vyavahära-nibandhanam | te tu dve apy anumeyo viñayaù çabdänäm | pratipädyas tu prayoktur artha-pratipädana-saméhä-viñayékåto’rthaù |

sa ca dvividhaù—väcyo vyaìgyaç ca | prayoktä hi kadäcit sva-çabdenärthaà prakäçayituà saméhate kadäcit sva-çabdänabhidheyatvena prayojanäpekñayä kayäcit | sa tu dvividho’pi pratipädyo viñayaù çabdänäà na liìgitayä svarüpeëa prakäçate, api tu kåtrimeëäkåtrimeëa vä sambandhäntareëa | vivakñä-viñayatvaà hi tasyärthasya çabdair liìgitayä pratéyate na tu svarüpam | yadi hi liìgitayä tatra çabdänäà vyäpäraù syät tac chabdärthe samyaì mithyätvädi vivädä eva na pravarteran dhümädi-liìgänumitänumeyäntaravat | vyaìgyaç cärtho väcya-sämarthyäkñiptatayä väcyavac chabdasya sambandhé bhavaty eva | säkñäd-asäkñäd-bhävo hi sambandhasyäprayojakaù | väcya-väcaka-bhäväçrayatvaà ca vyaïjakatvasya präg eva darçitam | tasmäd vaktrabhipräya-rüpa eva vyaìgye liìgatayä çabdänäà vyäpäraù | tad-viñayékåte tu pratipädyatayä | pratéyamäne tasminn abhipräya-rüpe’nabhipräya-rüpe ca väcakatve naiva vyäpäraù sambandhäntareëa vä | na tävad väcakatvena yathoktaà präk | sambandhäntareëa vyaïjakatvam eva | na ca vyaïjakatvaà liìgatva-rüpam eva älokädiñv anyathä dåñöatvät | tasmät pratipädyo viñayaù çabdänäà na liìgitvena sambandhé väcyavat | yo hi liìgitvena teñäà sambandhé yathä darçito viñayaù sa na väcyatvena pratéyate, api tüpädhitvena | pratipädyasya ca viñayasya liìgitve tad-viñayäëäà vipratipatténäà laukikair eva kriyamäëänäm abhävaù prasajyeteti | etac coktam eva |

yathä ca väcya-viñaye pramäëäntaränugamena samyaktva-pratétau kvacit kriyamäëäyäà tasya pramäëäntara-viñayatve saty api na çabda-vyäpära-viñayatä-hänis tad-vyaìgyasyäpi | kävya-viñaye ca vyaìgya-pratéténäà satyä satya-nirüpaëasyäprayojakatvam eveti tatra pramäëäntara-vyäpära-parékñopahäsäyaiva sampadyate | tasmäl liìgi-pratétir eva sarvatra vyaìgya-pratétir iti na çakyate vaktum |

yat tv anumeya-rüpa-vyaìgya-viñayaà çabdänäà vyaïjakatvaà tad-dhvani-vyavahärasyäprayojakam | api tu vyaïjakatva-lakñaëaù çabdänäà vyäpära autpattika-çabdärtha-sambandha-vädinäpy abhyupagantavya iti pradarçanärtham upanyastam | tad dhi vyaïjakatvaà kadäcil liìgatvena kadäcid rüpäntareëa çabdänäà väcakänäm aväcakänäà ca sarva-vädibhir apratikñepyam ity ayam asmäbhir yatna ärabdhaù | tad evaà guëa-våtti-väcakatvädibhyaù çabda-prakärebhyo niyamenaiva tävad vilakñaëaà vyaïjakatvam | tad-antaù-pätitve’pi tasya haöhäd abhidhéyamäne tad-viçeñasya dhvaner yat-prakäçanaà vipratipatti-niräsäya sahådaya-vyutpattaye vä tat-kriyamäëam anatisandheyam eva | na hi sämänya-mätra-lakñaëenopayogi-viçeña-lakñaëänäà pratikñepaù çakyaù kartum | evaà hi sati sattä-mätra-lakñaëe kåte sakala-sad-vastu-lakñaëänäà paunaruktya-prasaìgaù | tad evam—

vimati-viñayo ya äsén manéñiëäà satatam avidita-sa-tattvaù |

dhvani-saàjïitaù prakäraù kävyasya vyaïjitaù so’yam ||3.33||

|| 3.34 ||

prakäro’nyo guëé-bhüta-vyaìgyaù kävyasya dåçyate |

yatra vyaìgyänvaye väcya-cärutvaà syät prakarñavat ||

vyaìgyo’rtho lalanä-lävaëya-prakhyo yaù pratipäditas tasya prädhänye dhvanir ity uktam | tasya tu guëé-bhävena väcya-cärutva-prakarñe guëé-bhüta-vyaìgyo näma kävya-prabhedaù prakalpyate | tatra vastu-mätrasya vyaìgyasya tiraskåta-väcyebhyaù pratéyamänasya kadäcid väcya-rüpa-väkyärthäpekñayä guëé-bhäve sati guëé-bhüta-vyaìgyatä | yathä—

lävaëya-sindhur aparaiva hi keyam atra

yatrotpaläni çaçinä saha samplavante |

unmajjati dvirada-kumbha-taöé ca yatra

yaträpare kadalikäëòa-måëäla-daëòäù ||

atiraskåtaväcyebhyo’pi çabdebhyaù pratéyamänasya vyaìgyasya kadäcid väcya-prädhänyena kävyacärutväpekñayä guëébhäve sati guëébhüta-vyaìgyatä, yathodähåtam—"anurägavaté sandhyä" ity evam ädi | tasyaiva svayam uktyä prakäçékåtatvena guëébhävaù, yathodähåtam—

"saìketa-käla-manasam" ity ädi | rasädi-rüpa-vyaìgyasya guëébhävo rasavad-alaìkäre darçitaù ; tatra ca teñäm ädhikärika-väkyäpekñayä guëébhävo vivahana-pravåtta-bhåtyänuyäyi-räjavat | vyaìgyälaìkärasya guëébhäve dépakädi-viñayaù ||3.34||

tathä—

|| 3.35 ||

prasanna-gambhéra-padäù kävya-bandhäù sukhävahäù |

ye ca teñu prakäro’yam eva yojyäù sumedhasä ||

ye caite’parimita-svarüpä api prakäçamänäs tathävidhärtha-ramaëéyäù santo vivekinäà sukhävahäù kävya-bandhäs teñu sarveñv eväyaà prakäro guëé-bhüta-vyaìgyo näma yojanéyaù | yathä—

lacché duhidä jämäuo haré taàsa ghariëiä gaìgä |

amia-miaìkä a suä aho kuòumbaà mahoahiëo ||

[lakñmé duhitä jämätä hariù tathä gåhiëé gaìgä |

amåta-mågäìkau ca sutau aho kuöumbaà mahodadheù ||] ||3.35||

|| 3.36 ||

väcyälaìkära-vargo’yaà vyaìgyäàçänugame sati |

präyeëaiva paräà chäyäà bibhral lakñye nirékñyate ||

väcyälaìkära-vargo’yaà vyaìgyäàçasyälaìkärasya vastu-mätrasya vä yathä-yogam anugame sati cchäyätiçayaà bibhral-lakñaëa-kärair eka-deçena darçitaù | sa tu tathä-rüpaù präyeëa sarva eva parékñyamäëo lakñye nirékñyate | tathä hi—dépaka-samäsoktyädi-vadanye’py alaìkäräù präyeëa vyaìgyälaìkäräntara-vastv-antara-saàsparçino dåçyante | yataù prathamaà tävad atiçayokti-garbhatä sarvälaìkäreñu çakya-kriyä | kåtaiva ca sä mahä-kavibhiù käm api kävyacchavià puñyati, kathaà hy atiçayayogitä sva-viñayaucityena kriyamäëä saté kävye notkarñam ävahet |

bhämahenäpy atiçayokti-lakñaëe yad uktam—

saiñä sarvaiva vakroktir anayärtho vibhävyate |

yatno’syäà kavinä käryaù ko’laìkäro’nayä vinä || iti |

taträtiçayoktir yam alaìkäram adhitiñöhati kavi-pratibhä-vaçät tasya cärutvätiçaya-yogo’nyasya tv alaìkära-mätrataiveti sarvälaìkära-çaréra-svékaraëa-yogyatvenäbhedopacärät saiva sarvälaìkära-rüpety ayam evärtho’vagantavyaù | tasyäç cälaìkäräntara-saàkérëatvaà kadäcid väcyatvena kadacid vyaìgyatvena | vyaìgyatvam api kadäcit prädhänyena kadäcid guëa-bhävena | taträdye pakñe väcyälaìkära-märgaù | dvitéye tu dhvanäv antarbhävaù | tåtéye tu guëébhüta-vyaìgya-rüpatä |

ayaà ca prakäro’nyeñäm apy alaìkäräëäm asti, teñäà tu na sarva-viñayaù | atiçayoktes tu sarvälaìkära-viñayo’pi sambhavatéty ayaà viçeñaù | yeñu cälaìkäreñu sädåçya-mukhena tattva-pratilambhaù yathä rüpakopamä-tulyayogitä-nidarçanädiñu teñu gamyamäna-dharma-mukhenaiva yat sädåçyaà tad eva çobhätiçaya-çäli bhavatéti te sarve’pi cärutvätiçaya-yoginaù santo guëébhüta-vyaìgyasyaiva viñayäù | samäsoktyäkñepa-paryäyokty-ädiñu tu gamyamänäàçävinäbhävenaiva tattva-vyavasthänäd guëébhüta-vyaìgyatä nirvivädaiva |

tatra ca guëébhüta-vyaìgyatäyäm alaìkäräëäà keñäïcid alaìkära-viçeña-garbhatäyäà niyamaù | yathä vyäja-stuteù preyo’laìkära-garbhatve | keñäïcid alaìkära-mätra-garbhatäyäà niyamaù | yathä sandehädénäm upamä-garbhatve | keñäïcid alaìkäräëäà paraspara-garbhatäpi sambhavati | yathä dépakopamayoù | tatra dépakam upamä-garbhatvena prasiddham | upamäpi kadäcid dépaka-cchäyänuyäyiné | yathä mälopamä | tathä hi "prabhä-mahatyä çikhayeva dépaù" ity ädau sphuöaiva dépaka-cchäyä lakñyate |

tad evaà vyaìgyäàça-saàsparçe sati cärutvätiçaya-yogino rüpakädayo’laìkäräù sarva eva guëébhüta-vyaìgyasya märgaù | guëébhüta-vyaìgyatvaà ca teñäà tathä-jätéyänäà sarveñäm evoktänuktänäà sämänyam | tal-lakñaëe sarva evaite sulakñitä bhavanti | ekaikasya svarüpa-viçeña-kathanena tu sämänya-lakñaëa-rahitena pratipäda-päöheneva çabdä na çakyante tattvato nirjïätum änantyät | anantä hi väg-vikalpäs tat-prakärä eva cälaìkäräù | guëébhüta-vyaìgyasya ca prakäräntareëäpi vyaìgyärthänugama-lakñaëena viñayatvam asty eva | tad ayaà dhvani-niñyanda-rüpo dvitéyo’pi mahä-kavi-viñayo’tiramaëéyo lakñaëéyaù sahådayaiù |

sarvathä nästy eva sahådaya-hådaya-häriëaù kävyasya sa prakäro yatra na pratéyamänärtha-saàsparçena saubhägyam | tad idaà kävya-rahasyaà param iti süribhir bhävanéyam |

|| 3.37 ||

mukhyä mahä-kavi-giräm alaìkåti-bhåtäm api |

pratéyamäna-cchäyaiñä bhüñä lajjeva yoñitäm ||

anayä suprasiddho’py arthaù kim api kämanéya-kamänéyate | tad yathä—

viçrambhotthä manmathäjïä-vidhäne

ye mugdhäkñyäù ke’pi lélä-viçeñäù |

akñuëëäs te cetasä kevalena

sthitvaikänte santataà bhävanéyäù ||

ity atra ke’péty anena padena väcyam aspañöam abhidadhatä pratéyamänaà vastv-akliñöam anantam arpayatä kä chäyä nopapäditä ||3.37||

|| 3.38 ||

arthäntara-gatiù käkvä yä caiñä paridåçyate |

sä vyaìgyasya guëé-bhäve prakäram imam äçritä ||

yä caiñä käkvä kvacid arthäntara-pratétirdåçyate sa vyaìgyasyärthasya guëébhäve sati guëébhüta-vyaìgya-lakñaëaà kävya-prabhedamäçrayate | yathä—"svasthä bhavanti mayi jévati dhärtaräñöräù" | yathä vä—

äm asatyaù uparama pativrate na tvayä malinitaà çélam |

kià punar janasya jäyeva näpitaà taà na kämayämahe ||

çabda-çaktir eva hi sväbhidheya-sämarthyäkñipta-käku-sahäyä saty artha-viçeña-pratipatti-hetur na käku-mätram | viñayäntare svecchäkåtät käku-mäträt tathä-vidhärtha-pratipatty-asambhavät | sa cärthaù käku-viçeña-sahäya-çabda-vyäpäropärüòho’py artha-sämarthya-labhya iti vyaìgya-rüpa eva | väcakatvänugamenaiva tu yadä tad-viçiñöa-väcya-pratétis tadä guëébhüta-vyaìgyatayä tathä-vidhärtha-dyotinaù kävyasya vyapadeçaù | vyaìgya-viçiñöa-väcyäbhidhäyino hi guëébhüta-vyaìgyatvam |

|| 3.38 ||

prabhedasyäsya viñayo yaç ca yuktyä pratéyate |

vidhätavyä sahådayair na tatra dhvani-yojanä ||

saìkérëo hi kaçcid dhvaner guëébhüta-vyaìgyasya ca lakñye dåçyate märgaù | tatra yasya yukti-sahäyatä tatra tena vyapadeçaù kartavyaù | na sarvatra dhvanir ägiëä bhavitavyam | yathä—

patyuù çiraç-candra-kaläm anena

spåçeti sakhyä parihäsa-pürvam |

sä raïjayitvä caraëau kåtäçér

mälyena täà nirvacanaà jaghäna ||

yathä ca—

prayacchatoccaiù kusumäni mäniné

vipakña-gotraà dayitena lambhitä |

na kiïcid üce caraëena kevalaà

lilekha bäñpäkula-locanä bhuvam ||

ity atra "nirvacanaà jaghäna" "na kiïcid üce" iti pratiñedha-mukhena vyaìgyasyärthasyoktyä kiïcid viñayé-kåtatväd guëébhäva eva çobhate | yadä vakroktià vinä vyaìgyo’rthas tätparyeëa pratéyate tadä tasya prädhänyam | yathä "evaà vädini devarñau" ity ädau | iha punaruktir bhaìgyästéti väcyasyäpi prädhänyam | tasmän nätränuraëana-rüpa-vyaìgya-dhvani-vyapadeço vidheyaù ||3.39||

|| 3.40 ||

prakäro’yaà guëébhüta-vyaìgyo’pi dhvani-rüpatäm |

dhatte rasädi-tätparya-paryälocanayä punaù ||

guëébhüta-vyaìgyo’pi kävya-prakäro rasa-bhävädi-tätparyälocane punar dhvanir eva sampadyate | yathätraivänantarodähåte çloka-dvaye | yathä ca—

durärädhä rädhä subhaga yad anenäpi måjatas

tavaitat-präëeçäjaghana-vasanenäçru patitam |

kaöhoraà stré-cetas tad alam upacärair virama he

kriyät kalyäëaà vo harir anunayeñv evam uditaù ||

evaà sthite ca "nyakkäro hy ayam eva" ity ädi-çloka-nirdiñöänäà padänäà vyaìgya-viçiñöa-väcya-pratipädane’py etad-väkyärthébhüta-rasäpekñayä vyaïjakatvam uktam | ne teñäà padänäm arthäntara-saàkramita-väcya-dhvani-bhramo vidhätavyaù, vivakñita-väcyatvät teñäm | teñu hi vyaìgya-viçiñöatvaà väcyasya pratéyate na tu vyaìgya-rüpa-pariëatatvam |

tasmäd väkyaà tatra dhvaniù, padäni tu guëébhüta-vyaìgyäni | na ca kevalaà guëébhüta-vyaìgyäny eva padäny alakñya-krama-vyaìgya-dhvaner vyaïjakäni yävad-arthäntara-saàkramita-väcyäni dhvani-prabheda-rüpäëy api | yathätraiva çloke rävaëa ity asya prabhedäntara-rüpa-vyaïjakatvam | yatra tu väkye rasädi-tätparyaà nästi guëébhüta-vyaìgyaiù padair udbhäsite’pi tatra guëébhüta-vyaìgyataiva samudäya-dharmaù | yathä—

räjänam api sevante viñamam apy upayuïjate |

ramante ca saha strébhiù kuçaläù khalu mänaväù || ity ädau |

väcya-vyaìgyayoù prädhänyäprädhänya-viveke paraù prayatno vidhätavyaù, yena dhvani-guëébhüta-vyaìgyayor alaìkäräëäà cäsaìkérëo viñayaù sujïäto bhavati | anyathä tu prasiddhälaìkära-viñaya eva vyämohaù pravartate | yathä—

lävaëya-draviëa-vyayo na gaëitaù kleço mahän svékåtaù

svacchandasya sukhaà janasya vasataç cintänalo dépitaù |

eñäpi svayam eva tulya-ramaëäbhäväd varäké hatä

ko’rthaç cetasi vedhasä vinihitas tanvyäs tanuà tanvatä ||³

ity atra vyäja-stutir alaìkära iti vyäkhyäyi kenacit tan na caturasram, yato’syäbhidheyasyaitad-alaìkära-svarüpa-mätra-paryavasäyitve na suçliñöä | yato na tävad ayaà rägiëaù kasyacid vikalpaù | tasya "eñäpi svayam eva tulya-ramaëäbhäväd varäké hatä" ity evaà-vidhokty-anupapatteù | näpi nérägasya; tasyaivaà-vidha-vikalpa-parihäraika-vyäpäratvät | na cäyaà çlokaù kvacit prabandha iti çrüyate, yena tat-prakaraëänugatärthatäsya parikalpyate | tasmäd aprastuta-praçaàseyam | yasmäd anena väcyena guëébhütätmanä niùsämänya-guëävalopädhmätasya nija-mahimotkarña-janita-samatsara-jana-jvarasya viçeña-jïam ätmano na kaïcid eväparaà paçyataù paridevitam etad iti prakäçyate | tathä cäyaà dharmakérteù çloka iti prasiddhiù | sambhävyate ca tasyaiva |

yasmät—

anadhyavasitävagähanam analpa-dhé-çaktinäpy

adåñöa-paramärtha-tattvam adhikäbhiyogair api |

mataà mama jagaty alabdha-sadåça-pratigrähakaà

prayäsyati payonidheù paya iva sva-dehe jaräm ||

ity anenäpi çlokenaivaà-vidho’bhipräyaù prakäçita eva | aprastuta-praçaàsäyäà ca yad väcyaà tasya kadäcid vivakñitatvaà, kadäcid avivakñitatvaà, kadäcid vivakñitävivakñitatvam iti trayé bandha-cchäyä |

tatra vivakñitatvaà, yathä—

parärthe yaù péòäm anubhavati bhaìge’pi madhuro

yadéyaù sarveñäm iha khalu vikäro’py abhimataù |

na sampräpto våddhià yadi sa bhåçam akñetra-patitaù

kim ikñor doño’sau na punar aguëäyä maru-bhuvaù ||⁴

yathä vä mamaiva—

amé ye dåçyante nanu subhaga-rüpäù saphalatä

bhavaty eñäà yasya kñaëam upagatänäà viñayatäm |

niräloke loke katham idam aho cakñur adhunä

samaà jätaà sarvair na samam athavänyair avayavaiù ||

anayor hi dvayoù çlokayor ikñu-cakñuñé vivakñita-svarüpe eva na ca prastute | mahä-guëasyäviñaya-patitatväd apräpta-para-bhägasya kasyacit svarüpam upavarëayituà dvayor api çlokayos tätparyeëa prastutatvät | avivakñitatvaà yathä—

kas tvaà bhoù kathayämi daiva-hatakaà mäà viddhi çäkhoöakaà

vairägyäd iva vakñi, sädhu viditaà kasmäd idaà kathyate |

vämenätra vaöas tam adhvaga-janaù sarvätmanä sevate

na cchäyäpi paropakära-kariëé märga-sthitasyäpi me ||

na hi våkña-viçeñeëa sahokti-pratyukté sambhavata ity avivakñitäbhidheyenaivänena çlokena samåddhäsat-puruña-samépa-vartino nirdhanasya kasyacin manasvinaù paridevitaà tätparyeëa väkyärthékåtam iti pratéyate | vivakñitatvävivakñitatvaà yathä—

utpatha-jätäyä açobhanäyä phala-kusuma-patra-rahitäyäù |

badaryä våttià dadat-pämäraù bhoù hasiñyase ||

atra hi väcyärtho nätyantaà sambhavé na cäsambhavé | tasmäd väcya-vyaìgyayoù prädhänyäprädhänye yatnato nirüpaëéye ||3.40||

|| 3.41-42 ||

pradhäna-guëa-bhäväbhyäà vyaìgyasyaivaà vyavasthite |

kävye ubhe tato’nyad yat tac citram abhidhéyate ||

citraà çabdärtha-bhedena dvividhaà ca vyavasthitam |

tatra kiïcic chabda-citraà väcya-citram ataù param ||

vyaìgyasyärthasya prädhänye dhvani-saàjïita-kävya-prakäraù guëa-bhäve tu guëébhüta-vyaìgyatä | tato’nyad rasa-bhävädi-tätparya-rahitaà vyaìgyärtha-viçeña-prakäçana-çakti-çünyaà ca kävyaà kevala-väcya-väcaka-vaicitrya-mäträçrayeëopanibaddham älekhya-prakhyaà yad äbhäsate tac citram | na tan-mukhyaà kävyam | kävyänukäro hy asau | tatra kiïcic chabda-citraà yathä duñkara-yamakädi | väcya-citraà tataù çabda-citräd anyad vyaìgyärtha-saàsparça-rahitaà prädhänyena väkyärthatayä sthitaà rasädi-tätparya-rahitam utprekñädi |

atha kim idaà citraà näma ? yatra na pratéyamänärtha-saàsparçaù | pratéyamäno hy arthas tribhedaù präk pradarçitaù | tatra yatra vastv-alaìkäräntaraà vä vyaìgyaà nästi sa näma citrasya kalpyatäà viñayaù | yatra tu rasädénäm aviñayatvaà sa kävya-prakäro na sambhavaty eva | yasmäd avastu-saàsparçitä kävyasya nopapadyate | vastu ca sarvam eva jagad gatam avaçyaà kasyacid rasasya bhävasya väìgatvaà pratipadyate antato vibhävatvena | citta-våtti-viçeñä hi rasädayaù, na ca tad asti vastu kiïcid yan na citta-våtti-viçeñam upajanayati tad-anutpädane vä kavi-viñayataiva tasya na syät kavi-viñayaç ca citratayä kaçcin nirüpyate |

atrocyate—satyaà na tädåk-kävya-prakäro’sti yatra rasädénäm apratétiù | kià tu yadä rasa-bhävädi-vivakñä-çünyaù kaviù çabdälaìkäram arthälaìkäraà vopanibadhnäti tadä tad-vivakñäpekñayä rasädi-çünyatärthasya parikalpyate | vivakñopärüòha eva hi kävye çabdänäm arthaù | väcya-sämarthya-vaçena vä kavi-vivakñä-virahe’pi tathä-vidhe viñaye rasädi-pratétir bhavanté paridurbalä bhavatéty anenäpi prakäreëa nérasatvaà parikalpya citra-viñayo vyavasthäpyate | tad idam uktam—

rasa-bhävädi-viñaya-vivakñä-virahe sati |

alaìkära-nibandho yaù sa citra-viñayo mataù ||

rasädiñu vivakñä tu syät tätparyavaté yadä |

tadä nästy eva tat kävyaà dhvaner yatra na gocaraù ||

etac ca citraà kavénäà viçåìkhala-giräà rasädi-tätparyam anapekñyaiva kävya-pravåtti-darçanäd asmäbhiù parikalpitam | idänéntanänäà tu nyäyye kävya-naya-vyavasthäpane kriyamäëe nästy eva dhvani-vyatiriktaù kävya-prakäraù | yataù paripäkavatäà kavénäà rasädi-tätparya-virahe vyäpära eva na çobhate | rasädi-tätparye ca nästy eva tad vastu yad abhimata-rasäìgatäà néyamänaà na praguëébhavati | acetanä pi hi bhävä yathäyatham ucita-rasa-vibhävatayä cetana-våttänta-yojanayä vä na santy eva te ye yänti na rasäìgatäm | tathä cedam ucyate—

apäre kävya-saàsäre kavir ekaù prajäpatiù |

yathäsmai rocate viçvaà tathedaà parivartate ||

çåìgäré cet kaviù kävye jätaà rasa-mayaà jagat |

sa eva véta-rägaç cen nérasaà sarvam eva tat ||

bhävän acetanän api cetanavac cetanänacetanavat |

vyavahärayati yatheñöaà sukaviù kävye svatantratayä ||

tasmän nästy eva tad vastu yat sarvätmanä rasa-tätparyavataù kaves tad-icchayä tad-abhimata-rasäìgatäà na dhatte | tathopanibadhyamänaà vä na cärutvätiçayaà puñëäti | sarvam etac ca mahä-kavénäà kävyeñu dåçyate | asmäbhir api sveñu kävya-prabandheñu yathäyathaà darçitam eva | sthite caivaà sarva eva kävya-prakäro na dhvani-dharmatäm atipatati rasädy-apekñäyäà kaver guëébhüta-vyaìgya-lakñaëo’pi prakäras tad-aìgatäm avalambata ity uktaà präk | yadä tu cäöuñu devatä-stutiñu vä rasädénäm aìgatayä vyavasthänaà hådayavatéñu ca suprajïaka-gäthäsu käsucid vyaìgya-viçiñöa-väcye prädhänyaà tad api guëébhüta-vyaìgyasya dhvani-niñpanda-bhütatvam evety uktaà präk | tad evam idänéàtana-kavi-kävya-nayopadeçe kriyamäëe präthamikänäm abhyäsärthinäà yadi paraà citreëa vyavahäraù, präpta-pariëaténäà tu dhvanir eva kävyam iti sthitam etat |

tad ayam atra saìgrahaù—

yasmin raso vä bhävo vä tätparyeëa prakäçate |

saàvåttyäbhihitau vastu yaträlaìkära eva vä ||

kävyädhvani dhvanir vyaìgya-prädhänyaika-nibandhanaù |

sarvatra tatra viñayé jïeyaù sahådayair janaiù ||3.42||

|| 3.43 ||

saguëébhüta-vyaìgyaiù sälaìkäraiù saha prabhedaiù svaiù |

saìkara-saàsåñöibhyäà punar apy uddyotate bahudhä ||

tasya ca dhvaneù sva-prabhedair guëébhüta-vyaìgyena väcyälaìkäraiç ca saìkara-saàsåñöi-vyavasthäyäà kriyamäëäyäà bahu-prabhedatä lakñye dåçyate | tathä hi sva-prabheda-saìkérëaù, sva-prabheda-saàsåñöo guëébhüta-vyaìgya-saìkérëo guëébhüta-vyaìgya-saàsåñöo väcyälaìkäräntara-saìkérëo väcyälaìkäräntara-saàsåñöaù saàsåñöälaìkära-saìkérëaù saàsåñöälaìkära-saàsåñöaç ceti bahudhä dhvaniù prakäçate |

tatra sva-prabheda-saìkérëatvaà kadäcid anugrähyänugrähaka-bhävena | yathä—"evaà-vädini devarñau" ity ädau | atra hy artha-çakty-udbhavänuraëana-rüpa-vyaìgya-dhvani-prabhedenälakñya-krama-vyaìgya-dhvani-prabhedo’nugåhyamäëaù pratéyate | evaà kadäcit prabheda-dvaya-sampäta-sandehena | yathä—

khaëa-pähuëiä deara esä jääeà kià pi de bhaëidä |

rua{i} paòohara-valahé-gharammi aëuëijja{u} baräé ||

[kñaëa-präghuëikä devara eñä jäyayä kim api te bhaëitä |

roditi çünya-valabhé-gåhe’nunéyatäà varäké ||]

atra hy anunéyatäm ity etat-padam arthäntara-saìkramita-väcyatvena vivakñitäny apara-väcyatvena ca sambhävyate | na cänyatara-pakña-nirëaye pramäëam asti | eka-vyaïjakänupraveçena tu vyaìgyatvam alakñya-krama-vyaìgyasya sva-prabhedäntaräpekñayä bähulyena sambhavati | yathä—"snigdha-çyämala" ity ädau | sva-prabheda-saàsåñöatvaà ca yathä pürvodäharaëa eva | atra hy arthäntara-saàkramita-väcyasyätyanta-tiraskåta-väcyasya ca saàsargaù |

guëé-bhüta-vyaìgya-saìkérëatvaà yathä—"nyak-käro hy ayam eva me yad arayaù" ity ädau |

yathä vä—

kartä dyüta-cchalänäà jatu-maya-çaraëoddépanaù so’bhimäné

kåñëä-keçottaréya-vyapanayana-paöuù päëòavä yasya däsäù |

räjä duùçäsanäder gurur anuja-çatasyäìga-räjasya mitraà

kväste duryodhano’sau kathayata na ruñä drañöum abhyägatau svaù ||

atra hy alakñya-krama-vyaìgyasya väkyärthé-bhütasya vyaìgya-viçiñöa-väcyäbhidhäyibhiù padaiù sammiçratä | ata eva ca padärthäçrayatve guëé-bhüta-vyaìgyasya väkyärthäçrayatve ca dhvaneù saìkérëatäyäm api na virodhaù sva-prabhedäntaravat | yathä hi dhvani-prabhedäntaräëi parasparaà saìkéryante padärtha-väkyärthäçrayatvena ca na viruddhäni |

kià caika-vyaìgyäçrayatve tu pradhäna-guëa-bhävo virudhyate na tu vyaìgya-bhedäpekñayä, tato’py asya na virodhaù |

ayaà ca saìkara-saàsåñöi-vyavahäro bahünäm ekatra väcya-väcaka-bhäva iva vyaìgya-vyaïjaka-bhäve’pi nirvirodha eva mantavyaù | yatra tu padäni känicid avivakñita-väcyäny anuraëana-rüpa-vyaìgya-väcyäni vä tatra dhvani-guëé-bhüta-vyaìgyayoù saàsåñöatvam | yathä—"teñäà gopa-vadhü-viläsa-suhådäm" ity ädau |

atra hi "viläsa-suhådäm" "rädhä-rahaù-säkñiëäm" ity ete pade dhvani-prabheda-rüpe "te" "jäne" ity ete ca pade guëé-bhüta-vyaìgya-rüpe | väcyälaìkära-saìkérëatvam alakñya-krama-vyaìgyäpekñayä rasavati sälaìkäre kävye sarvatra suvyavasthitam | prabhedäntaräëäm api kadäcit saìkérëatvaà bhavaty eva | yathä mamaiva—

yä vyäpäravaté rasän rasayituà käcit kavénäà navä

dåñöir yä pariniñöhitärtha-viñayonmeñä ca vaipaçcité |

te dve apy avalambya viçvam aniçaà nirvarëayanto vayaà

çräntä naiva ca labdham abdhi-çayana ! tvad-bhakti-tulyaà sukham ||

ity atra virodhälaìkäreëärthäntara-saàkramita-väcyasya dhvani-prabhedasya saìkérëatvam |

väcyälaìkära-saàsåñöatvaà ca padäpekñayaiva | yatra hi känicit padäni väcyälaìkära-bhäïji känicic ca dhvani-prabheda-yuktäni | yathä—

dérghékurvan paöu mada-kalaà küjitaà särasänäà

pratyüñeñu sphuöita-kamalämoda-maitré-kañäyaù |

yatra stréëäà harati surata-glänim aìgänukülaù

siprävätaù priyatama iva prärthanä-cäöu-käraù ||

atra hi maitré-padam avivakñita-väcyo dhvaniù | padäntareñv alaìkäräntaräëi |

saàsåñöälaìkäräntara-saìkérëo dhvanir, yathä—

danta-kñatäni karajaiç ca vipäöitäni

prodbhinna-sändra-pulake bhavataù çarére |

dattäni rakta-manasä måga-räja-vadhvä

jäta-spåhair munibhir apy avalokitäni ||

atra hi samäsokti-saàsåñöena virodhälaìkäreëa saìkérëasyälakñya-krama-vyaìgyasya dhvaneù prakäçanam | dayä-vérasya paramärthato väkyärthébhütatvät | saàsåñöälaìkära-saàsåñöatvaà ca dhvaner yathä—

abhinava-payodhara-rasiteñu pathika-çyämäyiteñu divaseñu |

çobhate prasärita-gréväëäà nåttaà mayüra-våndänäm ||

atra hy upamä-rüpakäbhyäà çabda-çakty-udbhavänuraëana-rüpa-vyaìgyasya dhvaneù saàsåñöatvam |

|| 3.44 ||

evaà dhvaneù prabhedäù prabheda-bhedäç ca kena çakyante |

saìkhyätuà diì-mätraà teñäm idam uktam asmäbhiù ||

anantä hi dhvaneù prakäräù sahådayänäà vyutpattaye teñäà diì-mätraà kathitam ||

|| 3.45 ||

ity ukta-lakñaëo yo dhvanir vivecyaù prayatnataù sadbhiù

sat-kävyaà kartuà vä jïätuà vä samyag abhiyuktaiù ||

ukta-svarüpa-dhvani-nirüpaëa-nipuëä hi sat-kavayaù sahådayäç ca niyatam eva kävya-viñaye paräà prakarña-padavém äsädayanti ||

|| 3.46 ||

asphuöa-sphuritaà kävya-tattvam etad yathoditam |

açaknuvadbhir vyäkartuà rétayaù sampravartitäù ||

etad-dhvani-pravartanena nirëétaà kävya-tattvam asphuöa-sphuritaà sad açaknuvadbhiù pratipädayituà vaidarbhé gauòé päïcälé ceti rétayaù pravartitäù | réti-lakñaëa-vidhäyinäà hi kävya-tattvam etad asphuöatayä manäk-sphuritam äséd iti lakñyate tad atra sphuöatayä sampradarçitenänyena réti-lakñaëena na kiïcit ||3.46||

|| 3.47 ||

çabda-tattväçrayäù käçcid artha-tattva-yujo’paräù |

våttayo’pi prakäçante jïäte’smin kävya-lakñaëe ||

asmin vyaìgya-vyaïjakabhävavivecanamaye kävya-lakñaëe jïäte sati yäù käçcitprasiddhä upanägarikädyäù çabdatattväçrayäù våttayo yäçcärthatattvasambaddhäù kaiçikyädayastäù samyagrétipadavémavataranti | anyathä tu täsämadåñöärthänäm iva våtténämaçraddheyatvam eva syännänubhavasiddhatvam | evaà sphuöatayaiva lakñaëéyaà svarüpamasya dhvaneù | yatra çabdänäm arthänäà ca keñäïcitpratipattåviçeñasaàvedyaà jätyatvam iva ratnaviçeñäëäà cärutvamanäkhyeyamavabhäsate kävye tatra dhvanivyavahära iti yallakñaëaà dhvaner ucyate kenacittadayuktam iti näbhidheyatämarhati | yataù çabdänäà svarüpäçrayas tävad akliñöatve satyaprayuktaprayogaù | väcakäçrayas tu prasädo vyaïjakatvaà ceti viçeñaù | arthänäà ca sphuöatvenävabhäsanaà vyaìgyaparatvaà vyaìgyäàçaviçiñöatvam ceti viçeñaù | tau ca viçeñau vyäkhyätuà çakyete vyäkhyätau ca bahuprakäram | tadvyatiriktänäkhyeyaviçeñasambhävanä tu vivekävasädabhävamülaiva | yasmädanäkhyeyatvaà sarva-çabdägocaratvena na kasyacitsambhavati | antato’näkhyeyaçabdena tasyäbhidhänasambhavät | sämänyasaàsparçivikalpaçabdägocaratve sati, prakäçamänatvaà tu yadanäkhyeyatvam ucyate kvacit tad api kävyaviçeñäëäà ratnaviçeñäëäm iva na sambhavati | teñäà lakñaëakäraivyäkåta-rüpatvät | ratnaviçeñäëäà ca sämänyasambhävanayaiva mülyasthitiparikalpanädarçanäcca | ubhayeñäm api teñäà pratipattåviçeñasaàvedyatvamasty eva | vaikaöikä eva hi ratnatattvavidaù, sahådayä eva hi kävyänäà rasajïä iti kasyätra vipratipattiù | yat tv anirdeçyatvaà sarva-lakñaëa-viñayaà bauddhänäà prasiddhaà tattanmataparékñäyäà granthäntare nirüpayiñyämaù | iha tu granthäntaraçravaëalavaprakäçanaà sahådayavaimanasyapradäyéti na prakriyate | bauddhamatena vä yathä pratyakñädilakñaëaà tathäsmäkaà dhvanilakñaëaà bhaviñyati | tasmällakñaëäntarasyäghaöanädaçabdärthatväcca tasyoktam eva dhvanilakñaëaà sädhéyaù | tad idam uktam—

anäkhyeyäàça-bhäsitvaà nirväcyärthatayä dhvaneù |

na lakñaëaà, lakñaëaà tu sädhéyo’sya yathoditam ||

|| iti çré-räjänakänandavardhanäcärya-viracite dhvany-äloke tåtéya uddyotaù ||

--o)0(o--

(4)

|| caturthoddyotaù ||

evaà dhvanià sa-prapaïcaà vipratipatti-niräsärthaà vyutpädya tad-vyutpädane prayojanäntaram ucyate—

|| 4.1 ||

dhvaner yaù saguëé-bhüta-vyaìgyasyädhvä pradarçitaù |

anenänantyam äyäti kavénäà pratibhä-guëaù ||

ya eña dhvaner guëé-bhüta-vyaìgyasya ca märgaù prakäçitas tasya phaläntaraà kavi-pratibhänantyam |

katham iti cet—

|| 4.2 ||

ato hy anyatamenäpi prakäreëa vibhüñitä |

väëé navatvam äyäti pürvärthänvayavaty api ||

ato dhvaner ukta-prabheda-madhyäd anyatamenäpi prakäreëa vibhüñitä saté väëé purätana-kavi-nibaddhärtha-saàsparçavaty api navatvam äyäti | tathä hy avivakñita-väcyasya dhvaneù prakära-dvaya-samäçrayeëa navatvaà pürvärthänugame’pi, yathä—

smitaà kiïcin mugdhaà tarala-madhuro dåñöi-vibhavaù

parispando väcäm abhinava-viläsormi-sarasaù |

gatänäm ärambhaù kisalayita-lélä-parimalaù

spåçantyäs täruëyaà kim iva hi na ramyaà mågadåçaù ||

ity asya,

sa-vibhrama-smitodbhedä loläkñyaù praskhalad-giraù |

nitambälasa-gäminyaù käminyaù kasya na priyäù ||

ity evam ädiñu çlokeñu satsv api tiraskåta-väcya-dhvani-samäçrayeëäpürvatvam eva pratibhäsate | tathä—

yaù prathamaù prathamaù sa tu tathä hi hata-hasti-bahala-palaläçé |

çväpada-gaëeñu siàhaù siàhaù kenädharé-kriyate || ity asya,

sva-tejaù-kréta-mahimä kenänyenätiçayyate |

mahadbhir api mätaìgaiù siàhaù kim abhibhüyate ||

ity evam ädiñu çlokeñu satsv apy arthäntara-saìkramita-väcya-dhvani-samäçrayeëa navatvam |

vivakñitäny apara-väcyasyäpy ukta-prakära-samäçrayeëa navatvaà, yathä—

nidrä-kaitavinaù priyasya vadane vinyasya vaktraà vadhür

bodha-träsa-niruddha-cumbana-rasäpy äbhoga-lolaà sthitä |

vailakñyäd vimukhébhaved iti punas tasyäpy anärambhiëaù

säkäìkña-pratipatti näma hådayaà yätaà tu päraà rateù ||

ity ädeù çlokasya,

çünyaà väsa-gåhaà vilokya çayanäd utthäya kiïcic chanair

nidrä-vyäjam upägatasya suciraà nirvarëya patyur mukham |

visrabdhaà paricumbya jäta-pulakäm älokya gaëòa-sthaléà

lajjä-namra-mukhé priyeëa hasatä bälä ciraà cumbitä ||

ity ädiñu çlokeñu satsv api navatvam |

yathä vä—"taraìgabhrübhaìgä" ity ädiçlokasya "nänäbhaìgibhramadbhrüù" ity ädiçlokäpekñayänyatvam || 4.2 ||

|| 4.3 ||

yuktyänayänusartavyo rasädir bahu-vistaraù |

mitho’py anantatäà präptaù kävya-märgo yadäçrayät ||

bahu-vistäro’yaà rasa-bhäva-tad-äbhäsa-tat-praçama-lakñaëo märgo yathäsvaà vibhävänubhäva-prabheda-kalanayä yathoktaà präk | sa sarva evänayä yuktyänusartavyaù | yasya rasäder äçrayäd ayaà kävya-märgaù purätanaiù kavibhiù sahasra-saàkhyair asaàkhyair vä bahu-prakäraà kñuëëatvän mito’py anantatäm eti | rasa-bhävädénäà hi pratyekaà vibhävänubhäva-vyabhicäri-samäçrayäd aparimitatvam | teñäà caikaika-prabhedäpekñayäpi tävaj jagad-våttam upanibadhyamänaà sukavibhis tad-icchä-vaçäd anyathä sthitam apy anyathaiva vivartate | pratipäditaà caitac citra-vicärävasare | gäthä cätra kåtaiva mahä-kavinä—

atathä-sthitän api tathä-saàsthitän iva hådaye yä niveçayati |

artha-viçeñän sä jayati vikaöa-kavi-gocarä väëé ||

tad itthaà rasa-bhävädy-äçrayeëa kävyärthänäm änantyaà supratipäditam | etad evopapädayitum ucyate—

dåñöa-pürvä api hy arthäù kävye rasa-parigrahät |

sarve navä iväbhänti madhu-mäsa iva drumäù || 4.4 ||

tathä hi vivakñitäny apara-väcyasyaiva çabda-çakty-udbhavänuraëana-rüpa-vyaìgya-prakära-samäçrayeëa navatvam | yathä—"dharaëé-dhäraëäyädhunä tvaà çeñaù" ity ädeù |

çeño hima-giris tvaà ca mahänto guravaù sthiräù |

yad alaìghita-maryädäç calantéà bibhrate bhuvam ||

ity ädiñu satsv api |

tasyaivärtha-çakty-udbhavänuraëana-rüpa-vyaìgya-samäçrayeëa navatvam | yathä—"evaà-vädini devarñau" ity ädi çlokasya |

kåte vara-kathäläpe kumäryaù pulakodgamaiù |

sücayanti spåhäm antar-lajjayävanatänanäù ||

ity ädiñu satsv artha-çakty-udbhavänuraëana-rüpa-vyaìgyasya kavi-prauòhokti-nirmita-çarératvena navatvam | yathä—"sajjayati surabhi-mäso" ity ädeù |

surabhi-samaye pravåtte sahasä prädurbhavanti ramaëéyäù |

rägavatäm utkalikäù sahaiva sahakära-kalikäbhiù ||

ity ädiñu satsv apy apürvatvam eva |

artha-çakty-udbhavänuraëana-rüpa-vyaìgyasya kavi-nibaddha-vaktå-prauòhokti-mätra-niñpanna-çarératvena navatvam | yathä "'väëijya hasti-dantäù" ity ädi-gäthärthasya |

kariëé-behabbaaro maha putto ekka-käëòa-vinibäé |

haa soëhäeà taha kaho jaha kaëòa-karaëòaaà baha{i} ||

[kariëé-vaidhavya-karo mama putra eka-käëòa-vinipäté |

hata-snuñayä tathä kåto yathä käëòa-karaëòakaà vahati ||]

evam ädiñv artheñu satsv apy anäléòhataiva ||4.4||

yathä vyaìgya-bheda-samäçrayeëa dhvaneù kävyärthänäà navatvam utpadyate, tathä vyaïjaka-bheda-samäçrayeëäpi | tat tu grantha-vistara-bhayän na likhyate, svayam eva sahådayair abhyühyam | atra ca punaù punar uktam api säratayedam ucyate—

|| 4.5 ||

vyaìgya-vyaïjaka-bhäve’smin vividhe sambhavaty api |

rasädi-maya ekasmin kaviù syäd avadhänavän ||

asminn arthänantya-hetau vyaìgya-vyaïjaka-bhäve vicitre çabdänäà sambhavaty api kavir apürvärtha-läbhärthé rasädi-maya ekasmin vyaìgya-vyaïjaka-bhäve yatnäd avadadhéta | rasa-bhäva-tad-äbhäsa-rüpe hi vyaìgye tad-vyaïjakeñu ca yathä-nirdiñöeñu varëa-pada-väkya-racanä-prabandheñv avahita-manasaù kaveù sarvam apürvaà kävyaà sampadyate |

tathä ca rämäyaëa-mahäbhäratädiñu saìgrämädayaù punaù punar abhihitä api nava-naväù prakäçante | prabandhe cäìgé rasa eka evopanibadhyamäno’rtha-viçeña-läbhaà chäyätiçayaà ca puñëäti | kasminn iveti cet—yathä rämäyaëe yathä vä mahäbhärate | rämäyaëe hi karuëo rasaù svayam ädi-kavinä sütritaù "çokaù çlokatvam ägataù" ity evaà-vädinä | nirvyüòhaç ca sa eva sétätyanta-viyoga-paryantam eva sva-prabandham uparacayatä | mahäbhärate’pi çästra-kävya-rüpa-cchäyänvayini våñëi-päëòava-virasävasäna-vaimanasya-däyinéà samäptim upanibadhnatä mahä-muninä vairägya-janana-tätparyaà prädhänyena sva-prabandhasya darçayatä mokña-lakñaëaù puruñärthaù çänto rasaç ca mukhyatayä vivakñä-viñayatvena sücitaù | etac cäàçena vivåtam evänyair vyäkhyä-vidhäyibhiù | svayam eva caitad udgérëaà tenodérëa-mahä-moha-magnam ujjihérñatä lokam ativimala-jïänäloka-däyinä loka-näthena—

yathä yathä viparyeti loka-tantram asäravat |

tathä tathä virägo’tra jäyate nätra saàçayaù ||

ity ädi bahuçaù kathayatä | tataç ca çänto raso rasäntarair mokña-lakñaëaù puruñärthaù puruñärthäntarais tad-upasarjanatvenänugamyamäno’ìgitvena vivakñä-viñaya iti mahäbhärata-tätparyaà suvyaktam evävabhäsate |

aìgäìgi-bhävaç ca yathä rasänäà tathä pratipäditam eva |

päramärthikäntas tattvänapekñayä çarérasyeväìga-bhütasya rasasya puruñärthasya ca sva-prädhänyena cärutvam apy aviruddham |

nanu mahäbhärate yävän vivakñä-viñayaù so’nukramaëyäà sarva evänukränto na caitat tatra dåçyate, pratyuta sarva-puruñärtha-prabodha-hetutvaà sarva-rasa-garbhatvaà ca mahäbhäratasya tasminn uddeçe sva-çabda-niveditatvena pratéyate |

atrocyate—satyaà çäntasyaiva rasasyäìgitvaà mahäbhärate mokñasya ca sarva-puruñärthebhyaù prädhänyam ity etan na sva-çabdäbhidheya-tvenänukramaëyä darçitam, darçitaà tu vyaìgyatvena—"bhagavän väsudevaç ca kértyate’tra sanätanaù" ity asmin väkye | anena hy ayam artho vyaìgyatvena vivakñito yad atra mahäbhärate päëòavädi-caritaà yat kértyate tat sarvam avasäna-virasam avidyä-prapaïca-rüpaà ca, paramärtha-satya-svarüpas tu bhagavän väsudevo’tra kértyate | tasmät tasminn eva parameçvare bhagavati bhavata bhävita-cetaso, mä bhüta vibhütiñu niùsäräsu rägiëo guëeñu vä naya-vinaya-paräkramädiñv améñu kevaleñu keñucit sarvätmanä pratiniviñöa-dhiyaù | tathä cägre—paçyata niùsäratäà saàsärasyety amum evärthaà dyotayan sphuöam evävabhäsate vyaïjaka-çakty-anugåhétaç ca çabdaù | evaà-vidham evärthaà garbhékåtaà sandarçayanto’nantara-çlokä lakñyante—"sa hi satyam" ity ädayaù |

ayaà ca nigüòha-ramaëéyo’rtho mahäbhäratävasäne harivaàça-varëanena samäptià vidadhatä tenaiva kavi-vedhasä kåñëa-dvaipäyanena samyak-sphuöé-kåtaù | anena cärthena saàsärätéte tattväntare bhakty-atiçayaà pravartayatä sakala eva säàsäriko vyavahäraù pürva-pakñékåto nyakñeëa prakäçate | devatä-tértha-tapaù-prabhåténäà ca prabhävätiçaya-varëanaà tasyaiva para-brahmaëaù präpty-upäyatvena tad-vibhütitvenaiva devatä-viçeñäëäm anyeñäà ca | päëòavädi-carita-varëanasyäpi vairägya-janana-tätparyäd vairägyasya ca mokña-mülatvän mokñasya ca bhagavat-präpty-upäyatvena mukhyatayä gétädiñu pradarçitatvät para-brahma-präpty-upäyatvam eva paramparayä | väsudevädi-saàjïäbhidheyatvena cäparimita-çakty-äspadaà paraà brahma gétädi-pradeçäntareñu tad-abhidhänatvena labdha-prasiddhi mäthura-prädurbhävänukåta-sakala-svarüpaà vivakñitaà na tu mäthura-prädurbhäväàça eva, sanätana-çabda-viçeñitatvät | rämäyaëädiñu cänayä saàjïayä bhagavan-mürty-antare vyavahära-darçanät | nirëétaç cäyam arthaù çabda-tattva-vidbhir eva |

tad evam anukramaëé-nirdiñöena väkyena bhagavad-vyatirekiëaù sarvasyänyasyänityatäà prakäçayatä mokña-lakñaëa evaikaù paraù puruñärthaù çästranaye, kävya-naye ca tåñëäkñaya-sukha-paripoña-lakñaëaù çänto raso mahäbhäratasyäìgitvena vivakñita iti supratipäditam | atyanta-sära-bhütatväc cäyam artho vyaìgyatvenaiva darçito na tu väcyatvena | sära-bhüto hy arthaù sva-çabdänabhidheyatvena prakäçitaù sutaräm eva çobhäm ävahati | prasiddhiç ceyam asty eva vidagdha-vidvat-pariñatsu yad abhimatataraà vastu vyaìgyatvena prakäçyate na säkñäc-chabda-väcyatvena | tasmät sthitam etat—aìgibhüta-rasädy-äçrayeëa kävye kriyamäëe navärtha-läbho bhavati bandha-cchäyä ca mahaté sampadyata iti | ata eva ca rasänuguëärtha-viçeñopanibandham alaìkäräntara-virahe’pi chäyätiçaya-yogi lakñye dåçyate | yathä—

munir jayati yogéndro mahätmä kumbha-sambhavaù |

yenaika-culake dåñöau tau divyau matsya-kacchapau || ity ädau |

atra hy adbhuta-rasänuguëam eka-culake matsya-kacchapa-darçanaà chäyätiçayaà puñëäti | tatra hy eka-culake sakala-jaladhi-sannidhänäd api divya-matsya-kacchapa-darçanam akñuëëatväd adbhuta-rasänuguëataram | kñuëëaà hi vastu loka-prasiddhyädbhutam api näçcaryakäri bhavati | na cäkñuëëaà vastüpanibadhyamänam adbhuta-rasasyaivänuguëaà yävad rasäntarasyäpi | tad yathä—

svidyati romäïcate vepate rathyäyäà tulägreëa |

sa pärçvo’dyäpi subhaga tasyä yenäsyatikräntaù ||

[svidyati romäïcate vepate rathyäyäà tulägreëa |

sa pärçvo’dyäpi subhaga tasyä yenäsyatikräntaù ||]

etad gäthärthäd bhävyamänäd yä rasa-pratétir bhavati, sä tväà spåñövä svidyati romäïcate vepate ity evaà-vidhäd arthät pratéyamänän manäg api no jäyate | tad evaà dhvani-prabheda-samäçrayeëa yathä kävyärthänäà navatvaà jäyate tathä pratipäditam | guëébhüta-vyaìgyasyäpi tribheda-vyaìgyäpekñayä ye prakäräs tat-samäçrayeëäpi kävya-vastünäà navatvaà bhavaty eva | tat tv ativistära-käréti nodähåtaà sahådayaiù svayam utprekñaëéyam ||4.5||

|| 4.6 ||

dhvaner itthaà guëébhüta-vyaìgyasya ca samäçrayät |

na kävyärtha-virämo’sti yadi syät pratibhä-guëaù ||

satsv api purätana-kavi-prabandheñu yadi syät pratibhä-guëaù, tasmiàs tv asati na kiïcid eva kaver vastv asti | bandha-cchäyäpy artha-dvayänurüpa-çabda-sanniveço’rtha-pratibhänäbhäve katham upapadyate | anapekñitärtha-viçeñäkñara-racanaiva bandha-cchäyeti nedaà nedéyaù sahådayänäm | evaà hi saty arthänapekña-catura-madhura-vacana-racanäyäm api kävya-vyapadeçaù pravarteta | çabdärthayoù sähityena kävyatve kathaà tathä-vidhe viñaye kävya-vyavastheti cet—paropanibaddhärtha-viracane yathä tat-kävyatva-vyavahäras tathä tathä-vidhänäà kävya-sandarbhäëäm ||4.6||

na cärthänantyaà vyaìgyärthäpekñayaiva yävad väcyärthäpekñayäpéti pratipädayitum ucyate—

|| 4.7 ||

avasthädeça-kälädi-viçeñair api jäyate |

änantyam eva väcyasya çuddhasyäpi svabhävataù ||

çuddhasyänapekñita-vyaìgyasyäpi väcyasyänantyam eva jäyate svabhävataù | svabhävo hy ayaà väcyänäà cetanänäm acetanänäà ca yad avasthä-bhedäd deça-bhedät käla-bhedät svälakñaëya-bhedäc cänantatä bhavati | taiç ca tathä-vyavasthitaiù sadbhiù prasiddhäneka-svabhävänusaraëa-rüpayä svabhävoktyäpi tävad upanibadhyamänair niravadhiù kävyärthaù sampadyate |

tathä hy avasthä-bhedän navatvaà yathä—bhagavaté pärvaté kumärasambhave "sarvopamä-dravya-samuccayena" [ku.saà. 1.49] ity ädibhir uktibhiù prathamam eva parisamäpita-rüpa-varëanäpi punar bhagavataù çambhor locana-gocaram äyänté "vasanta-puñpäbharaëaà vahanté" [ku.saà. 3.53] manmathopakaraëa-bhütena bhaìgyantareëopavarëitä | saiva ca punar navodväha-samaye prasädhyamänä "täà präì-mukhéà tatra niveçya tanvém" ity ädy-uktibhir navenaiva prakäreëa nirüpita-rüpa-sauñöhavä |

na ca te tasya kaver ekatraiväsakåt-kåtä varëana-prakärä apunar-uktatvena vä nava-navärtha-nirbharatvena vä pratibhäsante | darçitam eva caitad viñama-bäëa-léläyäm—

ëa a täëaà ghaòa(i) ohé ëa a te désanti kaha bi punaruttä |

je bibbhamä piäëaà atthä vä suka(i)-bäëénaà ||

[na ca teñäà ghaöate’vadhiù, na ca te dåçyante katham api punaruktäù |

ye vibhramäù priyäëäm arthä vä sukavi-väëénäm ||]

ayam aparaç cävasthä-bheda-prakäro yad acetanänäà sarveñäà cetanaà dvitéyaà rüpam abhimänitva-prasiddhaà himavad gaìgädénäm | tac cocita-cetana-viñaya-svarüpa-yojanayopanibadhyamänam anyad eva sampadyate | yathä kumära-sambhava eva parvata-svarüpasya himavato varëanaà, punaù saptarñi-priyoktiñu cetana-tat-svarüpäpekñayä pradarçitaà tad apürvam eva pratibhäti | prasiddhaç cäyaà sat-kavénäà märgaù | idaà ca prasthänaà kavi-vyutpattaye viñama-bäëa-léläyäà sa-prapaïcaà darçitam | cetanänäà ca bälyädy-avasthäbhir anyatvaà sat-kavénäà prasiddham eva | cetanänäm avasthä-bhede’py aväntarävasthä-bhedän nänätvam | yathä kumäréëäà kusuma-çara-bhinna-hådayänäm anyäsäà ca | taträpi vinétänäm avinétänäà ca | acetanänäà ca bhävänäm ärambhädy-avasthä-bheda-bhinnänäm ekaikaçaù svarüpam upanibadhyamänam änantyam evopayäti | yathä—

haàsänäà ninadeñu yaiù kavalitair äsajyate küjatäm

anyaù ko’pi kañäya-kaëöha-luöhanäd äghargharo vibhramaù |

te sampraty akaöhora-väraëa-vadhü-dantäìkura-spardhino

niryätäù kamaläkareñu bisiné-kandägrima-granthayaù ||⁵

evam anyaträpi diçänayänusartavyam | deça-bhedän nänätvam acetanänäà tävat | yathä väyünäà nänä-dig-deça-cäriëäm anyeñäm api salila-kusumädénäà prasiddham eva | cetanänäm api mänuña-paçu-pakñi-prabhåténäà grämäraëya-salilädi-samedhitänäà parasparaà mahän viçeñaù samupalakñyata eva | sa ca vivicya yathäyatham upanibadhyamänas tathaivänantyam äyäti | tathä hi—mänuñäëäm eva tävad dig-deçädi-bhinnänäà ye vyavahära-vyäpärädiñu viciträ viçeñäs teñäà kenäntaù çakyate gantum, viçeñato yoñitäm | upanibadhyate ca tat sarvam eva sukavibhir yathä-pratibham |

käla-bhedäc ca nänätvam | yatha rtu-bhedäd dig-vyoma-salilädénäm acetanänäm | cetanänäà cautsukyädayaù käla-viçeñäçrayiëaù prasiddhä eva | svälakñaëya-prabhedäc ca sakala-jagad-gatänäà vastünäà vinibandhanaà prasiddham eva | tac ca yathävasthitam api tävad upanibadhyamänam anantatäm eva kävyärthasyäpädayati |

atra kecid äcakñéran—yathä sämänyätmanä vastüni väcyatäà pratipadyante na viçeñätmanä ; täni hi svayam anubhütänäà sukhädénäà tan-nimittänäà ca svarüpam anyaträropayadbhiù sva-paränubhüta-rüpa-sämänya-mäträçrayeëopanibadhyante kavibhiù | na hi tair atétam anägataà vartamänaà ca paricitädi-sva-lakñaëaà yogibhir iva pratyakñékriyate ; tac cänubhävyänubhava-sämänyaà sarva-pratipattå-sädhäraëaà parimitatvät purätanänäm eva gocaré-bhütam, tasyäviñayatvänupapatteù | ata eva sa prakära-viçeño yair adyatanair abhinavatvena pratéyate teñäm abhimäna-mätram eva bhaëiti-kåtaà vaicitrya-mätram aträstéti |

tatrocyate—yat tüktaà sämänya-mäträçrayeëa kävya-pravåttis tasya ca parimitatvena präg eva gocaré-kåtatvän nästi navatvaà kävya-vastünäm iti, tad ayuktam ; yato yadi sämänya-mätram äçritya kävyaà pravartate kià kåtas tarhi mahä-kavi-nibadhyamänänäà kävyärthänäm atiçayaù | välméki-vyatiriktasyänyasya kavi-vyapadeça eva vä sämänya-vyatiriktasyänyasya kävyärthasyäbhävät, sämänyasya cädikavinaiva pradarçitatvät | ukti-vaicitryän naiña doña iti cet—kim idam ukti-vaicitryam ? uktir hi väcya-viçeña-pratipädi vacanam | tad-vaicitrye kathaà na väcya-vaicitryam ? väcya-väcakayor avinäbhävena pravåtteù | väcyänäà ca kävye pratibhäsamänänäà yad rüpaà tat tu grähya-viçeñäbhedenaiva pratéyate | tenokti-vaicitrya-vädinä väcya-vaicitryam anicchatäpy avaçyam eväbhyupagantavyam | tad ayam atra saìkñepaù—

välméki-vyatiriktasya yady ekasyäpi kasyacit |

iñyate pratibhärtheñu tat tad änantyam akñayam ||

kià ca, ukti-vaicitryaà yat kävya-navatve nibandhanam ucyate tad asmat-pakñänuguëam eva | yato yävän ayaà kävyärthänantya-bheda-hetuù prakäraù präg darçitaù sa sarva eva punarukti-vaicitryäd dvi-guëatäm äpadyate | yaç cäyam upamä-çleñädir alaìkära-vargaù prasiddhaù sa bhaëiti-vaicitryäd upanibadhyamänaù svayam evänavadhir dhatte punaù çata-çäkhatäm | bhaëitiç ca sva-bhäñä-bhedena vyavasthitä saté pratiniyata-bhäñä-gocarärtha-vaicitrya-nibandhanaà punar aparaà kävyärthänäm änantyam äpädayati | yathä mamaiva—

maha maha iti bhaëantaho bajjadi kälo jaëassa |

toi ëa deu janaddaëu goarébhodi maëassa ||

[mama mama iti bhaëato vrajati kälo janasya |

tathäpi na devo janärdano gocaro bhavati manasaù] || 4.7 ||

itthaà yathä yathä nirüpyate tathä tathä na labhyate’ntaù kävyärthänäm | idaà tücyate—

|| 4.8 ||

avasthädi-vibhinnänäà väcyänäà vinibandhanam |

yat pradarçitaà präk—

bhümnaiva dåçyate lakñye . . . . . . . . . . .

na tac chakyam apohitum |

. . . . . . . . . . .tat tu bhäti rasäçrayät ||

tad idam atra saìkñepeëäbhidhéyate sat-kavénäm upadeçäya—

|| 4.9 ||

rasa-bhävädi-sambaddhä yady aucityänusäriëé |

anvéyate vastu-gatir deça-kälädi-bhediné ||

tatkä gaëanä kavénämanyeñäà parimitaçakténäm |

|| 4.10 ||

väcaspati-sahasräëäà sahasrair api yatnataù |

nibaddhä sä kñayaà naiti prakåtir jagatäm iva ||

yathä hi jagat-prakåtir atéta-kalpa-paramparävirbhüta-vicitra-vastu-prapaïcä saté punar idänéà parikñéëä para-padärtha-nirmäëa-çaktir iti na çakyate’bhidhätum | tadvad eveyaà kävya-sthitir anantäbhiù kavi-matibhir upabhuktäpi nedänéà parihéyate, pratyuta nava-naväbhir vyutpattibhiù parivardhate | itthaà sthite’pi

|| 4.11 ||

saàvädäs tu bhavanty eva bähulyena sumedhasäm |

sthitaà hy etat saàvädinya eva medhävinäà buddhayaù | kintu—

naika-rüpatayä sarve te mantavyä vipaçcitä ||

katham iti cet—

|| 4.12 ||

saàvädo hy anya-sädåçyaà tat punaù pratibimbavat |

älekhyäkäravat tulya-dehivac ca çarériëäm ||

saàvädo hi kävyärthasyocyate yad anyena kävya-vastunä sädåçyam | tat punaù çarériëäà pratibimbavad älekhyäkäravat tulya-dehivac ca tridhä vyavasthitam | kiïcid dhi kävya-vastu vastv-antarasya çarériëaù pratibimba-kalpam, anyad älekhya-prakhyam, anyat tulyena çarériëä sadåçam |

|| 4.13 ||

tatra pürvam ananyätma tucchätma tad-anantaram |

tåtéyaà tu prasiddhätma nänya-sämyaà tyajet kaviù ||

tatra pürvaà pratibimba-kalpaà kävya-vastu parihartavyaà sumatinä | yatas tad-ananyätma tättvika-çaréra-çünyam | tad-anantaram älekhya-prakhyam anya-sämyaà çaréräntara-yuktam api tucchätmatvena tyaktavyam | tåtéyaà tu vibhinna-kamanéya-çaréra-sadbhäve sati sasaàvädam api kävya-vastu na tyaktavyaà kavinä | na hi çaréré çarériëänyena sadåço’py eka eveti çakyate vaktum || 4.13 ||

etad evopapädayitum ucyate—

|| 4.14 ||

ätmano’nyasya sad-bhäve pürva-sthity-anuyäyy api |

vastu bhätitaräà tanvyäù çaçi-cchäyam ivänanam ||

tattvasya sära-bhütasyätmanaù sad-bhäve’nyasya pürva-sthity-anuyäyy api vastu bhätitaräm |

puräëa-ramaëéya-cchäyänugåhétaà hi vastu çaréravat paräà çobhäà puñyati | na tu punar-uktatvenävabhäsate | tanvyäù çaçi-cchäyam ivänanam ||4.14||

evaà tävat sa-saàvädänäà samudäya-rüpäëäà väkyärthänäà vibhaktäù sémänaù | padärtha-rüpäëäà ca vastv-antara-sadåçänäà kävya-vastünäà nästy eva doña iti pratipädayitum ucyate—

|| 4.15 ||

akñarädi-racaneva yojyate

yatra vastu-racanä purätané |

nütane sphurati kävya-vastuni

vyaktam eva khalu sä na duñyati ||

na hi väcaspatinäpy akñaräëi padäni vä känicid apürväëi ghaöayituà çakyante | täni tu täny evopanibaddhäni na kävyädiñu navatäà virudhyanti | tathaiva padärtha-rüpäëi çleñädi-mayäny artha-tattväni | tasmät—

|| 4.16 ||

yadapi tad api ramyaà . . . . . . . .

kävya-çaréraà

. . . . . . . . yatra lokasya kiïcit

yal lokasya kiïcit |

sphuritam idam itéyaà buddhir abhyujjihéte |

sphuraëeyaà käcid iti sahådayänäà camatkåtir utpadyate |

anugatam api pürva-cchäyayä vastu tädåk

sukavir upanibadhnan nindyatäà nopayäti ||

tad-anugatam api pürva-cchäyayä vastu tädåk tädåkñaà sukavir vivakñita-vyaìgya-väcyärtha-samarpaëa-samartha-çabda-racanä-rüpayä bandha-cchäyayopanibadhnan-nindyatäà naiva yäti | tad itthaà sthitam—

|| 4.17 ||

pratéyantäà väco nimita-vividhärthämåta-rasä

na sädaù kartavyaù kavibhir anavadye sva-viñaye |

santi naväù kävyärthäù paropanibaddhärtha-viracane na kaçcit kaver guëa iti bhävayitvä |

parasvädänecchä-virata-manaso vastu sukaveù

sarasvaty evaiñä ghaöayati yatheñöaà bhagavaté ||

para-svädänecchävirata-manasaù sukaveù sarasvaty eñä bhagavaté yatheñöaà ghaöayati vastu | yeñäà sukavénäà präktana-puëyäbhyäsa-paripäka-vaçena pravåttis teñäà paroparacitärtha-parigraha-niùspåhäëäà sva-vyäpäro na kvacid upayujyate | saiva bhagavaté sarasvaté svayam abhimatam artham ävirbhävayati | etad eva hi mahäkavitvaà mahäkavénäm ity om |

ity akliñöa-rasäçrayocita-guëälaìkära-çobhä-bhåto

yasmäd vastu saméhitaà sukåtibhiù sarvaà samäsädyate |

kävyäkhye’khila-saukhya-dhämni vibudhodyäne dhvanir darçitaù

so’yaà kalpatarüpamäna-mahimä bhogyo’stu bhavyätmanäm ||

sat-kävya-tattva-naya-vartma-cira-prasupta-

kalpaà manaùsu paripakva-dhiyäà yadäsét |

tad vyäkarot sahådayodaya-läbha-hetor

änandavardhana iti prathitäbhidhänaù ||

iti çré-räjänakänanda-vardhanäcärya-viracite dhvany-äloke caturtha uddyotaù |

1 Skm 2105. Cf. Säh.D. 1.2.

2 gähä-sattasäé (supp. 955)

3 Dharma-kérteù (kuvalayävalé 100, aucitya-vicära-carcä 11, sa.u.ka. 814

4 Spd 1052

5 Srk 284, Skm 1309 (credited to Kamaläyudha)

Página PRINCIPAL OBRAS y AUTORES CLÁSICOS Agradecimientos Cuadro General Disculpen las Molestias Conceptos Hinduistas (1428)SC Category:Hindu (mythology) (3256)SC | Category:Hindu mythology (3270)SC | Categoría:Mitología hindú (3288)SC (indice) | Categoría:Mitología hindú (videos) (3289)SC | Conceptos Hinduista (A - G) SK y SC (videos) (3294)SC Aa-Anc · Aga - Ahy · Ai - Akshay · Akshe - Amshum · Ana - Ancie · Ang - Asvayu · Ata - Az · Baa-Baz · Be-Bhak · Bhal-Bu · C · Daa-Daz · De · Dha-Dry · Du-Dy · E · F · Gaa-Gayu · Ge-Gy · Ha-He · Hi-Hy · I · J · K · Ka - Kam · Kan - Khatu · Ki - Ko · Kr - Ku · L · M · N · O · P · R · S · Saa-San · Sap-Shy · Si-Sy · Ta - Te · U · V · Ve-Vy · Y · Z Conceptos Hinduistas (2919)SK | (2592)SK Aa-Ag · Ah-Am · Ana-Anc · And-Anu · Ap-Ar · As-Ax · Ay-Az · Baa-Baq · Bar-Baz · Be-Bhak · Bhal-Bhy · Bo-Bu · Bra · Brh-Bry · Bu-Bz · Caa-Caq · Car-Cay · Ce-Cha · Che-Chi · Cho-Chu · Ci-Cn · Co-Cy · Daa-Dan · Dar-Day · De · Dha-Dny · Do-Dy · Ea-Eo · Ep-Ez · Faa-Fy · Gaa-Gaq · Gar-Gaz · Ge-Gn · Go · Gra-Gy · Haa-Haq · Har-Haz · He-Hindk · Hindu-Histo · Ho-Hy · Ia-Iq · Ir-Is · It-Iy · Jaa-Jaq · Jar-Jay · Je-Jn · Jo-Jy · Kaa-Kaq · Kar-Kaz · Ke-Kh · Ko · Kr · Ku - Kz · Laa-Laq · Lar-Lay · Le-Ln · Lo-Ly · Maa-Mag · Mah · Mai-Maj · Mak-Maq · Mar-Maz · Mb-Mn · Mo-Mz · Naa-Naq · Nar-Naz · Nb-Nn · No-Nz · Oa-Oz · Paa-Paq · Par-Paz · Pe-Ph · Po-Py · Raa-Raq · Rar-Raz · Re-Rn · Ro-Ry · Saa-Sam · San-Sar · Sas-Sg · Sha-Shy · Sia-Sil · Sim-Sn · So - Sq · Sr - St · Su-Sz · Taa-Taq · Tar-Tay · Te-Tn · To-Ty · Ua-Uq · Ur-Us · Vaa-Vaq · Var-Vaz · Ve · Vi-Vn · Vo-Vy · Waa-Wi · Wo-Wy · Yaa-Yav · Ye-Yiy · Yo-Yu · Zaa-Zy HINDUISMO (3270)SC | 1º Sri Garga-Samhita

Sri Garga-Samhita | Oraciones Selectas al Señor Supremo | Devotees Vaishnavas | Dandavat pranams - All glories to Srila Prabhupada | Dandavat pranams | Santos Católicos | El Mundo del ANTIGUO EGIPTO II | El Antiguo Egipto I |Archivo Cervantes | Neale Donald Walsch | Sivananda Yoga | SWAMIS | Hari Katha | Hinduismo | Biografías