domingo, 17 de enero de 2010



Jagadananda Das

Jagadananda Das


Varios Autores


This document contains three explanations of the Maha-mantra--

  1. Jiva Goswami aisvarya-mayi, madhurya-mayi, and yugala-smarana-mayi vyakhyas
  2. Gopala Guru Goswami's two vyakhyas, and
  3. Raghunath Das Goswami's description of Radharani's chanting of the Mahamantra in separation from Krishna (Sri-Harinamartha-ratna-dipika).

    Jagat (2006-05-08)

Editor comments (0)

Additional notes from the editors' research and selected discussion forum contributions.
Translations (by Jagat) · Posted by Jagat on May 9th 2006 - 10:26 -0400

(1) The Lord's divine qualities revealed in the Maha Mantra

The Lord is known as Hari because He takes away the sins and three types of suffering accumulated over millions of births, of those who remember him.

The root krish indicates the supreme attractiveness of the Lord, the suffix ëa indicates the supreme joy. Thus, the name Krishna indicates the Supreme Brahman who is the acme of these two characteristics.

The yogis take pleasure in the Supreme Self which is existence, knowledge and bliss absolute. Therefore that truth, known as the Param Brahman is also called Rama. (Rama-tapaniyopanishad, 1.6)

(2) The Lord's intimate qualities revealed in the Maha Mantra

The Lord is known as Hari because he takes away the ignorance of his devotees by revealing to them the actual nature of the Supreme Lord and his personal spiritual form.

Because she steals Krishna's mind, because she is the incarnation of Krishna's joy, Radha is also known by the name Harä.

The dark, lotus-eyed lord, the only master of the highest joy, who brings pleasure to Gokula, the son of Nanda, is known as Krishna.

Krishna is also known as Rama because the joys of conjugal life are the essence of his being, because he is the titulary deity of loving sports incarnate, and because he brings pleasure to Srimati Radharani.

(3) Remembering the Divine Couple through the Maha Mantra

Because she steals Krishna's mind and because she is the embodiment of Krishna's divine joy, Radha is known as Harä. Hare is the vocative form of that name.

Because he robbed the women of Vraja of their shame, their religious principles, their self-possession, and their pride, and through the playing of his flute drew them out of their homes and into the forest, he is known as Krishna.

Krishna is glorified by the name Rama because he constantly causes the Vraja cowherd women's minds and senses to enjoy the charms of his beauty.


Gopala Guru Goswami's explanation
of the Maha Mantra


Hare! O Hari, steal my mind and deliver me from bondage to this material world.

Krishna! O Krishna, attract my mind.

Hare! O Hari! Capture my mind with the sweetness of your name, form and pastimes.

Krishna! O Krishna! Send me the association of your devotees who will purify my mind through instructions about your devotional service.

Krishna! O Krishna! Give me unflinching faith in your name, form, qualities and pastimes.

Krishna! O Krishna! Give me a taste for your name, form, qualities and pastimes.

Hare! O Hari! Make me worthy to engage in your service.

Hare! O Harä, Radha! Order me personally in the service you wish me to perform.

Hare! O Harä, Radha! Give me the opportunity to hear about your own favorite pastimes with your beloved Lord

Rama! O Rama! Give me the opportunity to hear about your own favorite pastimes with your beloved Radha.

Hare! O Harä, Radha! Give me the opportunity to see your intimate pastimes with your beloved Lord.

Rama! O Rama! Give me the opportunity to see your intimate pastimes with your beloved Radha.

Rama! O Rama! Engage me in hearing, chanting and remembering your name, form, qualities, pastimes.

Rama! O Rama! As I enter into those pastimes by the path of meditation, make me worthy to engage in your service.

Hare! O Hari! Please accept me and take pleasure from the service that I offer you.

Hare! O Hari! Take pleasure in me and enjoy with me.


Hare! Radha is known as Hari because she steals Krishna's mind. I call out to her, O Hare! O Radhe!

Krishna! The Lord is known as Krishna because he attracts Radha's mind. Therefore I call out to him, O Lord! O Krishna!

Hare! Radha steals Krishna's sense of public shame and his self-possession. She steals everything of his and is thus known as Harä. I therefore call out to her, O Radhe! O Hare!

Krishna! He drags away all of Radha's sense of shame and her self-possession. Therefore I call out to him, O Lord! O Krishna!

Krishna. Wherever Radha is standing, or wherever she happens to be going, she thinks, Krishna is watching me, he is touching me, he is pulling on my bodice. He is pulling on me. I call out to him, O Lord! O Krishna!

Krishna! Then Krishna makes her feel a thrill of excitement as he pulls her to the woods. I call out to him, O Lord! O Krishna!

Hare! Wherever Krishna goes, wherever he is situated, he sees Radha in front of him, by his side, all around him. In this way she disturbs his mind. I call out to her, O Radhe. O Hare!

Hare! She once again steals Krishna away, making him come to her kunja. She is thus known as Harä. I thus call out to her, O Radhe! O Hare!

Hare! She once again steals Krishna away, making him come to her kunja. She is thus known as Harä. I thus call out to her, O Radhe! O Hare!

Rama! Krishna is known as Rama because he brings Radha pleasure with his joking words and his loving glances. I thus call out to him, O Krishna! O Rama!

Hare! She robs Krishna of the momentary self-control he is able to muster in her presence. She is thus known as Harä, and so I call out to her, O Radhe! O Hare!

Rama! Krishna delights in kissing Radha, in touching her breasts and in embracing her. He is thus known as Rama, and so I call out to him, O Lord! O Rama!

Rama! Krishna causes Radha to reach the pinnacle of sexual excitement, so that she becomes aggressively active in the love battle, like a man. He is thus known as Rama, and so I call out to him, O Lord! O Rama!

Rama! All this brings extra delight to Krishna. He is thus known as Rama, and so I call out to him, O Lord! O Rama!

Hare! Once again, at the end of the Räsa dance, as she leaves to return home, she steals Krishna's mind and takes it away with her. She is thus known as Harä, and I therefore call out to her, O Radhe! O Hare!

Hare! Krishna also steals Radha's mind, taking it with him as he leaves. He is thus known as Hari, and I call out to him, O Krishna! O Hare!


Srila Raghunath Das Goswami's explanation of the Maha Mantra named Sri-Harinamartha-ratna-dipika, or "llumination on the jewels of meaning in the Holy Name."

One day, Radha was feeling separation from Krishna and was meditating on the reunion she hoped to have with him. In order to rid herself of the depression she felt in his absence, she began to repeatedly chant his names. Hare Krishna Hare Krishna Krishna Krishna Hare Hare, Hare Rama Hare Rama Rama Rama Hare Hare.

O Hare! You steal my mind with your sweetness.

With her next utterance of the name Krishna, Radha explains how that is possible. The name Krishna comes from the combination of the syllables /krish, which means everything, and ëa, which means an identity steeped in bliss. Thus Krishna is the form of eternity, knowledge and bliss who attracts and tempts everyone in every direction with the supreme joy of his own being, a joy which is superior to any other.

So, Hari, you take away even my most strongly held character traits, like self-control, shame, and fear of my superiors.

Then, Krishna, you draw us out of our houses and into the forest.

Then, when I have entered the woods, you suddenly appear out of nowhere and start pulling on my blouse.

Then, Krishna, you start touching my breasts.

Then, O Hari, you wrap me in your arms and lead me off to the bed of flower petals.

Then, O Hari, while I am sitting there helplessly, you tear off my skirt as well.

And so, O Hari, by taking my clothes off my body, you take away all the sufferings accumulated in my soul as a result of my separation from you.

Then, O Rama, you enjoy with me to your full satisfaction.

By so doing, O Hari, whatever little recalcitrance was left in me, that too was stolen by you.

And so, O Rama, I become so frenzied with passion that I take the initiative in lovemaking, like a man.

Then, O Rama, you who are the crest-jewel of the charming! Without any interference, I can now relish the beauty of your youthful face, indeed the very beauty of your very soul with both of my eyes.

Then O Rama, not only do you engage me in lovemaking by actively taking the role of a lover, even though this is true. It is as though you were also incarnate in the very act of love itself as its essence.

Then, O Hari, you who are like a lion, capture the deer of my mind. In other words, your loving makes me faint.

Because you are a lion, O Hari, you have shown such self-confidence, proficiency and boldness in the art of love.

Being separated from you, my dearest lover, it seems that even a moment is like a million millennia. How then will I be able to suffer through this age-long separation? Please consider this fact. This is the summary meaning of the sixteen names of the Maha Mantra. Having chanted them in this spirit, Krishna is attracted by Radha's chanting of these magnet-like names and he suddenly appears to experience the ecstasy of union. May the Divine Couple, Sri Sri Radha Krishna fulfill the desires of her sakhis, his cowherd friends, as well as of all those who today are engaged in the practices of devotional service in the hope of one day attaining the same mood of love.



hare kåñëa hare kåñëa kåñëa kåñëa hare hare

hare räma hare räma räma räma hare hare


  1. jéva-gosväminä saìgrhétä aiçvarya-mayé vyäkhyä, mädhurya-mayé vyäkhyä, yugala-smaraëa-mayé vyäkhyä ca |

  2. çréla-gopäla-guru-gosvämi-kåte dve mahämantra-vyäkhye

  3. çréla-raghunätha-däsa-gosväm-kåtaà çré-kåñëa-virahe çré-rädhäyä mahä-mantra-kértanam


çréla-jéva-gosvämi-saìkalitä mahämantra-vyäkhyäù


mahä-mantrasya aiçvarya-mayé vyäkhyä

harati tri-vidhaà täpaà janma-koöi-çatodbhavam |

päpaà ca smaratäà yasmät tasmädd harir iti småtaù ||

kåñi bhür-väcakaù çabdo ëaç ca nirvåti-sücakaù |

tayor aikyaà paraà brahma kåñëa ity abhidhéyate1 ||

ramante yogino'nante saty änanda-cid-ätmani |

iti räma-padenäsau para-brahmäbhidhéyate ||2


mahämantrasya mädhuryamayé vyäkhyä

vijïäpya bhagavat-tattvaà cid-ghanänanda-vigraham |

haraty avidyäà tat-käryam ato harir iti småtaù ||

harati kåñëa-manaù kåñëähläda-svarüpiëé |

ato harety anenaiva çré-rädhä parikértitä ||

änandaika-sukha-svämé çyämaù kamala-locanaù |

gokulänandano nanda-nandanaù kåñëa éryate ||

vaidagdhya-sära-sarvasvaà mürta-lélädhidaivatam |

çré-rädhäà ramayan nityaà räma ity abhidhéyate ||


mahä-mantrasya yugala-smaraëa-mayé vyäkhyä

mano harati kåñëasya kåñëähläda-svarüpiëé |

tato harä çré-rädhaiva tasyäù sambodhanaà hare ||

apagåhya trapäà dharmaà dhairyaà mänaà vraja-stréëäm |

veëunä karñati gåhät tena kåñëo'bhidhéyate ||

ramayaty aniçaà rüpa-lävaëyair vraja-yoñitäm |

manaù païcendriyäëéha rämas tasmät prakértitaù ||



çréla-gopäla-guru-gosvämi-kåte dve mahämantra-vyäkhye


hare ! he hare ! mac-cittaà håtvä bhava-bandhanän mocaya |

kåñëa ! he kåñëa ! mac-cittam äkarñaya |

hare ! he hare ! sva-mädhuryeëa mac-cittaà hara |

kåñëa ! he kåñëa ! sva-bhakta-dvärä bhajana-jïäna-dänena mac-cittaà çodhaya |

kåñëa ! he kåñëa ! näma-rüpa-guëa-lélädiñu man-niñöhäà kuru |

kåñëa ! he kåñëa ! rucir bhavatu me |

hare ! he hare ! nija-sevä-yogyaà mäà kuru |

hare ! he hare ! sva-seväm ädeçaya |

hare ! he hare ! sva-preñöhena saha sväbhéñöa-léläà çrävaya |

räma ! he räma ! preñöhayä saha sväbhéñöa-léläà mäà çrävaya |

hare ! he hare ! sva-preñöhena saha sväbhéñöa-léläà darçaya |

räma ! he räma ! preñöhayä saha sväbhéñöa-léläà mäà darçaya |

räma ! he räma ! näma-rüpa-guëa-lélä-smaraëädiñu mäà yojaya |

räma ! he räma ! tatra mäà nija-sevä-yogyaà kuru |

hare ! he hare ! mäà sväìgékåtya ramasva |

hare ! he hare ! mayä saha ramasva |


hare ! kåñëasya mano haratéti harä rädhä,

tasyäù sambodhane he hare !

kåñëa ! rädhäyä manaù karñatéti kåñëaù,

tasya sambodhane he kåñëa !

hare ! kåñëasya lokalajjädhairyädi sarvaà haratéti harä rädhä, tasyäù sambodhane he hare !

kåñëa ! rädhäyä lokalajjädhairyädi sarvaà karñatéti kåñëaù,

tasya sambodhane he kåñëa !

kåñëa ! yatra yatra rädhä tiñöhati gacchati vä

tatra tatra sä paçyati krsno mäà spåçati

balät kaïcukädikaà sarvaà karñati haratéti kåñëaù,

tasya sambodhane he kåñëa !

kåñëa ! punar harñatäà gamayati vanaà karñatéti kåñëaù,

tasya sambodhane he kåñëa !

hare ! yatra krsno gacchati tiñöhati vä tatra tatra paçyati rädhä mamägre pärçve sarvatra tiñöhatéti harä,

tasyäù sambodhane he hare !

hare ! punas taà kåñëaà harati sva-sthänam abhisärayatéti harä rädhä, tasyäù sambodhane he hare !

hare ! kåñëaà vanaà harati vanam ägamayatéti harä rädhä,

tasyäù sambodhane he hare !

räma ! ramayati täà narma-nirékñaëädineti rämaù,

tasya sambodhane he räma !

hare ! tätkälikaà dhairyävalambanädikaà kåñëasya haratéti harä rädhä, tasyäù sambodhane he hare !

räma ! cumbana-stana-karñaëäliìganädibhé ramate iti rämaù,

tasya sambodhane he räma !

räma ! punas täà puruñocitäà kåtvä ramayatéti rämaù,

tasya sambodhane he räma !

räma ! punas tatra ramate iti rämaù, tasya sambodhane he räma !

hare ! punaù räsänte kåñëasya mano håtvä gacchatéti harä rädhä,

tasyäù sambodhane he hare !

hare ! rädhäyä mano håtvä gacchatéti hariù kåñëaù

tasya sambodhane he hare !



çré-kåñëa-virahe çré-rädhäyä mahä-mantra-kértanam


ekadä kåñëa-virahäd dhyäyanté priya-saìgamam |

mano-bäñpa-niräsärthaà jalpatédaà muhur muhuù ||

hare kåñëa hare kåñëa kåñëa kåñëa hare hare |

hare räma hare räma räma räma hare hare ||

he hare ! sva-mädhuryeëa mac-ceto harasi |

tatra hetur he kåñëa ! iti kåñ-çabdasya sarvärthaù ëaç ca änanda-svarüpa iti svärthe ëaù sac-cid-änanda-svarüpaka iti svéyena särva-dik-paramänandena sarvädhika-paramänandena vä pralobhyeti bhävaù |

tataç ca, he hare ! dhairya-lajjä-guru-bhayädikam api harasi |

tataç ca, he kåñëa ! sva-gåhebhyo vanaà prati mäm äkarñasi |

tataç ca, he kåñëa ! vanaà praviñöäyä me kaïcukéà

sahasaivägatya karñasi |

tataç ca, he kåñëa ! mat-kucau karñasi |

tataç ca, he hare ! sva-bähu-nibaddhäà mäà puñpa-çayyäà prati harasi |

tataç ca, he hare ! tatra niveçitäyä me

antaréyam api baläd dharasi |

tataç ca, he hare ! antaréya-vasana-haraëa-miñeëätma-viraha-péòäà

sarväm eva harasi |

tataç ca, he räma ! svacchandaà mayi ramase |

tataç ca, he hare ! yad avaçiñöaà kiïcin me vämyam äsét tad api harasi |

tataç ca, he räma ! mäà ramayasi svasmin puruñäyitäm api karoñi |

tataç ca, he räma ! ramaëéya-cuòämaëe tava navéna-vaktra-mädhuryam api niùçaìkaà tad ätmänaà tava rämaëéyakaà man-nayanäbhyäà dväbhyäm eväsvädyate iti bhävaù |

tataç ca, he räma ! na kevalaà ramaëa-rüpeëäpi ramaëa-kartå-ramaëa-prayojakaù | kintu tad-bhäva-rüpä rati-mürtir iva tvaà bhavaséti bhävaù |

tataç ca, he hare ! mac-cetanä-mågém api harasi,

änanda-mürcchäà präpayaséti bhävaù |

yato he hare siàha-svarüpa tad api rati-karmaëi

prakaöita-mahä-prägalbhya iti bhävaù |

evambhütena tvayä preyasä viyuktä kñaëam api kalpa-koöim iva kathaà yäpayituà prabhaväméti svayam eva vicäraya iti näma-ñoòaçakasyabhipräyaù | tataç ca nämabhiç cumbakair iva kåñëaù kåñëayä sahasaiväkåñöo milita-paramänanda eva | tasyäù sva-sakhénäà tat-parivära-vargasya tad-bhäva-sädhakänäm arväcénänäm api çré-rädhä-kåñëau mänasaà sampürayataù |


iti mahämantra-vyäkhyä samäptä

1 Mbh Udyoga-parva 68(69).5, first line only. Second line has viñëus tad-bhäva-yogäc ca kåñëo bhavati sätvataù. Jéva quotes another similar verse from the Gautaméya-tantra. This verse is found as the first verse in some editions of the Gopäla-täpané Upaniñad.

2 Räma-täpanéyopaniñad, 1.6. Credited in Caitanya-caritämåta (Madhya 9.29) to the Padma-puräëa, Räma-çata-näma-stotra, 8.

Cuadro General

Disculpen las Molestias

HINDUISMO (3270)SC | 1º Sri Garga-Samhita

Sri Krsna Samhita - Srila Bhaktivinoda Thakura


Sri Krsna Samhita

Srila Bhaktivinoda Thakura


prathama vaikuëöha-varëanam

çré-kåñëa-tattva-nirdeçe kåpä yasya prayojanam |

vande taà jïänadaà kåñëa-caitanyaà rasa-vigraham ||1||

samudra-çoñaëaà reëor yathä na ghaöate kvacit |

tathä me tattva-nirdeço müòhasya kñudra-cetasaù ||2||

kintu me hådaye ko’pi puruñaù çyämasundaraù |

sphuran samädiçat käryam etat-tattva-ni-rüpaëam ||3||

äséd ekaù paraù kåñëo nitya-lélä-paräyaëaù |

cic-chaktyäviñkåte dhämni nitya-siddha-gaëäçrite ||4||

cid-viläsa-rase mattaç cid-gaëair anvitaù sadä |

cid-viçeñänvite bhäve prasaktaù priya-darçanaù ||5||

jévänäà nitya-siddhänäà svädhéna-prema-lälasaù |

prädättebhyaù svatantratvaà käryäkärya-vicäraëe ||6||

yeñäà tu bhagavad-däsye rucir äséd baléyasé |

svädhéna-bhäva-sampannäs te däsä nitya-dhämani ||7||

aiçvarya-karñitä eke näräyaëa-paräyaëäù |

mädhurya-mohitäç cänye kåñëa-däsäù sunirmaläù ||8||

sambhramäd däsya-bodhe hi prétis tu prema-rüpiëé |

na tatra praëayaù kaçcit viçrambhe rahite sati ||9||

mädhurya-bhäva-sampattau viçrambho balavän sadä |

mahä-bhävävadhiù préter bhaktänäà hådaye dhruvam ||10||

jévasya nitya-siddhasya sarvam etad anämayam |

vikäräç cid-gatäù çaçvat kadäpi no jaòänvitaù ||11||

vaikuëöhe çuddha-cid-dhämni viläsä nirvikärakäù |

änandäbdhi-taraìgäs te sadä doña-vivarjitäù ||12||

yam aiçvarya-parä jévä näräyaëaà vadanti hi |

mädhurya-rasa-sampannäù kåñëam eva bhajanti tam ||13||

rasa-bheda-vaçäd eko dvidhä bhäti svarüpataù |

advayaù sa paraù kåñëo viläsänanda-candramäù ||14||

ädheyädhära-bhedaç ca deha-dehi-vibhinnatä |

dharma-dharmi-påthag-bhävä na santi nitya-vastuni ||15||

viçeña eva dharmo'sau yato bhedaù pravartate |

tad-bheda-vaçataù prétis taraìga-rüpiëé sadä ||16||

prapaïca-malato'smäkaà buddhir duñöästi kevalam |

viçeño nirmalas tasmän na ceha bhäsate'dhunä ||17||

bhagavaj-jévayos tatra sambandho vidyate'malaù |

sa tu païca-vidhaù prokto yathätra saàsåtau svataù ||18||

çänta-bhävas tathä däsyaà sakhyaà vätsalyam eva ca |

känta-bhäva iti jïeyäù sambandhäù kåñëa-jévayoù ||19||

bhäväkära-gatä prétiù sambandhe vartate'malä |

añöa-rüpä kriyä-särä jévänäm adhikärataù ||20||

çänte tu rati-rüpä sä cittolläsa-vidhäyiné |

ratiù premä dvidhä däsye mamatä-bhäva-saìgatä ||21||

sakhye ratis tathä premä praëayo'pi vicäryate |

viçväso balavän tatra na bhayaà vartate kvacit ||22||

vätsalye sneha-paryantä prétir drava-mayé saté |

känta-bhäve ca tat sarvaà militaà vartate kila |

mäna-rägänurägaiç ca mahä-bhävair viçeñataù ||23||

vaikuëöhe bhagavän çyämaù gåhasthaù kula-pälakaù |

yathätra lakñyate jévaù sva-gaëaiù pariveñöitaù ||24||

çäntä däsäù sakhäç caiva pitaro yoñitas tathä |

sarve te sevakä jïeyäù sevyaù kåñëaù priyaù satäm || 25||

särvajïya-dhåti-sämarthya-vicära-paöutä-kñamäù |

prétäv ekätmatäà präptä vaikuëöhe'dvaya-vastuni ||26||

cid-dravätmä sadä tatra kälindé virajä nadé |

cid-ädhära-svarüpä sä bhümis tatra viräjate ||27||

latä-kuïja-gåha-dvära-präsäda-toraëäni ca |

sarväëi cid-viçiñöäni vaikuëöhe doña-varjite ||28||

cic-chakti-nirmitaà sarvaà yad vaikuëöhe sanätanam |

pratibhätaà prapaïce'smin jaòa-rüpa-malänvitam ||29||

sad-bhäve'pi viçeñasya sarvaà tan nitya-dhämani |

akhaëòa-sac-cid-änanda-svarüpaà prakåteù param ||30||

jévänäà siddha-sattvänäà nitya-siddhimatäm api |

etan nitya-sukhaà çaçvat kåñëa-däsye niyojitam ||31||

väkyänäà jaòa-janyatvän na çaktä me sarasvaté |

varëane vimalänanda-viläsasya cid-ätmanaù ||32||

tathäpi särajuö våttyä samädhim avalambya vai |

varëitä bhagavad-värtä mayä bodhyä samädhinä ||33||

yasyeha vartate prétiù kåñëe vraja-viläsini |

tasyaivätma-samädhau tu vaikuëöho lakñyate svataù ||34||

iti çré-kåñëa-saàhitäyäà

vaikuëöha-varëanaà näma







atraiva tattva-vijïänaà jïätavyaà satataà budhaiù |

çakti-çaktimator bhedo nästy eva paramätmani ||1||

tathäpi çrüyate'smäbhiù parä çaktiù parätmanaù |

acintya-bhäva-sampannä çaktimantaà prakäçayet ||2||

sä çaktiù sandhiné bhütvä sattä-jätaà vitanyate |

péöha-sattä-svarupä sä vaikuëöha-rüpiëé saté ||3||

kåñëädy-äkhyäbhidhä sattä rüpa-sattä kalevaram |

rädhädyä saìginé-sattä sarva-sattä tu sandhiné ||4||

sandhiné-çakti-sambhütäù sambandhä vividhä matäù |

sarvädhära-svarüpeyaà sarväkärä sad-aàçakä ||5||

saàvid-bhütä parä çaktir jïäna-vijïäna-rüpiëé |

sandhiné-nirmite sattve bhäva-saàyojiné saté ||6||

bhäväbhäve ca sattäyäà na kiïcid api lakñyate |

tasmät tu sarva-bhävänäà saàvid eva prakäçiné ||7||

sandhiné-kåta-sattveñu sambandha-bhäva-yojikä |

saàvid-rüpä mahä-devé käryäkärya-vidhäyiné ||8||

viçeñäbhävataù saàvid brahma-jïänaà prakäçayet |

viçeña-saàyutä sä tu bhagavad-bhakti-däyiné ||9||

hlädiné-näma-sampräptä saiva çaktiù paräkhyikä |

mahä-bhävädiñu sthitvä paramänanda-däyiné ||10||

sarvordhva-bhäva-sampannä kåñëärdha-rüpa-dhäriëé |

rädhikä sattva-rüpeëa kåñëänandamayé kila ||11||

mahäbhäva-svarüpeyaà rädhä kåñëa-vinodiné |

sakhya añöa-vidhä bhävä hlädinyä rasa-poñikäù ||12||

tat-tad-bhäva-gatä jévä nityänanda-paräyaëäù |

sarvadä jéva-sattäyäà bhävänäà vimalä sthitiù ||13||

hlädiné sandhiné saàvid ekä kåñëe parätpare |

yasya sväàça-viläseñu nityä sä tritayätmikä ||14||

etat sarvaà svataù kåñëe nirguëe'pi kilädbhutam |

cic-chakti-rati-sambhütaà cid-vibhüti-svarüpataù ||15||

jéva-çakti-samudbhüto viläso'nyaù prakértitaù |

jévasya bhinna-tattvatvät vibhinnäàço nigadyate ||16||

paramäëu-samä jéväù kåñëärka-kara-vartinaù |

tat teñu kåñëa-dharmäëäà sad-bhävo vartate svataù ||17||

samudrasya yathä binduù påthivyä reëavo yathä |

tathä bhagavato jéve guëänäà vartamänatä ||18||

hlädiné sandhiné saàvit kåñëe pürëatamä matä |

jéve tv aëu-svarüpeëa drañöavyä sükñma-buddhibhiù ||19||

svätantrye vartamäne'pi jévänäà bhadra-käìkñiëäm |

çaktayo'nugatäù çaçvat kåñëecchäyäù svabhävataù ||20||

ye tu bhoga-ratä müòhäs te sva-çakti-paräyaëäù |

bhramanti karma-märgeñu prapaïce durnibärite ||21||

tatraiva karma-märgeñu bhramatsu jantuñu prabhuù |

paramätma-svarüpeëa vartate lélayä svayam ||22||

eñä jéveçayor lélä mäyayä vartate'dhunä |

ekaù karma-phalaà bhuìkte cäparaù phala-däyakaù ||23||

jéva-çakti-gatä sä tu sandhiné sattva-rüpiëé |

svargädi-lokam ärabhya pärakyaà såjati svayam ||24||

karma karma-phalaà duùkhaà sukhaà vä tatra vartate |

päpa-puëyädikaà sarvam äçä-päçädikaà hi yat ||25||

jéva-çakti-gatä saàvid éça-jïänaà prakäçayet |

jïänena yena jévänäm ätmany ätmä hi lakñyate ||26||

vairägyam api jévänäà saàvidä sampravartate |

kadäcil laya-väïchä tu prabalä bhavati dhruvam ||27||

jéve yä hlädiné-çaktir éça-bhakti-svarüpiëé |

mäyä-niñedhikä sä tu niräkära-paräyaëä ||28||

cic-chaktir atibhinnatväd éça-bhaktiù kadäcana |

na préti-rüpam äpnoti sadä çuñkä svabhävataù ||29||

kåtajïatä-bhäva-yuktä prärthanä vartate harau |

saàsåteù puñöi-väïchä vä vairägya-bhävanä-yutä ||30||

kadäcid bhäva-bähulyäd açru vä vartate dåçoù |

tathäpi na bhaved bhävaù çré-kåñëe cid-viläsini ||31||

vibhinnäàça-gatä lélä kåñëasya paramätmanaù |

jévänäà baddha-bhütänäà sambandhe vidyate kila ||32||

cid-viläsa-ratä ye tu cic-chakti-pälitäù sadä |

na teñäm ätma-yogena brahma-jïänena vä phalam ||33||

mäyä tu jaòa-yonitväc cid-dharma-parivartiné |

ävaraëätmikä çaktir éçasya paricärikä ||34||

cic-chakteù pratibimbatvän mäyayä bhinnatä kutaù |

praticchäyä bhaved bhinnä vastuno na kadäcana ||35||

tasmän mäyä-kåte viçve yad yad bhäti viçeñataù |

tat tad eva pratichäyä cic-chakter jala-candravat ||36||

mäyayä bimbitaà sarvaà prapaïcaù çabdyate budhaiù |

jévasya bandhane çaktam éçasya lélayä sadä ||37||

vastunaù çuddha-bhävatvaà chäyäyäà vartate kutaù |

tasmän mäyä-kåte viçve heyatvaà paridåçyate ||38||

sä mäyä sandhiné bhütvä deça-buddhià tanoti hi |

äkåtau viståtau vyäptä prapaïce vartate jaòä ||39||

jévänäà martya-dehädau sarväëi karaëäni ca |

tiñöhanti parimeyäni bhautikäni bhaväya hi ||40||

saàvid-rüpä mahä-mäyä liìga-rüpa-vidhäyiné |

ahaìkärätmakaà cittaà baddha-jéve tanoty aho ||41||

sä çaktiç cetaso buddhir indriye bodha-rüpiëé |

manasy eva småtiù çaçvat viñaya-jïäna-däyiné ||42||

viñaya-jïänam eva syän mäyikaà nätma-dharmakam |

prakåter guëa-saàyuktaà präkåtaà kathyate janaiù ||43||

sä mäyä-hlädiné prétir viñayeñu bhavet kila |

karmänanda-svarüpä sa bhukti-bhäva-pradäyiné ||44||

yajïeça-bhajanaà çaçvat tat-préti-kärakaà bhavet |

trivarga-viñayo dharmo lakñitas tatra karmibhiù ||45||

iti çré-kåñëa-saàhitäyäà

bhagavac-chakti-varëanaà näma







bhagavac-chakti-käryeñu trividheñu sva-çaktimän |

vilasan vartate kåñëaç cij-jéva-mäyikeñu ca ||1||

cit-käryeñu svayaà kåñëo jéve tu paramätmakaù |

jaòe yajïeçvaraù püjyaù sarva-karma-phala-pradaù ||2||

sarväàçé sarva-rüpé ca sarvävatära-béjakaù |

kåñëas tu bhagavän säkñän na tasmät para eva hi ||3||

acintya-çakti-sampannaù sa kåñëaù karuëä-mayaù |

mäyä-baddhaysa jévasya kñemäya yatnavän sadä ||4||

yad-yad-bhäva-gato jévas tat-tad-bhäva-gato hariù |

avatérëaù sva-çaktyä sa kréòatéva janaiù saha ||5||

matsyeñu matsya-bhävo hi kacchape kürma-rüpakaù |

meru-daëòa-yute jéve varäha-bhävavän hariù ||6||

nåsiàho madhya-bhävo hi vämanaù kñudra-mänave |

bhärgavo'sabhya-vargeñu sabhye däçarathis tathä ||7||

sarva-vijïäna-sampanne kåñëas tu bhagavän svayam |

tarka-niñöha-nare buddho nästike kalkir eva ca ||8||

avatärä harer bhäväù kramordhva-gatimad dhådi |

na teñäà janma-karmädau prapaïco vartate kvacit ||9||

jévänäà krama-bhävänäà lakñaëänäà vicärataù |

kälo vibhajyate çästre daçadhä åñibhiù påthak ||10||

tat-tat-käla-gato bhävaù kåñëasya lakñyate hi yaù |

sa eva kathyate vijïair avatäro hareù kila ||11||

kenacid bhajyate kälaç caturviàçatidhä vidä |

añöädaça-vibhäge vä cävatära-vibhägaçaù ||12||

mäyayä ramaëaà tucchaà kåñëasya cit-svarüpiëaù |

jévasya tattva-vijïäne ramaëaà tasya sammatam ||13||

chäyäyäù sürya-sambhogo yathä na ghaöate kvacit |

mäyäyäù kåñëa-sambhogas tathä na syät kadäcana ||14||

mäyäçritasya jévasya hådaye kåñëa-bhävanä |

kevalaà kåpayä tasya nänyathä hi kadäcana ||15||

çré-kåñëa-caritaà säkñät samädhi-darçitaà kila |

na tatra kalpanä mithyä netihäso jaòäçritaù ||16||

vayaà tu caritaà tasya varëayämo samäsataù |

tattvataù kåpayä kåñëa-caitanyasya mahätmanaù ||17||

sarveñäm avatäräëäm artho bodhyo yathä mayä |

kevalaà kåñëa-tattvasya cärtho vijïäpito'dhunä ||18||

vaiñëaväù sära-sampannäs tyaktvä väkyam alaà mama |

gåhëantu sära-sampattià çré-kåñëa-caritaà mudä ||19||

vayaà tu bahu-yatnena na çaktä deça-kälataù |

samuddhartuà manéñäà naù prapaïca-péòitä yataù ||20||

tathäpi gauracandrasya kåpä-väri-niñevaëät |

sarveñäà hådaye kåñëa-rasäbhävo nivartatäm ||21||

iti çré-kåñëa-saàhitäyäm

avatära-lélä-varëanaà näma







yadä hi jéva-vijïänaà pürëam äsén mahé-tale |

kramordhva-gati-rétyä ca dväpare bhärate kila ||1||

tadä sattvaà viçuddhaà yad vasudeva itéritaù |

brahma-jïäna-vibhäge hi mathuräyäm ajäyata ||2||

sätvatäà vaàça-sambhüto vasudevo mano-mayém |

devakém agrahét kaàsa-nästikya-bhaginéà satém ||3||

bhagavad-bhäva-sambhüteù çaìkayä bhoja-päàçulaù |

arundhad dampaté tatra kärägäre sudurmadaù ||4||

yaçaù-kérty-ädayaù puträù ñaò äsan kramaças tayoù |

te sarve nihatä bälye kaàseneça-virodhinä ||5||

jéva-tattvaà viçuddhaà yad bhagavad-däsya-bhüñaëam |

tad eva bhagavän rämaù saptame samajäyata ||6||

jïänäçraya-maye citte çuddha-jévaù pravartate |

kaàsasya käryam äçaìkya sa yäti vraja-mandiram ||7||

tathä çraddhä-maye citte rohiëyäà ca viçaty asau |

devaké-garbha-näças tu jïäpitaç cäbhavat tadä ||8||

añöame bhagavän säkñäd aiçvaryäkhyäà dadhat tanum |

präduräsén mahävéryaù kaàsa-dhvaàsa-cikérñayä ||9||

vraja-bhümià tadänétaù svarüpeëäbhavad dhariù |

sandhiné-nirmitä sä tu viçväso bhittir eva ca ||10||

na jïänaà na ca vairägyaà tatra dåçyaà bhavet kadä |

tatraiva nanda-gopaù syäd änanda iva mürtimän ||11||

ulläsa-rüpiëé tasya yaçodä sahadharmiëé |

ajéjanan mahämäyäà yäà çaurir nétavän vrajät ||12||

kramaço vardhate kåñëaù rämeëa saha gokule |

viçuddha-prema-süryasya praçänta-kara-saìkule ||13||

preritä pütanä tatra kaàsena bäla-ghätiné |

mätå-vyäja-svarüpä sä mamära kåñëa-tejasä ||14||

tarka-rüpas tåëävartaù kåñëa-bhävän mamära ha |

bhäravähi-svarüpaà tu babhaïja çakaöaà hariù ||15||

änanäbhyantare kåñëo mätre pradarçayan jagat |

adarçayad avidyäà hi cic-chaktir atipoñikäm ||16||

dåñövä ca bäla-cäpalyaà gopé sülläsa-rüpiëé |

bandhanäya manaç cakre rajjvä kåñëasya sä våthä ||17||

na yasya parimäëaà vai tasyaiva bandhanaà kila |

kevalaà prema-sütreëa cakära nanda-gehiné ||18||

bäla-kréòä-prasaìgena kåñëasya bandha-chedanam |

abhavad värkña-bhävät tu nimeñäd deva-putrayoù ||19||

anena darçitaà sädhu-saìgasya phalam uttamam |

devo'pi jaòatäà yäti kukarma-nirato yadi ||20||

vatsänäà cäraëe kåñëaù sakhibhir yäti känanam |

tathä vatsäsuraà hanti bäla-doñam aghaà bhåçam ||21||

tadä tu dharma-käpaöya-svarüpo baka-rüpa-dhåk |

kåñëeëa çuddha-buddhena nihataù kaàsa-pälitaù ||22||

agho'pi marditaù sarpo nåçaàsatva-svarüpakaù |

yamunä-puline kåñëo bubhuje sakhibhis tadä ||23||

gopäla-bälakän vatsän corayitvä caturmukhaù |

kåñëasya mäyayä mugdho babhüva jagatäà vidhiù ||24||

anena darçitä kåñëa-mädhurye prabhutä'malä |

na kåñëo vidhi-bädhyo hi preyän kåñëaù svataç citäm || 25||

cid-acid-viçva-näço'pi kåñëaiçvaryaà na kuëöhitam |

na ko'pi kåñëa-sämarthya-samudra-laìghane kñamaù ||26||

sthüla-buddhi-svarüpo'yaà gardabho dhenukäsuraù |

nañöo'bhüd baladevena çuddha-jévena durmatiù ||27||

krürätmä käléyaù sarpaù salilaà cid-dravätmakam |

sanduñya yämunaà päpo hariëä läïchito gataù ||28||

parampara-vivädätmä dävänalo bhayaìkaraù |

bhakñito hariëä säkñäd vraja-dhäma-çubhärthinä ||29||

pralambo jéva-cauras tu çuddhena çauriëä hataù |

kaàsena prerito duñöaù pracchanno bauddha-rüpa-dhåk ||30||

iti çré-kåñëa-saàhitäyäà

kåñëa-lélä-varëanaà näma






kåñëa-lélä-varëanam (2)

préti-prävåö-samärambhe gopyo bhävätmikäs tadä |

kåñëasya guëa-gäne tu pramattäs tä hari-priyäù ||1||

çré-kåñëa-veëu-gétena vyäkuläs tä samärcayan |

yoga-mäyäà mahä-devéà kåñëa-läbhecchayä vraje ||2||

yeñäà tu kåñëa-däsyecchä vartate balavattarä |

gopanéyaà na teñäà hi svasmin vänyatra kiïcana ||3||

etad vai çikñayan kåñëo vasträëi vyaharan prabhuù |

dadarçänävåtaà cittaà rati-sthänam anämayam ||4||

brähmaëäàç ca jagannätho yajïännaà samayäcata |

brähmaëä na dadur bhaktaà varëäbhimänino yataù ||5||

veda-väda-ratä vipräù karma-jïäna-paräyaëäù |

vidhénäà vähakäù çaçvat kathaà kåñëa-ratä hi te ||6||

teñäà striyas tadägatya çré-kåñëa-sannidhià vane |

akurvann ätma-dänaà vai kåñëäya paramätmane ||7||

etena darçitaà tattvaà jévänäà sama-darçanam |

çré-kåñëa-préti-sampattau jäti-buddhir na käraëam ||8||

naräëäà varëa-bhägo hi sämäjika-vidhir mataù |

tyajan varëäçramän dharman kåñëärtham hi na doña-bhäk ||9||

indrasya karma-rüpasya niñidhya yajïam utsavam |

varñaëät plävanät tasya rarakña gokulaà hariù ||10||

etena jïäpitaà tattvaà kåñëa-prétià gatasya vai |

na käcid vartate çaìkä viçva-näçäd akarmaëaù ||11||

yeñäà kåñëaù samuddhartä teñäà hantä na kaçcana |

vidhénäà na balaà teñu bhaktänäà kutra bandhanam ||12||

viçväsa-viñaye ramye nadé cid-drava-rüpiëé |

tasyäà tu pitaraà magnam uddhåtya lélayä hariù ||13||

darçayämäsa vaikuëöhaà gopebhyo harir ätmanaù |

aiçvaryaà kåñëa-tattve tu sarvadä nihitaà kila ||14||

jévänäà nitya-siddhänäm anugatänäm api priyaù |

akarod räsa-léläà vai préti-tattva-prakäçikäm ||15||

antardhäna-viyogena vardhayan smaram uttamam |

gopikä-räsa-cakre tu nanarta kåpayä hariù ||16||

jaòätmake yathä viçve dhruvasyäkarñaëät kila |

bhramanti maëòaläkäräù sa-süryä graha-saàkuläù ||17||

tathä cid-viñaye kåñëasyäkarñaëa-baläd api |

bhramanti nityaço jéväù çré-kåñëe madhyage sati ||18||

mahä-räsa-vihäre'smin puruñaù kåñëa eva hi |

sarve näré-gaëäs tatra bhogya-bhoktå-vicärataù ||19||

tatraiva paramärädhyä hlädiné kåñëa-bhäsiné |

bhävaiù sä räsa-madhya-sthä sakhibhé rädhikävåtä ||20||

mahä-räsa-vihäränte jala-kréòä svabhävataù |

vartate yamunäyäà vai drava-mayyäà satäà kila ||21||

mukty-ahi-grasta-nandas tu kåñëena mocitas tadä |

yaço-mürdhä sudurdäntaù çaìkhacüòo hataù purä ||22||

ghoöakätmä hatas tena keçé räjya-madäsuraù |

mathuräà gantu-kämena kåñëena kaàsa-vairiëä ||23||

ghaöyänäà ghaöako'krüro mathuräm anayad dharim |

mallän hatvä hariù kaàsaà sänujaà nipapäta ha ||24||

nästikye vigate kaàse svätantryam ugra-senakam |

tasyaiva pitaraà kåñëaù kåtavän kñiti-pälakam ||25||

kaàsa-bhäryä-dvayaà gatvä pitaraà magadhäçrayam |

karma-käëòa-svarüpaà taà vaidhavyaà vinyavedayat ||26||

çrutvaitan mägadho räjä sva-sainya-pariväritaù |

saptadaça-mahä-yuddhaà kåtavän mathurä-pure ||27||

hariëä marditaù so'pi gatväñöadaçame raëe |

arundhan mathuräà kåñëo jagäma dvärakäà svakäm ||28||

mathuräyäà vasan kåñëo gurv-äçramäçrayät tadä |

paöhitvä sarva-çästräëi dattavän suta-jévanam ||29||

svataù-siddhasya kåñëasya jïänaà sädhyaà bhaven na hi |

kevalaà nara-citteñu tad-bhävänäà kramodgatiù ||30||

käminäm api kåñëe tu ratiù syän mala-saàyutä |

sä ratiù kramaçaù prétir bhavatéha sunirmalä ||31||

kubjäyäù praëaye tattvam etad vai darçitaà çubham |

vraja-bhäva-suçikñärthaà gokule coddhavo gataù ||32||

päëòavä dharma-çäkhä hi kauraväç cetaräù småtäù |

päëòavänäà tataù kåñëo bändhavaù kula-rakñakaù ||33||

akrüraà bhagavän dütaà prerayämäsa hastinäm |

dharmasya kuçalärthaà vai päpinäà träëa-kämukaù ||34||

iti çré-kåñëa-saàhitäyäà

kåñëa-lélä-varëanaà näma






kåñëa-lélä-varëanam (3)

karma-käëòa-svarüpo'yaà mägadhaù kaàsa-bändhavaù |

rurodha mathuräà ramyäà brahma-jïäna-svarüpiëé ||1||

mäyayä bändhavän kåñëo nétavän dvärakäà purém |

mlecchatä-yavanaà hitvä sa-rämo gatavän hariù ||2||

mucukundaà mahäräjaà mukti-märgädhikäriëam |

padähanad duräcäras tasya tejohatas tadä ||3||

aiçvarya-jïäna-mayyäà vai dvärakäyäà gato hariù |

uväha rukmiëéà devéà paramaiçvarya-rüpiëém ||4||

pradyumnaù käma-rüpo vai jätas tasyäù håtas tadä |

mäyä-rüpeëa daityena çambareëa durätmanä ||5||

svapatnyä rati-devyä saù çikñitaù paravérahä |

nihatya çambaraà kämo dvärakäà gataväàs tadä ||6||

mäna-mayyäç ca rädhäyäù satyabhämäà kaläà çubhäm |

upayeme hariù prétyä maëy-uddhära-cchalena ca ||7||

mädhurya-hlädiné-çakteù praticchäyä svarüpakäù |

rukmiëyädyä mahiñyo'ñöa kåñëasyäntaù-pure kila ||8||

aiçvarye phalavän kåñëaù santater viståtir yataù |

sätvatäà vaàça-saàvåddhiù dvärakäyäà satäà hådi ||9||

sthülärtha-bodhake granthe na teñäm artha-nirëayaù |

påthag-rüpeëa kartavyaù sudhiyaù prathayantu tat ||10||

advaita-rüpiëaà daityaà hatvä käçéà ramä-patiù |

hara-dhämädahat kåñëas tad-duñöa-mata-péöhakam ||11||

bhaumabuddhimayaà bhaumaà hatvä sa garuòäsanaù |

uddhåtya ramaëévåndamupayeme priyaù satäm ||12||

ghäöayitvä jaräsandhaà bhémena dharma-bhrätåëä |

amocayad bhümi-pälän karma-päçasya bandhanät ||13||

yajïe ca dharma-putrasya labdhvä püjäm açeñataù |

cakarta çiçupälasya çiraù sandveñöur ätmanaù ||14||

kurukñetra-raëe kåñëo dharä-bhäraà nivartya saù |

samäja-rakñaëaà käryam akarot karuëä-mayaù ||15||

sarväsäà mahiñéëäà ca pratisadma harià muniù |

dåñövä ca närado'gacchad vismayaà tattva-nirëaye ||16||

kadarya-bhäva-rüpaù sa dantavakro hatas tadä |

subhadräà dharma-bhrätre hi naräya dattavän prabhuù ||17||

çälvamäyäà näçayitvä rarakña dvärakäà purém |

någaà tu kåkaläsatvät karma-päçäd amocayat ||18||

sudämnä préti-dattaà ca taëòulaà bhuktavän hariù |

päñaëòänäà pradattena miñöena na tathä sukhé ||19||

balo'pi çuddha-jévo'yaà kåñëa-prema-vaçaà gataù |

avadhéd dividaà müòhaà niréçvara-pramodakam ||20||

sva-saàvin-nirmite dhämni håd-gate rohiëé-sutaù |

gopébhir bhäva-rüpäbhé reme båhad-vanäntare ||21||

bhaktänäà hådaye çaçvat kåñëa-lélä pravartate |

naöo'pi sva-puraà yäti bhaktänäà jévanätyaye ||22||

kåñëecchä käla-rüpä sä yädavän bhäva-rüpakän |

nivartya raìgataù sädhvé dvärakäà plävayat tadä ||23||

prabhäse bhagavaj-jïäne jaräkräntän kalevarän |

paraspara-vivädena mocayämäsa nandiné ||24||

kåñëa-bhäva-svarüpo'pi jaräkräntät kalevarät |

nirgato gokulaà präpto mahimni sve mahéyate ||25||

iti çré-kåñëa-saàhitäyäà

kåñëa-lélä-varëanaà näma







eñä lélä vibhor nityä goloke çuddha-dhämani |

svarüpa-bhäva-sampannä cid-rüpa-vartiné kila ||1||

jéve sämbandhiké seyaà deça-käla-vicärataù |

pravarteta dvidhä sä'pi pätra-bheda-kramäd iha ||2||

vyakti-niñöhä bhaved ekä sarva-niñöhä'parä matä |

bhaktimad dhådaye sä tu vyakti-niñöhä prakäçate ||3||

yä lélä sarva-niñöhä tu samäja-jïäna-vardhanät |

närada-vyäsa-citteñu dväpare sä pravartitä ||4||

dvärakäyäà hariù pürëo madhye pürëataraù småtaù |

mathuräyäà vijänéyäd vraje pürëatamaù prabhuù ||5||

pürëatvaà kalpitaà kåñëe mädhurya-çuddhatä-kramät |

vraja-lélä-viläso hi jévänäà çreñöha-bhävanä ||6||

gopikä-ramaëaà tasya bhävänäà çreñöha ucyate |

çré-rädhä-ramaëaà tatra sarvordhva-bhävanä matä ||7||

etasya rasa-rüpasya bhävasya cid-gatasya ca |

äsvädana-parä ye tu te narä nitya-dharminaù ||8||

sämänya-väkya-yoge tu rasänäà kutra viståtiù |

ato vai kavibhiù kåñëa-lélä-tattvaà vitanyate ||9||

éço dhyäto båhaj jïätaà yajïeço yajitas tathä |

na räti paramänandaà yathä kåñëaù prasevitaù ||10||

vidanti tattvataù kåñëaà paöhitvedaà suvaiñëaväù |

labhante tat phalaà yat tu labhed bhägavate naraù ||11||

iti çré-kåñëa-saàhitäyäà

kåñëa-lélätattva-varëanaà näma







atraiva vraja-bhävänäà çreñöhyam uktam açeñataù |

mathurä-dvärakä-bhäväs teñäà puñöikarä matäù ||1||

jévasya maìgalärthäya vraja-bhävo vivicyate |

yad-bhäva-saìgato jévaç cämåtatväya kalpate ||2||

anvaya-vyatirekäbhyäà vivicyo'yaà mayädhunä |

anvayät païca sambandhäù çänta-däsyädayaç ca ye ||3||

kecit tu vraja-räjasya däsa-bhägavatäù sadä |

apare sakhya-bhäväòhyäù çrédäma-subaläadayaù ||4||

yaçodä-rohiëé-nandäù vätsalya-bhäva-saàsthitäù |

rädhädyäù känta-bhäve tu vartante räsa-maëòale ||5||

våndävanaà vinä nästi çuddha-sambandha-bhävakaù |

ato vai çuddha-jévänäà ramye våndävane ratiù ||6||

tatraiva känta-bhävasya çreñöhatä çästra-sammatä |

jévasya nitya-dharmo'yaà bhagavad-bhogyatä matä ||7||

na tatra kuëöhatä käcit vartate jévakåñëayoù |

akhaëòa-paramänandaù sadä syät préti-rüpa-dhåk ||8||

sambhoga-sukha-puñöy-arthaà vipralambho'pi sammataù |

mathurä-dvärakä-cintä vraja-bhäva-vivardhiné ||9||

prapaïca-baddha-jévänäà vaidha-dharmäçrayät purä |

adhunä kåñëa-sampräptau pärakéya-rasäçrayaù ||10||

çré-gopé-bhävam äçritya maïjaré-sevanaà tadä |

sakhénäà saìgatis tasmät tasmäd rädhä-padäçrayaù ||11||

tatraiva bhäva-bähulyän mahäbhävo bhaved dhruvam |

tatraiva kåñëa-sambhogaù sarvänanda-pradäyakaù ||12||

etasyäà vraja-bhävänäà sampattau pratibandhakäù |

añöädaça-vidhäù santi çatravaù préti-düñakäù ||13||

ädau duñöa-guru-präptiù pütanä stanya-däyiné |

vätyä-rüpa-kutarkas tu tåëävarta itéritaù ||14||

tåtéye bhära-vähitvaà çakaöaà buddhi-mardakam |

caturthe bäla-doñäëäà svarüpo vatsa-rüpa-dhåk ||15||

païcame dharma-käpaöyaà nämäparädha-rüpakam |

baka-rüpé mahä-dhürto vaiñëavänäà virodhakaù ||16||

tatraiva sampradäyänäà bähya-liìga-samädarät |

dämbhikänäà na sä prétiù kåñëe vraja-niväsini ||17||

nåçaàsatvaà pracaëòatvam aghäsura-svarüpakam |

ñañöhäparädha-rüpo'yaà vartate pratibandhakaù ||18||

bahu-çästra-vicäreëa yan moho vartate satäm |

sa eva saptamo lakñyo brahmaëo mohane kila ||19||

dhenukaù sthüla-buddhiù syäd gardabhas täla-rodhakaù |

añöame lakñyate doñaù sampradäye satäà mahän ||20||

indriyäëi bhajanty eke tyaktvä vaidha-vidhià çubham |

navame våñabhäs te'pi naçyante kåñëa-tejasä ||21||

khalatä daçame lakñyä käléye sarpa-rüpake |

sampradäya-virodho'yaà dävänalo vicintyate ||22||

pralambo dvädaçe cauryam ätmano brahma-vädinäm |

praviñöaù kåñëa-däsye'pi vaiñëavänäà sutaskaraù ||23||

karmaëaù phalam anvékñya devendrädi-prapüjanam |

trayodaçätmako doño varjanéyaù prayatnataù ||24||

cauryänåta-mayo doño vyomäsura-svarüpakaù |

çré-kåñëa-préti-paryäptau naräëäà pratibandhakaù ||25||

varuëälaya-sampräptir nandasya citta-mädakam |

varjanéyaà sadä sadbhir vismåtir hy ätmano yataù ||26||

pratiñöhä-paratä bhakti-cchalena bhoga-kämanä |

çaìkhacüòa iti proktaù ñoòaçaù pratibandhakaù ||27||

änanda-vardhane kiïcit säyujyaà bhäsate hådi |

tan nanda-bhakñakaù sarpas tena muktaù suvaiñëavaù ||28||

bhakti-tejaù-samåddhyä tu svotkarña-jïänavän naraù |

kadäcid duñöa-buddhyä tu keçighnam avamanyate ||29||

doñäç cäñöädaça hy ete bhaktänäà çatravo hådi |

damanéyäù prayatnena kåñëänanda-niñevinä ||30||

jïäninäà mäthurä doñäù karmiëäà pura-vartinaù |

varjanéyäù sadä kintu bhaktänäà vraja-düñakäù ||31||

iti çré-kåñëa-saàhitäyäà

vraja-bhävänäm anvayavyatirekavicäro näma







vyäsena vraja-léläyäà nitya-tattvaà prakäçitam |

prapaïca-janitaà jïänaà näpnoti yat svarüpakam ||1||

jévasya siddha-sattäyäà bhäsate tattvam uttamam |

düratä-rahite çuddhe samädhau nirvikalpake ||2||

mäyä-sütasya viçvasya cic-chäyatvät samänatä |

cic-chakty-äviñkåte kärye samädhäv api cätmani ||3||

tasmät tu vraja-bhävänäà kåñëa-näma-guëätmanäm |

guëair jäòyätmakaiù çaçvat sädåçyam upalakñyate ||4||

sva-prakäça-svabhävo'yaà samädhiù kathyate budhaiù |

atisükñma-svarüpatvät saàçayät sa vilupyate ||5||

vayaà tu saàçayaà tyaktvä paçyämas tattvam uttamam |

våndävanäntare ramye çré-kåñëa-rüpa-saubhagam ||6||

nara-bhäva-svarüpo'yaà cit-tattva-pratipoñakaù |

snigdha-çyämätmako varëaù sarvänanda-vivardhakaù ||7||

tri-tattva-bhaìgimä-yukto räjéva-nayanänvitaù |

çikhi-piccha-dharaù çrémän vana-mälä-vibhüñitaù ||8||

pétämbaraù suveçäòhyo vaàçé-nyasta-mukhämbujaù |

yamunä-puline ramye kadamba-talam äçritaù ||9||

etena cit-svarüpeëa lakñaëena jagat-patiù |

lakñito nandajaù kåñëo vaiñëavena samädhinä ||10||

äkarñaëa-svarüpeëa vaàçé-gétena sundaraù |

mädayan viçvam etad vai gopénäm aharan manaù ||11||

jätyädi-mada-vibhräntyä kåñëäptir durhådäà kutaù |

gopénäà kevalaà kåñëaç cittam äkarñaëe kñamaù ||12||

gopé-bhävätmakäù siddhäù sädhakäs tad-anukåteù |

dvividhäù sädhavo jïeyäù paramärtha-vidä sadä ||13||

saàsåtau bhramatäà karëe praviñöaà kåñëa-gétakam |

baläd äkarñayaàç cittam uttamän kurute hi tän ||14||

puàbhäve vigate çéghraà stré-bhävo jäyate tadä |

pürva-rägo bhavet teñäm unmäda-lakñaëänvitaù ||15||

çrutvä kåñëa-guëaà tatra darçakäd dhi punaù punaù |

citritaà rüpam anvékñya vardhate lälasä bhåçam ||16||

prathamaà sahajaà jïänaà dvitéyaà çästra-varëanam |

tåtéyaà kauçalaà viçve kåñëasya ceça-rüpiëaù ||17||

vraja-bhäväçraye kåñëe çraddhä tu räga-rüpakä |

tasmät saìgo'tha sädhünäà vartate vraja-väsinäm ||18||

kadäcid abhisäraù syäd yamunä-taöa-sannidhau |

ghaöate milanaà tatra käntena sahitaà çubham ||19||

kåñëa-saìgät paränandaù svabhävena pravartate |

pürväçritaà sukhaà gärhyaà tat-kñaëäd goñpadäyate ||20||

vardhate paramänando hådaye ca dine dine |

ätmanämätmani preñöhe nitya-nütana-vigrahe ||21||

cid-änandasya jévasya saccid-änanda-vigrahe |

yä'nuraktiù svataù-siddhä sä ratiù préti-béjakam ||22||

sä raté rasam äçritya vardhate rasa-rüpa-dhåk |

rasaù païca-vidho mukhyaù gauëaù sapta-vidhas tathä ||23||

çänta-däsyädayo mukhyäù sambandha-bhäva-rüpakäù |

rasä vérädayo gauëäù sambandhotthäù svabhävataù ||24||

rasa-rüpam aväpyeyaà ratir bhäti svarüpataù |

vibhävair anubhävaiç ca sättvikair vyabhicäribhiù ||25||

eñä kåñëa-ratiù sthäyé bhävo bhakti-raso bhaved |

baddhe bhakti-svarüpä sä mukte sä préti-rüpiëé ||26||

mukte sä vartate nityä baddhe sä sädhitä bhavet |

nitya-siddhasya bhävasya präkaöyaà hådi sädhyatä ||27||

ädarçäc cin-mayäd viçvät sampräptaà susamädhinä |

sahajena mahäbhägair vyäsädibhir idaà matam || 28||

mahä-bhävävirbhävo mahä-räsävadhiù kriyä |

nitya-siddhasya jévasya nitya-siddhe parätmani ||29||

etävaj jaòa-janyänäà väkyänäà caramä gatiù |

yad-ürdhvaà vartate tan no samädhau paridåçyatäm ||30||

iti çré-kåñëa-saàhitäyäà

kåñëäpti-varëanaà näma







yeñäà rägoditaù kåñëe çraddhä vä vimaloditä |

teñäm äcaraëaà çuddhaà sarvatra paridåçyate ||1||

açuddhäcaraëe teñäm açraddhä vartate svataù |

prapaïca-viñayäd rägo vaikuëöhäbhimukho yataù ||2||

adhikära-vicäreëa guëa-doñau vivicyate |

tyajanti satataà vädän çuñka-tarkänanätmakän ||3||

sampradäya-vivädeñu bähya-liìgädiñu kvacit |

na dviñanti na sajjante prayojana-paräyaëäù ||4||

tat karma hari-toñaà yat sä vidyä tan-matir yayä |

småtvaitan niyataà käryaà sädhayanti manéñiëaù ||5||

jévane maraëe väpi buddhis teñäà na muhyati |

dhérä namra-svabhäväç ca sarva-bhüta-hite ratäù ||6||

ätmä çuddhaù kevalas tu mano jäòyodbhavaà dhruvam |

dehaà präpaïcikaà çaçvad etat teñäà nirüpitam || 7||

jévaç cid-bhagavad-däsaù préti-dharmätmakaù sadä |

präkåte vartamäno'yaà bhakti-yoga-samanvitaù ||8||

jïätvaitad vraja-bhäväòhyä vaikuëöha-sthäù sadätmani |

bhajanti sarvadä kåñëaà sac-cid-änanda-vigraham || 9||

cit-sattve prema-bähulyäl liìga-dehe mano-maye |

miçra-bhäva-gatä sä tu prétir utplävitä saté ||10||

préti-käryam ato baddhe mano-mayam itékñitam |

punas tad-vyäpitaà dehe pratyag-bhäva-samanvitam ||11||

sära-grähé bhajan kåñëaà yoñid-bhäväçrite'tmani |

véravat kurute bähye çäréraà karma nityaçaù ||12||

puruñeñu mahä-véro yoñitsu puruñas tathä |

samäjeñu mahäbhijïo bälakeñu suçikñakaù ||13||

artha-çästra-vidäà çreñöhaù paramärtha-prayojakaù |

çänti-saàsthäpako yuddhe päpinäà citta-çodhakaù ||14||

bähulyät prema-sampatteù sa kadäcij jana-priyaù |

antaraìgaà bhajaty eva rahasyaà rahasi sthitaù ||15||

kadähaà çré-vrajäraëye yamunä-taöam äçritaù |

bhajämi sac-cid-änandaà sära-grähi-janänvitaù ||16||

sära-grähi-vaiñëavänäà padäçrayaù sadästu me |

yat-kåpä-leça-mätreëa sära-grähé bhaven naraù ||17||

vaiñëaväù komala-çraddhä madhyamäç cottamäs tathä |

grantham etat samäsädya modantäà kåñëa-prétaye ||18||

paramärtha-vicäre'smin bähya-doña-vicärataù |

na kadäcid dhata-çraddhaù sära-grähi-jano bhavet ||19||

añöädaça-çate çäke bhadrake datta-vaàçajaù |

kedäro'racayac chästram idaà sädhu-jana-priyam ||20||

iti çré-kåñëa-saàhitäyäà

kåñëäpta-jana-caritra-varëanaà näma



.o hariù hariù hariù .o

Cuadro General

Disculpen las Molestias

HINDUISMO (3270)SC | 1º Sri Garga-Samhita

Sri Garga-Samhita | Oraciones Selectas al Señor Supremo | Devotees Vaishnavas | Dandavat pranams - All glories to Srila Prabhupada | Dandavat pranams | Santos Católicos | El Mundo del ANTIGUO EGIPTO II | El Antiguo Egipto I |Archivo Cervantes | Neale Donald Walsch | Sivananda Yoga | SWAMIS | Hari Katha | Hinduismo | Biografías

Correo Vaishnava

Mi foto
Correo Devocional

Archivo del blog