viernes, 10 de septiembre de 2010

agnipuränam - Agni Purana (versos en sánscrito)



´
alaìkärädhyäyäù

Taken from the critically edited version of Suresh Mohan Bhattacharya (Calcutta: Firma KLM Private, Ltd., 1976).

From Bhattacharya’s introduction: “Though the Purana draws upon almost all the earlier Alankarikas, it does not however follow in its standpoint the tenets of any individual school of Poetics. It deals with the established or conventional analysis of poetry, but its treatment is often uncritical and occasionally unintelligible… [It] does not attempt to establish a new system of speculation, nor does it present any new theory; but it possesses some characteristics peculiar to itself and sometimes differs from the views of the established schools in some notable features. This deviation is probably due to the influence on it of an entirely different tradition, which is now lost to us and which appears also to have been exploited by some later writers headed by Bhoja.”


agnipuränam
alaìkärädhyäyäù

(1)

prathamo’dhyäyaù
kävyädi-lakñaëam
agnir uväca—

kävyasya näöakädeç ca alaìkärän vadämy atha |
dhvanir varëäù padaà väkyam ity etad väìmayaà matam |
çästretihäsa-kävyänäà trayaà yatra samäpyate ||1||

çästre çabda-pradhänatvam itihäse’rtha-niñöhatä |
abhidhäyäù pradhänatvät kävyaà täbhyäà vibhidyate ||2||

naratvaà durlabhaà loke vidyä tatra ca durlabhä |
kavitvaà durlabhaà tatra çaktis tatra ca durlabhä ||3||

vyutpattir durlabhä tatra vivekas tatra durlabhaù |
sarva-çästram avidvadbhir mågyamäëaà na sidhyati ||4||

ädi-varëä dvitéyäç ca mahä-präëäs turéyakäù |
vargeñu varëa-våndaà syät padaà sup-tiì-prabhedavat ||5||

saìkñepäd väkyam iñöärtha-vyavacchinnä padävalé |
kävyaà sphurad-alaìkäraà guëavad-doña-varjitam ||6||

yonir vedaç ca lokaç ca siddham arthäd ayonijam |
devädénäà saàskåtaà syät präkåtaà trividhaà nåëäm ||7||

gadyaà padyaà ca miçraà ca kävyädi trividhaà småtam |
apädaù pada-santäno gadyaà tad api gadyate ||8||

alpälpa-vigrahaà nätimådu-sandarbha-nirbharam |
cürëakaà nämato dérgha-samäsotkalikä bhavet ||9||

bhaven madhyama-sandarbhaà nätikutsita-vigraham |
våtta-cchäyä-haraà våtta-gandhi naitat kilotkaöam ||10||

äkhyäyikä kathä khaëòa-kathä parikathä tathä |
kathäniketi manyante gadya-kävyaà ca païcadhä ||11||

kartå-vaàça-praçaàsä syäd yatra gadyena vistarät |
kanyä-haraëa-saìgräma-vipralambha-vipattayaù |
bhavanti yatra déptäç ca réti-våtti-pravåttayaù ||12||

ucchväsaiç ca paricchedo yatra yä cürëakottarä |
vaktraà cäpara-vaktraà ca yatra säìkhyäyikä småtä ||13||

çlokaiù sva-vaàçaà saìkñepät kavir yatra praçaàsati |
mukhyärthasyävatäräya bhaved yatra kathäntaram ||14||

paricchedo na yatra syäd bhaved vä lambhakaiù kvacit |
sä kathä näma tad-garbhe nibadhnéyäc catuñpadém ||15||

bhavet khaëòa-kathä yäsau yäsau parikathä tayoù |
amätyaà särthakaà väpi dvijaà vä näyakaà viduù |
syät tayoù karuëo viddhi vipralambhaç caturvidhaù ||16||

samäpyate tayor nädyä sä kathäm anudhävati |
kathäkhyäyikayor miçra-bhävät parikathä småtä ||17||

bhayänakaà mukha-paraà garbhe ca karuëo rasaù |
adbhuto’nte sukÿptärtho nodättä sä kathänikä ||18||

padyaà catuñpadé tac ca våttaà jätir iti dvidhä |
våttam akñara-saìkhyeyam ukthädyutkåtiçeñajam |
mäträbhir gaëanä yatra sa jätir iti käçyapaù ||19||

samam ardha-samaà våttaà viñamaà paiìgalaà tridhä |
sä vidyä naus titérñüëäà gabhéraà kävya-sägaram ||20||

mahä-kävyaà kaläpaç ca paryäbandho viçeñakam |
kulakaà muktakaà koña iti padya-kuöumbakam ||21||

sarga-bandho mahä-kävyam ärabdhaà saàskåtena yat |
tädätmyam ajahat tatra tat-samaà nätiduñyati ||22||

itihäsa-kathodbhütam itarad vä sadäçrayam |
mantra-düta-prayäëäji-niyataà nätivistaram ||23||

çakkaryätijagatyätiçakkaryä triñöubhä tathä |
puñpitägrädibhir vakträbhir janaiç cärubhiù samaiù |
yuktä tu bhinna-våttäntä nätisaìkñipta-sargakam ||24||

atiçakkarikäñöibhyäm ekaù saìkérëakaiù paraù |
mätrayäpy aparaù sargaù präçastyeñu ca paçcimaù |
kalpo’tininditas tasmin viçeñänädaraù satäm ||25||

nagarärëavaçailartu-candrärkäçrama-pädapaiù |
udyäna-salila-kréòä-madhupänaratotsavaiù ||26||

düté-vacana-vinyäsair asaté-caritädbhutaiù |
tamasä marutäpy anyair vibhävair atinirbharaiù ||27||

sarva-våtti-pravåttaà ca sarva-bhäva-prabhävitam |
sarva-réti-rasair juñöaà puñöaà guëa-vibhüñaëaiù |
ata eva mahäkävyaà tat-kartä ca mahäkaviù ||28||

väg-vaidagdhya-pradhäne’pi rasa evätra jévitam |
påthak-prayatna-nirvartyaà väg-vakrimëi rasäd vapuù |
caturvarga-phalaà viñvag-vyäkhyätaà näyakäkhyayä ||29||

samäna-våtta-nirvyüòhaù kaiçiké-våtti-komalaù |
kaläpo’tra praväsaù präg-anurägähvayo rasaù |
sa viçeñakaà präpty-ädi saàskåtenetareëa ca ||30||

çlokair anekaiù kulakaà syät sandänitakäni tat |
muktakaà çloka ekaikaç camatkära-kñamaù satäm ||31||

süktibhiù kavi-siàhänäà sundarébhiù samanvitaù |
koño vrajyä-paricchinnaù sa vidagdhäya rocate ||32||

äbhäsopama-çaktiç ca sarge yad-bhinna-våttatä |
miçraà vapur iti khyätaà prakérëam iti ca dvidhä |
çravyaà caiväbhineyaà ca prakérëaà sakaloktibhiù ||33|

ity ägneye mahä-puräëe’laìkäre kävyädi-lakñaëaà näma
prathamo’dhyäyaù

||1||

--o)0(o--

(2)

dvitéyo’dhyäyaù
näöaka-nirüpaëam
agnir uväca—

näöakaà saprakaraëaà òima éhämågo’pi vä |
jïeyaù samavakäraç ca bhavet prahasanaà tathä ||1||

vyäyoga-bhäëa-véthy-aìka-toöakäny atha näöikä |
säöakaà çilpakaù karëä eko durmallikä tathä ||2||

prasthänaà bhäëikä bhäëé goñöhé halléçakäni ca |
kävyaà çré-gaditaà näöya-räsakaà räsakaà tathä |
ullopyakaà prekñaëaà ca sapta-viàçatidhaiva tat ||3||

sämänyaà ca viçeñaç ca lakñaëasya dvayé gatiù |
sämänyaà sarva-viñayaà viçeñaù kväpi vartate ||4||

pürva-raìge nivåtte dve deça-käläv ubhäv api |
rasa-bhäva-vibhävänubhävä abhinayäs tathä ||5||

aìka-sthitiç ca sämänyaà sarvatraivopasarpaëät |
viçeño’vasare väcyaù sämänyaà pürvam ucyate ||6||

trivarga-sädhanaà näöyam ity ähuù karaëaà ca yat |
itikartavyatä tasya pürva-raìgo yathä-vidhi ||7||

nändémukhäni dvätriàçad-aìgäni pürva-raìgake |
devatänäà namaskäro gurüëäm api ca stutiù |
go-brähmaëa-nåpädénäm äçérvädädi géyate ||8||

nändyante sütradhäro’sau rüpakeñu nibadhyate |
guru-pürva-kramaà vaàça-praçaàsä pauruñaà kaveù |
sambandhärthau ca kävyasya païcaitän eña nirdiçet ||9||

naöé vidüñako väpi päripärçvika eva vä |
sahitäù sütradhäreëa saàläpaà yatra kurvate ||10||

citrair väkyaiù sva-käryärthair véthy-aìgair anyathäpi vä |
ämukhaà tat tu vijïeyaà budhaiù prastävanäpi sä ||11||

pravåttakaà kathodghätaù prayogätiçayas tathä |
ämukhyasya trayo bhedä béjäàçeñüpajäyate ||12||

kälaà pravåttam äçritya sütra-dhåg yatra varëayet |
tad-äçrayasya pätrasya praveças tat pravåttakam ||13||

sütradhärasya väkyaà vä yatra väkyärtham eva vä |
gåhétvä praviçet pätraà kathodghätaù sa ucyate ||14||

prayogeñu prayogaà tu sütra-dhåg yatra varëayet |
tataç ca praviçet pätraà prayogätiçayo hi saù ||15||

çaréraà näöakädénäm ativåttaà pracakñate |
siddham utprekñitaà ceti tasya bhedäv ubhau småtau |
siddham ägama-dåñöaà ca såñöam utprekñitaà kaveù ||16||

béjaà binduù patäkä ca prakaré käryam eva ca |
artha-prakåtayaù païca païca ceñöä api kramät ||17||

ärambhaç ca prayatnaç ca präpti-sad-bhäva eva ca |
niyatä ca phala-präptiù phala-yogaç ca païcamaù ||18||

mukhaà pratimukhaà garbho vimarçaç ca tathaiva ca |
tathä nirvahaëaà ceti kramä païcava sandhayaù ||19||

alpa-mätraà samuddiñöaà bahudhä yat prasarpati |
phalävasänaà yac caiva béjaà tad abhidhéyate ||20||

yatra béja-samutpattir nänärtha-rasa-sambhavä |
kävye çaréränugatä tan-mukhaà parikértitam ||21||

iñöasyärthasya racanä våttäntasyänupakñayaù |
räga-präptiù prayogasya guhyänäà caiva gühanam ||22||

äçcaryavad abhikhyätaà prakäçyänäà prakäçanam |
aìga-héno naro yadvan na çreñöhaà kävyam eva ca ||23||

deça-kälair vinä kiïcin netivåttaà pravartate |
atas tayor upädänaà niyamät padam ucyate ||24||

deçeñu bhärataà varñaà käle kåta-yuga-trayam |
narte täbhyäà präëa-bhåtäà sukha-duùkhodayaù kvacit |
sarge sargädi-värtä ca prasajjanté na duñyati ||25||

ity ägneye mahä-puräëe’laìkäre näöaka-nirüpaëaà näma
dvitéyo’dhyäyaù

||2||

--o)0(o--

(3)

tåtéyo’dhyäyaù
rasädi-nirüpaëam
agnir uväca—

akñaraà paramaà brahma sanätanam ajaà vibhum |
vedänteñu vadanty ekaà caitanyaà jyotir éçvaram ||1||

änandaù sahajas tasya vyajyate sa kadäcana |
vyaktiù sä tasya caitanya-camatkära-rasähvayä ||2||

ädyas tasya vikäro yaù so’haìkära iti småtaù |
tato’bhimänas tatredaà samäptaà bhuvana-trayam ||3||

abhimänäd ratiù sä ca paripoñam upeyuñé |
vyabhicäry-ädi-sämänyäc chåìgära iti géyate ||4||

tad-bhedäù kämam itare häsyädyä apy anekaçaù |
sva-sva-sthäyi-viçeño’tha paripoña-sva-lakñaëäù |
sattvädi-guëa-santänäj jäyante paramätmanaù ||5||

rägäd bhavati çåìgäro raudras taikñëyät prajäyate |
véro’vañöambhajaù saìkoca-bhür bébhatsa iñyate ||6||

çåìgäräj jäyate häso raudrät tu karuëo rasaù |
véräc ädbhuta-niñpattiù syäd bébhatsäd bhayänakaù ||7||

çåìgära-häsya-karuëä raudra-véra-bhayänakäù |
bébhatsädbhuta-çäntäkhyäù sva-puñöäç caturo rasäù |
lakñmér iva vinä tyägän na väëé bhäti nérasä ||8||

apäre kävya-saàsäre kavir eva prajäpatiù |
yathäsmai rocate viçvaà tathedaà parivartate ||9||

çåìgäré cet kaviù kävye jätaà rasa-mayaà jagat |
sa cet kavir véta-rägo nérasaà vyaktam eva tat ||10||

na bhäva-héno’sti raso na bhävo rasa-varjitaù |
bhävayanti rasän ebhir bhävyante ca rasä iti |
sthäyino’ñöau rati-mukhäù stambhädyä vyabhicäriëaù ||11||

mano’nuküle’nubhavaù sukhasya ratir iñyate |
harñädibhiç ca manaso vikäço häsa ucyate ||12||

mano-vaiklavyam icchanti çokam iñöa-kñayädibhiù |
krodhas taikñëya-prabodhaç ca pratikülänukäriëi ||13||

puruñärtha-samäpty-artho yaù sa utsäha ucyate |
citrädi-darçanäc ceto-vaiklavyaà bruvate bhayam ||14||

jugupsä ca padärthänäà nindä darubhägya-vähinäm |
vismayo’tiçayenärtha-darçanäc citta-viståtiù ||15||

añöau stambhädayaù sattväd rajasas tamasaù param |
stambhaç ceñöä-pratéghäto bhaya-rägädy-upähitaù ||16||

çrama-rägädy-upetäntaù-kñobha-janma vapur jalam |
svedo harñädibhir dehocchväso’ntaù-pulakodgamaù ||17||

harñädi-janmä väg-bhaìgaù svara-bhedo bhayädibhiù |
citta-kñobha-bhava-stambho vepathuù parikértitaù ||18||

vaivarëyaà ca viñädädi-janmä känti-viparyayaù |
duùkhänandädijaà netra-jalam açru ca viçrutam ||19||

indriyäëäm astamayaù pralayo laìghanädibhiù |
vairägyäder manaù-khedo nirveda iti kathyate ||20||

manaù-péòädi-janmä ca sädo gläniù çaréragä |
çaìkä-niñöägamotprekñä syäd asüyä ca matsaraù ||21||

madirädy-upayogotthaà manaù saàmohanaà madaù |
kriyätiçaya-janmäntaù-çarérottha-klamaù çramaù ||22||

çåìgärädi-kriyä-dveñaç cittasyälasyam ucyate |
dainyaà sattväd apabhraàçaç cintärtha-paribhävanam ||23||

itikartavyatopäyädarçanaà moha ucyate |
småtiù syäd anubhütasya vastunaù pratibimbitam ||24||

matir artha-paricchedas tattva-jïänopanäyitaù |
vréòänurägädi-bhavaù saìkocaù ko’pi cetasaù ||25||

bhavec capalatä-sthairyaà harñaç citta-prasannatä |
ävegaç ca pratékäräçayä vaidhuryam ätmanaù ||26||

kartavye pratibhäbhraàço jaatety abhidhéyate |
iñöa-präpter upacitaù sampadäbhyudayo dhåtiù ||27||

garvaù pareñv avajïänam ätmany utkarña-bhävanä |
bhaved viñädo daiväder vighäto’bhéñöa-vastuni ||28||

autsukyam épsitäpräter väïchayä taralä sthitiù |
cittendriyäëäà staimityam apasmäro’navasthitiù ||29||

yuddhe bodhädibhis träso vépsä-citta-camatkåtiù |
krodhasyäpraçamo’marñaù prabodhaç cetanodayaù ||30||

avahitthaà bhaved gupitr iìgatäkära-gocarä |
roñato guru-väg-daëòa-päruñyaà vidur ugratäm ||31||

üho vitarkaù syäd vyädhir mano-vapur avagrahaù |
anibaddha-praläpädir unmädo madanädibhiù ||32||

tattva-jïänädinä cetaù kañäyoparamaù çamaù |
kavibhir yojanéyä vai bhäväù kävyädike rasäù ||33||

vibhävyate hi ratyädir yatra yena vibhävyate |
vibhävo näma sa dvedhälambanoddépanätmakaù ||34||

raty-ädi-bhäva-vargo’yaà yamäjévyopajäyate |
älambana-vibhävo’sau näyakädi-bhavas tathä ||35||

dhérodätto dhérodhataù syäd dhéra-lalitas tathä |
dhéra-praçänta ity evaà caturdhä näyakaù småtaù ||36||

péöha-mardo viöaç caiva vidüñaka iti trayaù |
çåìgäre narma-sacivä näyasyänunäyakäù ||37||

péöha-mardo’sambalakaù çrémäàs tad-deçajo viöaù |
vidüñako vaihäsiko añöa näyaka-näyikäù ||38||

svakéyä parakéyä ca punarbhür iti kaiçikaù |
sämänyä na punarbhüri ity ädyä bahu-bhedataù ||39||

uddépana-vibhäväs te saàskärair vividhaiù sthitäù |
älambana-vibhäveñu bhävän uddépayanti ye ||40||

catuùñañöhi-kalä dvedhä karmädyair gétikädibhiù |
kuhakaà småtir apy eñäà präyo häsopakärakaù ||41||1

älambana-vibhävasya bhävair udvaddha-saàskåtaiù |
mano-väg-buddhi-vapuñäà småtécchä-dveña-yatnataù ||42||

ärambha eva viduñäm anubhäva iti småtaù |
sa cänubhüyate cätra bhavaty uta nirucyate ||43||

mano-vyäpära-bhüyiñöho mana-ärambha ucyate |
dvividhaù pauruñaù straiëa édåço’pi prasiddhyati ||44||

çobhä viläso mädhuryaà sthairyaà gämbhéryam eva ca |
lalitaà ca tathaudäryaà tejo’ñöäv iti pauruñäù ||45||

néca-nindottama-spardhä çauryaà däkñyädi-käraëam |
mano-dharme bhavec chobhä çobhate bhavanaà yathä ||46||

bhävo hävaç ca helä ca çobhä käntis tathaiva ca |
déptir mädhurya-dhairye ca prägalbhyaà syäd udäratä ||47||

sthairyaà gambhératä stréëäà vibhävä dvädaçeritäù |
bhävo viläso hävaù syäd bhävaù kiïcic ca harñajaù ||48||

väco yuktir bhaved väg-ärambho dvädaça eva saù |
tatra bhäñaëam äläpaù praläpo vacanaà bahu ||49||

1 The editor here notes « The last line of this verse is very corrupt and makes no sense.

viläpo duùkha-vacanam anuläpo’sakåd-vacaù |
saàläpa ukta-pratyuktam apaläpo’nyathä-vacaù ||50||

värtä-prayäëaà sandeço nirdeçaù pratipädanam |
tattva-deço’tideço’yam apadeço’nya-varëanam |
upadeçaç ca çikñä-väg-vyäjoktir vyapadeçakaù ||51||

bodhäya eña vyäpäraù sa buddhy-ärambha iñyate |
tasya bhedäs trayas te ca réti-våtti-pravåttayaù ||52||

ity ägneye mahä-puräëe’laìkäre rasädi-nirüpaëaà näma
tåtéyo’dhyäyaù

||3||

--o)0(o--

(4)

caturtho’dhyäyaù
réti-våtti-nirüpaëam
agnir uväca—

väg-vidyä-sampratijïäne rétiù säpi caturvidhä |
päïcälé gauòa-deçéyä vaidarbhé läöajä tathä ||1||

upacära-yutä mådvé päïcälé hrasva-vigrahä |
anavasthita-sandarbhä gauòéyä dérgha-vigrahä ||2||

upacärair na bahubhir upacärair vivarjitä |
nätikomala-sandarbhä vaidarbhé mukta-vigrahä ||3||

läöéyä sphuöa-sandarbhä nätivisphura-vigrahä |
parityaktätibhüyobhir upacärair udähåtä ||4||

kriyäsv aviñamä våttir bhäraty ärabhaöé tathä |
kaiçiké sätvaté ceti sä caturdhä pratiñöhitä ||5||

väk-pradhänä nara-präyä stré-yuktä präkåtoktitä |
bharatena praëétatväd bhäraté nétir ucyate ||6||

catväry aìgäni bhäratyä véthé prahasanaà tathä |
prastävanä näöakäder véthy-aìgäç ca trayodaça ||7||

uddhätakaà tathaivävalagitaà syäd dvitéyakam |
asat-praläpo väg-veëé nälikä vipaëaà tathä ||8||

vyähäras tri-mataà caiva chalävasyandite tathä |
gaëòo’tha mådavaç caiva trayodaçam athäïcitam ||9||

täpasädeù prahasanaà parihäsa-paraà vacaù |
mäyendra-jäla-yuddhädi-bahulärabhaöé småtä |
saìkñipta-kävapätau ca vastütthäpanam eva ca ||10||

ity ägneye mahä-puräëe’laìkäre réti-våtti-nirüpaëaà näma
caturtho’dhyäyaù

||4||

--o)0(o--

(5)

païcamo’dhyäyaù
çarérärambha-nirüpaëam
agnir uväca—

ceñöä-viçeñam apy aìga-pratyaìge karma cänayoù |
çarérärambham icchanti präyaù pürvo’baläçrayaù ||1||

lélä viläso vicchittir vibhramaù kilakiïcitam |
moööäyitaà kuööamitaà bibboko lalitaà tathä |
vikåtaà kréòitaà kelir iti dvädaçadhaiva saù ||2||

léleñöa-jana-ceñöanukaraëaà saàvåta-kñaye |
viçeñän darçayan kiïcid viläsaù sadbhir iñyate ||3||

hasita-kranditädénäà saìkaraù kilakiïcitam |
vikäraù ko’pi bibboko lalitaà saukumäryataù ||4||

çiraù päëir uraù pärçvaà kaöir aìghrir iti kramät |
aìgäni bhrü-latädéni pratyaìgäny abhijänate ||5||

aìga-pratyaìgayoù karma prayatna-janitaà vinä |
na prayogaù kvacin mukhyaà tiraçcénaà ca tat kvacit ||6||

äkampitaà kampitaà ca dhütaà vidhütam eva ca |
parivähitam ädhütam avadhütam athäïcitam ||7||

nikuïcitaà parävåttam utkñiptaà cäpy adhogatam |
lolitaà ceti vijïeyaà trayodaça-vidhaà çiraù ||8||

bhrükarma saptadhä jïeyaà pätanaà bhrü-kuöi-mukham |
dåñöis tridhä rasa-sthäyinaà cäri-pratibandhanä |
ñaö-triàçad-bheda-bhidurä rasajä tatra cäñöadhä ||9||

navadhä tärakäkarma bhramaëaà calanädikam |
ñoòhä ca näsikä jïeyä niùçväso navadhä mataù ||10||

ñoòhauñöha-karmakaà pädyaà saptadhä cibuka-kriyä |
kaluñädi mukhaà ñoòhä grévä nava-vidhä småtä ||11||

asaàyutaù saàyutaç ca bhümnä hastaù prayujyate |
patäkas tripatäkaç ca tathä vai kartaré-mukhaù ||12||

ardha-candrotkarälaç ca çuka-tuëòas tathaiva ca |
muñöiç ca çikharaç caiva kapitthaù kaöakämukhaù ||13||

sücyäsyaù padma-koño’hi-çiräù samåga-çérñakaù |
käìgula-käla-padmau ca catura-bhramarau tathä ||14||

haàsäsya-haàsa-pakñau ca sandaàça-mukulau tathä |
ürëa-näbhas tämra-cüòaç caturviàçatir ity amé |
asaàyuta-karäù proktäù saàyutäs tu trayodaça ||15||

aïjaliç ca kapotaç ca karkaöaù svastikas tathä |
kaöakä-vardhamänaç cäpy utsaìgo niñadhas tathä ||16||

dolaù puñpa-puöaç caiva tathä makara eva ca |
gaja-danto’vahitthaç ca vardhamäno’pare karäù ||17||

uraù païca-vidhaà syät tväbhugna-nirbhugnakädikam |
udaraà duratikñämaà khallaà pürëam iti tridhä ||18||

pärçvayoù païca karmäëi jaìghä-karma ca païcadhä |
anekadhä päda-karma nåtyädau näöake småtam ||19||

ity ägneye mahä-puräëe’laìkäre çarérärambha-nirüpaëaà näma
païcamo’dhyäyaù

||5||

--o)0(o--

(6)

ñañöho’dhyäyaù
abhinayädi-nirüpaëam
agnir uväca—

äbhimukhyaà nayann arthän vijïeyo’bhinayo budhaiù |
caturdhä sambhavaù sattva-väg aìgäharaëäçrayaù ||1||

stambhädiù sättviko väg-ärambho väcika äìgikaù |
çarérärambha ähäryo buddhy-ärambha-pravåttayaù ||2||

rasädi-viniyogo’tha kathyate hy abhimänataù |
tam antareëa sarveñäm apärthaiva svatantratä ||3||

sambhogo vipralambhaç ca çåìgäro dvividhaù småtaù |
pracchannaç ca prakäçaç ca täv api dvividhau punaù ||4||

vipralambhäbhidhäno yaù çåìgäraù sa caturvidhaù |
pürvänuräga-mänäkhyaù praväsa-karuëätmakaù ||5||

etebhyo’nyataraà jäyamäna-sambhoga-lakñaëam |
vivartate caturdhaiva na ca prägatir vartate ||6||

stré-puàsayos tad-udayas tasya nirvartikä ratiù |
nikhiläù sättvikäs tatra vaivarëya-pralayau vinä ||7||

dharmärtha-käma-mokñaiç ca çåìgära upacéyate |
älambana-viçeñaiç ca tad-viçeñair nirantaraù |
çåìgäraà dvividhaà vidyäd väì-nepathya-kriyätmakam ||8||

häsaç caturvidho’lakñyadantaù smita itéritaù |
kiïcil lakñita-dantägraà hasitaà phulla-locanam ||9||

vihasitaà sasvanaà syäj jihmopahasitaà tu tat |
sa-çabdaà cäpahasitam açabdam atihäsitam ||10||

yaç cäsau karuëo näma sa rasas trividho bhavet |
dharmopaghätajo vitta-vinäça-janitas tathä |
çokaù çokäd bhavet sthäyo kaù sthäyé pürvayoù punaù ||11||

aìganepathya-väkyaiç ca raudro’pi trividho rasaù |
tasya nirvartakaù krodhaù svedo romäïca-vepathuù ||12||

däna-véro dharma-véro yuddha-véra iti trayam |
véras tasya ca niñpatti-hetur utsäha iñyate ||13||

ärambheñu bhaved yatra véram evänuvartate |
bhayänako näma rasas tasya nirvartakaà bhayam ||14||

udvejanaù kñobhaëaç ca bébhatso dvividhaù småtaù |
udvejanaù syä pütyädyaiù kñobhaëo rudhirädibhiù |
jugupsärambhikä tasya sättvikäàço nivartate ||15||

kävya-çobhä-karän dharmän alaìkärän pracakñate |
alaìkariñëavas te ca çabdam artham ubhau tridhä ||16||

ye vyutpattädinä çabdam alaìkartum iha kñamäù |
çabdälaìkära-nämnas tän kävya-mémäàsakä viduù ||17||

chäyä mudrä tathoktiç ca yuttir gumphanayä saha |
väkoväkyam anupräsaç citraà duñkaram eva ca |
jïeyä navälaìkåtayaù çabdänäm ity asaìkarät ||18||

tatränyokter anukåtiç chäyä säpi caturvidhä |
loka-cchekärbhakokténäà mattokter anukärataù ||19||

äbhäëako hi lokoktiù sarva-sämänya eva täù |
yyänudhävati lokokti-cchäyäm icchanti täà budhäù ||20||

chekä vidagdhä vaidagdhyaà kaläsu kuçalä matiù |
täm ullikhanté chekokti-cchäyäkavibhir iñyate ||21||

avyutpannoktir akhilair arbhakoktyopalakñyate |
tenärbhakokti-cchäyä tan-mätroktim anukurvaté ||22||

viplutäkñaram açléla-vaco mattasya tädåçé |
yä sä bhavati mattokti-cchäyoktäpy atiçobhate ||23||

abhipräya-viçeñeëa kavi-çaktià vivåëvaté |
muddäyinéti sä mudrä saiva çayyäpi nomate ||24||

uktiù sä kathyate yasyäm arthaù ko’py upapattimän |
loka-yäträrtha-vidhinä dhinoti hådayaà satäm ||25||

ubhau vidhi-niñedhau ca niyamäniyamäv api |
vikalpa-parisaìkhye ca tadéyäù ñaò athoktayaù ||26||

ayuktayor iva mitho väcya-väcakayor dvayoù |
yojanäyai kalpyamänä yuktir uktä manéñibhiù ||27||

padaà caiva padärthaç ca väkyaà väkyärtham eva ca |
viñayo’syäù prakaraëaà prapaïcaç ceti ñaò-vidhaù ||28||

gumphanä racanä-caryä çabdärtha-krama-gocarä |
çabdänukäräd arthänupürväc ceyaà kramät tridhä ||29||

ukti-pratyuktimad-väkyaà väkoväkyaà dvidhaiva tat |
åju-vakrokti-bhedena taträdyaà sahajaà vacaù ||30||

sä pürva-praçnikäpraçna-pürviketi dvidhä bhavet |
vakroktis tu bhaved bhaìgyä käkus tena kåtä dvidhä ||31||

ity ägneye mahä-puräëe’laìkäre abhinayädi-nirüpaëaà näma
ñañöho’dhyäyaù

||6||

--o)0(o--

(7)

saptamo’dhyäyaù
çabdälaìkära-nirüpaëam
agnir uväca—

syäd ävåttir anupräso varëänäà pada-väkyayoù |
eka-varëo’neka-varëo våtter varëa-gaëo dvidhä ||1||

eka-varëa-gatävåtter jäyante païca-våttayaù |
madhurä lalitä prauòhä bhadrä paruñayä saha ||2||

madhuräyäç ca vargäntäd adho vargyä raëau ghanau |
hrasva-svareëäntaritau saàyuktatvaà la-kärayoù ||3||

na käryä vargya-varëänäm ävåttiù païcamädhikä |
mahä-präëoñma-saàyoga-pravimukta-laghüttarau ||4||

lalitä ra-la-bhüyiñöhä prauòhäyäà paëa-vargajäù |
ürdhvaà repheëa yujyante na öa-vargo na païcamäù ||5||

bhadräyäà pariçiñöäù syuù paruñä säbhidhéyate |
bhavanti yasyäm uñmäëaù saàyuktäs tat-tad-akñaraiù ||6||

akära-varjanävåttiù svaräëäm atibhüyasé |
anusvära-visargau ca päruñyäya nirantarau ||7||

ça-ña-sä repha-saàyuktäç cäkäraç cäpi bhüyasä |
antasthäbhir na-mäbhyäà ca haù päruñyäya saàyutaù ||8||

anyathäpi gurur varëaù saàyukte paripanthini |
päruñyäyädimäàs tatra püjitä na tu païcamé |
kñepe çabdänukäre ca paruñäpi prayujyate ||9||

karëäöo kauntalé kaunté kauìkaëé bäëa-väsikä |
dräviòé mäthuré païca-vargäntasthyoñmabhiù kramät ||10||

aneka-varëävåttir yä bhinnärtha-pratipädikä |
yamakaà sävyapetaà ca vyapteaà ceti tad dvidhä |
änantaryäd avyapetaà vyapetaà vyavadhänataù ||11||

dvaividhyenänayoù sthäna-päda-bhedäc caturvidham |
ädi-pädädi-madhyänteñv eka-dvi-tri-niyogataù |
saptadhä pürva-pürveëa cet pädenottarottaram ||12||

eka-dvi-tri-padärambhas tulyaù ñoòhä tadäparam |
tåtéyaà trividhaà pädasyädi-madhyänta-gocaram ||13||

pädänta-yamakaà caiva käïcé-yamakam eva ca |
samudga-yamakaà caiva vikränta-yamakaà tathä |
pädädi-yamakaà caiva tathämreòitam eva ca ||15||

caturvyavasitaà caiva mälä-yamakam eva ca |
daçadhä yamakaà çreñöhaà tad-bhedä bahavo’pare ||16||

svatantrasyänya-tantrasya padasyävartanä dvidhä |
bhinna-prayojana-padasyävåttià manujä viduù ||17||

dvayor ävåtta-padayoù samastä syät samäsataù |
asamäsät tayor vyastä päde tv ekatra vigrahät |
väksyaävåttir apy eva yathä-sambhavam iñyate ||18||

alaìkärädy-anupräso laghur apy evam arhaëät |
yayä kayäcid våttyä yat samänam anubhüyate |
tad-rüpädi-padäsattiù sänupräsä rasävahä ||19||

goñöhyäà kutühalädhyäyo väg-bandhaç citram ucyate |
praçnaù prahelikä guptaà cyuta-datte tathobhayam |
samasyä sapta tad-bhedä nänärthasyänuyogataù ||20||

yatra pradéyate tulya-varëa-vinyäsam uttaram |
sa praçnaù syäd eka-påñöa-dvi-påñöottara-bhedataù |
dvidhaika-påñöo dvividhaù samasto vyasta eva ca ||21||

dvayor apy arthayor guhya-mäna-çabdä prahelikä |
sä dvidhärthé ca çäbdé ca taträrthé cärtha-bodhataù |
çabdävabodhataù çäbdé prähuù ñoòhä prahelikäm ||22||

yasmin gupte’pi väkyäìge bhävyartho’päramärthikaù |
tad-aìga-vihitäkäìkñas tad guptaà güòham apy adaù ||23||

yaträrthäntara-nirbhäso väkyäìga-cyavanäd api |
tad-aìga-vihitäkäìkñas tac cyutaà syäc caturvidham |
svara-vyaïjana-bindünäà visargasya ca vicyuteù ||24||

datte’pi yatra väkyäìge dvitéyo’rthaù pratéyate |
dattaà tad ähus tad-bhedäù svarädyaiù pürvavan matäù ||25||

apanétäkñara-sthäne nyaste varëäntare’pi ca |
bhäsate’rthäntaà yatra cyuta-dattaà tad ucyate ||26||

suçliñöa-padyam ekaà yan nänä-çlokäàça-nirmitam |
sä samasyä parasyätma-parayoù kåti-saìkarät ||27||

duùkhena kåtam atyarthaà kavi-sämarthya-sücakam |
duñkaraà nérasatve’pi vidagdhänäà mahotsavaù |
niyamäc ca vikalpäc ca bandhäc cabhavati tridhä ||28||

kaveù pratijïä nirmäëa-ramyasya niyamaù småtaù |
sthänenäpi svareëäpi vyaïjanenäpi sa tridhä ||29||

vikalpaù prätilomyänulomyäd eväbhidhéyate |
prätilomyänulomyaà ca çabdenärthena jäyate ||30||

anekadhä-våtta-varëa-vinyäsaiù çilpa-kalpanä |
tat-tat-prasiddha-vastünäà bandha ity abhidhéyate ||31||

gomütrikärdhabhramaëe sarvatobhadram ambujam |
cakraà cakräbjakaà daëòo murajaç ceti cäñöadhä ||32||

pratyardhaà pratipädaà syäd ekänta-rasam äkñarä |
dvidhä gomütrikäà pürväm ähur açvapadaà pare ||33||

antyäà gomütrikäà dhenuà jäla-bandhaà vadanti hi |
ardhäbhyäm ardha-pädaiç ca kuryäd vinyäsam etayoù ||34||

nyastänäm iha varëänäm adho’dhaù krama-bhägiëäm |
adho’dhaù-sthita-varëänäà yävat turya-padaà nayet ||35||

turya-pädän nayed ürdhvaà pädärdhaà prätilomyataù |
tad eva sarvato-bhadraà trividhaà saraséruham |
catuñpatraà tato vighnaà catuñpatre ubhe api ||36||

atha prathama-pädasya mürdhanya tripadäkñaram |
sarveñäm eva pädänäm ante tad upajäyate ||37||

präk-padasyäntimaà pratyak-pädädau prätilomyataù |
antya-pädäntimaà cädya-pädädäv akñara-dvayam ||38||

catuçchade bhaved añöa-cchade varëa-trayaà punaù |
syät ñoòaça-cchade tv ekäntaraà ced ekam akñaram ||39||

karëikäto nayed ürdhvaà paträkäräkñarävalim |
praveçayet karëikäyäà catuñpatra-saroruhe ||40||

karëikäyäà likhed ekaà dve dve dikñu vidikñu ca |
praveça-nirgamau dikñu kuryäd añöa-cchade’mbuje ||41||

viñvag-viñama-varëänäà tävat-paträvalé-juñäm |
madhye samäkñara-nyäsaù saroje ñoòaça-cchade ||42||

dvidhä cakraà caturaraà ñaòaà tatra cädimam |
pürvärdhe sadåçä varëäù päda-prathama-païcamäù ||43||

ayujo’çvayujaç caiva turyäv apy añöamäv api |
tasyodak präg aväk pratyag areñu ca yathä-kramam ||44||

syät pädärdha-catuñkaà tu näbhau tasyädyam akñaram |
paçcimärävadhi nayen nemau çeñe pada-dvayé ||45||

tåtéyaà turya-pädänte prathamau sadåçäv ubhau |
varëau päda-trayasyäpi daçamaù sadåço yadi ||46||

prathame carame tasya ñaò-varëäù paçcime yadi |
bhavanti dvy-antaraà tarhi båhac-cakram udähåtam ||47||

saàmukhära-dvaye pädam ekaikaà kramaço likhet |
näbhé tu varëaà daçamaà nemau turya-padaà nayet ||48||

çlokasyädanta-daçamäù samä ädyantimau yujoù |
ädau varëaù samau turya-païcamäv ädya-turyayoù ||49||

dvitéya-prätilomyena tåtiyaà jäyate yadi |
padaà vidadhyät patrasya daëòaç cakräbjakaà kåteù ||50||

dvitéyau präg-dale tulau saptamau ca tathäparau |
sadåçäv uttara-dalau dvitéyäbhyäm arthärdhayoù ||51||

dvitéya-ñañöhäù sadåçäç caturthau païcamäv api |
ädyanta-pädayos tulyau parärdha-saptamäv api ||52||

samau turyaà païcamaà tu krameëa viniyojayet |
turyau yojyau tu tadvac ca daläntäù krama-pädayoù ||53||

ardhayor antimädyau tu muraje sadåçäv ubhau |
pädärdha-patito varëaù prätilomyänulomataù ||54||

antimaà paribadhnéyäd yävat turyam ihädimat |
pädät turyäd yad evädyaà navamät ñoòaçäd api ||55||

akñarät puöako madhye madhye’kñara-catuñöayam |
kåtvä kuryäd yathaitasya murajäkäratä bhavet ||56||

dvitéyaà cakraà çärdüla-vikréòitaka-sampadam |
gomütrikä sarva-våttair anye bandhäs tv anuñöubhä ||57||

nämadheyaà yadi na ced améñu kavi-kävyayoù |
mitradheyäbhituñyanti nämitraù khidyate tathä ||58||

bäëa-bäëäsana-vyoma-khaòga-mudgara-çaktayaù |
dvi-catuñka-triçåìgäöä dambholi-muçaläìkuçäù ||59||

padaà rathasya nägasya puñkariëyasi-putrikä |
ete bandhäs tathä cänye evaà jïeyäù svayaà budhaiù ||60||

ity ägneye mahä-puräëe’laìkäre çabdälaìkära-nirüpaëaà näma
saptamo’dhyäyaù

||7||

--o)0(o--

(8)

añöamo’dhyäyaù
arthälaìkära-nirüpaëam
agnir uväca—

subhagaìkaraëo’rthänäm arthälaìkära iñyate |
taà çabda-saundaryam api nästi manoharam |
arthälaìkära-rahitä vidhaveva sarasvaté ||1||

svarüpam atha sädåçyam utprekñätiçayäv api |
vibhävanä virodhaç ca hetuç ca samam añöadhä ||2||


svabhäva eva bhävänäà svarüpam abhidhéyate |
nijam ägantukaà ceti dvividhaà tad udähåtam |
säàsiddhikaà nijaà naimittikam ägantukaà tathä ||3||

sädåçyaà dharma-sämänyam upamä rüpakaà tathä |
sahokty-arthäntara-nyäsäv iti syät tac caturvidham ||4||

upamä näma sä yasyäm upamänopameyayoù |
sattä cäntara-sämänya-yogitve’pi vivakñitam ||5||

kiïcid ädäya särüpyaà loka-yäträ pravartate |
samäsenäsamäsena sä dvidhä pratiyoginaù ||6||

vigrahäd abhidhänasya sa-samäsänyathottarä |
upamä-dyotaka-padenopameya-padena ca ||7||

täbhyäà ca vigrahät tredhä sa-samäsäntimä tridhä |
viçiñyamäëä upamä bhavanty añöadaça sphuöäù ||8||

yatra sädhäraëo dharmaù kathyate gamyate’pi vä |
te dharma-vastu-prädhänyäd dharma-vastüpame ubhe ||9||

tulyam evopaméyete yatränyonyena dharmiëau |
parasparopamä sä syät prasiddher anyathä tayoù |
viparétopamä sä syäd vyävåtter niyamopamä ||10||

anyaträpy anuvåttes tu bhaved aniyamopamä |
samuccayopamäto’nya-dharma-bähulya-kértanät ||11||

bahor dharmasya sämye’pi vailakñaëyaà vivakñitam |
yad ucyate’tiriktatvaà vyatirekopamä tu sä ||12||

yatropamä syäd bahubhiù sadåçaiù sä bahüpamä |
dharmäù partyupamänaà ced anye mälopamaiva sä |
upamäna-vikäreëa tulanä vikriyopamä ||13||

traikälyäsambhavi kim apy äropya pratiyogini |
kavinopaméyate yä prathate sädbhutopamä ||14||

pratiyoginam äropya tad-abhedena kértanam |
upameyasya sä mohopamäsau bhräntimad-vacaù ||15||

ubhayor dharmiëos tathyäniçcayät saàçayopamä |
upameyasya saàçayya niçcayän niçcayopamä ||16||

väkyärthenaiva väkyärthopamä syäd upamänataù |
ätmopamänäd upamä-sädhäraëyätiçäyiné ||17||

upameyaà yad anyasya tad-anyasyopamä matä |
yady uttarottaraà yäti tadäsau gamanopamä ||18||

praçaàsä caiva nindä ca kalpitä sadåçé tathä |
kiïcic ca sadåçé jïeyä upamä païcadhä punaù ||19||

upamänena yat tattvam upameyasya rüpyate |
guëänäà samatäà dåñövä rüpakaà näma tad viduù |
upamaiva tirobhüta-bhedä rüpakam eva vä ||20||

sahoktiù saha-bhävena kathanaà tulya-dharmiëäm |
bhaved arthäntara-nyäsaù sädåçyenottareëa saù ||21||

anyathopasthitä våttiç cetanasyetarasya ca |
anyathä manyate yatra täm utprekñäà pracakñate ||22||

loka-sémä-nivåttasya vastu-dharmasya kértanam |
bhaved atiçayo näma sambhaväsambhaväd dvidhä ||23||

guëa-jäti-kriyädénäà yatra vaikalya-darçanam |
viçeña-darçanäyaiva sä viçeñoktir ucyate ||24||

prasiddha-hetu-vyävåttyä yat kiïcit käraëäntaram |
yatra sväbhävikatvaà vä vibhävyaà sä vibhävanä ||25||

saìgatékaraëaà yuktyä yad asaìgacchamänayoù |
virodha-pürvakatvena tad virodha iti småtam ||26||

siñädhayiñitärthasya hetur bhavati sädhakaù |
kärako jïäpaka iti dvidhä so’py upajäyate ||27||

pravartate kärakäkhyaù präk paçcät kärya-janmanaù |
pürva-çeña iti khyätas tayor eva viçeñayoù ||28||

kärya-käraëa-bhäväd vä svabhäväd vä niyämakät |
avinäbhäva-niyamo hy avinäbhäva-darçanät |
jïäpakäkhyasya bhedo’sti nadé-pürädi-darçanät ||29||

ity ägneye mahä-puräëe’laìkäre arthälaìkära-nirüpaëaà näma
añöamo’dhyäyaù

||8||

--o)0(o--

(9)

navamo’dhyäyaù
çabdärthälaìkära-nirüpaëam
agnir uväca—

çabdärthayor alaìkäro dväv alaìkurute samam |
ekatra nihito häraù stanaà gréväm iva striyäù ||1||

praçastiù käntir aucityaà saìkñepo yävad-arthatä |
abhivyaktir iti vyaktaà ñaò-bhedäs tasya jägrati ||2||

praçastiù paravan marma-dravékaraàna-karmaëaù |
väco-yuktir dvidhä sä ca premokti-stuti-bhedataù ||3||

käntiù sarva-mano-rucy-aväcya-väcaka-saìgatiù |
yathä vastu tathä rétir yyathä våttis tathä rasaù |
ürjasvi-mådu-sandarbhäd aucityam upajäyate ||4||

saìkñepo väcakair alpair bahor arthasya saìgrahaù |
anyünädhikatä çabda-vastunor yävad-arthatä ||5||

prakaöatvam abhivyaktiù çrutir äkñepa ity api |
tasyä bhedau çrutis tasya çäbdaà svärtha-samarpaëam |
bhaven naimittiké päribhäñiké dvividhaiva sä ||6||

saìketaù paribhäñeti tataù syät päribhäñiké |
mukhaupacäriké ceti sä ca sä ca dvidhä dvidhä ||7||

sväbhidheya-skhalad-våttir amukhyärthasya väcakaù |
yathä çabdo nimittena kenacit saupacäriké |
sä ca läkñaëiké gauëé lakñaëä-guëa-yogataù ||8||

abhidheyävinäbhütä pratétir lakñaëocyate |
abhidheyena sambandhät sämépyät samaväyataù |
vaiparétvät kriyä-yogäl lakñaëä païcadhä matä ||9||

gauëé guëänäm änantyäd antä tad-vivakñayä |
anya-dharmas tato’nyatra loka-sémänurodhinä |
samyag ädhéyate yatra sa samädhir iha småtaù ||10||

çruter alabhyamäno’tho yasmäd bhäti sacetanaù |
sa äkñepo dhvaniù syäc ca dhvaninä vyajyate yataù |
çabdenärthena yaträrthaù kåtvä svam upasarjanam ||11||

pratiñedha iveñöasya yo viçeñäbhidhitsayä |
tam äkñepaà bruvanty aprastuta-stotram idaà punaù |
adhikäräd apetasya vastuno’nyasya yä stutiù ||12||

yatrokte gamyate’nyo’rthas tat-samäna-viçeñaëaù |
sä samäsoktir uditä saàkñepärthatayä budhaiù ||13||

apahnutir apahnatya kiïcid anyärtha-sücanam |
paryäyoktaà yad anyena prakäreëäbhidhéyate |
eñäm ekatamasyaiva samäkhyä dhvanir ity ataù ||14||


ity ägneye mahä-puräëe’laìkäre çabdärthälaìkära-nirüpaëaà näma
navamo’dhyäyaù

||9||

--o)0(o--

(10)

daçamo’dhyäyaù
guëa-nirüpaëam
agnir uväca—

alaìkåtam api prétyai na kävyaà nirguëaà bhavet |
vapuñy alalite stréëäà häro bhäräyate param ||1||

na ca väcyaà guëo doñäbhäva eva bhaviñyati |
guëäù çleñädayo doñä güòhärthädyäù påthak-kåtäù ||2||

yaù kävye mahatéà chäyäm anugåhëäty asau guëaù |
sambhavaty eña sämänyo vaiçeñika iti dvidhä ||3||

sarva-sädhäraëé-bhütaù sämänya iti manyate |
çabdam artham ubhau präptaù sämänyo bhavati tridhä ||4||

çabdam äçrayate kävya-çaréraà yaù sa tad-guëaù |
çleño lälitya-gämbhérye saukumäryam udäratä |
saty eva yaugiké ceti guëäù çabdasya saptadhä ||5||

suçliñöa-saàniveçatvaà çabdänäà çleña ucyate |
guëädeçädinä pürvaà pada-sambaddham akñaram |
yatra sandhéyate naiva tal lälityam udähåtam ||6||

viçiñöa-lakñaëollekha-lekhyam uttäna-çabdakam |
gämbhéryaà kathayanty äryäs tad evänye suçabdatäm ||7||

aniñöhuräkñara-präya-çabdatä sukumäratä |
uttänapadataudäryaà yutaà çläghyair viçeñaëaiù ||8||

ojaù samäsa-bhüyastvam etad gadyädi-jévitam |
äbrahma-stamba-paryantam ojasaikena pauruñam ||9||

ucyamänasya çabdena yena kenäpi vastunaù |
utkarñam ävahan artha-guëa ity abhidhéyate ||10||

mädhuryaà saàvidhänaà ca komalatvam udäratä |
prauòhiù sämayikatvaà ca tad-bhedäù ñaö cakäsati ||11||

krodherñyä-kära-gämbhéryaà mädhuryaà dhariya-gähitä |
saàvidhänaà parikaraù syäd apekñita-siddhaye ||12||

yat käöhinyädi-nirmukta-saàniveça-viçiñöatä |
tiraskåtyaiva mådutä bhäti komalateti sä ||13||

lakñyate sthüla-lakñatva-pravåtter yatra lakñaëam |
guëasya tad-udäratvam äçayasyätisauñöhavam ||14||

abhipretaà prati yato nirvähasyopapädikäù |
yuktayor hetu-garbhiëyaù prauòhäù prauòhir udähåtä ||15||

svatantraysänyatantrasya räddhäntaù samayo mataù |
tatra vyutpattir arthasya yä sämayikateti sä ||16||

çabdärthäv upakurväëo nämnobhaya-guëaù småtaù |
tasya prasädaù saubhägyaà yathä-säìkhyaà praçastatä |
päko räga iti präjïaiù ñaö prapaïca-vipaïcitäù ||17||

suprasiddhärtha-padatä prasäda iti géyate |
utkarñavän guëaù kaçcit yasminn ukte pratéyate ||18||

yathä-saìkhyam anüddeçaù sämänyam atidiçyate |
samaye varëanéyasya däruëasyäpi vastunaù |
adäruëena çabdena präçastyam upavarëanam ||19||

uccaiù pariëatiù käpi päka ity abhidhéyate |
mådvékänärikelämra-päka-bhedäc caturvidhaù |
ädäv ante ca saurabhyaà mådvékäpäka ity abhidhéyate ||20||

kävyecchayä viçeño yaù sa räga iti géyate |
abhyäsopahitaù käntià sahajäm ativartate ||21||

häridraç caiva kausumbho nélo rägaç ca tridhä |
vaiçeñikaù parijïeyo yaù sva-lakñaëa-gocaraù ||22||

ity ägneye mahä-puräëe’laìkäre guëa-nirüpaëaà näma
daçamo’dhyäyaù

||10||

--o)0(o--

(11)

ekädaço’dhyäyaù
doña-nirüpaëam
agnir uväca—

udvega-janako doñaù sabhyänäà sa ca saptadhä |
vaktå-väcaka-väcyänäm eka-dvi-tri-niyogataù ||1||

tatra vaktä kavir näma prathate sa ca bhedataù |
sandihäno’vinétaù sann ajïo jïätä caturvidhaù ||2||

nimitta-paribhäñäbhyäm artha-saàsparçi väcakam |
tad-bhedau pada-väkye dve kathitaà lakñaëaà tayoù ||3||

asädhutväprayuktatve dväv eva pada-nigrahau |
çabda-çästra-viruddhatvam aprayuktatvam ucyate ||4||

chändasatvam avispañöatvaà ca kañöatvam eva ca |
tad asämayikatvaà ca grämyatvaà ceti païcadhä |
chändasatvaà na bhäñäyäm avispañöam abodhataù ||5||

güòhärthatä viparyastärthatä saàçayitärthatä |
avispañöärthatäbhedäs tatra güòhärthateti sä ||6||

yaträrtho duùkha-saàvedyo viparyastärthatä punaù |
vivakñitäny açabdärtha-pratipattir malémasä ||7||

anyärthatväsamarthatve etäm evopasarpataù |
sandihyamäna-väcyatvam ähuù saàçayitärthatäm ||8||

doñatvam anubadhnäti sajjanodvejanädåte |
asukhoccäryamäëatvaà kañöatvaà samayäc cyutiù |
asämayikatä neyäm etäà ca munayo jaguù||9||

grämyatä tu jaghanyärtha-pratipattiù khalékåtä |
vaktavya-grämya-väcyasya vacanät smaraëäd api |
tad-väcaka-padenäbhisämyäd bhavati sä tridhä ||10||

doñaù sädhäraëaù prätisviko’rthasya sa tu dvidhä |
aneka-bhäg-upälambhaù sädhäraëa iti småtaù ||11||

kriyä-kärakayor bhraàço visandhiù punar-uktatä |
vasta-sambandhatä ceti païca sädhäraëä maläù ||12||

akriyatvaà kriyä-bhraàço bhrañöa-kärakatä punaù |
karträdi-kärakäbhävo visandhiù sandhi-düñaëam ||13||

vigato vä viruddho vä sandhiù sa bhavati dvidhä |
sandher viruddhatä kañöa-päöhäd arthäntarägamät ||14||

punar uktatatvam äbhékñëyäd abhidhänaà dvidhaiva tat |
arthävåttiù padä-våttir arthävåttir api dvidhä ||15||

prayukta-vara-çabdena tathä çabdäntareëa ca |
nävartate padävåttau väcyam ävartate padam ||16||

vyasta-sambandhatä-suñöhu-sambandho vyavadhän amüù |
sambandhäntar anirbhäsät sambandhäntara-janmanaù ||17||

abhäve’pi tayor antar vyavadhänät tridhaiva sä |
antarä pada-väkyäbhyäà pratibhedaà punar dvidhä ||18||

väcyam arhto’rthyamänatvät tad-dvidhä pada-väkyayoù |
vyutpädita-pürvaà väcyaà vyutpädyaà ceti bhidyate ||19||

iñöa-vyäghäta-käritvaà hetoù syäd asamarthatä |
asiddhatvaà viruddhatvam anaikäntikatä tathä ||20||

evaà sat-pratipakñatvaà kälätétatva-saìkaraù |
pakñe sapakñe nästitvaà vipakñe’stitvam eva tat ||21||

käryeñu pariñadyänäà na bhaved apy aruntudam |
ekädaça-nirarthatvaà duñkarädau na duñyati ||22||

duùkhäkaroti doñajïän güòhärthatvaà na duñkare |
na grämyatodvega-käré prasiddher loka-çästrayoù ||23||

kriyä-bhraàçe na lakñmästi kriyädhyähära-yogataù |
bhrañöakärakatäkñepa-balädhyähåta-kärake ||24||

pragåhye gåhyate naiva kñatir vigata-sandhinä |
kañöha-päöhäd visandhitvaà durvacädau na durbhagam ||25||

anupräse padävåttir vyasta-sambandhatä çubhä |
närtha-saìgrahaëe doño vyutkramädyair na lipyate ||26||

vibhakti-saìkhyä-liìgänäà yatrodvego na dhématäm |
saìkhyäyäs tatra vhinnatvam upamänopameyayoù |
anekasya tathaikena bahünäà bahubhiù çubhä ||27||

kavénäà samudäcäraù samayo näma géyate |
sämänyaç ca viçiñöaç ca dharavad bhavati dvidhä ||28||

siddha-saiddhäntikänäà ca kavénäà vävivädataù |
yaù prasidhyati sämänya ity asau samayo mataù ||29||

sarve saiddhäntikä yena saïcaranti niratyayam |
kiyanta eva vä yena sämänyas tena sa dvidhä ||30||

tarka-jïänaà muneù kasya kasyacit kñaëaìgikä |
bhüta-caitanyatä kasya jïänasya sva-prakäçatä |
prajïäta-sthülatä çabdänekäntatvaà tathärhataù ||31||

çaiva-vaiñëava-çäkteya-saura-siddhäntinäà matiù |
jagataù käraëaà brahma säìkhyänäà sapradhänakam ||32||

asmin sarasvaté-loke saïcarantaù parasparam |
badhnanti vyatipaçyanto yad viçiñöaù sa ucyate ||33||
parigrahäd apy asatäà satäseväparigrahät |
bhidyamänasya tasyäpi dvaividhyam upagéyate ||34||

pratyakñädi-pramäëair yad bädhitaà tad asad viduù |
kavibhis tat pratigrähyaà jïänasya dyotamänatä ||35||

yad evärtha-kriyäkäri tad eva paramärthasat |
ajïänäj jïänatas tv ekaà brahmaiva paramärthasat ||36||

viñëuù sargädi-hetuù sa çabdälaìkära-rüpavän |
aparä ca parä vidyä täà jïätvä mucyate bhavät ||37||

ity ägneye mahä-puräëe’laìkäre doña-nirüpaëaà näma
ekädaço’dhyäyaù

||11||

--o)0(o--

pürëo’yaà granthaù





Fuentes - Fonts
SOUV2BalaramScaGoudyFOLIO 4.2Biblica Font






free counters







Disculpen las Molestias
Conceptos Hinduistas (1428)SC


Conceptos Hinduistas (2919)SK  ·  (2592)SK
Aa-Ag · Ah-Am · Ana-Anc · And-Anu · Ap-Ar · As-Ax · Ay-Az · Baa-Baq · Bar-Baz · Be-Bhak · Bhal-Bhy · Bo-Bu · Bra · Brh-Bry · Bu-Bz · Caa-Caq · Car-Cay · Ce-Cha · Che-Chi · Cho-Chu · Ci-Cn · Co-Cy · Daa-Dan · Dar-Day · De · Dha-Dny · Do-Dy · Ea-Eo · Ep-Ez · Faa-Fy · Gaa-Gaq · Gar-Gaz · Ge-Gn · Go · Gra-Gy · Haa-Haq · Har-Haz · He-Hindk · Hindu-Histo · Ho-Hy · Ia-Iq · Ir-Is · It-Iy · Jaa-Jaq · Jar-Jay · Je-Jn · Jo-Jy · Kaa-Kaq · Kar-Kaz · Ke-Kh · Ko · Kr · Ku - Kz · Laa-Laq · Lar-Lay · Le-Ln · Lo-Ly · Maa-Mag · Mah · Mai-Maj · Mak-Maq · Mar-Maz · Mb-Mn · Mo-Mz · Naa-Naq · Nar-Naz · Nb-Nn · No-Nz · Oa-Oz · Paa-Paq · Par-Paz · Pe-Ph · Po-Py · Raa-Raq · Rar-Raz · Re-Rn · Ro-Ry · Saa-Sam · San-Sar · Sas-Sg · Sha-Shy · Sia-Sil · Sim-Sn · So - Sq · Sr - St · Su-Sz · Taa-Taq · Tar-Tay · Te-Tn · To-Ty · Ua-Uq · Ur-Us · Vaa-Vaq · Var-Vaz · Ve · Vi-Vn · Vo-Vy · Waa-Wi · Wo-Wy · Yaa-Yav · Ye-Yiy · Yo-Yu · Zaa-Zy


GENERAL

Correo Vaishnava

Mi foto
Spain
Correo Devocional

Archivo del blog