domingo, 17 de enero de 2010

Krsna-bhajanamrtam - Narahari Sarakara

Fotos
Devoción
harekrsna

Jagadananda Das

Krsna-bhajanamrtam

Narahari Sarakara

çré-çré-gadädhara-gauraìgau vijayetäm

çré-çré-rädhä-kåñëäbhyäà namaù

çré-çré-narahari-sarakära-öhakkura-viracitam

çré-çré-kåñëa-bhajanämåtam

vande çré-kåñëa-caitanyaà präëa-sarvasvam éçvaram |

sarvävatära-käruëya- niùséma-karuëaà prabhum ||1||

çukadevaà namasyämi bhakti-çäkhi-mahä-phalam |

viharantaà kåñëa-prema-rasa-sindhau jaòaà munim ||2||

kåñëa-caitanya-candreëa nityänandena saàhåte |

avatäre kaläv asmin vaiñëaväù sarva eva hi ||3||

bhaviñyanti sadodvignäù käle käle dine dine |

präthaù sandigdha-hådayä uttametara-madhyamäù ||4||

pürva-pakña-sahasräëi kariñyanti jane jane |

teñäà prabhor dhyäna-balät siddhäntän ati-nirmalän ||5||

pravakñyämi samäsena vyäsena ca mahätmanäm |

prétyai parama-haàsänäà sarva-çästra-vicäritän ||6||

däso naraharir mürkhaù siddhäntän ati-duñkarän |

kathaà kuryäd iti måñä vitarkaà mä kåthä budhaù ||7||

nirguëaù saguëo väpi mürkhaù paëòita eva vä |

kåñëa-bhakti-vicäre’smin kaù samaryo’sti bhütale ||8||

akasmän nidritaù svapne kathayämi kathäm imäm |

pürva-pakñäàç ca siddhäntäàs tatraiva vimåçämy aham ||9||

hådi prasannatä jätä sudhä-sindhum iväçritaù |

samaye’smin gauracandraù prädur äsét smitänanaù ||10||

särvabhauma-karälambé sädhu sädhv iti sammukhe |

evam eva yad bravéñi jägåhéti bruvan yayau ||11||

tata utthäya çayyäyä dhyätvä tac-caraëämbujam |

ätmänaà durgataà çocyaà tyakta-tac-caraëämbujam ||12||

mene dhanyam ivätmänaà prabhoù sa-karuëaà vacaù |

småtvä ca mahad-aiçvaryaà na jäne kim abhüt tadä ||13||

tenaiva käruëya-balena citte babhüva kartuà racanaà subuddhiù ||14||

ye ye mahäntaù kila-haàsa-bhütä

jagat pavitré karaëärtham ägatäù |

te te tad-ucchiñöa-niñeviëo me

kartuà viçuddhaà racanaà pravéëäù ||15||

prathamaà bhägavatäs tän pürva-pakñän samäkarëayantu sudhiyo nirmatsaräù | çré-kåñëa-näma-balät kalau sarva eva vaiñëaväù samäù kåñëopamä iti småtiù prasiddhaiva | atra nyünätiriktatä kväpi kväpi dåçyate | anyac ca, vaiñëavänäà madhye tu dékñä-guravaù santi, tathä çikñä-guravaç ca santi | atra kathaà vyavahartavyam ? anyac ca, çré-kåñëaù svayaà bhagavän eva, tatra balabhadras tad-aàças tad-ardha-vigraho vä | sa eva vä kià jïätavyaù ? tathäjo bhavaç ca viñëuç ca tad guëa-prabhaväs ta eva kià jïätavyaù ? itara eva vä ? tathä lakñmés tad-deha-sthitä tat tulyaiva vaiñëavé ceçvaré, aìga-tulyänäà vaiñëavänäà katham äcaraëéyä? tathädyä çaktiù kä ? pradhäna-prakåtir eva sä kim iva jïätavyä ? rukmiëé kåñëa-vanitä, jänaké ca lakñmé-rüpä, kathaà vyavahartavyä? tathä çrématé rädhä våndävana-viläsiné våndävana-bhüñaëaiva sakala-vinoda-kalävaté etäsäà madhye béja-bhütä | kasyäà kåñëasya saubhägyaà mahat ? atra vicäraù ko’sti ?

idänéà pürva-pakñäëäà prathamataù krameëa siddhäntän äkarëayantu | vaiñëaväù sarve samä iti satyam, kintu ye baläbalaà na jänanti, viñayiëaù svalpa-buddhayaù kevalaà bhikñukäd api krüra-veçäd api bibhyati, te kathaà tejaso baläbalaà svalpägni-mahägni-viçeña-bhävaà jïäsyanti ? te sama-vyavahäram eva kariñyanti, viçeña-vicära-bodhäjïatvät kià mariñyanti ? teñäà samataiva pathyam |

ye tu vaiñëavä vyavahära-paramärthinaù çravaëäd darçanäj jïänäd viçeña-buddhayaù svalpa-bala-bahu-balaà vicäraëa-dhéräù keñäà dehe kåñëasya kiyat tejaù svalpaà balaà bahu-balaà vä sarvaà jänanti te viçeña-buddhyä vyavahäraà kariñyanti | baläbalaà jïätvä yadi na kurvanti, tarhi doña-bhägino bhavanti | tasmät svalpa-bale bahu-bale upasanne ädau mahatäà püjäà kurvanti, paçcät sädhäraëa-balänäm |

evaà parokñe’pi yathä balavatäà na tathä svalpa-balänäm | nahi yathä väòavägnau jvalati pradépägnià jïänavanta ädau nirväpayanti, väòavägnau nirväpite pradépägnià sukhena nirväpayanti | yadi vä mahä-balänäà mahä-tejasäà püjä santarpaëaà dåñövä svalpa-tejasaù krudhyanti tarhi nirbuddhyo mahatäà tejasaiva bhagna-tejaso bhaviñyanti, kathaà püjä-käriëo nigrahaà kariñyanti ? etat sarvaà vyavasäyino dérgha-çrutayo vaiñëavä vyavahära-paramärthinaç ca ye jänanti te jïätvä tv akaraëe naçyanti baläbala-vicäre jévanti sumeror äçritänäà kim anye kariñyanti, püjäà ca sädhu sammänaà sevanaà ca kariñyanty eva |

na nindä vaiñëave käryä nävahelä pramädataù |

na duùkhaà maraëaà väpi syäd yadi vaiñëava-käraëät ||16||

na doñä vaiñëave dåçyäù karmäcäraù vilokanät |

karmäcära-viçuddhä vä ke santi kalim arditäù ||17||

yato vaiñëaväìge kåñëägnir vartate, çré-kåñëa-dhyäna-balät pätakäni patituà na samarthäni, patitäny api kåñëägnau dagdhänéti | ajänatäà tu sakala-gaìgäyäm ekaivaurmir iti sabaläbala-vaiñëave samataiva püjety upasaàhäraù | sakala-vaiñëavä eva guravaù | tatra dékñä-guravaù çikñä-guravaç ca viçeñataù santi tayor eva käryam | yadi täv alpa-balau tathäpy anya-mahatäm mukhäc chikñä viçeñaà jïätväpi gurave deyam | tad eva guruñu paöhanéyaà na tu gurau helä kartavyä, yathä sneha-bhäjana-putro’rthopärjanaà pitre dattvä prärthya ca svayaà bhuìkte | yadi svayam änéya khädati, tataù kuputraù päpé syät | tasmät sarvatra vaiñëavänäà guroù samädhikärä püjä käryä | tathäpi käya-mano-väkyair guror eva sevanaà kuryät | kärya-käle parair guror avaheläyäà guror eva gurus tat-pakña eva grähyaù |

paçya, paçya, yathä pitä gurus tathä tasya bhrätä grajo’nujaù, pitur adhika-püjyo vä pituç cedätméya eva vä, tathäpi pituù pitä-gurur api guruù, tasya püjä dvi-guëiteti çailé loka-prasiddhä, atra yadi pitaraà kärya-käle ete våthaiva garhayanti, tarhi pataiva guruù, pituù pakña eva äçrayaëéyas tad balenaiva jévä-lambanaà käryam | pitä gurur vä patir vä nirguëo’pi püjya eva | eteñäà balän mahadbhir jïänibhir vä saha vivaditavyaà ke näma-janäù pituù kalaìke jévanti? baläbalaà khalu-jévanaà sarve tad anumatam eva guru-mukhäd vä sva-buddhyä vä vyavaharantéti kramaù, ätmänaà tad-däsye tadä gaëayanti | eña eva paro dharmaù |

kintu yadi guru-rasam aïjasaà karoti, tarhi yukti-siddhaiù siddhäntais tasya rahasi daëòaù karaëéyaù na tu tyäjyaù | gurur daëòya hati cen na, taträpi |

guror apy avaliptasya käryäkäryam ajänataù |

utpatha-pratipannasya parityägo vidhéyate^¹ ||18|| iti |

anena sarvaà suçobhanam iti | svabhävata eva vaiñëavänäà kåñëäçraya eva mülam | tad-guëa-gäna-yaço varëana-viläsa-vinoda-prakhyäpanam eva jévanam | sarve tad-artham eva guru-mukhäd väçåëvanti sva-buddhyä vä vyavaharantéti kramaù | tatra gurur yadi visadåçakäré, éçvare bhräntaù, kåñëa-yaço vimukhas tad-viläsa-vinodaà näìgékaroti svayaà vä durabhimäné, loka-svastavaiù kåñëam anukaroti, tarhi tyäjya eva | katham eva gurus tyäjyaù ? iti cen na, kåñëa-bhäva-lobhät kåñëa-präptaye guror äçrayaëaà kåtaà, tad-anantaraà yadi tasmin gurau äsura-bhävas tarhi kià kartavyam? asura-guruà tyaktvä çré-kåñëa-bhaktimantaà gurum anyaà bhajet | asya kåñëa-baläd asurasya guror balaà mardanéyam iti vaiñëava-bhajana-vicäraù | evaà tu dåñöä bahavaù çré-kåñëa-caitanyävatäre iti guru-nirüpaëa-siddhäntäù |

atha çré-kåñëo bhagavän eva sakala-çakti-guëa-trayaà sarva-vaibhavaà viläsa-vinodaà sakala-bhäva-kalä-cäturé madhuryädi-yad- anyad vä guëa-viçeñaà sarväëy udare nija-dehe nidhäya nija-prabhu-tvena sakalän vaikuëöhädy-avatäränekatré kåtya sukhaà purätana-vadäs te-sakala-sukha-viläsa-vinoda-bhäva-maya-viçuddha-vigraho’py etair nänä-guëaiç caturdaça-loka-parvata-taru-latä saàsära-jalair veñöito yantrita iva prakäçaà na labheta | tatra kadäcid yadi tasyecchä prabhavati, sa eva käla iti çruyate | sa tadaiva såñöim ärabhate tarhi sarva-çakti-mayé çaktir ädyä prädurbhävaà präpya tad-antike tiñöhati | tata éçvarecchäyäù sä guëa-trayaà vibhävya viñëu-viriïca-çivän såjati, anyac ca prakäçäntaraà såñöeù puräëäntaram etam | éçvarecchäyä ädyä çaktiù prabhavati | tataç ca dvayor anyo’nyävalokanena mana iti pumän ävirbhavati | tato manasas trayo jäyante | ity etenäjädayo bhagavataù pauträù anyatra püträ iti |

evaà prakäreëa mahä-maheçvara éçvara-trayaà nirmäya-sakala-vaibhavaà sthäne sthäne samarpya kevalo nirguëaù kéòä viläsa-vinodam ayaà vigrahaà candana-våkña iva sarpa-jälaiù, sarpa iva sakalair etair vyäpärair vimocakair vinirmukto loka-nistära-kärakaà sukham ayaà lélä-viläsa-sva-prabhäva-çélaà vahan bhakta-vätsalyena svayaà prabhavati | sarvatra eva viñëu-viriïca-bhava-prabhåtén sürya-candra-muni-manu-manvantarädhipädi-puruñän anukara-vaçän kåtvä eka eva pradhäna-puruñaù svayaà bhagavän jayati lélä-viläsa-vinoda-käré devädi-devaù | sa eka satyaà sarvän sva-sukhe vahati | ato ye ye puruñas ta eva sarve’nukaraëäù sakaläù, pradhänaà kåñëa eva | tasmäd viñëu-rüpädaya éçvara-guëair udbhütä éçvarä eva sarvata eva vaibhavädi saàsära-cakraà nirüpayanti, pälayanti, saàharanti |

çré-kåñëa-candras tu udäsénaù, stré-lampaöaù, svecchä-vihära itarair guëair jagad alaìkaroti | tathäpéìgitänuvartinas tasmäc chré-kåñëa eva nirguëaù prabhur anirvacanéyair anyaiù kim iva mahanéyair guëair etair ajädibhir apy aviditair guëavän lélä-tanuù samujjåmbhate |

baladevas tu tad-aàça eva, tad-deha-bhägo’pi sarva-çaktimänapé éçvaraù svayaà prahur api kadäcid anujo lakñmaëaù kadäcid agrajo balaräma iti kåñëasyaivänanta-guëa-bhägaà varëayituà bhakta-bhävam eva bhajate | anyathä guëa-trayair aviditänanta-guëän ke näma varëayantu? ataù svayam eva sva-deha-bhägenätmano guëän varëayati | tathäpi dehät påthak tvena sthita iti bhakta-vätsalyenävatarati | tarhi baladeva-lakñmaëayor api çré-kåñëa-patnyo jänaké-rukmiëé-rädhädyä mätara éçvaryaù | tathä çré-bhägavate(1.3.20) ete cäàça-kaläù puàsaù kåñëas tu bhagavän svayam iti |

evaà cedyäsäà çré-rädhädénäà balarämädayo’py anugraha-väïchakäs täm aìga-saìgino vaiñëavä anugrahaà väïchanti | yäsäm evam bhutäs täsäm anye’ìga-saìgino’pi vaiñëaväù ke? kintu yadi paramakäruëyaà prabhoù prakäçate, tarhi lakñmér iti kä näma? kià tayä? tathä ca çré-bhägavate(4.20.28)

jagaj-jananyäà jagad-éça vaiçasaà

syäd eva yat karmaëi naù saméhitam |

karoñi phalgv apy uru déna-vatsalaù

sva eva dhiñëye’bhiratarasya kià tathä || iti |

tathäpi lakñyäà vaiñëava-däsa-kiìkaräù prema-bhikñukä vyavahariñyantéti niçcitärthaù | yasmin käle svayam ananto väsudeva-rüpa-vaibhava-prakäçayati tasmin käle lakñmér vibhava-mayé, na tu lakñmétvena prakäçate, avatäre påthak tvena lakñmér bhütvä tad anurüpaà vaibhavaà prakäçayati yadätv ananta-guëa-vibhägaà karoti dehäd påthaktvaà ca na darçayati, ananta-guëam içritaù svayam ananta-väsudeva-rüpa-vaibhavaà prakäçayati, tarhi vaibhava-mayé lakñméù patné na tv avatäre påthaktve vaibhavaà prakäçayati, vaibhava-prakäçe vävatäre bhäva-kalädayaù samudayanti | tad yathä, avatäre tävan nagnatvaà dhüli-khelanam, präkåta-jana-maitré niräkaraëatvam ity ädaya eva dåçyate evaà lakñméù sampatti-rüpä, gåhiëé gåha-saàçrayä vaiñëavé ca sarveñäm apy upädeyä | iyaà tu sampatti-kathä bhinnaiva |

tathä cädyä çakti-rukmiëé-jänaké-rädhä-vivaraëaà tu çåëvantu | yathä çré-kåñëaù sva-dehät sakaläù çaktir aiçvarya-guëäàç ca påthak kåtvä vinoda-viläsa-vigraheëa vyavahäraà kurute, tathä ädyä çaktir apy ekä prakåtir vaibhavädy-avatärädi-sarva-vanitäà prakäçya svayaà viläsa-mayé udäsénä nirguëä bhäva-kalä-vaidagdhy-ädi-päëòityädy-anirvacanéya-pradhäna-guëa-mayé-rädhä-rüpävirbhavati ädyä çaktir iyaà tu rädhä-rüpävirabhüt, pürvam ätmänam eva viläsamayé kåñëaà ca viläsam ayam evam-bhütaà jänäti, svayaà parama-vaiñëavé bhakti-baläd eva jänäti | kåñëa evätmänaà sarväàç cänyän api jänätéti sa evaiko’dvitéya éçvara iti niçcayaù parama-rahasya sära iti |

puruñeñu yathä kåñëaù stréñu rädhä tathaiva hi |

anyäs tad-anuyäyinyo yathä puàso’nuyäyinaù ||20||

yathä gauri-çakti-rüpä rädhävayava-sambhütä maheçasyäpi kadäcid upadeñöré çré-kåñëasyägre kadäcid varaà vavre rädhä-kåñëa-vihäram ahaà drañöum éhe | tataç ca kåñëäd varaà labdhä våddhä-rüpeëa gokule janma-labdhä tad dåñöavaté |

ataù säpi sampatti-rüpä dehät påthag-bhüteti rädhä-viläsävatärän no vetti | etena rädhä-kåñëa-rahasyaà manaso’py agocaram iti tätparyärthaù | ata eva, näjädayo’pi svata eva jänanti, etad bhägavate viditam |

lakñméç ca vaikuëöha-vibhava-mayé rädhä-sämyaà na labhate, iti çrémad-bhägavate bahu-çlokäù yathä (bhä.pu. 11.47.60)

näyaà çriyo’ìga u nitäntarateù prasädaù

svar-yoñitaà nalina-gandha-rucäà kuto’nyäù |

räsotsave’sya bhuja-daëòa-gåhéta-kaëöha-

labdhäçiñäà ya udagäd vraja-sundaréëäm ||21|| ity ädyäù |

guëamayyaù striyaù sarväù pumäàsaç ca guëodbhaväù |

rädhä tu nirguëä kåñëo nirguëa-samatä katham? ||22||

rädhä ca nirguëa-mayé kåñëo’pi nirguëaù småtaù ||23||

na kathaà sämyaà bhaviñyati? kintu vaikuëöha-vibhave lakñméù sarvädhikäriëé sarva-deva-çiro-ratna-bhütä vaikuëöha-näthasya parama-preyasé, vaikuëöha-nätho’pi tasyäà lampaöaù |

evaà yathä brahmäëé brahmaëaù bhavasya ca bhavänéti | avatäre tu lakñmé-rüpä jänaké rukmiëé ca räja-räjeçvara-vaibhavänumäneneçvarasya parama-preyasé, tasyäà tasyäm éçvaro’pi lampaöaù |

tasmäd viläsa-vinodävatäre’pi sarva-nirapekña-bhävecchä yadä bhavati, tadaiva rädhä-saìgaà kuruta iti | ata eva dvädaça-tryodaça-varñäbhyantara eva våëdävane’pi mätä pitå-saìgaà ca tyaktvä udäsénaù parama-haàsaù sarvair eva saìgair nigüòho nigüòha-vanair api nigüòho ramate | tatraiva yadi kadäcid evänya käryaà patati, tarhi vyavahära-sampatän aiçvarya-çaurya-cäturépravandhäàç catura-çiromaëiù kurute |

tasmäd vicäryataà sva-cetasi rädhä-kåñëa-vivaraëaà kim ivänirvacanéyaà vastu, parama-premam ayaà sakala-rasa-sampüëaà paramänanda-sva-rüpam uttama-bhägavatänäà jévanam nätaù paraù çreyaù prakäçaù kadäcid api labhyate, aneka-janma bhägyodayair eva kadäcic chravaëa-bhägyaiù çruyate |

rädhä saubhägyädhikyaà kià vä varëyate? paçya paçya! rukmiëy-ädi-sakala-mahiñé-sakala-saubhägya-vid api rädhä-bhävaà gopé-bhävaà ca vilokya çrémad-uddhavoyathämüt tat sarvaà çrémad-bhägavate vedyam | sakala-mahiñé-bhävaà vismåtavän, däsänäï cätmavad bhaktänäm akiïcanatäà dåñöavän (bhä.pu. 10.47.58) |

etäù paraà tanubhåto bhuvi-gopa-vadhvo

govinda eva nikhilätmani rüòha-bhäväù

väïchanti yad bhava-bhiyo munayo vayaà ca

kià brahma-janmabhir ananta-kathä-rasasya ||24|| ity ädi |

svayaà brahmaëäpi gokula-gopikänäà sambandhe yathoktam, tad api viditam | tathä ca çré-näradaù kadäcid dvärakäm ägatya rädhä-rahasyaà påñöavän | tad dhi svayaà prabhuù kathayaàs tam eva bhävaà smäraà prema-vimohitaù sä daraà näradaà gokulaà preñayämäsa çré-näradas tu rädhä-bhävaà vilokya tatra ca kåñëa-bhävaà vilokyätmänaà vismåtavän çré-rädhäà kåñëaà ca saàdåçya rädhä-kåñëa-praçaàsayätmänaà ca prema-vihvalaù kåtärthaà mene | rukmiëy-ädi-mahiñéëäà ca bhävo na tatheti vicäritavän | tathä ca çlokaù ko’pi pauräëikaù (çré-padyävalé 371)

ratna-cchäyä-cchurita-jaladhau mandire dvärakäyä

rukmiëyäpi prabala-pulakodbhedam äliìgitasya |

viçvaà päyän masåëa-yamunä-téra-vänéra-kuïje

rädhä-kelé-parimala-bhara-dhyäna-mürcchä muräreù ||25||^²

anyac ca yatra yatra viläsa-vinodaà lämpaöyaà vä kåñëaù karoti, tatra tatraiva rädhä-dhyänam eva jägrad rüpaà tenaiva nirvåtaù | anyatra käryänurodhe kapaöa-maitré | etena jïätavyaù çré-kåñëasya våëdävana-räsävadhi prakäça evävatära iti vyaktärthaù |

rädheti kim idaà näma vidhinä kena nirmitam |

sarveçvaro hi yaù kåñëo yasyäù kiìkara-däsavat ||26||

rädheti mohanaà näma na jäne kuta ägatam |

ñaò-aiçvaryam ayaà kåñëaà çåìgäraiù krétavad dhanaiù ||27||

hä hä niñkaruëä rädhä kva gatä guëa-vigrahä |

guëa-saìkhye bahu-sthäne labdhä bhramitavän prabhuù ||28||

paçya, paçya, nigüòhäti-nigüòha nirüpyate | sakalendriyaiù sävadhänä mahäntaù parama-maìgalaà rahasyaà çåëvantu | çré-kåñëa-caitanya-devaù prakaöa-paramänanda-vigraho’pi sarvävatära-sära-bhüto’pi sarvävatära-çakti-prakäça-samartho’pi sarvävatära-vyaktaye däsa-däsé-saìgavän api rädhä-saìkha-prakäçaà na kåtavän asya sarvävatära-prakäçatvaà sarvair eva niçcitam äste |

tathäpi rahasyam ekaà yuktam eva çrüyatäm—çré-kåñëaù sakala-viläsa-vinoda-rüpa-kaiçorädi-guëa-sampanno’pi stréëäm eva vanacaréëäà mohanaà ca kära | kim etat? çré-kåñëa-caitanyas tu kaupéna-dhäré déna-veçaù sannyäsäçramälaìkåto’tyanta-durdäntaà balavantaà mahä-våñabha-durdürüòhamadhyätma-vädinaà viñayändhaà ku yoginaà jaòam ajasra-madyapaà päpaà caëòälaà yavanaà mürkhaà kula-striyaà ca prema-sindhau pätayämäsa, änandena vaikuëöhopari sthäpayämäsa | kevalaà prema-dhärayaiva sarvaiñäm äçayaà çodhitavän, äsura-bhävaà ca cürëitavän | kim anyad vä bahu-vaktavyam ? puruñän eva prakåti-bhävaà ninäya | çré-kåñëa-caitanya-bhäva-kalä-vimohitäù çré-gadädhara-paëòita-bhäva-darçana-samudita-gopé-gaëa-bhävä vedäntino’pi viñayiëo’pi prakåti-bhävair nanåtuù, vaiñëavänäà kä kathä ? tathäpi rädheti näma-rüpaà ca vyaktaà dharaëé-maëòale na prakäçitavän çré-rädhä gadädhara-paëòita eva, sakala-caritra-bhävaà ca praçasya svair vikhyätaù | tathäpi näma tasyäpi rüpaà ca nigüòha-kåtaà bhävais tu, rädhä kåñëaà vinä kamanyaà navodhayämäsa | rädhä-kåñëa-bhävamayaà jagad eva kåtam, tad eva samprakäçitavän rädhä-nämnaù çravaëät smaraëäd vilapitavän, ruditavän, pramuditavän, nartitavän, tathäpi saìgopitavän eva |

çré-gadädhara-paëòitas tu, yathä çré-kåñëa-caitanyaù sarvävatära-prakäça-bhümis tathä sakala-vaibhavamaya çré-samüha-pradhäna-bhütaù | yathä çré-kåñëa-caitanyo nirguëas tathä paëòito’pi nirguëaù etayor eva daihika-maitré | nirguëa-guëinor maitré chinna-bhinnä tatas tatraiva paëòita-dehe rädhä bhävena viläsaà kurute anyatra vaibhava-pakñe lakñméù rukmiëé, sétä, kätyäyané parama-preyasé, sarvamayas tu paëòita eva kià ca, guëa-guëinor maitré nirguëasyäguëasya ca gäòhänurägäd bhavati | saguëa-nirguëayor maitré gäòhänubandhä na syät | çré-kåñëasyaiva sarva-çaktimattayä sarvatra maitré ghaöate, tad api nänä-mata-vaibhava-cäturyeëa sampadyate, na tu sahajam | kåñëasyodäséna-viläsa-vinoda-maya-sakala-sva-bhävas tena rädhä-kåñëa-milanam eva satyam tathä çré-kåñëa-caitanya-gadädhara-paëòita-milanam iti | bhaktänäm idam eva satyaà jévanaà ceti viñayiëäm | pauräëikänäà ku-paëòitänäà bahu-praläpa-vädénäntu bhinna-bhinneva matir iti, hä hä teñäà mahä-daurbhägyam! hä hä teñäà mahä-pralayaù | tasmäj jagati bhaktä eva caturäù bhaktä eva dhanyäù bhaktä eva paëòitäù bhaktä eva guëinaù, bhaktä eva sukhinaù bhaktä eva nirbhayäù | ta eva sukhaà yuge yuge jévantu, hata-bhägyaà janaà darçana-sparçanäläpaiù kåtärthé kurvantu |

evam anyac ca rahasyaà kiïcid varëayämi | çré-kåñëa-caitanya-prabhüëä çré-nityänandenävatäre saàhåte mahän pralayo bhaviñyati | deva-nigrahair äja-nigrahaiç ca prajä durgatä bhaviñyantéti | vaiñëaväù sarva eva mahänto dine dine éçvara-saìgame calitäù | kecit kecid eva sthäsyanti, te’pi nija-prabhävaà saàhariñyanti | kevalam antaù prétim eva nigüòha-prema kadäcit kadäcid eva bodhayiñyanti | tat tu mahadbhir api boddhuà na çakyate hari-kértanaà ca vilasa-pracära bhaviñyati sat-saìgaàç ca viralaù | éçvara-sevä ca mandaà mandaà syät |

tathä ca karma-dharma-säpekña-bhaktaù karma-dharma-nirapekñaù pakva-yogé tad-veña-dhäré ca, etena cartudhäbhedena grahaëaà syät | tadaitena bhäkti-vartmani prakäçe kalaìkaà dåñövä mahäntaù kevalaà kiïcid api nigrahänugrahaà kartum asamarthä murcchitä bhaviñyanti kintv atra särvabhaumaà prati kathä-praçnottareyat prabhuëä çré-kåñëa-caitanyena kathitam äste, tad eva kathayiñyämi |

karma-dharma-paro vaiñëavaù sevä-kértana-vyavahärädikaà sarvaà karoty eva | nirapekño’pi karma-dharma-säpekñaù | karma-käëòe nitya-naimittike upasanne kåñëa-kärya-vädhe’pi tad eva karoti, ata eva kåñëa-karmaëi nirapekño na bhavati | karmaëy eva nistära-hetukätma-bhävät kåñëa-karmaëy ätma-bhävo na jäyeta | kåñëa-sukha-duùkhe samavarti lokeñu karma-dharmädikam eva grähyati | vaidikaç cen nirapekñam avaidikaà pakva-yoginaà garhayati lokänäà ca buddhià näçayati | lokäç ca tad dhärmika-vaiñëavänäà vacanaà mänyamiti buddhyä muhyanti | nirapekña-pakva-yogiñu laghu-buddhayo vitarkaà kåtvä naçayanti ato’sya hådayaà jïätuà na çakyate | tasmäd ayam eva vaiñëavo mahän iti vyavahärädibhir eva, na tu mahadbhiù paramahaàsa-bhütaiù |

karma-nirapekñaù kåñëa-säpekñaù pakva-yogo tu mahadbhiù sarvair eva paramahaàsa-bhütaiù püjyate ätma-bhävaç ca yathä kåñëe tathä kréyate tasmät karma-säpekñaù präkåteñu mahän, kåñëa-säpekñaù sädhuñu mahän iti |

pakva-yoginaç caritraà çrüyatäm, dharma-karmädikaà na jänäti, çré-kåñëa-rasa-yaço räçi-viläsa-vinoda-bhäva-kalä-bhävanätimagna-hådayaù kevalaà madhu-päna-matta iva vismåta iva | karma-dharmädikaà hådaye tasya na praviçati | nirantaraà kåñëa-caritaà kathayati, gäyati, çåëoti, dhyäyati, nåtyati | ätma-bhävän prema-gämbhéryonmädäçru-pulaka-kampa-mürcchä siàha-näda-häsyarodina-citta-prasäda-çoka-nirmala-sakala-jana-prétir nirantaraà kåñëa-saàsära-nirvähädibhir änanda-maya-vigrahaù kadäcit ätmänam api na jänäti kim anyad vä brümaù |

tathä nirapekña-bhakta-jana édåça-bhaktimän api tad-guëänusäreëa tad eva caritram anukaroti | punar etad eva kåtaà karma svayaà tattvena na jänäti | çré-kåñëa-sva-bhävaà ca na tyajati, tathä çré-bhagavad-gétäyäà (2.56) duùkheñv anudvigna-manäù sukheñu vigata-spåhaù iti |

apakva-yogé tu pakva-yogi-karmänusäreëa sakalaà karma karoti | kadäcit tat sukham api labhate | kintu dåñöän tena karma karoti | tac chaktimän na bhavati | ataù sukhe patan bibheti, duùkhe patann udvijate, prema-präga-labhyaà ca na labhate | kadäcid dampati-bhäväviñöa-matir viñaye patati, täm äkarñituà na çaknoti, atas tadäsaktià ca labhate | äsaktasya ca kadäcit pathaù skhalanaà syät | etad eväpakva-yoginäà mahaté kñatiù syät | kintu skhalitasyäpi käläntare saiva bhaktiù samudeti | tac ca prabhor guëa-vaibhavät syän mahatäà darçanät | paçya paçya! yathä yasya kñudhä çaktis tad-anurüpam eva bhojanaà pathyaà ca syät, balaà ca vidadhäti, çriyaà ca puñëäti, anyathä alpa-kñudhäyäà bahutara-kñudhävatäà bhojana-samabhojane kaçcid budho janaù sämarthyaà na labhate | tasmät tad-deham api nirantaraà bhakti-yogam iva nijaà boòhuà na çaktaù | tasmäd apakva-yogé dine dine bhakti-vidhvaàsäd viñaya-rasa-lälasäl lakñaëéyaù |

tathä ca pakva-yogi-dåñöäntena kecid veça-dhäriëaù kåñëa-bhakti-nidarçana-mätram, hari-kértana-kapaöena nänä-sukha-viläsam, pakva-yogi-präyaà svecchä-vihäräà ca prakaöayantaù sarvän präkåta-janän bhrämayanti | tenaiva viläsädi-viçeñeëa tän eva veça-dhäriëo grasanti | nirantaraà tenaiva viñaya-rasena viñayiëäm api viñayiëo bhavanti, vaiñëaväbhijätyena teñäm antikaà na gacchanti, ku gräma-väsinäà prakåtänäm eväçrayaà bhajante, präkåta-janänäm eva saìgaà kurvanti | kadäcit kåñëa-guëa-mahimnä vinaivänurägeëa pulaka-premädikaà vähya-rasena nartakänäm iva jäyate | tad api dine dine vinä çaàyäsyati | vaiñëavänäà ca te garhitä bhaviñyanti | tasmäd vaiñëava-saìgäläpädi-vimukhänäà yäni saìgäntaräëi täni viñëu-bhakta-düñaëäni | etena vähya-bhüñaëa-bhüñitä api gata-çré-käù sat-saìga-hénäù sarvair eva düñaëéyäù, sarvair eva lakñitavyäù | iti parékñä |

etena tu kevalaà ye caturä gabhéra-bhägavatäs te täm eva prétim anveñayanti loke ca sarvaà bodhayiñyanti | tasyä eva premärambhaù sphuöam asty eva | tasmäd avatäre saàhåta iti citta-daurbalyaà tyaktum arhanti | yataù çré-kåñëa-caitanya-candraù préti-prema-vigrahäù | yadi préti-premä iharpitas tarhi avatäreça-bhaktir apy asty eva |

tathä cäìga-saìgino mahäntaù kevalam etat käraëam uddiçyaiva sarva-präëi-nistäre’tra yantiù séma-duùkhaà tad virahajaà maraëäd apy adhikaà kleçena sahamänä api hari-kértanaà hari-seväà sat-saìgaà mahä-jana-püjäà sarveñu prétià premäëaà ca bodhayantaù kevalaà dharaëé-maëòale nija-pramoryaço räçi-viläsa-vinoda-kaläà ca käle käle utsannämeva svayaà måtäù khasanta iva nija-daihika-sukhaà vahnau nikñipya sthäpayisyanti | tathä hi—

sva-duùkhaiù para-duùkhäni näçayanti mahä-janäù |

parärtha eva sädhünäà vibhütir jévanaà sukhaà ||29||

tathä ca çrémad-bhägavate(10.48.30)

bhavad-vidhä mahä-bhägä niñevyä arha-sat-tamäù |

çreyas kämair nåbhir nityaà deväùsvärthä na sädhavaù ||30||

tasmät sarve sävadhänä yatra yatra préti-lälasäù yatra yatra kåñëa-kathä-prasaìgaù yatra yatra hari-kértanam, yatra yatra hari-yaço-varëane çuçrüñä, yatra yatra kåñëasya vaiñëavasya ca prasaìge sädhu-vädaù, tatra tatraiva tat parä bhavantu, sarvatra prétià kurvantu | tad eva dine dine sarva-susampannaà bhaviñyanti | kevalaà prétiù premaiva prabhor astram | tad yadi samudeti, tadä sarve’sukhino’pi sukhino bhavanti, çocituà närhanti |

çäkhä-sahasraà vede’smin naika-çäkhä prabhoù priyäù |

sat-phalaà prétir eväsya tataù kià nästi bhütale ||31||

prétiù prärthyä satäm agre prétià prärthyä mahä-jane |

prétir äropaëéyäsve hådi prétià nibodhaya ||32||

jagad-dhanaà kåñëa eva vaiñëaväs tad upädhikäù |

prema-prétis tato’py agryä paraà préter na kiïcana ||33||

aruëämbhoja-caraëe çré-caitanya-mahäprabhoù |

mano-väk kä yajaà prema-vardhatäà me dine dine ||34||

vaiñëave prétir ästäà me prétir ästäà prabhor guëe |

seväyäà prétir ästäà prétir ärtiç ca kértane ||35||

äçrite prétir ästäà me prétiç ca bhajanonmukhe |

ätmani prétir ästäà me kåñëe bhaktir yathä bhavet ||36||