Svakiya Parakiya Rasa Vicara -Visvanatha Cakravartin

Fotos
Devoción
harekrsna

Jagadananda Das

viçvanätha-cakravarti-öhakkureëa viracitaù

svakéyätva-niräsa-vicäraù

tathä

parakéyätva-nirüpaëam

i.

svakéyätva-niräsa-vicäraù

iha vraje kecana çréman-nandanandanena saha çré-våñabhänu-nandinyä udvähaà vadanto vivadante | tatra ta eva prañöavyäù kià mathurä-prasthänät pürvam ? uta, mathuräto dvärakäyäm uñitvä tataù kurukñetra-milana-samaye ? äho svit, tata ägatya dantavakra-vadhänantaraà padma-puräëéya-gadyänusäreëa punar vrajägamanottara-käle ? kim uta, lakñmé-parama-vyoma-näthaù nitya-siddha eveti ? taträpi kià pitåbhyäà çré-kåñëäya prathamata evänanya-parvaiva dattä ? utäho, ädau anyasmai dattä tad-anantaraà yathä kathaàcit tad-vivähasya mithyätvena vikhyäpanaà çrutvä punar anenodvähitä ? ||1||

nädyaù, vraja-räjasya vaiçya-jätitväd upanétasyaiva çré-kåñëasya tad-aucityät | prakåte tu mathuräyäm eva kaàsa-vadhänantaram eva çrémad-vasudevenaiva tasya saàskåtatvät | na cädau vraje saàskåta-cara eva punaù kñatriyatve saàskåta iti väcyam | çré-bhägavatädiñu kuträpi tathänullekhät nyäya-siddhatväc ca | tad yathä –

garbhädhänäd añöame janmato vä

mauïjé-bandhaù çasyate brähmaëänäm |

räjanyänäà navame ekädaçe’bde

vaiçyänäà ca dvädaçe veda-vidbhir || iti |

prastute çré-kåñëasyaikädaça-varñärambha-mätraà vraje sthitiù suprasiddhä ||2||

näpi dvitéyaù | kurukñetra-milanänantaraà sarveñäà vraja-väsinäà ca yathä-pürvaà sa-kuöumbänäm eva sva-sva-sthäna-gamanäd viçeñatas täsäà raho milana-samaye –

ähuç ca te nalina-näbha padäravindaà

yogeçvarair hådi vicintyam agädha-bodhaiù |

saàsära-küpa-patitottaraëävalambaà

gehaà juñäm api manasy udiyät sadä naù || [bhä.pu. 10.82.48]

ity asya tad-vacanasya vyäkhyäne çré-kåñëa-sandarbha [170]-vaiñëava-toñaëyoù | nanu svayam eva ägatya mäà kuto nänubhavatas taträhuù gehaà juñäà para-gåhiëénäm asvatanträëäm¹ iti vyäkhyänatvät tat-prasaìgasyäpi kartam ayogyatvät ||3||

tåtéyaà tu durghaöa eva | pädmottara-khaëòe çré-kåñëägamanänantaraà gopa-närébhir aniçaà kréòayämäsa keçavaù [PadmaP 6.252.26] ity atra gopa-patnébhir ity uktatvät, bahu-prema-rasenätra mäsa-dvayam uväsa ha [PadmaP 6.252.27] ity uktvä samanantaraà tasminn eva gadye putra-dära-sahitänäà vraja-väsinäà çré-kåñëenäntardhäpitatvasyoktatväc ca | pramäëäntarasya tu kuträpy adåñöatvät | na cäniça-kréòä dämpatyaà vinä na siddhyatéty anyathänupapattyä tad avaçyam aìgékartavyam iti väcyam | tasya häöakeçvarasyevävirata-suratasyämatatväd rasäpahatatväc ca ||4||

nanu kåñëa-sandarbha-gopäla-campü-locana-rocany-ädiñu dantavakra-vadhät pürva-lélänäm avatära-lélätvenoktvä pratyäkhyänäd etad-anantara-lélänäm eva nityatä sthäpitaiva | sarväsäà vraja-sundaréëäà satyatva-mithyätve tatra nirëéya mäyikénäà sva-sva-pati-gåha-gåhiëétve sthititva-vivaraëät satyäbhiù saha çré-kåñëasya punar udvähasyäpy uktatvät kena vä ko näma navénaù sandehaù samutthäpita iti sandihänäù smo vayam eva |

atrocyate | çré-kåñëa-lélänäà çruti-småti-puräëägamanädiñu nityatvena pratijïätänäà sarva-pürväcärya-jévätu-rüpopäsanéyatvena saàmatänäà yad anädaraà vidhäya sva-racita-lélänäm eva nityatäà brütha, tatra çré-bhagavat-sandarbhädir eva yuñman-nirasane jägarüko vartata evälaà tad-vicära-vistäreëa | atra siddhänta-säre tu vivåtam ||

bhägavatämåta-dhåta-gadyänusäriëaç ced bhavantas tarhi tal-likhanam upakramopasaàhäräbhyäà vicärya anäryaà kathaà vadatha ? tatra tena dantavakraà nihatya yamunäm uttérya çréman-nandädi-gopa-gaëaiù saha militvä gopa-närébhir mäsa-dvayaà vihåtya putra-dära-sahitäù sarva eva vraja-väsino’ntardhäpitä etävan-mätraà nirëétaà nänyad adhikaà kiïcid api | kià ca yadyapi sva-sva-patny-ädibhiù saha vraja-väsinäm aprakaöe väsaù puräëänuyäyé teñäà grantha-kartèëäà nirëayaù katham anyair anyathä vaktuà çakyam ?

ucyate cet kena vä tat-pramäëé-karaëéyam ? api ca, yady udväha eva durghaöas tadänyair upätto’pi pürvodvähasya mäyikatva-khyäpanänantaraà çré-kåñëena saha punar vivähaù çiñöaiù kathaà mantavyaù ? loke vede ca tasya didhiñu-vädasyätéva jugupsita-tattvam amülakatvaà ca spañöam eva ||5||

näpi caturthaù saàgacchate | prakaöäprakaöayor aikya-rüpeëa lokaval lélä-kaivalyena ca sarvadä sthiteù sarvatra nirëayät |

nanu, brahma-saàhitokta-çré-kåñëasyädi-puruñatvaà täsäà ca lakñmétvam ativispañöam eva | tad-anuyäyinäà golokopäsakänäm asmäkaà kim etäbhir avatära-lélä vibhéñikäbhiù ? na cäprakaöa-léläà vinä mädhuryäsväda eva na sambhaved iti väcyam | aprakaöasya sarveñäà nayanägocarasya golokatve eva sthäpitatvät |

atra vadämaù | yadyapi ramädi-çabdais täsäm ädi-puruñatvena ca çré-kåñëasya ca vikhyätas tathäpi brahmaëokta-mantra-cintämaëer upäsanä-prakäre tu çréman-nanda-nandanatve täsäà ca gopétve païcarätra-gautaméya-krama-dépikädiñu ca niçcitatvät tathä vaktum açakyam eva | na ca vyäsokta-léläbhir vinä païcaräträdiñu ko’pi mantra ukto’sti | pütanä-stana-pätäram ity ärabhya tatra lélä-viçiñöasyaiva çré-kåñëasya sarvatropäsyatvena nirdiñöatvät | lokaval-lélä-kaivalyasyaiva saméhitatvaà sarvatra tad-bhinnopäsanä nästy eva cet tathäpi prauòhir brahmeva kaïcana nirlélam upäsyatäà näma na tatra vivädaù | nirviçeñe svékåte upäsanäyä asiddhiù sarvaträcäryair nirëétaiva |

kià ca, prathama-niñpanno vivähaù sarvasminn eva vraje vikhyätaù vidagdha-mädhavädau uktaù | kathaà so’nyathä kartuà çakyaù ? na ca çärérakädau sarvaà prapaïca-jätasya mithyätvaà pratipädyata eva | tadvad asyäpi mithyä-bhütäbhir gopébhir gopaiù kara-grahaëasya mithyätvaà nija-grantheñu nirëétam iti väcyam | çäréraka-matänusäribhir atathätve nityaà raöadbhir api niñpanno vyavahäro brähmaëädénäà yathä pravåttam anyathä kartum açakyatvät cet tair eva siddhaù präkåto vyavahäro bhramatvenäpy udghuñyamäëo’pi asiddhaù kartum açakyaù prakåte gopa-sundaré-sambandhita-lélälér anyair mithyätve niçcéyaikasminn eva gräme prathamänantara-dvitéyodvähaù kathaà nirvähaëéyaù tathäpi yadi kathaàcit tad vaktavyam eveti nirvadha eva yauñmäkas tarhi prathamodvähavädibhyaù präcénebhyo jära-väditve gäli-pradäya svayaà dvir vivähaà vadan vidhiñu väditvam api svasvyorékaraëéyam avaçyam evety alaà vicära-vilasiteneti | punar-bhür didhiñü rüòhä dvis tasyä didhiñuù patir ity amaraù |

kià ca, yadi kåñëa-preyasénäà mäyikatva-satyatväbhyäà sarvathä abhinnäkäräc ca sarvadä svarüpa-dvaya-svékäraù tadä vraje yävanto vraja-väsinas teñäà çré-våñabhänu-kértidä-prabhåténäà täsäà pitèëäm apy anyathänupapattyä svarüpa-dvayaà svékartavyam eva | no cet kåñëa-sandarbha-gopäla-campüktaù siddhänto vyäkupyeta | tatra tu -- man-nirvartitäù sva-sva-pati-gåham anuvartantäm | paräs tu kåñëa-mätra-pati-sammati-paräyaëäù sva-sva-pitå-gåham [go.ca. 1.33.303] iti devyä vacanena samähitatvät |

yadi ca näma-rüpädinaikyena tä yugapad eva pati-gåha-pitå-gåhädiñu prahitäs tarhi sutaräà sva-sva-pati-gåha-gåhiëénäà bhäryäù putra-prayojanä iti nyäyena gåhädi-sauñöhava-poñäya ca apatyotpattir avaçyaà bhäviné | tasyäà vasatyäà jäta-karmärabhya sarva-kriyä-kaläpam ubhaya-kula-våddhädià vinä naiva niñpadyate iti te’pi svayam eva svékåtä eva | evaà ca yäù sva-sva-pitå-gåhaà gatavatyas täbhiù saha çré-kåñëasya vivähotsavo bhävéti bhavad-äçayaù | tatra tasya vivähotsave sarva eva vraja-väsi-janäù çrémad-vraja-räjenävaçyam eva nimantraëéyäs tathä sati tat-parvaëi stré-pradhänatvät jaöiläbhäruëòädyäù purandhryaù sva-sva-vadhübhé rädhä-candrävaly-ädibhiù sahävaçyam ämantrya eva |

atraivaà sandehaù prastute tasminn utsave sva-sva-pärçva-vartinyo rädhädyäù kåñëenodvähyamänä api täs täs täbhiù çvaçrv-ädibhiù punar nimantratair abhimanyu-prabhåtibhiù çré-våñabhäëv-ädibhis täsäà pitåbhis täbhiç ca dåçyante na vä | dåçyante cet kédåçé bodhaù samapadyata kim etä mad-vadhü-vargebhyo mad-därebhyo’smad-bälikäbhyo’smabhyo påthag eva iti niçcayätmaka uta paricetum açakyatayä sandeha-rüpaù ? äho svit yogamäyä-balenaivänanusandhänävayavaù | nädyaù, tathä sati yadyapi vayaà satyä etä mäyikya iti pitå-gåha-gatavaténäà bhavad-abhimataù, tathäpi präcéna-saàskära-balät patibhyo’bhimanvädibhyaù saìkoca-sampattyä punar vivähasyänabhimatatvät | pati-gåha-sthitänäà tu tathä-bodhäbhävät sva-samänäkära-rüpa-guëädimaténäà darçanena vicikitsäpattyä mahä-jugupsä | evaà çvaçrv-ädibhiù patibhiù pitåbhiç ca yugapad darçanena jugupsaivam asya tena tu prakåta-viväha-karmaëi pravartyate iti visaàñöulatväc ca | na caitä madéyäbhyo’bhinnä ity äkäraka eva bodha iti prauòhéräsmäkéti bhramäd iti väcyaù |

täsäà näma-rüpa-guëädénäà sarvathä abhedenaiva pratéyamänät | näpi dvitéyaù dvayor api nämädibhir éñad apy ananyatayä çvaçrü-prabhåténäà svayam eva sveñäà (sväsäà) vä aparicaya iti vaktum apy ayogyatvät | näpi tåtéyaù tasyäù prakåta-lélä-sampädikätva-prasiddheù | prakåtaà tu vara-kanyayor darçana-pürvaka-viçiñöa-jïänät tat-tan-maìgala-sampädanänantaraà äpta-vargais täbhyäà yautukädi-samarpaëaà na tv anyat | sarvathä tu mithaù sandarçanam eva loka-veda-rétyäsu niñpannam | tasmiàç ca sati çré-kåñëasyaiteñäà darçanena lajjä-bhayotpattiù | tathä tena sahodvähe pravartitänäà gopénäà çvaçrüpatyädi-dåñöyäbhayädinä prakåte punar vivähe’nanumatiù | govardhanäbhimanyu-prabhåténäm indra-jäla-sadåça-tad-darçanät çré-kåñëena saha virodhodbhavaù piträdyä våñabhäëv-ädayas tu mad-aurasyo bhavanty etä etä na bhavantéti vä kathaà vä pratiyantu kathaà vä punaù pürva-jä-mätèëäà samakñam eva nirapekñatayä täù sampradadatu | na ca sarvaà samädhätré paurëamäséti vivåtam eveti väcyam | çré-çaìkaräcäryädyäù sahasraçaù prapaïcasya mithyätvaà vyäkhyäya çrutir api tad-upodvalakatvena darçayitväpi brähmaëädi-kartåka-vivähädi-karmaëäà mithyätvaà loke dåòhékåtya teñäà stry-ädi yebhyaù kebhya eva däyayituà na samarthä babhüvur iti pürvam evoktatvät |

atra tu kåñëa-kartåka-cariträëäà lélätvena prasiddhänäà divyatva-nityatvayoù pratiñöhitänäà na jäne mäyikatva-kalpanayä kià sädhanéyaà vädibhir ity alam anuläpeneti | api ca çrémad-veda-vyäsa ekasyaiva ågvedasya caturdhä vibhägaà vidhäya yathädikäri-çäkhäù sahasraà vibhajyäpi stré-çüdrädénäà tatränadhikärät kathaà nistäraù syäd iti bhäratam apy upadiçya mokñädhikäriëäà tat-siddhy-arthaà brahma-mémäàsäm apy adhyäya-catuñöayena pradarçya punar api dvandva-dharmeñv abhiratän janän vékñya tad-upakärärthaà yathädhikäri vicäryäryaiva vartanéyaà tattvänärya-caryayeti puräëäni prakäçitäni | tathäpi cittasyäprasäda eva samupasédati manas tu tat-prasädaù yadaiva çréman-näradopadeçät çrémad-bhägavataà varëitavän tadaiva sarvato bhävena manaù prasattim upalabhya bhagavat-svarüpam apy upalebhe | ata evärväcénair bhavya-bubhüñubhis tac-cittäprasädäbhyäm anvaya-vyatirekäbhyäà niçcitya çästräntareñu tat-saàmateñv eva mano’bhiniveçanéyam iti pramäëa-cüòämaëitvena çrémad-bhägavatam eva satäà sammataà taträpi çré-kåñëa-lélä-pradhänatvena daçama-skandha eva tad-dhådayam | taträpi tanü präëa iva sarva-léläto’pi mukhyatama-räsa-lélä-varëana-païca adhyäyäù atas tat-sarva-svarupas ta eva vicäraëéyäù |

tatra çuçrüñantyaù patén käçcid açnantyo’päsya [bhä.pu. 10.29.6] ity ädi | tam eva paramätmänaà jära-buddhyäpi saìgatäù [bhä.pu. 10.29.11] ity ädi çré-çuka-väkyam | mätaraù pitaraù puträù [bhä.pu. 10.29.20] ity ädi, tad yäta mä ciraà goñöhaà çuçrüñadhvaà patén satéù [bhä.pu. 10.29.22] ity ädi, bhartuù çuçrüñaëaà stréëäà paro dharmo hy amäyayä [bhä.pu. 10.29.24] ity ädi, patiù strébhir na hätavyo lokepsubhir apätaké [bhä.pu. 10.29.25] ity ädi, jugupsitaà ca sarvatra aupapatyaà kula-striyäù [bhä.pu. 10.29.26] iti kåñëa-väkyäni | yat paty-apatya-suhådäm anuvåttir aìga [bhä.pu. 10.29.32] ity ädi, kurvanti hi tvayi ratià kuçaläù sva ätman nitya-priye pati-sutädibhir ärtidaiù kim? [bhä.pu. 10.29.33] ity ädi, kä stry aìga te kala-padäyata-mürcchitena sammohitä 'ryapadavéà na calet trilokyäm [bhä.pu. 10.29.40] ity ädi täsäà vacanäni ca prathame’dhyäye |

pati-sutänvaya-bhärtå-bändhavän ativilaìghya te’nty acyutägatäù [bhä.pu. 10.31.16] ity ädi ca tåtéye’dhyäye |

evaà mad-arthojjhita-loka-veda-svänäà hi vo mayy anuvåttaye 'baläù [bhä.pu. 10.32.21] ity ädi,

na päraye 'haà niravadya-saàyujäà

sva-sädhu-kåtyaà vibudhäyuñäpi vaù |

yä mäbhajan durjara-geha-çåìkhaläù

saàvåçcya tad vaù [bhä.pu. 10.32.22] ity ädi çré-kåñëa-väkyäni caturthe’dhyäye |

kåtvä tävantam ätmänaà yävatér gopayoñitaù |

reme sa bhagaväàs täbhir [bhä.pu. 10.33.20] ity ädi çré-çuka-väkyam |

sa kathaà dharma-setünäà vaktä kartäbhirakñitä |

pratépam äcarad brahman para-däräbhimarçanam ||

äpta-kämo yadu-patiù kåtavän vai jugupsitam |

kim-abhipräya etan naù çaàçayaà chindhi su-vrata || [bhä.pu. 10.33.26, 28] ity ädi çré-räjarñi-praçne,

dharma-vyatikramo dåñöa éçvaräëäà ca sähasam |

tejéyasäà na doñäya vahneù sarva-bhujo yathä || [bhä.pu. 10.33.29]

gopénäà tat-paténäà ca sarveñäm eva dehinäm yo 'ntaç carati [bhä.pu. 10.33.35] ity ädi, manyamänäù sva-pärçva-sthän svän svän därän vrajaukasaù [bhä.pu. 10.33.37] iti çré-çuka-väkyäni ca païcame’dhyäye |

atro’traivaà vicäryate | yad-varëanäntaram eva çrémad-veda-vyäsasya citta-prasattir ajaniñöa tan-madhya-vartina-hådayäntaù-païca-präëä iva yä païcädhyäyé tatra tädåça-mahä-räjarñi-çrémat-parékñit-praçnänurüpa-çréman-munéndreëa bhramavat svarüpänubhavinä sarvajïena räja-sandeha-nirasana-pürvakena bhagavatas tejéyastvän na doña ity uktvänéçvarän prati yathä rudro’bdhijaà viñam iti dåñöäntena bhayaà pradarçya punar api nirahaìkäri-mäträëäà kuçaläkuçaläcaraëäbhyäm apy arthänarthau na staù kim uta sarva-jéva-nikäyänäm éçitus tayor anvayaù | sambandho’péty abhidhäya, yat-päda-paìkaja-parägasya nitaräà sevayä tåptä bhakti-yoga-prabhävenaiva khaëòitäkhila-bandhä jévanmuktäù svacchandäcäriëo, naiva nahyamänä stad äcaraëair na badhyamänä bhavanti |

tasya svecchayä prakaöékåta-tädåça-lélä-maya-vapuño bandhäçaìkäpi kuta ity uktvä gopénäà tat-paténäà ca sarveñäm api dehinäm antaryämitayä pravartaka-rüpeëa sthita eväprakaöa-prakäçe gokula-yuva-räjatayä teñäà pälakaù san yo viharati adhunäpi tathä kurvann eväste sa eña eva kåpayä prakaöo bhütvätränanugåhyatäd vaçéù kréëaù karoti tathaiva viräjate | yä léläù çrutvävaçyam eva sarva eva tad-ekopäsano bhaved eveti vihitaù | tad-anyatvena kaiçcit kalpanänantaram äpädy vipädyante yady avidyäpada-patitäs te niñiddhäcära-parä ity apy anenaiva sücitaù sarvänte tu täsäm abhisärädau paty-ädénäà yoga-mäyayä samädhänaà vyähåtya yadyapi täù çré-kåñëaà vihäya nija-gåham anäjigamiñavas tathäi te nänumoditäù punar anayä rétyaiva milanasyäçväsaà präpitäù satyo rätry-ante kevalaà loka-bhétyaiva sva-sva-väsaà çayyä-nilayaà gatavatya etävän eva siddhäntitaù abhyäsenaiña eva dåòhékåtaù | na tu matäntarasya leço’py udbhävitaù ced ito’py anyathä kiàcid abhaviñyat sarvajïena tena kuto notthäpayiñyata | na ca matäntarasyätyanta-gopyatvät tat tat prakäçitavän çuka iti svapne’pi pralapanéyaà mahä-sabhäyäà sarvatra vihita-vyähärasyaiva çästre loka-vyavahära-siddhatvät | na tv avihitasya prakåte tu paunaùpunyenaitasyaiva tena vihitatvät | atas tädåça-räjarñi-mahä-sadasi niñédatäà brahmarñi-devarñi-prabhåténäà çréman-närada-paraçuräma-veda-vyäsädy-avatäräëäà ca samakñaà dvayoù praçnottaräbhyäà ya eva niñkarñaù paramotkarñam aväpa sa eva sarvärväcéna-jévänäà jévätur iti viduñäà parämarçaù | tad anyathä kalpanäyäà çréman-munéndrasya brahmarätasyäsarvajïatä | çré-kåñëasya päpa-häritve’pi päpa-käritä vidagdha-mädhavädi-prakäçakänäm apy avidagdhatä ity ädyä bahava eva doñä äpantantéty alaà tat-saàläpenaiva saàkñepaù |

kià cäsyäm ujjvalopäsanäyäà kecanärväcénäù präcénänäà çré-çukadeva-vedavyäsa-paräçarädénäà vidagdha-mädhavädi-prakäçakänäà ca mataà vimatatvena manyamänäù kevalaà sva-kalpitäkhyäyikäyäà svakéyäkhyänaà vikhyäpya nikñiptäni sandeha-mahodadhau hådayäny aparipakva-hådayänäm ato’traivaà vicäryate tat kià tad-äkhyätuù sväbhimatam utänyadéya-härdaà tat-sauhärdam ?

--o)0(o--

ii.

parakéyätva-nirüpaëam

çré-rädhä-kåñëäbhyäà namaù |

çré-kåñëa-lélä-päthodhi-nimajjita-mano-dvipän |

vande tad-viparétäàs tu naiva vindatu me manaù ||1||

çrémaj-jéva-pada-dvandvaà vande yair äçayo nijaù |

laghutvam atrety [u.né. 1.21] etasya vyäkhyänte khyäpitaù khalu ||2||

sa yathä –

svecchayä likhitaà kiàcit kiàcid atra parecchayä |

yat pürväpara-sambaddhaà tat pürvam aparaà param || iti |3||

rägeëaivärpitätmäna [u.né. 3.17] ity atra vyäkhyayä tathä |

patné-bhäväbhimänätmety [u.né. 14.48] aträpi ca tathä tayä ||4||

mahä-bhävasya sad-bhäväbhävayor hetu-yuktitaù |

niçcitya lakñaëe tasya vivåtyäbhyäsatä muhuù ||5||

rasasya tu parépäkaù parama-krama-lélayä |

bhaved vyäsa-çukädénäà bhaved aträveça-darçanät ||6||

vidagdha-mädhavädénäà kartèëäà cätra nirbharam |

varëane citta-saàrambhät tathädyopäntam eva hi ||7||

asyä nirvahaëäd evety ujjvalasya vivecanam |

samåddhimata äkhyäne sapta-patré-lipeù param ||8||

sväntasya sarva-saàrambhaù karvänte darçito yataù |

ataù parecchä-likhane vicäraù kriyate mayä |

yena pürväparäloke lokyate tad-vigétatä ||9||

atha so’yaà grantha-kån-mahä-käruëiko rasika-maëòaläkhaëòalaù çré-kåñëa-caitanya-svayaà-bhagavatä hådi pravartanäparavaçyatayä sva-suhåd-varga-hådayänandanäya viçeñato’rväcéna-jagaj-janänäm anäyäsenaiva väì-manasayoù kåtärthé-bhäva-bhävanayä ca pürvasmin granthe saàkñepato varëitam api çré-kåñëaikälambanatvenaiva çåìgära-rasaà vivåtavän | tatra tävan näyaka-çiroratnasya yathä kathaàcit pariçélayitur mano-nayanädeù samäkarñakasya çré-kåñëasya mukhya-näyakatve dhérodätta-dhéra-lalita-dhéra-çänta-dhéroddhataiù saha pürëatama-pürëatara-pürëais tribhir guëitair dvädaça | paty-upapatibhyäà guëane caturviàçatiù | punaç cänuküla-dakñiëa-çaöha-dhåñöaiç caturbhir guëane ñaëëavati-prabhedä nirüpitäù | nirüpya ca keñäàcid bahirmukhänäà kadäcid atra doña-dåñöir utpadyeteti paramotkarño rasasyätraivopapatya eva na tu patyäv iti bharata-vacane dåòhékåtaù | dhérodättädayo dvädaçämåta-sindhäv udähåtäù |

rukmiëaà yudhi vijitya [u.né. 1.12] ity ädinä rukmiëy-ädnéäà patir iti patir udähåtaù | kätyäyani mahämäye [bhä.pu. 10.22.4] ity ädinä täsv eva kéyaténäà tu pati-bhävo haräv abhüd [u.né. 1.14] iti durgä-vrata-paräsu patibhävavaténäà käsäàcid api tathätve gauëatayä darçitaù | anye ca çaöha-dhåñöädyä apy udähåtäù |

tataç ca näyikänäà kanyä-svakéyä-parakéyä bhedatas tisåëäà madhye svakéyä-parakéyayor madhyä-mugdhä-pragalbhä iti bhedaiù ñaö | punaç ca dhérä-adhéra-adhérädhéräbhir dvädaça | kanyä kevalaà mugdhätha svéyä paroòhä ceti tridhä iti païcadaça prabhedäù | punar abhisärikety ädy avasthäñöakena viàçaty-uttaraà çatam | agrata uttama-madhyama-kaniñöhä iti trividhaiù ñañöhy-uttara-çata-trayé näyikä-bhedänäm iti nirëéya svéyodäharaëaà mukhyatayä rukmiëy-ädiñu gauëatayä durgä-vrata-paräsu käsucit kanyäsv api darçitam | parakéyodähåtir vraje çré-rädhikädiñu dhanyädiñv api darçitä tataç ca nérasänäà nirasanäya –

bahu väryate khalu yatra pracchanna-kämukatvaà ca |

yä ca mitho durlabhatä sä manmathasya paramä ratiù || [u.né. 1.20]

iti bharata-muni-saàmatyä –

vämatä durlabhatvaà ca stréëäà yä ca niväraëä |

tad eva païca-bäëasya manye paramam äyudham || [u.né. 3.20]

iti rudra-saàmatyä [çå.ti. 2.30],

yatra niñedha-viçeñaù sudurlabhatvaà ca yan mågäkñéëäm |

tatraiva nägaräëäà nirbharam äsajjate hådayam || [u.né. 3.21]

iti saàhitä-saàmatyä |

ananya-çaraëä svéyä dhanähäryä paräìganä |

asyäs tu kevalaà prema tenaiñä rägiëäà matä || [çå.ti. 1.61]

iti çåìgära-tilaka-saàmatyä ca paroòhopapatyor eva sakala-sahådaya-säkñiko rasa-niryäsäsvädo dåçyate tataç ca tayor eva näyakottamatvam eva nirdhäritam | taträpy arväcéna-sähitya-darpaëa-kärädibhir yad atra doño äsajyate tatra käraëam adharma-sparça eva tat-parihärärtham äha laghutvam iti atropapattau kaiçcid yal laghutvam uktam etat-präkåta-näyaka eva, tatraivopapatyasya vaidharmyät | tasya ca janakatvät tasya ca naraka-pätitvät paryavasäne duùkha-mätropädänatvena laghutvam | tathä tac-ceñöitasya kävya-näöya-gatatvenopädeyatayä svädena yad adharma-kåtaù sthänaà sücakasyäpi tad bhavet iti nyäyäc carvaëa-daçäyäà sabhyänäm api tädrüpyäpatteç ca vidharma-sparçät | na tu kåñëe dharmädharma-niyantå-cüòämaëéndre dharmädharmädi-samasta-vastu-såñöi-sthiti-saàhära-käraka-bhrü-vijåmbha-mätrasyädipuruñasyäpy aàçini svayaà bhagavati çré-lélä-puruñottame nara-vapuñi | tathaiva tadéya-çakti-samudäya-mukhyatamäyäà hlädiné-mahä-çaktau çré-gopikä-rüpäyäà ca na sambhaved eva | tadä tac-caritäsvädakänäm api vikréòitaà vraja-vadhübhir [bhä.pu. 10.33.42] iti, tad väg-visargo janatägha-viplavo [bhä.pu. 12.12.52], tad eva satyaà tad uhaiva maìgalam [bhä.pu. 12.12.49] ity ädibhiù sarvottamatva-mahä-phala-çravaëäc ca | pratyuta tatraiva näyakottamatvaà prasaïjitam iti | ata eva grantha-kåtaiva näöaka-candrikäyäà (10) –

yat-paroòhopapatyos tu gauëatvaà kathitaà budhaiù |

tat tu kåñëaà ca gopéç ca vineti pratipäditam ||

alaìkära-kaustubha-kådbhir api – apräkåte paroòha-ramaëé-ratir eva sarvottamatayä bhüyasé çrüyate | na tasyäm anaucitya-pravartitatvam alaukikaà tu siddher bhüñaëam eva na tu düñaëam iti nyäyät tarkägocaratväc ca iti | tasmän na kåñëe’yaà doñaù kim-arthaà noktam ? rasa-niryäsäsvädanärthaà teñäà sabhyatayä tad-viñayaka eva sva-kartåko rasa-niryäsäsvädas tad-artham | yadi kåñëe’pi tair laghutvam uktaà syät tarhi teñäà rasa-niryäsäsvädo nirviñaya eva syäd iti bhävaù |

yad vä, kathaà-bhüte rasa-niryäsäsvädärthaà hy ayaà ca loka-gata-sva-bhakta-janän rasa-niryäsam äsvädayitum avatäriëi | svädeç caurädikäd dhetum aëëy-antäd ghyaï | tasya tu svakartåko rasa-niryäsäsvädaù prakaöa-léläyäm aprakaöa-léläyäm ca sadaiva vartata eva | tä eva janmädi-léläù prapaïca-janeñu kåpayä darçitäç cet prakaöäs tä eva cakñurbhis tirodhäpitäç ced aprakaöä ucyate na tu prakaöäprakaöayor lélayoù svarüpataù kiàcid vailakñaëyam astéti | yad uktaà bhägavatämåte –

anädim eva janmädi-léläm eva tathädbhutam |

hetunä kenacit kåñëaù präduñkuryät kadäcana || [LBhäg 1.5.387] iti |

tathä ca çré-vaiñëava-toñaëyäm api dantavakra-vadhänantaraà rämeëa särdhaà mathuräà praëéte [bhä.pu. 11.12.10] iti, täs täù kñapäù preñöha-tamena nétä [bhä.pu. 11.12.11] iti, nadyaù praviñöä iva näma-rüpe [bhä.pu. 11.12.12] ity antena vyäkhyänena | tad yathä -- atra vigäòha-bhävena tévrädhayaù satyo matto’nyaà nija-sakhy-ädikam api na sukhäya dadåçuù | tataç cädhunä tu sukhäya paçyantéti viyogo nästéty arthaù | he uddhava ! bhavad-dvärä täsu sandeçänusäreëa çré-våndävanasyaiväprakaöa-prakäça-viçeña-praveçät täsäà nityaà mat-präpter iti bhävaù | nanu pürvoktänusäreëa golokäkhye våndävanasya prakäça-viçeñaù | tasminn asti prakaöa-lélä sadåçy eväprakaöa-lélä | tarhi katham ubhayor ekatra samäveça ucyate prakaöa-léläyäù aprakaöa-prakäçasya cäbhedenaiväprakaöa-lélä-prakäçau pratipannäv iti dåçayte tad-anantara-padyena

tä nävidan mayy anuñaìga-baddha-

dhiyaù svam ätmänam adas tathedam |

yathä samädhau munayo 'bdhi-toye

nadyaù praviñöä iva näma-rüpe || [bhä.pu. 11.12.12]

asyärthaù | täs tathäbhüta-virahotkaëöhätiçayenäbhivyakta-durdhara-mahä-bhäväù satyaù | atha kadäcit tad-darçanärthaà gate mayi labdho yo’nuñaìgo mahä-modanäkhya-vyatikäré punaù punaù saàyogas tena baddhä dhér yäsäà täsäà tathä-bhütäù satyaù | svaà mamatäspadam ätmänam ahaìkäräspadaà cädaù prakaöa-lélänugatatvenäbhimataà yathä syät tathä nävidan, kintu dvayor aikyenaivävidur ity arthaù |

prakaöa-prakäçasya tal-léläyäç cäbhednaiväprakaöanaddhayam ajänann iti vivakñitam | tataç ca näma-rüpaà ca tasmiàs tan-näma-rüpätmani prakaöa-prakäça-viçeña-praviñöä iva na tu praviñöä vastv-abhedäd ity arthaù | tatra prakaöäprakaöa-lélä-gatayor näma-rüpayor abhede dåñöäntaù—yathä samädhau munayo’bdhi-toye ity ädi çré-kåñëa-sandarbhe añöa-païcäçad-adhika-çatatame² väkye--ahaà hi sarva-bhütänäm ädir anto 'ntaraà bahiù [bhä.pu. 10.82.45] ity ädi dväbhyäm | yathäham ahaìkäro³ bhütädiù sarveñäà bhütänäà khädénäm ädyantädi-rüpaù | ahaìkäräntargatäny eva khädénéty arthaù | yathä ca khädéni bhütäni bhautikänäà çaräva-saindhavädénäm ädy-antädi-rüpäëi, khädénäm antargatäny eva tänéty arthaù | evam etäni⁴ prakaöa-léläyäm anubhüyamänäni yuñmäkaà mamatäspadäni bhütäni paramärtha-satya-vastüni çré-våndävanädéni bhüteñv³ aprakaöa-lélä-gateñu paramärtha-satya-vastuñu teñu vartante | yuñmäkaà prakaöa-léläbhimäny-ahantäspadenätmanä⁵ tato vyäptaù | evam idantähantäspadaà yad ubhayaà tac ca punaù pare prakaöam dåçyamäne'pi⁶ tasyäà våndäöavyäà viharamäëe'kñare nityam eva yuñmat-saìgini mayy äçraya-rüpe äbhäti⁷ viräjamänaà paçyateti | tasmät prakäça-bhedäd eva tat-tad-vastv-ädi-bheda-vyapadeço viraha-saàyoga-vyavasthä cetédam aträpi vyaktam iti dik |

tasmäd asmäd våndävanäd aprakaöa-prakäçasya sarvätmatvaika-rüpye saty eva teñäà vraja-väsinäà tatra väsaù sambhaved iti yathä-rétyä prakaöe çré-kåñëasya tat piträdénäm anyeñäà sa-pariväräëäà gopädénäà ca yat-prakäraka-sthänaà tathaiväprakaöa-prakäçe’péti prakaraëärthaù siddhaù |

laghutvam atra [u.né. 1.21] ity atra kecanaivaà vyäcakñate | tad yathä taträçaìkya samädadhäti laghutvam iti | padyena atra cäçaìkänuvädo laghutvam atra yat proktam iti | ayam arthaù—nanu,

çåìgo hi manmathodbhedas tad-ägamana-hetukaù |

uttama-prakåti-präyo rasaù çåìgära iñyate ||

ity anarväcéna-niruktau uttama-prakåti-präyaù ity ukte kajjalaà çuci-paryäye rase’sminn adharma-mayam aupapatyam aìgatväya nocitaù | järaù päpa-patiù samau iti trikäëòa-çeñädi-darçanena nämäpi tasya nindä-garbham eva labhyate | näöyälaìkära-çästrayos tu tasya nyak-käraç ca çrüyate | yad uktaà tat-tan-mataà saìgåhya sähitya-darpaëe [3.263-4]–upanäyaka-saàsthäyäà ity ädi-padyena çåìgäre’anaucityaà ity antena ca | yat tu kuträpy aupapatya-varëanaà dåçyate, tat khalu neñöä yad aìgini rase kavibhiù paroòhä iti darçayiñyamäëa-våddha-mata-prämäëyenäìgini rase tu na syät, kintv aìge rase sopahäsam eveti gamyate | tat-pakñaà puñëatä çré-bhagavatä ca –

asvargyam ayaçasyaà ca kåcchraà bhayävaham |

jugupsitaà ca sarvatra aupapatyaà kula-striyäù || [bhä.pu. 10.29.26]

ity anena jugupsitatva-paryantä doñä uktäù | çré-vraja-devébhir api – niùsvaà tyajanti gaëikä järä bhuktvä ratäà striyam [bhä.pu. 10.47.7-8] ity anena tathaivänumatam | çré-parékñitenäpéttham äkñiptaà äpta-kämo yadu-patiù kåtavän vai jugupsitam iti | tad evam atra ca laghutvaà kñudratvaà jugupstimatvam iti yävad vyäkhyeyam | ato muninä bharatenäpi ratnävalé-näöikävad yayäti-caritavac ca dämpatyam eva sapatnädi-kåta-väryamäëatvädinä dämpatya eva ratiù praçastä syäd ity eva matam, naupapatye praçastä syäd iti | kathaà tarhi tad-vakyenaivaupapatya-ratiù praçasyate?

tatra samädhänam | tat tu präkåta-näyaka avara-näyaka ity arthaù | kåñëe tv alaghutve hetuù – rasa-niryäseti | rasa-niryäso rasa-säraù | madhura-rasa-viçeña ity arthaù | etad uktaà bhavati | aträvatära-samaya evaupapatya-ratiù prayäyitä | tad etad darçake präcäà mate’pi äçaàsayä rasa-vidher avatäritänäm iti tasyaiva täsäm api tad-artham rasäsvädärtham eva täsäm avatära iti nirdekñyate | tasya täsäà cety ädy-anantaraà çrémad-uddhava-väkye brahma-saàhitä-väkye ca tena täsäà nitya-sambandhäpatteù parakéyätvaà na saìgacchate |

tad-asaìgateç cävatäre tathätva-pratétir mäyiky eva | tathä ca svayam eva lalita-mädhave darçitam eva paurëamäsé-gärgyoù saàväde –

gärgé :ëuëaà goaòòhaëädi-goehià candäalé-pahudéëaà ubbäho bi määe ëibbähido |

paurëamäsé : atha kim | patià-manyänäà ballavänäà mamatä-mäträvaçeñä täsu däratä | yad ebhiù prekñaëam api täsäà sudurghaöam | iti |

tad eva kåñëena täsäà dämpatye satye sati parakéyätve ca mäyike sati naçyaty eväntato mäyika-mantratas tv anäçe’näditve ca sati nityam eva syät tad-rüpatve sati rasäbhäsaù syäd ity ato’vatära-samayasyäpara-bhäge vyaktébhavaty eva dämpatyam |

sa⁸ eña paryavasäna-siddhäntaç ca lalita-mädhava-prakriyayätra nirvähayiñyati | yato bahu-varëita-viraha-vyavartanäya nitya-saàyoga-maya-siddhäntam uktväpi krama-lélä-rasas tu tatra na sidhyatéty aparituñya saìkñiptädi-caturñu phala-rüpeëa vipralambhäntaräpratighätyasya samåddhim ata udväha paryäptasyodäharaëa-rüpatayä pramäëékariñyatéty ädi | kintu⁹ na laghutvam uktam, kintu na mahattvam evety äha—na kåñëa iti | tatra hetum äha—rasa-niryäseti |

atrocyate yad grantha-kåtäà parauòhaupapatyor nirdoñatve pratyuta rasävahatve ca darçita-pramäëeñu kevala-sähitya-darpaëéya-matam äçrityäprämäëyam abhivyajya päpädy-äçaìkayä eva rasäbhäsatvam aìgékåtyänyathä kalpate tad asaìgatam eva | çrémad-grantha-kådbhir bharatädénäà matam äçrayadbhiù sähitya-darpaëéya-matasya parityaktavän | tathä ca tadéya-pratijïä-vacanaà näöaka-candrikäyäà –

nätéva-saìgatatväd bharata-muner mata-virodhäc ca |

sähitya-darpaëéyä na gåhétä prakriyä-präyaù || iti [nä.ca. 2] |

nanu sarva eva granthas tal-likhita eva | asmäkaà tu päpävahatväd yathä kathaïcit tad-düñaëa eva puruñärthaà iti cet, tarhi çré-kåñëena bälye pütanäyä hananaà, paugaëòe vatsasya, kaiçore våñasya, devaké-bhrätèëäà sva-mätulänäà çiçupäla-dantavakrayoù paitå-svasreyayor api ca çré-bhägavata-çästra-prasiddham eva | bhärate ca mithyä-bhäñaëa-yudhiñöhira-pakñapäta-sarvadä chaläçrayitva-droëäcärya-vadha-käritva-sva-pratijïä-tyägitvädi-çrüyamäëäni doñamayäny eva päpa-däyinéti siddhyanti tat-karmäëi | na ca teñäà pütanädénäm asuratve tat-tad-dhananaà na doñävahaà kintu loka-hitärthaà go-brähmaëa-bälakädénäà rakñaëäya bhakta-vätsalyatvena ca guëävaham iti väcyaà våñäsura-vadhe indrasya sarvair devarñibhiù protsähitasyäpi mahä-vipatter atiprasiddheù | yadi ca devatve’pi mahendrasya viñëunä mohitasyäpi édåçy avasthä tadä çré-kåñëasya nara-lélatve tato’py adhika-doñäpatteç ca |

nanu, kair vä tava vacasä tathä mantavyaà yataù çré-vyäsaa-çuka-devädibhiù kair api tac-caritäni noööaìkitäni, pratyuta tac-chravaëenäpi ya etat-pütanä-mokñam ity ädinä phala-präpakatvena stutäni evaà ced iñöäpattir äsmäkénaiva | kià cänayä puräëägama-prasiddhyä aupapatya-lélayä kim aparäddhaà ? na ca tatra pramäëam astéti vaktuà çakyam | vikréòitaà vraja-vadhübhir idaà ca viñëor [bhä.pu. 10.33.42] ity anena prema-bhakti-präpti-vaktå-çrotror api çravaëät |

nanu, yadyapy evaà, tathäpi uttama-prakåti-präyo rasaù çåìgära iñyate iti nirukteù, ujjvala-çuci-paryäye’smin rase’dharma-mayasyaupapatyasyänaucityät, järaù päpa-patiù samau iti trikäëòa-çeñät tasya nyak-kärasya çruteù | asvargyam ayaçasyaà ca [bhä.pu. 10.29.26] ity ädi bhagavad-väkyät | niùsvaà tyajanti gaëikä järä bhuktvä ratäà striyam [bhä.pu. 10.47.7-8] iti vraja-sundaré-vacanät | äpta-kämo yadu-patiù kåtavän vai jugupsitam iti parékñid-ukteç ca laghutvaà kñudratvaà jugupsitaà päpam ity ädi niçcayät viçeñatas tad-avatärävasara eva mäyikyä eva rasa-svädärtham aupapatya-réteù prayäyitatväc ca |

çama-prakåtikä vayam aupapatya-prasaìgam api çrotuà na çaknuma iti cet, tarhi yuñman-mate çänta-rasa eva raso’nye jugupsädharmädi-mülakä eveti na çrotavyäù çåìgäras tu naiväsvädanéyo bhavatéti | nakhäìkä çyäme [u.né. 1.41] iti padye dhåñöa-näyakasya çré-kåñëasyäìge täbhiù kåtän nakhäìkän na soòhavatä bhavatä mülärtham äcchädya katyamayätra rasesvasyaudäsényam eva vyaktékåtam | sä yathä yadyapi tac-chré-vigrahe kñata-rüpä svena sambhavanti | yat te sujäta iti dåñöyä täs tän närpayanti ca kintu sukomala-mudrayä nakhädinä spåçanti mätraà tathäpi ye tad-äbhä sävarëä udayante te ca pratinäyikäbhis tädåçatayä manyante | tad-anusäreëa kavibhir varëyate iti jïeyam ity eñä na caupapatya-paroòhayoù çré-kåñëa-vraja-sundaréñv asad-bhäva-pramäëasyeti kadäpy äçaìkanéyam | laukikaval lélä-kaivalyaà svékåtya çré-kåñëena svasmin mayi aupapatye sati yuñmäkaà sva-sva-pati-tyägäd vaidharmye sati cäsvargyädi syäd iti bhayaà pradarçya täsäà bhäva-parékñaëena tan-nirdhärität | evaà järä bhuktvä ratäà striyam ity anena yathä järä anyä ratäs tyajanti tathä vayam api tatra ratä antato järeëa tena tyaktä iva tasyaiva phalitärthatvät | evaà parékñitäpi para-däräbhimarçanam ity ädy uktvä tayor eva niçcitatvät | çré-çukadevenäpi dharma-vyatikramo dåñöaù ity ädinä para-däräbhimarçanam eväìgékåtya tejéyastvädyädi-dåñöäntena tathävadhäraëät | hari-vaàça-viñëu-puräëädiñv evam eva varëanäc ca astu näma tarhi nirdoñatve’dharma-päpädy-anävahatve pramäëaà brühéti brüñe çåëu parékñit-praçnänantaraà çré-çukadevena dharma-vyatikramo dåñöaù ity ärabhya—

kuçaläcaritenaiñäm iha svärtho na vidyate |

viparyayeëa vänartho nirahaìkäriëäà prabho ||

kim utäkhila-sattvänäà tiryaì-martya-divaukasäm |

éçitaç ceçitavyänäà kuçaläkuçalänvayaù ||

tad-ante yat-päda-paräga ity ädinä bhaktänäà svairäcäratvam uktvä kaimutyaà pradarçya adhyäyänte vikréòitaà vraja-vadhübhir ity anena vaktå-çrotror ubhayor api yathä kathaïcit kathana-çravaëäbhyäm eva håd-roga-rüpa-kämädau saty eva parasyäù prema-lakñaëäyä bhakter läbha iti kaimutyena yadéyaà vikréòitam édåça-prabhävaà na tatra doña-sparça-gandho’pi kåtajïa-sudhibhir abhidheyaù | pratyutaà tac-chravaëänantaraà sarvair api tat-parair bhavitavyam iti vidhiç coktaù |

kià ca, tädåça-räja-sabhäyäà parékñit praçnänantaraà çréman-munéndreëa tat-samakñaà graharkñya-tärä-nikaräyamäëänäà çrémad-vyäsa-näradädénäà säkñät siddhänta-sudhä-rasa-püreëa tat-sadasi cakorän sarasékåtya yan niradhäri | tathaiva çré-kåñëa-sandarbhe gopénäà tat-paténäà ca iti padya-vyäkhyänena svärasiké lélä-prasaìge ca yat suniçcitam taträpy arväcénä vipratipadyante kevalaà balenaiva sva-mauòhyasya tato’pratipattaye ca äù kià cänyaiù pramäëaiù çrémaj-jéva-gosvämi-caraëaiù sarvaà vaimatyaà niräkåtaà çré-bhakti-sandarbhe [320], yathä—

kämäd dveñäd bhayät snehäd yathä bhaktyeçvare manaù |

äveçya tad-aghaà hitvä bahavas tad-gatià gatäù || [bhä.pu. 7.1.29]

yathä vihitayä bhaktya éçvare mana äviçya tad-gatià gacchanti tathaivävihitenäpi kämädinä bahavo gatä ity arthaù | tad-aghaà teñu kämädiñu madhye yad dveña-bhayayor aghaà bhavati tad dhitvaiva bhayasyäpi dveña-saàvalitatväd aghotpädakatvaà jïeyam |

atra kecit käme’py aghaà manyante | tatredaà vicäryate—bhagavati kevalaà käma eva päpävahaù kià vä pati-bhäva-yuktaù, athavä upapati-bhäva-yukta iti | sa eva kevala iti cet sa kià dveñädi-gaëapatitvät tadvat svarüpeëaiva | parama-çuddhe bhagavati yad-adhara-pänädikaà yac ca kämukatvädy-äropaëaà tenätikrameëa vä päpa-çravaëena vä | nädyena—uktaà purastäd etat te caidyaù [bhä.pu. 10.29.13] ity atra dveñäder nyakkåtatvät tasya ca stutatvät | ataù priyä iti snehavat kämasyäpi prétyätmakena tadvad eva na doñaù | tädåçénäà kämo hi premaika-rüpaù | yat te sujäta [bhä.pu. 10.31.19] ity ädinä änukülya eva tätparya-darçanät | sairindhryäs tu bhävo riraàsä-präyatvena çré-gopénäm iva kevala-tat-sukha-tätparyäbhävät tad-apekñayaiva nindyate na tu svarüpataù | sänaìga-tapta-kucayoù [bhä.pu. 10.48.6] ity ädau ananta-caraëena rujo måjanti iti parirabhya käntam änanda-mürtim iti kärya-dvärä tat-stutaiù | taträpi sahoñyatäm [bhä.pu. 10.48.8]¹⁰ ity ädi tad eva tasya käma-dveñädi-gaëäntaù-pätitvaà parikÿptya tena päpävahatvaà parihåtam ity antam |

atha kämukatvädy-äropaëädy-adhara-pänädi-rüpas tatra vyavahäro’pi nätikrame hetuù | yato lokavat tu lélä-kaivalyam iti nyäyena lélä tatra svabhävata eva siddhä | tatra ca¹¹ çré-bhür-lélädébhis tasya tädåça-lélä-rasa-moha-sväbhävikaà bhagavattädy-ananusandhänam api kämukatvädi-mananam api ca tad-abhirucitam eva ca | na ca präkåta-vämä-jane doñaù prasaïjanéyaù | tad-yogyaà tädåçaà bhävaà svarüpa-çakti-vigrahaà ca präpyaiva tad-icchayaiva tat-präpteù |

atha päpa-çravaëena ca na päpävaho’sau kämaù | tad-açravaëäd eva | ataù pati-bhäva-yukte ca tatra sutaräà na doñaù, pratyuta stutiù çrüyate |

samparyacaran taà bhaktyä päda-saàvähanädibhiù |

jagad-guruà bhartå-buddhyä täsäà kià varëyate tapaù || [bhä.pu. 10.9.27]

iti mahänubhäva-munénäm api tad-bhävaù çrüyate | yathä çré-mädhväcärya-dhåtaà kaurma-vacanam—

agni-puträ mahätmänas tapasä strétvam äpire |

bhartäraà ca jagad-yonià väsudevam ajaà vibhum || iti |

ata eva vanditaà pati-putra-suhåd-bhrätåm ity ädinä | athopapati-bhävena na ca päpävaho’sau yat paty-apatya-suhådäm anu [bhä.pu. 10.29.19] ity ädinä täbhir evottaritatvät | gopénäà ca [bhä.pu. 10.33.35] ity ädinä çré-çukadevena ca |¹² mahänubhäva-munénäm api tad-bhävo dåçyate | yathä pädmottara-khaëòa-vacanam—

purä maharñayaù sarve daëòakäraëya-väsinaù |

dåñövä rämaà harià tatra bhoktum aicchat suvigraham ||

te sarve strétvam äpannäù samudbhütäs tu gokule |

harià sampräpya kämena tato muktä bhavärëavät || [PadmaP 6.245.164]

ataù puruñeñv api stré-bhävenodbhaväd bhagavad-viñayatvän na präkåta¹³-kämaù kintu säkñän manmatha-manmathaù [bhä.pu. 10.32.2] iti çravaëät | ägamädau tasya kämatvenopäsanäc ca bhagavataivodbhävito’präkåta-käma eväsau iti jïeyam | çrémad-uddhavädénäà param api çré-gopé-sadåça-bhäva-lipsä¹⁴ çrüyate— etäù paraà tanu-bhåto bhuvi gopa-vadhvaù [bhä.pu. 10.47.51] ity ädau | kià bahunä çruténäm api tad-bhävo båhad-vämane prasiddhaù | yatas tatra çrutayo’pi nitya-siddha-gopikä-bhäväbhiläñiëyaù satyas tantreëaiva¹⁵ tad-gaëäntaùpätinyo babhüvur iti prasiddhiù | etat prasiddhi-sücakam evaitad ukta täbhiù—nibhåta-marun-mano-'kña- dåòha-yoga-yuja [bhä.pu. 10.87.23] ity ädi vispañöaç cäyam arthaù |

tad brahmäkhyaà tattvaà çästra-dåñöyä prayäsa-bähulyena munaya upäsate tad-arayo’pi yasya smaraëät tad-upäsanaà vinaiva yayuù | tathä striyaù çré-gopa-subhruvas te tava çré-nandanandana-rüpasya urugendra-deha-tulyau yau bhuja-daëòau tava viñakta-dhiyaù satyas tavaiväìghri-saroja-sudhäs tadéya-sparça-viçeña-jäta-prema-mädhuryäëi yayuù | vayaà çrutayo’pi sama-dåças tulya-bhäväù satyaù samäs tädåça-gopikätva-präptyä tat-sämyam äptäs tä eväìghri-rajo-sudhäà yätavatya ity arthaù |

artha-vaçäd vibhakti-vipariëämaù | aìghréti sädaroktiù | atra tad-arayo’pi yayuù smaraëäd ity anena bhäva-märgasya jhaöity artha-sädhanatvaà darçitam | sama-dåça ity anena rägänugäyä eva tatra sädhakatamatvaà darçitam | anyathä sarva-sädhana-sädhya-viduñyaù çrutayo’nyatraiva pravarteran |¹⁶ çruty-anubhava-siddhä täsäm änugatyenaiva niraväyéti prakaraëärthaç ca |

nanu tava siddhäntäù phalitärthä abhaviñyann eva | yady aupapatya-paroòhatvayoù satyatvam abhaviñyan | vayaà tad evam anyäm anyäm anvahe tasmän müla eva kuöhäraù | patiç copapatiç ceti [u.né. 1.10] ity ärabhya sarvasminn eva ujjvala-nélamaëau muhur mäyikatvenaiva pura-vanitänäà dvitéyaç ca vraja-vanitänäà dvitéyatvaà tu yadyapy äsäm avatärävasara eva pratyäyitaà na tu sarvadety ädi | rägeëollaìhayann ity atra svajana-prema-vaçävatära-léläveçena nitya-léläm ananusandhänasya täsäà ca lélä-çaktir mäyayaiva rasa-viçeña-paripoñäya täsu parakéyätvaà pratyäpayayya tatraupapatyäyitavatéti saìketékåtety atra yat kasyacit kaveù padyam udähåtaà khalu tädåg aupapatya-pratyäyanäyotprekñäm iti |

laghutvam atra [u.né. 1.21] ity atra etad uktaà bhavati | asäv avatära-samaye tathä pratétir mäyiky eva... çré-kåñëena täsäm dämpatye sati parakéyätve ca mäyikatve ca sati naçyaty eva tato mäyikam |

kanyakäç ca paroòhäç ca [u.né. 3.19] iti so’yaà cävatära-lélä-dåñöyaiva vyavahäro na vastunaù | näsüyann iti | tasya çré-kåñëasya näsüyann iti | tasya kåñëasya mäyayäpi sve sve därä viväha-samayata eva mäyä-racitäs tän¹⁷ ity ädi | patià-manyän prati mäyä pratimäyä prakaöayämäsa |

gopair vyüòhä [u.né. 3.37] ity apürvavad bhramänuväda eva | çaktim evädåtya tad-upayuktäà lélä-çaktim evädåtya tad-dvärävatäritänäà nitya-preyasénäm eva täsäà para-däratva-bhrameëa yathä-rasasya vidhiù prakära-viçeñaù preyasénäm eva täsäà para-däratva-bhrameëa yathä rasasya vismärya prakaöékåtänäm ity arthaù | tad-äçaàsayä hetuù rasiketi, tasmäl lélä-çakti-preritatayä kåtaà täsäà paroòhätva-pratyäyanaà para-saìgatya-bhävaç cety ädi | samåddimad-udäharaëe tavätra parimågyata [la.mä. 8.10, u.né. 15.208] ity atra sarve jïäta-çré-kåñëa-viñayakäçaktyänantaraà yadi täsäm anya-bhartåkätvaà våto mithyätvena vyaktaà syät tadaiva jugupsä-vyavasthäpayanavat dhärmikasya çré-vraja-räjasya sabhäyäm api dhärmika-rétyä sthäpayitavyä | tataù yoga-mäyäm upäçrita iti, näsüyan khalu ity ädi-nyäyena yasyä mäyäyä so’yaà prapaïcaù saiva samädhätré | nijeçvara-lélä-kautukät tat-tat-kalpitavaté madhye cäsüyäparihärärthaà samähitavatéti gamyate ity ädi | kåñëa-sandarbha-gopäla-campüm anu saiva vivecitaà bahuçaù |

svarüpa-siddhänäà bhagavad-däräëäm apara-kartåka-balätkära-parihärärtha-tat-tad-äkäratayä ye sva-däräs tän sve ity ädi | etad-uditam upalakñaëaà, tad eva täsäà patià-manyeñv eväha—çayanädiñv eva ca svarüpa-siddhä ävavrire anyeñu cänyadä eveti gamyate tävad eva yuktaà täsu ca mayy ädara-kñaëotkaëöhä-vardhanaika-prayojanatvän na syä ity ädi | campüm anu ca paurëamäsyäkäritäyä yaçodä-nandinyäù siàha-vähinyä vacaù pürvata eva tävad ubhaya-vidhätra näpürvatayä mantavyäù | pürväsäà sajätéyatä hi dvitéyä mayaiva nirmitäù | saàjïäyäç ca yävat ratyäs tan-mäya-kalpitävac ca | agre çré-vraja-räjaà prati tathä varëayitavyatvän näyaà çriyo’ìga ity atra pürvokta-mäyä-mätra-pratétän yathätvam eva draòhayatéti |

atha nitya-priyä iti nitya-priyäëäà mäyäà vinä katham upapatiù syät ? neñöä yad aìgini iti nitya-preyasénäà täsäà yathä rasasya vidhir ity atra bahutra | samåddhimat-praghaööaka-gadya-padya-mayaà bahuço nirëétam | tad ante ca yathä—atha kaàsavadhät präcénänäà lélänäà sadyastanatäà matvä yad upäsanaà kriyate | tat khalu

evaà vihäraiù kaumäraiù kaumäraà jahatur vraje |

niläyanaiù setu-bandhair markaöotplavanädibhiù ||

ity ädi-rétyävatära-lélävat pürvävatätära-lélävat pürvam atétänäm api täà täà nija-léläà bhakta-bhakti-viçeñänurodhena tadä tadä karotéty eva mantavyam | tvaà bhakti-yoga-paribhävita ity ädeù |

tatra bälya-lélopäsanä grahilä api dåçyante | kintu çrutekñita-pathatvenaiva tä drañöavyä na tu sva-manoratha-mäna-kalpitatveneti gamyate | tatra svecchayä racitäyä api sambhoga-léläyäù sampannatvam eva sammataà na tu samåddhimattvam, mahä-praväsa-saàskäränantara-bhävitväbhävät | ata eva käsäàcit lélänäà prakaöa-prakäça-gata-tulyänäà tat-tan-mantra-pälaka-sampradäyävicchinna-paramparänurodhena nityä sthitir eva gamyate na tu sarväsäm api prakaöa-lélänäà käliya-hrada-praveça-lélänäà mahä-duùkha-mayatvena käsäàcid anyäsäm api muhur ägata-bhaya-vyäkulékåtatvena präkåta-miçratvena virodhät | yoga eva bhaved eña vicitraù ko’pi mädanaù | te yoga eveti sukhedänäm eva täsäm upädänena sahasra-dhé-sakhollekhanena ca pratyäkhyänät pratyäyitänäà nityatve citra-tulyatä präptyä lélätva-hänäc ceti ity ädi neñöä yad aìgini ity atra samåddhimat-praghaööake kåñëa-sandarbhe gopäla-campüm anu ca vivåtaà tat-tad-vyäkhyänäà säro yathä neñöety atra tad uktaà sähitya-darpaëa-käreëa paroòhäà varjayitvety ädi | tad etac ca gokulambuja-dåçäà kulam antareëeti täs tu stutä ity arthaù | äçaàsayeti tädåça-krama-lélä-sädhyatvena rasa-viçeñäsvädanäya sarva-çaktitäà sarveçvaratäm apy anädåtya tad-upayukta-léläà pravartitäù | sva-sva-pati-gåham anuvartatäù paräs tu kåñëa-mätra-pati-paräyaëä sva-sva-pitå-gåham ity ädi |

atredaà vicäryate—çruti-småti-çré-bhägavatänäà khyätatayä çréman-madhväcärya-çré-rämänujäcärya-çré-vallabhäcärya-caraëair vivåtänäà çré-bhagaval-lélänäà mäyikatvaà kiyad-dina-sthäyitvaà yat paunaùpunyena çata-våttitayä kaëöha-raveëaiväcäte | tatraivaà påcchämaù tat kim aindrajälika-käryatväd indrajälavan mäyikaà kià vä ajïäna-kalpita-çukti-rajatavad bahiraìgäyäù mäyäkhyäyäù çakteù käryam | athavä, lélä-çakti-kåtaà sarvam |

nädyam, aindrajälikasya nayanädeù påthaktvena sävadhänatayä sthitasyänyadéya-vyämohanärtham eva tat-tat-kåteù prakaöam abhüt, na tu svasya tad-äviñöatvaà prakåte tu näyikänäyakayor ubhayor ubhayor api tatra taträviñöatä bhavataiva suprathitaiva | näpi dvitéyaà yatra yatra çré-kåñëa-lélä tatra tatra mäyä-sambandhäbhävät | mäyä paraity abhimukhe ca vilajjamäneti [bhä.pu. 2.5.13] dvitéya-skandha-siddhäntitvät | vaiñëava-toñiëyäà yaçodä-mohana-räsädi-léläyäà tathaiva samähitatvät | çré-bhagavat-sandarbhe ca çriyä yukta ity asya vyäkhyäne’ntaraìga-bahiraìga-çaktyor avatäraëänantaraà pürvasyäà bhagavati vibhuty ädi vismåti-hetu-mätå-bhävädi premänanda-viçeña ity uktatvät | na ca tasyäs tasmin bhäve tathä vismåti-hetutvam iti väcyam | vibhutvädi mätå-bhävädi iti dvayor apy ädi-çabda-grahaëät sarveñv eva raseñu tathä vismåti-premänanda-mayair ävaçyakatväc ca |

näpi tåtéyaà lélä-çakteù svarüpa-çaktitvät | svarüpa-çakti-prakäçitatvasya nityatvasya ca mitho hetumattvä jïeyeti bhagavat-sandarbhe na vidyate yasya ca [bhä.pu. 8.3.8, bha.sa. 49] iti gajendra-mokñaëéye padye vyäkhyänatvät |

nanu käsäàcid eva lélänäà mäyikatvaà vayaà manyämahe na tu sarväsäm eva | paroòhaupapatyos tu kaëöha-raveëaiva vadämo’nyäsäà käliya-damanädi käsäàcit pracchannatayä bhakta-hådaya-vyäkulékaratva-präkåta-miçratvädi-doña-darçanät avatära-léläyä asärvadikatvät kädäcitkatväc cet tathätve paryavasänaà syät | astu näma aprakaöe bhoga-nämni nitye dhämni svärasiké mantramayé bhedäbhedäbhyäà nityatvena nitya-sthitvena nitya-lélä virädänta eva täbhyäm iva sarväbhéñöa-siddhir bhaviñyaty evety alam anayävatära-lélayä | satyaà satyaà evaà cet tarhi sthälé-puläka-nyäyena sarväsäm eva lélänäm asatyatvam eva kathaà na syät ? bhoù! syäd eva yataù kaàsa-vadhät präcénänäm iti vyäkhyäm tat pratyäkhyänät lélätva-hänäc cety uktatväc ca |

kià ca ekä nityä aparä avatära-lélätvenoktä | ato nityänuyogitayä anityatvam uktam eveti parämåçya sädhubhiù bhogo nitya-sthiti-léläyänusaàharate kadäpy anena padma-puräëéya-vacanena lélä-mätrasyaiva tathätvaà kåñëa-sandarbhe darçitam eveti kià piñöa-peñaëayä ?

nanu, dhanyäù stha bhoù dhanyäù, yataù çré-kåñëa-sambandhi-lélä-jätaà kadäcit satyatvena kadäcid asatyatvena kadäcin nityatvena ca vyäharatha | taträpi kadäcit käsäàcit kadäcit sarväsäm eveti bhavad-äçaya eväsmäbhir durbodhaù | na ca paroòhopapatitvaà bhavad-asammataà pratyuta paramäbhéñöatvenaiva muhuù sthäpitatvät nitya-loke’pi tayoù sthitiç ca bhavataiva sthäpite sati vada kathaà mäyikatvaà vaktuà çakyate |

nanu paroòhaupapatyor nämäpi mayä açélélatväpara-paryäyatväc ca noccäryate | yathoktaà patiç copapatir [u.né. 1.10] iti vyäkhyäyäà patiù puraù vanitänäà dvitéyas tu vraja-vanitänäm iti | dvitéyas tv avatärävasara eva ity ädinä dvitéya-çabdenaivoktaà, na tüpapati-çabdena upasaàhitaà ca | atha proñita-bhartåkä ity atra hi yasya nämäpy açlélatayä noccäryate ity ädinä çré-kåñëa-sandarbhe [177] tu mat-kämä ramaëaà järam [bhä.pu. 11.12.13] ity asya vyäkhyätavyaà tad evam evoktam— tam eva paramätmänaà jära-buddhyäpi iti jära-buddhyä saheti¹⁸ yä jära-vädinaù kalpanä sä tv asatyaiva anarhatvädinä | tathätva pürväparänanusandhäyinam atrety atra dharma-vyatikramo dåñöa ity abhyupagamavänaìgékåtye’pi täsäà räjänüdita-bahirmukha-mata-tat-para-däratve paritoñam apräpya tad api khaëòayan siddhäntäntaram äha—gopénäm ity ädibhir äkrañöuà ceti | tat kathaà mayä nitya-léläyäà tasya sthitr vaktavyä ? uktaà ced upanyasyatäà pürväparänanusandhäyin ! çåëu sävahitatayä bhakti-sandarbhe rägänugä-prakaraëe kämäd dveñäd ity asya vyäkhyäyäà parakéyopapatyor nirdüñaëatve yathä bhavatä sthäpitaà tat sarvaà pürvam eva darçitaà viçeñatas tatraivänte--çrémad-uddhavädénäà param api çré-gopé-sadåça-bhäva-lipsä¹⁹ çrüyate— etäù paraà tanu-bhåto bhuvi gopa-vadhvaù [bhä.pu. 10.47.51] ity ädau | kià bahunä çruténäm api tad-bhävo båhad-vämane prasiddhaù |

kià bahunä, çruténäm api tad-bhävo båhad-vämane prasiddhaù yatas tatra çrutayo’pi tad-gaëäntaù-pätino babhüvur nitya-siddha-gopikä-bhäväbhiläñiëyaù satya iti prasiddhir ity ädi tathaiva çrutibhir api çré-kåñëa-nitya-dhämni tä dåñöä iti | båhad-vämane prasiddham iti tat-praghaööakaç ca kåñëa-sandarbhe, yathä—

änanda-rüpam iti yad vidanti hi purävidaù |
tad-rüpaà darçyäsmäkaà yadi deyo varo hi naù || çrutvaitad darçayämäsa sva-lokaà prakåteù param |
kevalänubhavänanda-mätram akñaram avyayam ||

yatra våndävanaà näma vanaà käma-dughair drumaiù |

manorama-nikuïjäòhyaà sarvartu-sukha-saàyutam ||

yatra govardhano näma sunirjhara-daré-yutaù |

ratna-dhätu-mayaù çrémän supakñi-gaëa-saìkulaù ||

yatra nirmala-pänéyä kälindé saritä varä |

ratna-baddhobhaya-taöä haàsa-padmädi-saìkulä ||

çaçvad-räsa-rasonmattaà yatra gopé-kadambakam |

tat-kadambaka-madhyasthaù kiçoräkåtir acyutaù || iti |

na ca tä gopänäà patnyo na bhavanti, kint gopa-jäti-striya iti väcyam | agre vedänäà,

yathä tval-loka-väsinyaù käma-tantreëa gopikäù |

bhajanti ramaëaà matvä cikérñäjaninas tathä ||

iti prärthanänantaraà bhagavatä prärthanänurüpa-vara-dänät | yathä, jära-bhävena susnehaà sudåòhaà sarvato’dhikam ity ädi | govinda-våndävana-nämni båhad-gautaméye çré-kåñëasya çré-mukha-väkyasya çré-kåñëa-sandarbhe pramäëitatvät | tad yathä—idaà våndävanam ity ärabhya—

atra yä gopa-patnyäç²⁰ ca nivasanti mamälaye |

yoginyas tä mayä nityaà iti ma vätra vyäkhyäntarävakäça-leço’pi |

patyur no yajïa-saàyoge iti päëiny-anuçäsanät patné tat-kartåka-yajïasya phala-bhoktréti siddhänta-kaumudé-nirukteç ca |

nanu sarvam etad äsvékurmahe, yadäprakaöa-prakaöayor aikya-rüpeëaiva tat-tal-léyäyä nitya-sthiter eväsmad-vacanam eva präçyämo nänyathä tad api çrutvä na vismarata, yathä çré-kåñëa-sandarbhe eka-saptaty-uttara-çatatame väkye tad evaà svärasiké aprakaöa-lélä darçitä | athäprakaöa-léle dve apy artha-viçeñeëäha—

gopénäà tat-paténäà ca sarveñäm eva dehinäm |

yo 'ntaç carati so 'dhyakñaù kréòaneneha deha-bhäk || [bhä.pu. 10.33.35]

ata antaù-sthitaಹ yathä syät tathä gopénäà tat-paténäà tat-patià-manyänäà kréòana-deha-bhäk san teñäm eva gokula-yuvaräjatayä adhyakñaç ca san yaç carati kréòati sa eva prakaöa-lélä-gato'pi bhütvä sarveñäà viçva-vartinäà dehinäm api kréòana-deha-bhäk san teñäà pälakatvenädhyakño'pi san carati | tasmäd anädita eva täbhiù kréòä-çälitvät siddhäv atra chakti-rüpäëäà täsäà saìga eva stuta²² eva para-dära-doño'pi nästi |

etat-padya-vyäkhyänaà gopäla-campü-madhye ca antaraìgän prati tv ayam arthaù—

gopénäà käçcid vyüòhäù käçcid avyüòhä iti dvidhätra prasiddhä²³ vastutas tu nitya-siddhänäà sarvataù çreyasénäà preyasénäm anyäsäm api nänä-bhäva-samåddhänäà kumäré-taruëé-våddhänäà, tathä yathä-sambhavaà täsäà²⁴ tad-upalakñitatayä kumära-taténäà²⁵ sarveñäm api tad-eka-jévänäà jévänäà²⁶ yäni tat-tad-upacitatä-vistäräya²⁷ tadéya-kréòä-sädhana-dehäni, tad-äyattaù²⁸ sann antaù-çabdäbhihite mahite jagan-neträd antarhite sadäbhave sva-vaibhave yaç carati kréòati | sa eña evädhyakñaù kadäcij jagat-pratyakñaù san kréòati | tasmän nija-preyasébhiù samam anädita eva mithunateti kathanäd aupapatyaà nopapatty-arham, kintu parama-vyomädhipa-lakñmé-näräyaëavad dämpatyam eva tad-arhaà bhavatéti |

kià ca sarvair jïäta-çré-kåñëa-viñayaka-çakty-anantaraà yadi täsäm anya-bhartåkätvaà vraje mithyätvena vyaktaà syät tadaiva jugupsä-vyatyayena rasaù sampadyate, tasmäd vraja-sabhäyäm api navyam ity ädinä tad-durvädasya paurëamäsé-devyor dvärä yat samädhänaà vihitaà tad api mahän avihitam eva viprädi-säkñika-çréman-nandädi-bandhu-varga-samädhäna-pürvakaà pitåbhir anya-gopebhyo vitérëatvät yadi cobhayam ubhayam arpitayo’nugänäà ççréman-nandädénäà samakñam eva tad-udväho niñpannaù tarhi punar anya-kartåka-vacanäd iva tat sarvaà tair eva kathaà mithyeti pratéyatäm | na ca bhräntä kartä pratyakñékåta-padärthaù padärthäntaratvena brahmaëäpi grähayituà na çakyaù | kåta-niçcayasya tasya svasmin prämäëya-niçcayän ca yathä kathaïcid devyä vacanena samädhätavyam | tathäpi punar uddhähaya sarvathä tad-asammatir eva bhävayitvä vä devyä sva-kalpita-gopénäà darçanayä sarveñäm eva bhränti-dürékaraëäya täbhiù saha çré-kåñëena vivähe çré-vraja-räjasya sammatiù syäd eveti vaktuà yujyate | svayam eva niñpädita-pürva-vyavahärasya mäyäyä vacanäd eväpramäëékartuà açakyatvät | na ca kåñëena parameçvaratvät tad-doñäëäm agrahaëät stré-ratnäni svékåtäny eveti väcyam | pürvävatäre naiva däçarathinä jänakyäù kåta-parékñäyä api rajaka-mukhäd durväda-çravaëa-mäträd iva parityägät |

nanu, tad-avatäras tathaiva maryädä-paratvam eva tasyäsét | asya durléla-çekharatä tan-maryeva sarväs léläsu prasiddhaiva | satyam | çré-kåñëasya maryädä-paratä paratä svayam eva na kaiçcid dåñöä, api muhuù sthäpyate cet svayam evedänéà punar durlélatäìgékriyate | iñöäpatir asmäkénaiva | etävatä kañöa-kalpanena na kim api prayojanam | yathä-sthitam evästu tat sarvam ity alaà vistareëeti dik |

yat tu muny-ädinä satyatve vyaktékåtäs tä gopyaù svarüpeëa ramaëaà präpur mäyä-kalpitä gopyas tu sva-sva-patim ity eva çré-bhagavat-saàmatam | dåçyate ca saàjïä-chäyädivat kalpanäyäm eva vyaktatvam eva pariëämaù sarvatra ity uktam | tena svasya käruëyam eva vyaktékåtam | pürvaà yadä yadä täsäà vrata-lopa-prasaìga-präpta äsét tadä tadaiva mäyaiva samädadhät | anena sarväsv eva çré-kåñëena bhavan-mate pariëétäsu satéñu pürva-voòhäro gopa-saàjïä-gåhastha-näçät kià kuryur iti parämåçyänukampayä mäyikyo gopyas teñäà bhäryätve bhagavan-mata-jïena bhavatä nirdiñöatvät | na ca täsäà voòhäro gopäù yathä kathaïcit pravaläyäm eva mäyiké gopés tebhyaù samarpya pratäritäù | antato’prakaöa-mayém ägamana-käle te sarva eva vyäpäditä iti väcyam | çré-bhägavatämåta-dhåta-padma-puräëéya-gadyeñu—atha tatrasthä nandädayaù sarve janäù putra-dära-sahitäù paçu-pakñi-mågädayaç ca väsudeva-prasädena divya-rüpa-dharä vimänam ärüòhä parama-vaikuëöha-lokam aväpur [PadmaP 6.252.28] ity ukteù sarveñäm eväviçeñeëa vraja-väsi-putra-därädi-sähityenaiva tad-ärohaëasya sammatatvät |

kià cätraiva sandihänäù smaù | ekasminn eva gräme dvayor api särvadika-sthitau satyäà mätara-pitarädénäà çvaçrv-ädénäà vä kédåço vyavahäraù samajani | dvayor näma-rüpäder bhedäbhävät patibhiù saha saìge sati apatyäder avaçyaà bhävitvät | tat-tad-vyavahära-nirvähaëäya piträdénäà satyatve mäyikatve ca yugapad vidyamänatäyäù ävaçyakatvät etair yädåçaà sarasävahatvaà nirvyüòhatair etad vicäryate na veti | na cäpatyädir na bhävé lakñmyä iveti väcyaà lakñmér eva sétätvenävatérëo viprädi-säjïikatayä mätå-pitåbhyäà vitérëä saté prajäù sute’smaiva evaà pärvatyäpi pratyuta lokaval lélä-kaivalyät tad-abhäve’mäla-rüpatä loka-çästra-prasiddhä iti bahava eva pallakñäù satéty avaner anulokta-saàjïä cchäyä-dåñöäntaç cätra na saìgacchate | chäyäyä api süryänyadéyet sambhogäbhogäbhävät bhavatä tu tat-tan-näma-rüpatayä sarvathä abhinnäs tä gopebhyo vitérëä ity etad-aàçasya tato’pi vailakñaëyät anena rävaëa-ruddha-sétäpi vyäkhyätä | ye ca lalita-mädhavéya-prakriyäà samåddhimati mülodäharaëa-dåñöam adåñöaà vidhäya tad-udäharaëatve sakhyas tä militä iti sväbhimatatvena uktä väcä yukte viläsaù so’py avicäratayaiva yata ujjvala-nélamaëau granthe kréòä-çayänusäriëyäà öékäyäà vyäkhyätaà, yathä—

durlabhälokayor yünoù päratantryäd viyuktayoù |

upabhogätireko yaù kértyate sa samåddhimän || [u.né. 15.206]

asyärthaù—viyuktayor virahiëyor yünor näyikä-näyakayor eva päratantryäd dhetor eva durlabhä lokayor ya upabhogas tasyätireka ädhikyaà sa samåddhimän sambhogaù kértyate sampannädi-sambhoge durlabhe bhoge durlabhälokatvasya dvayoù päratantryaà na käraëaà kintu ekasyä näyikäyä eva, tasyä hi çvaçrü-patiàmanya-piträdénäm adhénatvaà tair väryamäëatvaà na tu näyakasya çré-kåñëasya tasya hi sva-piträdénäm adhénatve’pi na taiù stré-prasaìge väryamäëatvaà, näyikäyäù çvaçrü-patiàmanyädibhiç ca väryamäëatve’pi na teñäm adhénatvam | atra tu dagdhaà hanta dadhänayä [u.né. 15.207] iti, tavätra parimågyatä [u.né. 15.208] ity udäharaëa-dvaye dvayor eva rädhä-kåñëayor lalita-mädhavokta-kathänusäreëa rukmiëyä adhénatvaà väryamäëatvaà ca | evaà cädhénatve väryamäëatva-hetuke daurlabhye saty upabhogädhikyaà yukti-siddham eva | tad-ädhikyaà lalita-mädhava-kathäyäm eva drañöavyam | päratantryäpadopädänäd viyuktayoù päratantrya-rähityädarçanät pratyuta päratantrya-parama-bädhitvam eva tat-kathäyäm eva dåñöam | yatra datta-çapathäpi nava-våndäpi rahasyaà vaktuà na prabhavatéti | päratantryädi-hetoù viyuktayor ity artho’pi nätra ghaöate | viyuktayor iti viyogo’yaà sudüra-praväsa-bhavo’vaçyaà vyäkhyeya eva | sa ca sudüra-praväso mathurägamana-rüpa eka eva | tatra päratantryäd iti käraëopädänam avyävåttikam akiïcitkaram iveti |

kià cäyaà samåddhimän sambhogo lakñaëodäharaëa-dåñöyä lalita-mädhavayokta-kathä-krameëa prakaöa-léläyäm eva taträpi sakåd eva bhavati | nityatvaà tv asya präk pradarçitam eva | evaà ca sudüra-praväsänte dämpatye satya-päratantrye evaà samåddhimän saàkñipta-saìkérëa-sampannä eva aupapatye iti vyäkhyä prasiddhir naiva grantha-kåd-äçaya-sparçinéti buddhyate | päratantryäbhäva eva dämpatya eva samåddhimän iti yadi teñäm äçayas tarhi sakhyas tä militä iti spañöam eva päratantryäbhäva-dämpatya-rüpaka-padyam anudähäryaà—dagdhaà hanta iti, tavätra parimågyatä ity aupapatya-päratantrya-mayaà padya-dvayaà katham udäharaëatvenopanyastam |

tadä hi viväha-prasaìga eva nästi, sürya-dattä saträjitaù kanyaiväham ity abhimänavatyäù çré-rädhäyäù çré-kåñëe pürvavad aupapatya-bhäve eva | päratantryasya tu tadänéà paramävadhiù spañöa eveti kriyänapahnavo vidheyaù |

nanu sakhyas tä ity ädau kim ataù paraà kartavyam aträsti me iti våndävanaiçvarya-väkyena päratantryäbhäva-maye dämpatye evänanda-viçeña evävaséyate | maivaà, tatraiva tad-anantaram api tayä punaç coktaà—

yä te lélä-rasa-parimalodgäri-vanyäparétä

dhanyä kñauëé vilasati våtä mäthuré mädhurébhiù |

taträsmäbhiç caöula-paçupé-bhäva-mugdhäntaräbhiù

saàvétas tvaà kalaya vadanolläsi-veëur vihäram || [la.mä. 10.38]

ity anena gopa-patnébhiç caöuläbhis tvam api abhisärärthaà veëu-vädana-paraù san vihäraà kuru tvety eva prärthanäyäù saumänät tädåg eväpatye dvärakäyäà mano’nuraktatä jätä | tataç ca çré-kåñëenäpi tathästv iti varo dattaù |

nanu kathaà grantha-kådbhiù nava-våndävane vraja-sundaréëäà viväho varëitaù ? yadi ca varëitaù tarhi kadäcit kalpe dantavakra-vadhänantaraà tatränukto’pi täsäà viväho’smad-yuktyäbhyupagantavya eva syät | satyaà dvärakäyäà täsäà viväho na niñpramäëika eva | yad uktaà padma-puräëéya-dvätriàçad-adhyäya-kärttika-mähätmye kaiçore gopa-kanyäs tä yauvane räja-kanyakäù iti | skända-prabhäsa-khaëòe ca gopy-ädi-mähätmye—ñoòaçaiva sahasräëi gopyas täù samägatäù iti | ataù pürëatamasya våndävana-näthasyaiva dvärakä-nätho yathä pürëa-rüpä rukmiëyäyäs täsäà vivähaù samucita eva | na tu pürëatama-dhämni vraja-bhümau varëayituà çakyaù | samarthäyäù eva rateù samïjasastväpatteç caöula-paçupé-bhäva-mugdhety ädi prärthanä-prätikülyäc ca | viçeñaç ca ujjvalasya navéna-öékäyäà drañöavya iti dik |

tasmäd grantha-kåtäm anusäriëäà teñäm api ayam eväçayo lakñyate | sarva-dåg-aiçvaryaù çrutayo’pi nitye dhämni gopa-patné-parivåtaà räsa-viläsinaà çré-kåñëaà dåñövaiva täsäm anugatä bhütvaiväpur iti tair eva nirdhäritatvät |

nanu, småtam etat sarvam | kintu kaàsa-vadhät präcénänäà lélänäà kä gatiù kalpanéyä ? tad ucyatäm | ucyate, tad-artham api pramäëäntaräëi nänveñaëéyäni kintu bhavat-pramäëita na vidyate yasya ca ity ädi padye yasya çré-kåñëasya traikälikénäà sarväsäm eva lélä-mäträëäm aviçeñeëa apräkåtatve svarüpa-çakti-prakäçitatve çré-bhagavat-tattva-tad-dhämnäà ca parikaräëäà ca prakäçänantyät janma-karma-lakñaëäyäs tasyäs tathänantye ananta-brahmäëòa-gatatvena sarvadä viräjamänatve manasäpy agocare svarüpänanda-viläsa-mätratve sati nityatvaà pramäëaà darçayämi | tasmäd ayam artha ity ärabhya yasya tu sarvadä svarüpasthatvät manasäpy agocaratvät präkåtatväni janmädéni na vidyante tathäpi yas täné acchati präpnoti tasmai nama ity uttara-çlokasthenänvaya ity ädi |

nanu, präpnotéty ukte kadäcitkatvam apy upagamyate taträha anu kälaà nityam eva präpnoti kadäcid api na tyajati ity arthaù | svarüpa-çakti-prakäçitatvasya nityatvasya ca mitho hetu-hetumattä jïeyä |

nanu kathaà janma-karmaëor nityatvaà te hi kriye kriyätvaà ca prati nijärambha-parisamäptyäm eva siddhyatéti te vinä svarüpa-hänyäpatteù, naiña doñaù | bhagavati sadaiväkäränantyät prakäçänantyät janma-karma-lakñaëa-lélänantyät | ananta-prapaïcänanta-vaikuëöha-gata-tat-tal-lélä-karmaëor atha sä yävat samäpyante vä tävad evänyatra prärabdhä bhavantéty evaà çré-bhagavati vicchedäbhävät nitye eva te janma-karmaëé vartate tatra te kvacit kiïcid vailakñaëyenärabhyete kvacid aikya-rüpeëeti jïeyam |

(page 67 to 73)

[bha.sa. 49]

viçeñeëa bhedäd viçiñöaikyäc ca eka eväkäraù prakäça-bhedena påthak-kriyäspadaà bhavatéti citraà bataitad ekena vapuñety ädau pratipäditam | kriyä-bhedät tat-tat-kriyätmakeñu prakäça-bhedair apy abhimäna-bhedaç ca | tathä saty ekatraivätra lélä-krama-janita-rasodbodhaç ca jäyate |

nanu kathaà te eva janma-karmaëé vartete ity uktam | påthag-ärabdhatvät | anye eva te ucyate käla-bhedenoditänäm api samäna-rüpäëäà kriyäëäm ekatvam, yathä çaìkara-çärérake dvir go-çabdo’yam uccärito na tu dvau go-çabdau iti pratéti-nirëétaà çabdaikatvaà tathäpi dviù päkaù kåto’neneti | dvidhä-päkaù kåto’neneti pratétyä bhaviñyati ato janma-karmaëor api nityatä-yuktaiva | ata evägamädäv api bhüta-pürva-lélopäsanä-vidhänaà yuktam | tathä coktaà mädhva-bhäñye—paramätma-sambandhitvena nityatvät trivikramädäv apy upasaàhäryatvam iti | anumataà caitac chrutvä yad gataà yad bhavac ca bhaviñyac ca ity anayaiva | upasaàhäryatvam upäsanäyäm upädeyatvam ity arthaù | tat tasya janmana apräkåtatvät tasmäd vilakñaëatvaà präkåta-janmänukaraëatvenävirbhäva-mätratvam, kvacit tad-anukaraëena vä | ajäyamäno bahudhaiva jäyate iti çruteù | tathä devakyäà deva-rüpiëyäà viSNuù sarva-guhäçayaù [bhä.pu. 10.3.8], satyaà vidhätuà nija-bhåtya [bhä.pu. 7.8.17] ity ädi ca | tathä karmaëo vailakñaëyaà svarüpänanda-viläsa-mätratvam | tad yathä lokavat tu lélä-kaivalyam [Vs 2.1.33] ity ädi |

nanu, etat sarvaà bhavat-pramäëitam eva bhavat-pramäëaà kintu lalita-mädhavokta-paurëamäsé-gärgyoù saàvädodita-bhävikatvasya ko vä pratékäraù | tato’py adhikaà sarvopamardaka-vidagdha-mädhave paurëamäsé-nändémukhyäù saàväde abhimanyunä vivähasya mithyätvam eva niçcitya etat-pakñasya mülotkhäta eva kåto’sti | tathäpy upäyaç cintanéyaù | no ced varëita-caryeti sä lélä mäyikatve paryavasyati eva grantha-kådbhis tathätve svasyäbhimatasya niçcitatvät | atra brümaù—çrémad-grantha-kådbhis tatra—ëüëaà goaëädi go ehi candäalé pyahudéëaà ubbäho mäyäe niccähido ity evoktam |

nanu, bhramädi-çabdena mithyärpitaà vä na ca mäyä-çabdasya bahiraìgäyäù çakter eva väcakatveti väcyaà çré-bhagavat-sandarbhe [49] na vidyate yasya ca [bhä.pu. 8.3.8] iti padya-vyäkhyänaà mäyäyäù svarüpa-çaktitve pramäëitatvät | tad yathä—

svarüpa-bhütayä nitya-çaktyä mäyäkhyayä yutaù |

ato mäyämayaà viñëuà pravadanti sanätanam || iti çruteù²⁹ |

ätma-mäyä tad-icchä syät iti saàhitätaù |

triguëätmikätha jïänaà ca viñëu-çaktis tathaiva ca |

mäyä-çabdena bhaëyate çabda-tattvärtha-vedibhiù || iti çabda-mahodadhiù³⁰ |

mäyä väyunaà jïänam iti nirghaëöor ity ädi | tataç ca durghaöa-ghaöanä-paöéyasyä yoga-mäyayä udväha-nirvähas tayä

devakyäà devaké-rüpiëyäà viñëuù sarva-guhäçayaù |

äviräséd yathä präcyäà diçy uDuräja-puñkalaù || itivad bodhavyaù |

prastute ca jagan-nistäräya çré-kåñëasya yaço vistäräya ca lélä-granthas tädåçair mahä-käruëikair varëitaù | sä cet aparämarçän mäyätve kalpyate tarhi teñu vipralipsutäà léläyäm asatyatäà ca samäropya aihikämuñmikaà kalyäëaà svasya sädhanéyam eva vädibhiù | tataù svarüpa-çakti-prakäçitatvät sarväs tä lélä nityä eveti sarvaà sustham |

kià ca, vidagdha-mädhava-stha-paurëamäsé-nändémukhyoù saàväde—nändi: bhaavadi, jasodä dhattée muhuräe appaëo ëattiëé rähiä goula-majjhe äëia jaòilä-puttassa ahimaëëuëo hatthe ubbähidä tti, ëäëüëaà tu maëirccisi saàbuttä | jaà esä goula majje äëédä³¹ [vi.mä. 1.27] ity äder eva päöhaù |

nanv asya ito’py adhikas tathaiva grantha-kåtäà çré-hasta-likhita-pustakeñu dåñöatvät | adyäpi täni pustakäni çréman-madana-gopäla-govinda-deva-rädhä-dämodaräëäà pustakägäreñu anyaträpi viräjante | tasmät—ubbähidä tti | itaù parantu maëirccitäbi adésan paurëatasyaiva hetoù nändé kadhaà bia paurëa vihasya tad-vacanärthaà yoga-mäyayä mithyaiva pratyäyitaà tad-vidhänäm udvähädikaà nitya-preyasya eva khalu täù kåñëasya nändé saharñam ity etat-paryantaà kenacit sväbhimata-pratipädayiñayän prakñipya mithyaiva pratyäyitam iti | tena prakñipta-päöhena na çaìkä paìkilä vidhätavyä svadhéù sudhébhir ity eva dheyam |

paraà ca yady ayam eva päöhaù präcéna-pustaka-stho’bhaviñyat tadä lalita-mädhavéya caàdäalé pyadudéëa ubbäho mäyäe ëiccähido ity eva sarvatra sva-grantheñu taiù pramäëitam | amum api vidagdha-mädhava-prasaìgam atyanta-suspañöaà mithyä-väcakatve te’vaçyaà prämäpayiñyat ity api parämåçyaà yad ähuù yadi svayaà çré-kåñëena sä lélä avatärävasara eva dinäni katicit kasmaicid äsväda-viçeñäya sarvajïatä sarva-çaktitäà sarveçvaratäm api anädåtya tad-upayuktäà lélä-çaktim evävatäritänäà nitya-preyasénäà täsäà para-däratva-bhrameëa yathä rasasya vidhiù prakära-viçeñaù sambhavati tathä nitya-lélä vismärya prakaöékåtänäm ity ädi, taträpi etad uktaà bhavati yadyapi nirvighne’pi sambhoge rasatä bhavaty eva tathäpi na vinä vipralambhena sambhogaù puñöim açnute [u.né. 15.3] iti bharata-nyäyenäpekñita-vipralambhaç ca tal-lélä-vaicitryam udvahan bhavati vaicitré ca jäyä-patnyor itaù paraà nästi | aj jäyä-patyor eva sator lélä-çaktyä janmäntara-vaçäd vismåta-tad-bhävayor mithyaivänyatra pratyäyita-jäyä-vivähayor yä pratikåti-kalpanädyävacite patià-manye loka-dharma-maryädäà samullaìghayan kena rägeëa rahasi paraspara-militayor nirantara-çaìkayä jäta-daurlabhyayoù kadäcij jäte patyus tu düra-praväse milana-yuktim asambhävayatos tato jäte’pi katham api sambhoge lélä-çaktyaiva vyaïjita-dämpatyayoù parama-sukha-camatkära iti ca | kåñëa-sandarbhe ca na ca dämpatye prakaöe bahu väryate ity ädi bharatädy-anusåta-niväraëädy-abhäväd rasa-niñpattir na syäd iti väcyam | tasya niväraëaà khalu bhayena tävat sarvätiçaya-sämarthyät kintu lajjayaiva | lajjä ca kula-kumäräëäà sva-stré-sambandhänumitäv api jäyate | kim uta parama-lajjädi-guëa-nidhänasya vraje nava-vayaù çélatäm evävyaïjatas tasyeti | kintu bahu-patnékatve mäträdibhir mithas täbhir api saìgasyänabhéñöatvät svata eva niväraëaà pracchanna-kämukatvaà ca syäd ity ädi |

atra vadämaù—ädau neñöä yad aìgini ity asyärtho grantha-kåd-abhimato, yathä çåìgära-rase päpädi-çravaëäçaìkayä paroòhä neñöä tad gokulämbuja-dåçäà kulaà vinä jïätavyä | kutaù ? rasika-maëòala-çekhareëa kaàsäriëä avatäritänäà prakaöékåtänäà kena hetunä atra rase yo vidhiù pravartanä tasya ä samyak stutyä hetunä prakaöäprakaöayor léläyäù sthititve aikarüpyaà pürvam uktam eva | ayam arthaù pürvaà ko’pi saàsäräd uttitérñur imaà çåìgära-rasaà näsvädayata samprati tu etat-sambandhät yäù çrutvä tat-paro bhaved iti vidhiç ca çukadevenäpi jéva-mätra-prativihitatva-nikåta-kåtyä bhoç caritärthäù prakåtaà çåëuta | yasya lélä krama-sädhyä prema-rasa-viçeñasyäsvädanäya nitya-siddhäni sarvajïatädény anädåtya vismya ca preyasyo’vatäritäù svayaà ca tathä sann evävatérëaù sa eva niryäsatvena muhur nirdiñöaù tathaiva tat-paripoña ity api nirdhäritaù |

kià ca, lélä-vaicitryaà ca jäyäpatyor iva sator lélä-janmäntara-vaçäd vismåta-tat-tad-bhävayor mithyaivänyatra pratyäyita-jäyä-vivähayor dharma-nirvähottaraà mahä-praväsänantara-samåddhimati sambhoge ca jäte sati lélä-çaktyaiva vä çré-kåñëa-sandarbhokta äkäçädi-väëyäsünyädinä devyä vyaïjita-dämpatyayoù punar vraje vivähe niñpaëëe parama-sukha-camatkära iti ca niranäyi | ta eva punaù lélä-çakti-prerito’pi mithyätvena pratéta ity eva mucyate |

tatraivaà prañöavyäù sthaù | tasya svasya vä nitya-dämpatyädénäà vismåtiù kià lélä-çakti-niñpädyä, jévavad ajïäna-kalpitä avidyä kärya-rüpä vä ? athavä svecchayaivarasa-niryäsäsvädanäyäìgékåtä ?

nädyaù pakñaù, lélä-çakteù svarüpa-çaktitvät svarüpa-çakti-prakäçitatvasya hetu-matteti sandarbhoktaà pürvam eva likhitatvät | tat-kåta-vismåter na kadäpy anityateti siddhäntitatvät | kià ca préti-sandarbhokta-bhagavato vibhutvädi-vismåti-hetur mätå-bhäva-premänanda-våtti-viçeñaù, ata eva gopé-janävidyä-kalä-preraka iti gopäla-täpané-çrutäv iti pürvam eva prakäçitaà ca mätå-bhävädi-tat-kåtaà satyaà syäd aträpi kåñëe täsäm upapati-bhävaù | täsu çré-kåñëasya parakéyäbhävaç ca satyo na bhavati mäyikam iti kathaà vaktuà çakyam iti tair aparämåçyam |

näpi dvitéyaù | éçvare avidyayäjïänakädikasya sambandhasya çaìkara-çärérakädäv apy anuktatvät | taträpi svayaà bhagavati taträpi vaiñëavaiù tathä vaktum anarhatvät |

näpi tåtéye’pi bhavad-abhimata-siddhiù, yato’nyäsu sarväsu eva lélä svarucyä rasasya säräàçasya svädanäya arthät svayam äsvädayituà viçeñato’rväcéna-bhaktän tasyäsvädanäyäù pätrékartum urékåtyäyäs tasyäù kadäpy arucyäsampåktäyäù çré-bhagavata icchä-çaktyaiva niñpäditäyäù pürvokta-yukter eva mäyätve sätvatair giräà gocarékartum ayogyatvät | na ca brahma-mohana-käléna-léläveçavad ayam api väcyaù | taträpi brahmaëädhikåta-bhaktatve aiçvarya-pradhänatvät | yathä-parikara-prasaìgaà çré-bhagavato’pi tad-anurüpasyaiçvaryäder evävaçyaka-bhävitvät prastute tu mädhuryäviñöayoù sarvathä tato niñkränter anarhatvät | uta eväyaà léläveçaù premädhéna eva | tathätve vinigamake’prakaöe kià premäbhäva eva yatas tatränäveçaù avatära-léläyäm eva syäd iti | ato’tra lélä-veça-çabdena bhavatä tad-ajïänam evocyate | tena vismåta-tat-tad-bhävateti tat-kåtädhyäsena svarüpäsphürtiù | yathä jévasya dehäveçäd ahaà sukhé duùkhé kåçaù sthülaç cäsmi iti viparyäsas tathä prakåte parasparänyadéyatva-bhävanäd guru-janäd guru-jana-kåta-väraëädinä kadäcit samaye’navädhäbhéñöatayä nänä-kleça-bhäktvaà, ata eva svapnavat yathävasaram ato dürébhaviñyaty eveti bhavad-abhipräyo buddhyete | paraà tu jévasya svato’jïäna-dhvaàsaù kuträpi na prathitaù çravaëa-manana-nididhyäsanädinä, atha ca mahä-väkyänäm upadeçena ca yadä tattvam asy ädinä, so’ham asméti svarüpa-sphürtyä ajïäna-dhvaàsaù syät tadaivätyantika-duùkha-häniù sukhäväptiç ca jäyate eñaiva mokñatvena bhaëyate | na kaçcid upadeñöä na ca çravaëa-mananädiç ca tat kenopäyena tato’jïäna-bandhän muktä iti cintayamäno’smi | na ca dvau vaktärau upadeça-granthaç ca mayä vikhyäpinä eveti väcyaà teñäm arväg-bhavatvät tatra pramäëäbhäväc ca tad-upayogitäyä abhävät | nahi mäyävädinäà mate’pi yadyapi sarveñäà vyavahära-märgäëäm eväsatyatvaà, tathäpi brähmaëädénäà yasya yatra yädåço vyavahära-samucito nirvyüòho’sti tam anyathä kåtvä yasya kasyacit stry-ädi yena kenacit gåhétaà gåhyate vä tasmät tädåçebhyo’py ayaà vilakñaëo navéna eva panthäù | na väyaà na vä nitya-léläyäà dämpatyam eva avatära-léläyäm api dantavakra-vadhänantaraà tad eveti väcyam | prakaöäprakaöayor api parakéyatvena pürva-pramäëitänäà sandarbhasya vyäkhyänänäm eva jäta-rüpakatvät gopénäà tat-paténäà cety atra | atra yä gopa-patnyaç cety atra ca nahi bhavad-abhimate udvähe kiïcid api pramäëam asti ced ärñaà tat syäd bhavatä kià notthäpitaà syät pratyuta dantavakra-vadhänantarägamana-prasaìge padma-puräëéya-padyeñu bhavat-pramäëiteñu parakéyatvasyaiva niçcayo niñpadyate tad yathä—

kälindyäù puline ramye puëya-våkña-samävåte |

gopa-närébhir aniçaà kréòayämäsa keçavaù ||

ramya-keli-sukhenaiva gopa-veña-dharo hariù |

baddha-prema-rasenätra mäsa-dvayam uväsa ha || [PadmaP 6.252.19-27] iti |

gopänäà närébhir ity eva väkyasyävaçyaà nirvacanéyatvät | tåtéya-skandhe çukadeva-vacane devahütir nåpa-vadhür itivat iti vyäcakñänena tena svenaiva kåñëa-vadhva iti sva-pramäëitaà pratyäkhyätam | punar gopa-närébhir aniçam ity atra teñäà patnébhir iti dåñöaà vidhäya aniça-kréòä-dämpatya-hetutvena gamyamänatayoktä | anayä tu na tv anyat pramäëam astéti jïäpitaà evaà ca dyuta-kréòä bhagavatä kåtä gopa-gaëaiù saha | paëävahäsa-rüpeëa jitä gopyo dhanäni ca | gopair änéya tatraiva kåñëäya viniveditä ity ädi värähéya-padyaà campü-sthaà, gopänäà bhäryätvenäsukhatväpattau ca pramäëatäyäà niñpaëëam |

nanu bhavad-abhimate dämpatye sädhakatäyäm iti yataù paëa-hetuko yo’vagato häsas tena rüpeëa jitänäà na tu vaireëa, glaha-jitänäm anyadéyänäà patnénäà viväha-jetåbhiù kuträpi kenäpy adåñöäçrutatvät | ced evam abhaviñyat tadä te gopädayaù sarve eva tadéyä karma-karä abhaviñyan prakåte na tatheti vicäryam |

na ca dämpatye prakaöe bahu väryate ity ädi bharatänusåta-niväraëäbhäväd rasa-niñpattiç ca na syät ity ädinä kintu bahu-patnékatve mäträdibhir mithas täbhir api satata-saìgasyänabhéñöatvät svata eva niväraëaà pracchanna-kämuktvaà ca syäd ity antena bharata-matänusäriëäà präcäà väcam avadhéritam udéritä caiñaiva niväraëä | tatra mäträdibhiù preyasébhiç ca kartrébhir ity ekädhikaraëaka-niväraëaà nyäya-präptam eka-väsanäkaà syän na veti ta eva prañöavyäù |

nanu, ayuktaà kathaà kathaà präyaù stutyaà mäträdibhir ity ädi-grahaëät piträpitåvyais tat-patnébhir mätå-svasrädibhiç ca kärçyädyäàçakayä vätsalyena sapatnébhis tu säpatnyeneti vivecanéyam | satyam evam api mätara-pitaräbhir vätsalya-rasa-nimagnair atra niväraëe yädåço rasasya paritoñaù sa tu bhakti-rasämåta-sindhu-vedibhé rasikair eva vivecanéyaù | atha ca çré-kåñëasya lajjälutayä nivåtti-paratvaà mäträdénäà tan-niväraëa-rasatvaà ca tad anyaiù kaiçcid api kuträpi çré-bhägavate bhakti-çästrädiñu ca nädyäpy upalabdham ity alam anuläpena |

nanu, sa vo hi svämé bhavati iti gopäla-täpanyäà, ärya-putro’dhunäs te iti daçama-skandhe, gopénäà patir eva vä iti båhad-gautaméye ceti pramäëäni santy eva | tat katham na santéty ucyate ? satyaà gopäla-täpanyäà uttarärdhe ekadhä vraja-striya ity ärabhyopakramopasaàhäräbhyäà pracchanna-kämatäyä eva niçcayät svämé bhavatéty asya upabhoktåtva-lakñaëa aiçvaryavattve eva saìgacchate | kåñëa eva yuñmäkaà rüpa-yauvanädénäm upabhoktåtve svämé, na tu voòhära ity eva muner äçayät | na ca dantavakra-vadhänantaraà kutracid varëita-viväha-param idam iti väcyam | muninä luö vihäya vartamäna-prayuktatvät | na vä nitya-dämpatyaà manasi vidhäya tathoktam ity api vaktavyam, dämpatye pramäëäbhävät | pürva-yukty-uktibhyaç ca tair eva paroòhaupapatyayor eva nitye’vatäre ca niçcitatvät |

ärya-putra ity aträpi vraja-räjasya äryatve säralyenaiväsmäké vipattir iti säralya-väcitve eva tathoktiù saìgatä bhavati | na ca bhävi dämpatya-sücakam etad iti vaktuà çakyam | sva-kåta iha visåñöäù paty-patyänya-lokä ity ädinä tat-prakaraëe sukhayaiva spañöékåtatvät bhävini pramänäntäbhävät ca |

gopénäà patir eva vä ity asyäpy arthaù | patitve upapatitve ca väcye pati-çabdasya prayuktatve eva saìghaöate | deveñüpadeveñu püjyeyur deväù püjyä itivat | anyathä gopé ity asya òäp-puà-yogäd äkhyäyäm iti päëini-smaraëät puàyogäd eva pratyayo jäto’sti | tathä sati viruddha-mat-kåd-doño durnivära eva syät | sa tu jugupsä-paryavasäyé | na ca jätau òäpa iti väcyaà jätir iti siddhe etat-sütrasya viçeñatve paryavasänät govinda-våndävana-nämni båhad-gautaméye çré-kåñëena çré-mukhenaiva atra yä gopa-patnyaç ca ity ädinä täsäà gopänäm patnétvena suniçcitatvät | tad-äjïä-helanän niraya-päta-bhéteç ca sarvathänyathä vaktum anarhatvät | viçeñataù siddhänta-kaumudé-bhäñä-våttiù saìkñipta-sära-mugdha-bodhädi-puàyogäd ity asyodäharaëatvena gopé-padasyaiva gåhétatväc ca evaà gautaméye gopäla-stava-räje gopa-närébhir ävåtam ity atra kvacid gopäìganä-vastra-häriëäm ity ädy anyatra ca patnétve evoktatväc ca tasmät parama-dhéreñu tädåçeñu ajïair eva svakéyäpakñapätéti doña äsajjate | bhakti-sandarbhe rägänugä-prakaraëe bhagavat-sandarbhe çré-kåñëa-sandarbhe gopäla-campü-madhye ca parakéyätvam eva prakaöäprakaöayor api muhur muhus tair eva suniçcitatvät | dantavakra-vadhänantara-prasaìge çré-daçama-öippaëyäm prakaöäprakaöayor aikyenaiva suprathitatväc ca | ata eva ujjvala-nélamaëi-öékäyäà laghutvam atra yat proktam ity atra yat svecchä-parecchä-likhanayoù pürväpara-sambandhatväsambandhatveñv äçayaù prakaöékåtaù so’py upalakñaëatve sarveñv eva grantheñu boddhavyaù | ataù pürväpara-sambandhäni vyäkhyänäni tadéya-svecchä-kåtäni anyäni tu parecchä-kåtänéty avadheyam | asmäbhis tübhayathä nirdoñatve eva präcéna-sammatatve ca gåhétavyänéty apy avadheyam iti | tatra kärikä pürvaà likhitaiva çré-gopäla-campüm anu ca granthänte kärikä, yathä—

präyaù sarvä harer léläù kramaçaù sücitä mayä |

yathä svaà labdha-rucibhir äsvädyantäà mahätmabhiù ||

ujjvala-vyäkhyänäni, yatha rägeëaivärpitätmäna ity atra anyatra--antaraìgeëa rägeëaivärpitätmäno, na tu bahiraìgeëa viväha-prakriyätmakena dharmeëa | tad evaà mithuné-bhäve täsäà ratim uktvä çré-kåñëasyäpy äha—dharmeëa vivähätmakenaiväsvékåtä tu svékåta ity artha³² iti |

rati-prakaraëe—

sädhäraëé nigaditä samaïjasäsau samarthä ca |

kubjädiñu mahiñéñu ca gokula-devéñëò ca kramataù || [u.né. 14.43] ity atra |

tathä hi—samarthä khalu saiva syät yä loka-dharmaà cätikramya parama-käñöhäm äpannä puñöim äpnoti | tad uktaà parakéyä-lakñaëe--rägeëaivärpitätmäno loka-yugmänapekñiëä [u.né. 3.17] iti | vakñyate ca--iyam eva ratiù prauòhä mahäbhäva-daçäà vrajet [u.né. 14.58] iti | atha yänyä ratiù samaïjasäkhyä sä khalu loka-dharmäpekñayä tathocyate ca | ata eva nätisamarthä | tata eva ca niväraëädinä³³ bhäväntimäà sémäà na prapadyata iti bhävaù |

samaïjasä-lakñaëe—

patné-bhäväbhimänätmä guëädi-çravaëädijä |

kvacid bhedita-sambhoga-tåñëä sändrä samaïjasä || [u.né. 14.48]

patné-bhäveti loka-dharmäpekñitä darçitä | patné-bhäväbhimäna evätmaivatmä yasyä iti tad-abhimänasya tiraskäre samarthäyä iva sthity-abhävaç ca vyakta ity ädi | guëädi-çravaëädijeti tat-prädurbhütety evärthaù | na tütpadyamäneti jané prädurbhäve iti dhätu-päöhät |

mahä-bhävatvaà—

anurägaù sva-saàvedya-daçäà präpya prakäçitaù |

yävad-äçraya-våttiç ced bhäva ity abhidhéyate || [u.né. 14.154]

etad-vyäkhyäyäm—ayaà bhävaù—rägaù khalu

duùkham apy adhikaà citte sukhatvenaiva rajyate |

yatas tu praëayotkarñät sa räga iti kértyate || [u.né. 14.126]

ity ukta-lakñaëaù | duùkhasya ca paräkäñöhä kula-vadhünäà svayam api parama-sumaryädädénäà svajanärya-pathäbhyäà bhraàça eva nägnyädi na ca maraëaà tataç ca tat-tat-käritayä pratéto’pi çré-kåñëa-sambandhaù sukhäya kalpate cet tarhy eva rägasya parameyattätataç ca täm äçrityaiva pravåtto’nurägo bhäväya kalpate | sä cärambhata eva vraja-devéñv eva dåçyate | paööa-mahiñéñu tu sambhävayitum api na çakyate | ärambhata eva iti vyaïjayituà nava-räga-hiìgula-bharair [u.né. 15.155] ity atra nava-çabdo däsyate | tad evam eva tä evoddiçyoddhavaù sa-camatkäram äha—yä dustyajam ärya-pathaà svajanaà ca hitvä iti | édåçoktyä ca yadyapi täsäà tyägo na sambhavati tathäpi kåta iti kuläìganätvaà parama-maryädätvaà ca darçitam |

tasmät samarthäkhyaiva ratir anuräga-daçäm ärüòhä saté mahä-bhäva-daçäm äpnoéty etäni | anena mahä-bhäva-svarüpeyam iti grantha-kåtä härdam eva sva-härdaà vidhäya vyäkhyänaà jïäpitam | çré-rädhikätra rasa älambana-rüpä sä ced édåçatvena niçcityopäsyä syät tarhy eva rasaù sälambaù | no ced älambana-vairüpyäd vairasyäd anyeñäà mülotkhäta eva |

kià ca gopäÿa-campü-madhye ca sarvatraiva parakéyätvasyaiva varëanaà viçeñataù ñaòviàçatitame püraëe räsam ärabhya triàçat-püraëa-paryantam açeñatayä tasyaiva çré-bhägavata-rétyä vistäratas tad evästéti | viçeñataù samåddhimat-praghaööake sapta-patré-lipeù çeñe tu atéva suvyaktatayä sarvopamardakaù samagra-granthasya nirgalitärthaù sväçaya-säraù siddha-lekhaù kåto’sti | yathä—parama-rasa-paripäkas tu krama-léläyäm eva kramate | çré-bhägavatädi-prakäçaka-präcéna-bhaktänäà vidagdha-mädhavädi-prakäçaka-tädåça-grantha-kåtäà cätraiväveça-darçanät | atraiva granthe asyä eva nirvähaëäd iti | tasmät ye rägänugéyänugämino bubhüñanti tair antaraìga-vyäkhyänugatair bhavitavyam | taiù sahaiväläpaù samucito no ced anyair alaà saàläpena | mädhava-mahotsava-näma-sva-kåta-granthe, däna-keli-kaumudy-anusäriëi upakramopasaàhära-parakéyätvenaiva sarvaà varëitam | dig-darçanaà, yathä—

käbhiçcit paöu jaöiläà vikåñyamäëäà

nardatéà dadhi-ghåta-kardameñu rädhä |

çvaçrüà sä mahasi niçämya namra-vakträ

smeratvaà jana-hasa-bimbam äçu dadhre || [mä.ma. 4.83]

ity ädyä bahava eva | tasmät sarvathä teñäm äçaya eña eva jïätavyo nänyaù kadäcid apéty alaà vistareëeti dik | grantha-saìkhyä 700 || çrér astu ||

|| samäpto’yaà granthaù ||

1 KåñëaS reads: nanv adhunaivägatya muhur mäà säkñäd evänubhavatha, taträha—gehaà juñäà para-gåhiëénäm asvädhénänäm ity arthaù.

2 Our edition is para. 168.

3 HDS has only yathähaìkäro.

4 From prakaöa to bhüteñü is not found in HDS, seemingly a copyist error.

5 Text missing here: ahantäspadam ätmä cäprakaöa-léläbhimäny ahantäspadenätmanä (KåñëaS)

6 KåñëaS has prakaöam atra dåçyamäne'pi

7 äbhätaà

8 This section appears to be a continuation of the quote, but is not found in the Jéva Gosvämin commentary at UN 1.21.

9 From here Jéva’s commentary is taken up again, with slight variation: tasmiàs tu na laghutvam yuktam kintu mahattvam evety aha na kåñëa iti

10 The following text from Bhakti-sandarbha has been skipped—sahoñyatäm iha preñöha dinäni katicin mayä ramasva [bhä.pu. 10.48.8] ity ädi-lakñaëaà saubhägyam ayäcata iti | ataù—

kim anena kåtaà puëyam avadhütena bhikñuëä |

çriyä hénena loke’smin garhitenädhamena ca || [bhä.pu. 10.80.25]

iti çrédäma-vipram uddiçya purajana-vacanavad eva tathoktiù | nanu kämuké sä kim iti çläghyate | taträha durärädhyam iti | yo mano-grähyaà präkåtam eva viñayaà våëéte kämayata asäv eva kumanéñé | sä tu bhagavantakeva kämayata iti parama-sumanéñiëy eveti bhävaù |

11 The following text from Bhakti-sandarbha has been dropped: tädåça-léläyäù çré-vaikuëöhädiñu nitya-siddhatvena svatantra-lélä-vinodasya tasyäbhiruci-tattvenaivävagamyate | tathä tat-preyasé-janänäm api tat-svarüpa-çakti-vigrahatvena param-çuddha-rüpatvät tato nyänatäbhäväc ca tad-adhara-pänädikam api nänurüpaà pürva-yuktyä tad-abhirucitam eva ca |

12 The following segment is skipped: çré-çuka-vacanena ca--

na päraye’haà niravadya-saàyujäà sva-sädhu-kåtyaà vibudhäyuñäpi vaù [bhä.pu. 10.32.22]

ity atra niravadya-saàyujäm ity anena svayaà çré-bhagavatä ca | tädåçänäm anyeñäm api tad-bhävo dåçyate |

13 The following is missing here, perhaps scribal error: käma-devodbhävitaù präkåtaù kämo’sau

14 From param to lipsä, BhaktS reads parama-bhaktänäm api ca tac-chläghä.

15 BhaktiS -- tad-rüpeëaiva.

16 BhaktiS 320 concludes: tathä smaraëa-para-yugma-dvaye’smin sva-sva-yugme prathamasya mukhyatvaà dvitéyasya gauëatvaà darçitam | ubhayaträpy api-çabda-sähityenottaratra päöhäd ekärthatä-präpteù | ataù striya iti nityäù çré-gopikä eva tä jïeyäù | tathaiva çrutibhir iti çré-kåñëa-nitya-dhämni tä dåñöä iti båhad-vämana eva prasiddham | tad evaà sädhu vyäkhyätam kämäd dveñät ity ädau tad-aghaà hitvä ity atra teñu madhye dveña-bhayayor yad-agham ity ädi |

17 At u.né. 3.33.

18 The HDS edition repeats jära-buddhyäpéti.

19 From param to lipsä, BhaktS reads parama-bhaktänäm api ca tac-chläghä.

20 Jéva reads kanyäù wherever this verse appears.

21 aprakaöaà (from kå.sa. 171) is missing after this.

22 kréòä-çälitvena svékåtatvät tac-chakti-rüpäëäà täsäà saìgame vastuta

23 loka-mätra-prasiddhänäà

24 Original has paténäà after täsäm.

25 Original has kià bahunä after taténäm.

26 vraja-jévänäà

27 upacitatäcita-

28 tad-äsaktaù

29 iti caturveda-çikhädyä çrutiç ca

30 trikäëòa-çeñe

31 The current Vidagdha-mädhava edition reads as follows : bhaavadi, jasoä dhattée muhuräe appaëo ëattiëé rähiä goula-majjhe äëia jaòilä-puttassa ahimaëëuëo hatthe ubbähidä tti, tädisaà jebba asamaïjasaà äpaòidam | jaà kaëhädo aëëena puriseëa tädiséëaà kara-pphaàsaëaà tado kadhaà tumaà tumaà ëiccindä bia désasi ? [bhagavati | yaçodä-dhätryä mukharayä ätmano naptré rädhä gokula-madhye änéya jaöilä-putrasya abhimanyor haste udvähitästi | tädåçam eväsamaïjasaà äpatitaà yasmät kåñëäd anyena puruñeëa tädåçénäà kara-sparçanaà tadä kathaà tvaà niçintä iva dåçyase ?]

32 This is under u.né. 3.13 in the Nirnaya Sagar edition.

33 Not in u.né.

Página PRINCIPAL OBRAS y AUTORES CLÁSICOS Agradecimientos Cuadro General Disculpen las Molestias Conceptos Hinduistas (1428)SC Category:Hindu (mythology) (3256)SC | Category:Hindu mythology (3270)SC | Categoría:Mitología hindú (3288)SC (indice) | Categoría:Mitología hindú (videos) (3289)SC | Conceptos Hinduista (A - G) SK y SC (videos) (3294)SC Aa-Anc · Aga - Ahy · Ai - Akshay · Akshe - Amshum · Ana - Ancie · Ang - Asvayu · Ata - Az · Baa-Baz · Be-Bhak · Bhal-Bu · C · Daa-Daz · De · Dha-Dry · Du-Dy · E · F · Gaa-Gayu · Ge-Gy · Ha-He · Hi-Hy · I · J · K · Ka - Kam · Kan - Khatu · Ki - Ko · Kr - Ku · L · M · N · O · P · R · S · Saa-San · Sap-Shy · Si-Sy · Ta - Te · U · V · Ve-Vy · Y · Z Conceptos Hinduistas (2919)SK | (2592)SK Aa-Ag · Ah-Am · Ana-Anc · And-Anu · Ap-Ar · As-Ax · Ay-Az · Baa-Baq · Bar-Baz · Be-Bhak · Bhal-Bhy · Bo-Bu · Bra · Brh-Bry · Bu-Bz · Caa-Caq · Car-Cay · Ce-Cha · Che-Chi · Cho-Chu · Ci-Cn · Co-Cy · Daa-Dan · Dar-Day · De · Dha-Dny · Do-Dy · Ea-Eo · Ep-Ez · Faa-Fy · Gaa-Gaq · Gar-Gaz · Ge-Gn · Go · Gra-Gy · Haa-Haq · Har-Haz · He-Hindk · Hindu-Histo · Ho-Hy · Ia-Iq · Ir-Is · It-Iy · Jaa-Jaq · Jar-Jay · Je-Jn · Jo-Jy · Kaa-Kaq · Kar-Kaz · Ke-Kh · Ko · Kr · Ku - Kz · Laa-Laq · Lar-Lay · Le-Ln · Lo-Ly · Maa-Mag · Mah · Mai-Maj · Mak-Maq · Mar-Maz · Mb-Mn · Mo-Mz · Naa-Naq · Nar-Naz · Nb-Nn · No-Nz · Oa-Oz · Paa-Paq · Par-Paz · Pe-Ph · Po-Py · Raa-Raq · Rar-Raz · Re-Rn · Ro-Ry · Saa-Sam · San-Sar · Sas-Sg · Sha-Shy · Sia-Sil · Sim-Sn · So - Sq · Sr - St · Su-Sz · Taa-Taq · Tar-Tay · Te-Tn · To-Ty · Ua-Uq · Ur-Us · Vaa-Vaq · Var-Vaz · Ve · Vi-Vn · Vo-Vy · Waa-Wi · Wo-Wy · Yaa-Yav · Ye-Yiy · Yo-Yu · Zaa-Zy HINDUISMO (3270)SC | 1º Sri Garga-Samhita

Sri Garga-Samhita | Oraciones Selectas al Señor Supremo | Devotees Vaishnavas | Dandavat pranams - All glories to Srila Prabhupada | Dandavat pranams | Santos Católicos | El Mundo del ANTIGUO EGIPTO II | El Antiguo Egipto I |Archivo Cervantes | Neale Donald Walsch | Sivananda Yoga | SWAMIS | Hari Katha | Hinduismo | Biografías