Ujjvala-nilamani 04 - Radha - Three commentaries - Rupa Gosvamin

Fotos
Devoción
harekrsna

Jagadananda Das

Ujjvala-nilamani 04 - Radha - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin

Category Ujjvala Nilamani - With commentaries

Ujjvala-nilamani 01 - Nayaka-bheda-prakaranam - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 02 - Nayaka-sahaya - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 03 - Hari-priya - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 04 - Radha - (Three commentaries) - Autor: Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 05 - Nayika - (Three commentaries) - Autor: Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 06 - Yuthesvari - (Three commentaries) - Autor: Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 07 - Duti - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 08 - Sakhi - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 10 - Uddipana - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 11 - Anubhava - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 12 - Sattvika - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 13 - Vyabhicari - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 14 - Sthayi-bhava - Author: Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 15 - Sringara-bheda - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani-mula-matram - Rupa Gosvamin

(4)

atha çré-rädhä-prakaraëam

|| 4.1-2 ||

taträpi sarvathä çreñöhe rädhä-candrävaléty ubhe |

yüthayos tu yayoù santi koöi-saìkhyä mågédåçaù ||

abhüd äkulito räsaù pramadä-çata-koöibhiù |

puline yämune tasminn ity eñägamiké prathä ||

jévaù : taträpéty api tatraiva sthäpitam asti | kià tv atraivägäminyä sthäyi-bhäva-prakaraëa-rétyä sva-yüthasya çré-rädhetara-yüthasya cäpekñayä candrävaleù çreñöhatvaà mantavyam ||1 2||

viçvanäthaù : ägamiké pramadä-çata-koöibhir äkulite iti krama-dépikädau tathä prasiddhiù ||1 2||

viñëudäsaù : spañöam ||1-2||

—o)0(o—

|| 4.3 ||

tayor apy ubhayor madhye rädhikä sarvathädhikä |

mahä-bhäva-svarüpeyaà guëair ativaréyasé ||

jévaù : atra täsu çré-våndävaneçvaré mahäbhäva-svarüpeyam iti | tathä hi brahma-saàhitäyäà [5.48] – änanda cinmaya rasa pratibhävitäbhiù ity anena täsäà sarväsäm api bhakti-rasa-pratibhävitätvaà gamyate | bhaktir hi pürva-granthe çuddha-sattva-viçeñätmety atra paramänandatayä darçitä | tasyäç ca rasatväpattiù sthäpitä | tataç ca tenänanda-cinmayätmakena rasena bhakti-viçeña-mayena pratibhävitäbhiù pratikñaëaà nityam eva bhävitäbhiù sampädita-sattäbhiù kaläbhiù | çaktibhir ity arthaù | ata eva yasyästi bhaktir bhagavaty akiàcanä sarvair guëais tatra samäsate suräù [bhä.pu. 5.18.12] ity anena sarvottama-sarva-guëa-lakñaëäbhir iti ca labhyate | tad evaà täsäà bhakti-viçeñe rasa-maya-bhakti-rüpatve sati täsu sarväsu varéyasyäà çré-rädhäyäà labhyata eva mahä-bhäva-svarüpatä guëair ativaréyastä ca | evam evoktaà båhad-gautaméye tan-mantrasya åñy-ädi-kathane –

devé kåñëamayé proktä rädhikä para-devatä |

sarva-lakñmé-mayé sarva-käntiù sammohiné parä || iti ca ||3||

viçvanäthaù : mahä-bhäveti | prema-bhaktir hi pürva-granthe çuddha-sattva-viçeñätmä [bha.ra.si. 1.3.1] ity atra paramänanda-rüpatayä darçitä | tasyäç ca rasatväpattiù sthäpitä | asmiàç ca granthe änanda-cin-maya [bra.saà. 5.48] iti brahma-saàhitä-vacanena gopya eva änanda-cin-mayatvena sthäpitäù | prema-bhakteç ca sneha-praëayädy-uttaraù parama-sära-bhägo mahäbhävaù | sa ca svajanärya-patha-tyägaà vinä na bhavatéti mahä-bhäva-lakñaëe çrémaj-jéva-gosvämi-caraëänäà vyäkhyänät rukmiëy-ädénäà hlädiné-çaktitve’pi na mahä-bhäva-rüpatvaà vraja-devénäà çré-rädhäyä eväàça-bhütänäà mahä-bhäväàça-rüpatve’pi mahä-bhäva-sära-bhüta-mädana-bhägäbhävän na mahä-bhäva-svarüpatvam | yathä nada-nadé-taòägädénäà jaläçayatve’pi na jaladhitvam | kintu samudrasyaiva yathä jaladhitvam | tathä hi çré-rädhäyä eva mahä-bhävatvam | teñäà vyäkhyänaà yathä – duùkhasya parama-käñöhä kula-vadhünäà svayam api parama-sumaryädänäà svajanärya-pathäbhyäà bhraàça eva nägny-ädir na ca maraëam | tataç ca tat-tat-käritayä pratéto’pi çré-kåñëa-sambandhaù sukhäya kalpate cet tarhy eva rägasya parameyattä | tataç ca täm äçrityaiva pravåtto’nurägo bhäväya kalpate | sa cärambhata eva vraja-devéñv eva dåçyate | paööa-mahiñéñu tu sambhävayitum api na çakyate | tad evam eva tä evoddiçya uddhavaù sa-camatkäram äha yä dustyajam ärya-pathaà ca hitvä [bhä.pu. 10.47.60] iti ||3||

viñëudäsaù : mahä-bhäva-svarüpeyam iti | mahäbhäva eva svarüpaà ta-maya eva vigraho yasyäù sä | tasyäù hlädiné-çakti-säräàçatvät | mahäbhävasya lakñaëaà sthäyibhäva-prastäve kathitam asti | yathä –

anurägaù svasaàvedya-daçäà präpya prakäçitaù |

yävad-äçraya-våttiç ced bhäva ity abhidhéyate || [u.né.15.154]

mukunda-mahiñé-våndair apy asäv atidurlabhaù |

vraja-devy eka-saàvedyo mahäbhäväkhyayocyate || [u.né.15.156] ||3||

--o)0(o--

|| 4.4 ||

gopälottara-täpanyäà yad gändharveti viçrutä |

rädhety åk-pariçiñöe ca mädhavena sahoditä |

atas tadéya-mähätmyaà pädme devarñiëoditam ||

jévaù : tasyäs tädåçatvaà padma-puräëam api çruti-saàmatyä draòhayati | atra çreñöha-liìgena gändharväkhyatvam api saàgamayati gopäleti särdhena | yady asmäd gopälottara-täpinyäà gändharveti viçrutä | täbhyaù sarväbhyo’pi viçiñöatayä çrutä | sarväsv api täsu saiva åk-pariçiñöe mädhavena sahoditä | rädhayä mädhavo devo mädhavenaiva rädhikä | vibhräjante janeñv ä ity anena sarva-vilakñaëatayoktä | atas tadéya-mähätmyaà pädme devarñiëoditam | sarvottamatayä kathitam ity arthaù | tasyäù sarvata ädhikye ca sati täm adhikåtya tatretihäsäntaraà tu tad-vibhüti-rüpayä tatraikyäd äpty-apekñayä tatraiva yathä kasyacid åñeù çré-näräyaëa-rñitva-präptir uktä tadvat ||4||

viçvanäthaù : tatra çré-rädhäyäà çruit-småti-prämäëyam äha gopäleti | täsäà madhye çreñöhä gändharvä hy uväca [go.tä.u. 2.6] täà hi mukhyäà vidhäya pürvam anukåtvä tüñëém äsur [go.tä.u. 2.13] iti | åk-pariçiñöe ca -- rädhayä mädhavo devo mädhavenaiva rädhikä | vibhräjante janeñv ä iti | saiva nänyä käpéty arthaù | tad api räjäyaà gacchatéti nyäyena tad yütha-mätrasyäpy atyanta-vallabhätva-prasaktau tad-väraëärtham äha – ekä advitéyeti ||4||

anena sarva-vilakñaëatayoktä | atas tadéya-mähätmyaà pädme devarñiëoditam | sarvottamatayä kathitam ity arthaù | tasyäù sarvata ädhikye ca sati täm adhikåtya tatretihäsäntaraà tu tad-vibhüti-rüpayä tatraikyäd äpty-apekñayä tatraiva yathä kasyacid åñeù çré-näräyaëa-rñitva-präptir uktä tadvat ||4||

viñëudäsaù : na kim api ||4||

--o)0(o--

|| 4.5 ||

tathä hi—

yathä rädhä priyä viñëos tasyäù kuëòaà priyaà tathä |

sarva-gopéñu saivaikä viñëor atyanta-vallabhä ||

jévaù : na kim api.

viçvanäthaù : tena mahä-bhäva-våtti-viçeña-mädana-paryanto bhäva-samudäya evätyanta-vallabho yathä rädhety atra viñëor iti viñëu-padena kåñëasyoktir vyäpakatva-rüpam arthaà vyanakti | viñÿ vyäptau iti dhätoù | tatra vyäpteù karma-bhütä hi priyä-pada-säànidhyäd asmin çåìgäre rase rädhaiva | tataç ca viñëor vyäpakasya rädhäyä ätma-buddhi-dehendriyädikam äçliñya sthitasya sataù kåñëasya yathä rädhä priyä viñëor jala-sthala-sopäna-nikuïjodyäna-kusuma-phala-vihaìgama-küjitädiñu snänävagähanäsana-çayana-vihära-darçanävaghräëäsvädana-çravaëädibhir vyäpya sthitasya priyam | nanu tasyänyä api gopyaù priyäù çrüyante | satyam | kintu sarva-gopéñu viñëoù prakaöitänanta-prakäçatvena tä api sarvä äçliñya sthitasyäpi tasyänta-vallabhätvaà lakñayatéty äyätam | yato rädhikä-yütha eväyaà modano na tu sarvataù [u.né.15.176] iti | tad-yüthasya sarva-yüthebhya utkarñam uktvä –

sarva-bhävodgamolläsé mädano’yaà parät paraù |

räjate hlädiné-säro rädhäyäm eva yaù sadä || [u.né.15.219]

ity anena taträpi çré-rädhäyäm eva sarvotkarña-parävadhitvaà sthäpitam | kuëòasyäpi tädåçatvam uktam | premäsmin bata rädhikeva labhate yasyäà sakåt snänataù [go.lé. 7.102] ity ädibhir iti ||5||

viñëudäsaù : na kim api ||5||

--o)0(o--

|| 4.6 ||

hlädiné yä mahä-çaktiù sarva-çakti-varéyasé |

tat-sära-bhäva-rüpeyam iti tantre pratiñöhitä ||

jévaù : hlädinéti | yeyaà khalu viñëu-puräëe –

hlädiné sandhiné saàvit tvayy ekä sarva-saàsthitau |

hläda-täpa-karé miçrä tvayi no guëa-varjite || [vi.pu. 1.12.68] iti |

sarvajïa-sükte ca –

hlädinyä saàvid-äçliñöaù sac-cid-änanda éçvaraù |

svävidyä-saàvåto jévaù saìkleça-nikaräkaraù || [bhävärtha-dépikä 1.7.6] iti |

prasiddhä saiva sarva-çakti-varéyasé | tasyäù säro yä mädanäkhyä mahä-bhäva-paräkäñöhä tad-rüpä tat-tädätmyam äptä seyaà rädheti kathitä | tantre båhad-gautaméyädau pratiñöhitä vyäkhyätä tat-sära-bhära-rüpeyam ity eva hy atra päöhaù ||6||

viçvanäthaù : na kim api.

viñëudäsaù : tantre siddhänte pratiñöhitä | tantraà pradhäne siddhänte süträväpe paricchede iti nänärthät | pürve rasämåte ca preyaséñu harer äsu pravarä värñabhänavé [bha.ra.si. 3.5.7] iti ||6||

--o)0(o--

|| 4.7 ||

suñöhu-känta-svarüpeyaà sarvadä värñabhänavé |

dhåta-ñoòaça-çåìgärä dvädaçäbharaëänvitä ||

viñëudäsaù : suñöhu-känteti suñöhu atiçayaà käntaà manojïaà svarüpaà vigraho yasyäù | dhåtäù ñoòaça-çåìgärä veça-racanä yayä | dvädaçänäm äbharaëänäà samähäraù dvädaçäbharaëé dvigur eka-vacanam [pä. 2.4.1] iti samähäre eka-vacanaà, dvigoù [pa. 4.1.21] iti ìép täà çritä äçriteti tat-puruñaù ||7||

--o)0(o--

|| 4.8 ||

tatra suñöhu-känta-svarüpä, yathä çré-kåñëa-väkyam—--

kacäs tava sukuïcitä mukham adhéra-dérghekñaëaà

kaöhora-kuca-bhäg-uraù kraçima-çäli madhya-sthalam |

nate çirasi dorlate karaja-ratna-ramyau karau

vidhünayati rädhike tri-jagad eña rupotsavaù ||

jévaù : kacä iti çré-kåñëa-väkyam | çiraséti | arthät dor-latayor eva çirasi ürdhva-bhäge | skandhe ity arthaù | bhuja-çirastvena tasyämara-koñäbhidhänät | tac ca svarüpa-kathanaà nänya-sädhäraëatvena kintu vidhünayati | trijagad api saundarya-garväd dürékarotéty arthaù | caurädiko’yam | päöhäntaraà tu kacäs tava sukuïcitä mukham adhéra-dérghäkñi-bhäguraù påthu ghana-stanaà sphurita-madhyam uccaiù kåçam | bhujä niöilam änataà kara-yugaà nakha-çrédharaà vidhünayati ity ädi jïeyam ||8||

viçvanäthaù : kacä iti çré-kåñëa-väkyam | dor-late çirasi ürdhva-bhäge nate skandhau namräv ity arthaù | kara-jä nakhä eva ratnäni tair eva ramyau eña sväbhävika eva tad-anante bhüñaëa-paridhäpaneneti bhävaù ||8||

viñëudäsaù : kacäs taveti çré-rädhäà prati våndäyä vacanam | kraçima-çäli kraçimä kåçatä tena çäli çläghä-yogyaà, çäla çäòa çläghane ity asmät | dor-late dve kimbhüte ? çirasi skandhe viñaye nate | skandho bhuja-çiro’àso’stré ity amara-koñaù | karajä nakhä eva ratnäni tebhyo’pi ramyau rucirau | karau päëé | trijagat karma-bhütaà maïcäù kroçanti iti nyäyät trijagat-sthaà yävad ramyatva-saundaryädimad-vastu-jätaà tasya tat tad eväbhimäna-tyäjana-pürvakaà vidhünayati prakampayati nyakkarotéty arthaù | alaìkära-kaustubhe (10.9)—

vakño-ruhau käïcana-padma-korakau

muñöi-prameyaà tava subhru madhyamam |

çroëiç ca te hema-çilä-viläsiné

çaçé mukhaà paìkajam aìghri-yugmakam ||8||

--o)0(o--

|| 4.9 ||

atha dhåta-ñoòaça-çåìgärä—

snätä näsägra-jägran-maëi-rasita-paöä sütriëé baddha-veëé

sottaàsä carcitäìgé kusumita-cikura sragviëé padma-hastä |

tämbüläsyoru-bindu-stavakita-cibukä kajjaläkñé suciträ

rädhälaktojjvaläìghriù sphuriti tilakiné ñoòaçä-kalpinéyam ||

çré-jévaù : sütriëé névé-bandha-yuktä ||9||

viçvanäthaù : snäteti—padya-dvayaà säyaà vrajäyägacchantaà çré-kåñëaà prati udyäna-gatäà rädhäà darçayataù subalasya väkyam | jägrad dedépyamäno maëi-muktädiù | sütraà névé-baddha-òoré pratisaro vä | uttaàsaù karëävataàsaù | uru-binduù karstüré-rasanavakaù | citraà makaré-patra-bhaìgädi ||9||

viñëudäsaù: snäteti—paurëamäsé-väkyam |näsägre näsikä-çikhare jägrat dedépyamäno maëir muktädir yasyäù | asita-paöeti aruëa-paöeti päöha-dvayam | asitau kåñëau aruëau raktau vä paöau vasane yasyäù | sütriëi sütraà névé-bandhana-òoré tad-yuktä sottaàseti uttaàsaù karëapüraù çekharaç ca täbhyäà yutkä | puàsy uttaàsävataàsau dvau karëapüre ca çekhare iti nänärthe | carcitäìgé karpüra-kastüré-candanädinä carcitam aìgaà yasyäù | kusumitäç cikuräù keçä yasyäù | tad asya saàjätaà täradädibhya itac ity atra tupacärät (pä. 5.2.36) | sragviëé mälya-yuktä srajo matvarthéyo viniù pratyayaù | padmaà lélä-kamalaà haste yasyäù | uru-bindunä mågamada-racita-sthülavarta-lokäralavena stavakitaà yuktaà cibukaà yasyäù | su çobhanaà citraà mågamada-racita-patra-bhaìgädi yasyäù | alaktena yävakena ujjvalä aìghré caraëau yasyäù ||9||

--o)0(o--

|| 4.10 ||

atha dvädaçäbharaëäçritä—

divyaç cüòä-maëéndraù puraöa-viracitäù kuëòala-dvandva-käïci-

niñkäç cakré-çaläkä-yuga-valaya-ghaöäù kaëöha-bhüñormikäç ca |

häräs täränukära bhuja-kaöaka-tuläkoöayo ratna-kÿptäs

tuìgä pädäìguréya-cchavir iti ravibhir bhüñaëair bhäti rädhä ||

çré-jévaù: niñkaù padakäkhyaà hådaya-bhüñaëaà cakré çaläkä sükñma-cakräkära-sambaddha-karëärdhäcchidra-praviñöa-çaläkä-rüpäbharaëa-viçeñaù | ravibhir dvädaçabhis tantreëa tat-tulyaiù ||10||

viçvanäthaù: cüòämaëiù çérña-phüla iti khyätaù | niñkaù padakaù | cakré-yugaà çaläkä-yugaà ca karëordhva-bhägälaìkärau | ürmikä aìguléyakäni | täränukärä nakñatra-sadåçäù | bhuja-kaöakävaìgade | tuläkoöé nüpurau | pädäìguléyänäà chavis tuìgä | vipulä ravibhir dvädaçabhis tantreëa tat-tulyaiù ||10||

viñëudäsaù : divyaç cüòämaëéndra ity api paurëamäsyä eva väkyam | ity evaà ravibhir dvädaçabhir bhüñaëair äbharaëai rädhä bhäti viräjate | täny eväha—divya ity ädinä | kaëòala-dvayaà ca käïcé rasanä ca niñkäù padakäni ceti dvandvaù | tathä cakré-çaläkayoù karëopari-bhägälaìkära-viçeñayor yugaà ca valaya-ghaöä valaya-samühaç ca | bhüñäç cormikä aìguléyakäni ceti dvandvaù | kimbhütäù ? puraöa-viracitäù svarëa-nimritäù häräs täränukäras täräëäm anukäraù anukaraëaà sädåçyaà yeñu te häräs tärä-sadåçä ity arthaù | bhuja-kaöakau aìgade ca tuläkoöé nüpurau ca te | kimbhütäù ? ratna-kÿptä yathäyogya-nänä-maëi-nirmitäù | pädäìgulé nämäbharaëa-viçeñäù pädäìguléyäni teñäà chaviù käntiù | kimbhütä ? tuìgä viçälety arthaù | pürva-rasämåte (3.5.8) ca saìkñepatas tasyäù svarüpaà, yathä—

mada-cakita-cakoré-cärutä-cora-dåñöir

vadana-damita-räkärohiëé-känta-kértiù |

avikala-kala-dhautoddhüti-dhaureyaka-çrér

madhurima-madhu-pätré räjate paçya rädhä ||10||

--o)0(o--

|| 4.11-15 ||

atha våndävaneçvaryäù kértyante pravarä guëäù |

madhureyaà nava-vayäç caläpäìgojjvala-smitä ||11||

cäru-saubhägya-rekhäòhyä gandhonmädita-mädhavä |

saìgéta-prasaräbhijïä ramya-väì narma-paëòitä ||12||

vinétä karuëä-pürëä vidagdhä päöavänvitä |

lajjä-çélä sumaryädä dhairya-gämbhérya-çäliné ||13||

suviläsä mahäbhäva-paramotkarña-tarñiëé |

gokula-prema-vasatir jagac-chreëé-lasad-yaçäù ||14||

gurv-arpita-guru-snehä sakhé-praëayitä-vaçä |

kåñëa-priyävalé-mukhyä santatäçrava-keçavä |

bahunä kià guëäs tasyäù saìkhyätétä harer iva ||15||

çré-jévaù : våndävaneçvaryä rädhä våndävane vane iti puräëa-prasiddhäyäù | madhureyam ity ädau santatäçrava-keçaveti | vacane sthita äçravaù ity amaraù ||11|| ukter narma-paryantä | ity aìgoktéti | aträìgasya guëä gandha-paryantam änasästu mahäbhävety antäù para-sambandhagäs tu pare jïeyäù | tatra käàçcid aspañöa-guëän lakñayati ||12-15||

viçvanäthaù : päöavaà cäturyaà viläsäç cätra bhäva-hävädayo harñädi-vyaïjakäù smita-pulaka-vaisvaryädayaç ca sväbhiyogä jïeyäù | mahäbhävasya yaù paramotkarñaù präkaöyätiçayas tena tarñiëé çré-kåñëa-viñayätitåñëävaté gurubhir guru-janair arpito guruù pürëaù sneho yasyäà sä | santata äçravo vacane sthitaù keçavo yasyäù sä | vacane sthita äçravaù ity amaraù ||11|| ity aìgeti | aìga-sthä guëä gandha-paryantä ñaö | saìgétety ädaya uktisthäs trayaù | vinétety ädayo manaù-sthä daça | gokule premety ädayaù para-sambandhagäù ñaö evaà païcatriàçatiù ||12-15||

viñëudäsaù : atheti päöavaà cäturé tad-yuktä | mahäbhävaù paramotkarña-tarñiëé rater atubhütäñöamävasthä-rüpo vakñyamäëo yo mahäbhävas tasya yaù paramotkarñaù atiçaya-präkaöyaà tena tarñiëé sotkaëöhä parama-vyagreti yävat | jagac-chreëéñu brahmäëòävaliñu lasanti çobhamänäni yaçäàsi yasyäù | gurubhir arpito guru-sneho mahä-premä yasyäm | santataà nirantaram äçravaù adhéno mädhavo yasyäù | vacane sthita äçravaù ity amaraù ||11-15||

--o)0(o--

|| 4.16-19 ||

ity aìgokti-manaù-sthäs te para-sambandha-gäs tathä |

guëä våndävaneçvaryä iha proktäç caturvidhäù ||16||

mädhuryaà cärutä navyaà vayaù kaiçora-madhyamam |

saubhägya-rekhä pädädi-sthitäç candra-kalädayaù ||17||

sädhumärgäd acalanaà maryädety uditaà budhaiù |

lajjäbhijätya-çélädyair dhairyaà duùkha-sahiñëutä ||18||

vyaktatväl lakñitatväc ca nänyeñäà lakñaëaà kåtam ||19||

çré-jévaù : na vyäkhyätam |

viçvanäthaù : na vyäkhyätam |

viñëudäsaù : iti evaà-prakäreëa aìgokti-manaù-sthäù para-sambandhagäç ca te guëäù | tatra krameëaiva te vibhajyante—mädhuryädi-ñaòguëäù käyasthäù | säìgéta-prasaräbhijïatvädi traya uktisthäù | vinétatvädayo daça manaù-sthäù | gokula-prema-vasatitvädayaù ñaö para-sambandhagä iti | lakñitatvät pürva-rasämåta-sindhau kåta-lakñaëatvät | anyeñäà guëänäm ||16-19||

--o)0(o--

|| 4.20 ||

tatra madhurä, yathä vidagdha-mädhave (1.32)—

baläd akñëor lakñméù kavalayati navyaà kuvalayaà

mukholläsaù phullaà kamala-vanam ullaìghayati ca |

daçäà kañöäm añöä-padam api nayaty äìgika-rucir

vicitraà rädhäyäù kim api kila rüpaà vilasati ||

çré-jévaù : na vyäkhyätam |

viçvanäthaù : baläd iti | paurëamäsé-väkyam | añöäpadaà kanakam | tat-paräbhävitvena véra-rasasyätra sücitatvät | kañöam añöeti | ojo-vyaïjaka-varëänupräso nänupannaù ||20||

viñëudäsaù : tatra païcaviàçati-guëänäà madhye | baläd iti—rahasi sakhyä saha kréòantéà rädhäà vilokya svagataà paurëamäsyä vacanam | äìgika-ruciù aìgodbhava-käntiù kartré añöäpadaà suvarëaà kañöäà daçäà viñamäm avasthäà nayati präpayati | nayator dvikarmakatvät karma-dvayam |

vidagdha-mädhave—

asminn eka-saroja-sambhava-kåta-stotro’si våndävane

rädhä bhüri-hiraëyagarbha-racita-pratyaìga-känti-stavä |

hastodasta-mahidharas tvam asakån-netränta-bhaìgé-cchaöä-

kåñöoccair dharaëé-dhara mama sakhé tad véra mähaìkåthaù || [vi.mä. 6.26]

asau dåg-bhaìgébhiù kusuma-çaram ängi-kåta-çaraà

såjanti dantindra-kramaëa-kamaniyälasa-gatiù

adüre rambhorur iha vadana-bimbasya suñamä

samärambhäd ambhoruha-mädhurémäëaà damayati || [vi.mä. 2.49]

tasyäù känti-dyutini vadane maïjule cäkñi-yugme

taträsmäkaà yad-avadhi sakhe dåñöir eñä niviñöä |

satyaà brümas tad-avadhi bhaved indum indévaraà ca

smäraà smäraà mukha-kuöilatä-käriëéyaà håëéyä || [vi.mä. 2.31]

vadana-dépti-vidhüta-vidhudayä

kumuda-dhäma-dhurä-madhura-smitä |

nakha-jitoddur iyaà hariëekñaëä

tåëayati kñaëadä-mukha-mädhurim || [vi.mä. 3.26]

lalita-mädhave ca—

nirdhütämåta-mädhuré-parimalaù kalyäëi bimbädharo

vaktraà paìkaja-saurabhaà kuharita-çläghä-bhidas te giraù

aìgaà candana-çétalaà tanur iyaà saundarya-sarvasva-bhäk

tväm äsädya mamedam indriya-kulaà rädhe muhur modate || [la.mä. 9.9]

danuja-damana-vakñaù-puñkare cäru-tärä

jayati jagad-apürvä käpi rädhäbhidhänä |

yad iyam apaharanté tatra nakñatra-mäläm

api tirayati dhämnä sad-guëau puñpavantau || [la.mä. 2.23]

sutanu kiïcid udaïcaya locane

cala-cakora-camatkåti-cumbiné |

smita-sudhäà ca sudhäkara-mädhavé

vidhurato vidhaye’tra dhurandharäm || [la.mä. 10.8]

dhatte na sthiti-yogyatäà caraëayor aìke’pi paìkeruhaà

näpy aìguñöha-nakhasya ratna-mukuraù kakñäsu dakñäyate |

caëòi tvan-mukha-maëòalasya parito nirmaïchane’py aïjasä

naucityaà bhajane samujjvala-kalä sändräpi candrävalé || [la.mä. 10.11]

alaìkära-kaustubhe ca—

kñitau çoëe’mbhoje tad-upari navau hemaka-dalé-

tarü nécénägräv iha kanaka-siàhäsanam idam |

tataù çünyaà tasyopari sumilitaà koka-mithunaà

tataç candras tasmät tama iti vidheù kä nu ghaöanä || [a.kau. 8.70]

anyaiveyaà kanaka-latikä candramäç cäyam anyas

tasminn etan mada-madirayor yugmakaà cänyad eva |

ayaiveyaà tad-upari manojanmanaç cäpa-vallé

rädhä-näma sphurati manasaù keyam unmätha-véthé || [a.kau. 8.72]

pürëo yadi syäd aniçaà sudhäàçuù

sa cet kalaìkena bhaved vihénaù |

cakora-peyo’pi na ced ayaà syät

tvad-äsya-däsyäya tadaiva rädhe || [a.kau. 8.73]

nañöo nañöaù pratikuhu muhuù pürëatäm eti candro

räkäà räkäà prati na tu bhaved anyarüpaù kadäpi |

nänyo hetus tad iha lalite véksya vékñya tvad-äsyaà

nünaà dhätä tam aticaturo nirmiméte’numäsam || [a.kau. 8.33]

rädhe mukhaà tava vidhur nu saroruhaà nu

netre ca khaïjana-yugaà nu cakoraké nu |

mürtiç ca käïcana-lataiva nu candrikä nu

dhätä nu païca-viçikhé nu raso nu vä’dya || [a.kau. 8.36]

udaïcad-vakñoja-stavaka-namitä bähu-viöapa-

dvayé-dole ramyä smita-kusuma-saurabhya-subhagä |

iyaà sandhyäräga-cchavila-mådu-päëy-aìguli-dalä

navénä te rädhe vilasati tanü ratna-latikä || [a.kau. 8.39]

tava nayana-yuga-çré-sämya-leçaà na labdhvä

vyathita-hådaya-våtténéva nélotpaläni |

kamala-mukhi janebhyo lajjayä na prakäçaà

dadhati divasa-madhye mudritäny eva santi || [a.kau. 10.17] ||20||

--o)0(o--

|| 4.21 ||

atha nava-vayäù—

çroëiù syandanatäà kåçodari kuca-dvandvaà kramäc cakratäà

bhrüç cäpa-çriyam ékñaëa-dvayam idaà yäty äçugatvaà tava |

sainäpatyam ataù pradäya bhuvi te kämaù paçünäà patià

dhunvan jitvara-mäninaà tvayi nijaà sämräjya-bhäraà nyadhät ||

çré-jévaù : çroëir iti | düté-väkyam | cakratäà cakraväkatäà pakñe cakräkhyästratäm | äçugatvaà çéghragatvaà pakñe bäëatvam | paçünäà patià çré-gopälaà pakñe rudram ||21||

viçvanäthaù : çroëir iti | düté-väkyam | cakratäà cakraväkatäà cakra-nämästratvaà ca | äçugatvaà çéghragämitvaà bäëatvaà ca | sainäpatyaà senädhyakñatvam | paçünäà patià rudraà kåñëaà ca | atas tvayä adyäsra-kñepe vilambo na kärya iti bhävaù ||21||

viñëudäsaù : çroëir iti | çré-rädhäà prati våndoktiù | çroëir nitambaù | syandanatäà syandu sravaëe sravaëatäà, nitambasya sveda-çälitvät | pakñe rathatäm | cakratäà cakraväkatäà, pakñe’stra-viçeñatvam | cäpa-çriyaà dhanuñaù çobhäm | äçugatvaà cäïcalyaà, pakñe bäëatvam | jitvara-mäninaà jetry-abhimäninam | çüro véraç ca vikränto jetä jiñëuç ca jitvaraù ity amaraù | sämräjya-bhäraà samyak räjata iti samräö tasya bhävaù sämräjyaà tasya bhäraà dhuraà trijagad-vaçékaraëa-samartha-nija-pauruñätiçayam ity arthaù | tatra sarveñäm aìgänäà madhye kaiçora-vyaïjaka-vaiçiñöye vaktavye’pi yac catürëäm evoktis tad anyeñäm upalakñaëärtham iti jïeyam ||21||

--o)0(o--

|| 4.22 ||

atha capaläpäìgé—

taòid-aticalatäà te kià dåg-antäd apäöhéd

vidhu-mukhi taòito vä kià taväyaà dågantaù |

dhruvam iha gurutäbhüt tvad-dåg-antasya rädhe

varam atijavinäà me yena jigye mano'pi ||

çré-jévaù : taòid iti çré-kåñëa-väkyam | apäöhéd adhyaiñöa | paöhaty adhéte’dhyayana ity äkhyäta-candrikä ||22||

viçvanäthaù : taòid iti çré-kåñëa-väkyam | apäöhéd adhyaiñöa | gurutä adhyäpakatvaà çreñöhatvaà ca | yena dågantena jigye manasaù sakäçäd apy atijavitväd anudhävitäpi tad-ullaìghitaà vaçékåtam iti vastv-arthaù ||22||

viñëudäsaù : aticalatäm atyanta-cäïcalyam | dhruvaà niçcitam | atijavénäà mahä-vegavatäà väyv-ädénäà madhye varaà çreñöham iti manaso viçeñaëam | yena te dågantena kartryä jigye jitam | niçcayänta-sandeha-nämäyam alaìkäraù | tal-lakñaëaà, yathä—

yaù saàçayo’niçcayoktau sa sandehaù prakértitaù |

tridhä niçcaya-garbho’yaà niçcayänto’pi dåçyate |

anye’pi niçcayänuktau bhedänuktyä mato budhaiù || iti |

vidagdha-mädhave ca—

pramada-rasa-taraìga-smera-gaëòa-sthaläyäù

smara-dhanur anubandhi-bhrü-latä-läsya-bhäjaù |

mada-kala-cala-bhåìgé-bhränti-bhaìgéà dadhäno

hådayam idam adäìkñét pakñmaläkñyäù kaöäkñaù || [vi.mä. 2.51]¹

bhramad-bhrü-vallékaiù pratidiçam apäìgasya valanaiù

kuraìgébhyo bhaìgé-bharam upadiçantém iva dåçoù |

tatas täà bimbauñöhéà kalayati mayi krodha-vikaöo

mano-janmä pauñpaà dhanur anupamaà sajjam akarot || [vi.mä. 2.29]

lalita-mädhave ca—

labdhä kuraìgi nava-jaìgama-hema-vallé

ramyä sphuöaà vipinasémani rädhikätra |

asyäs tvayä sakhi guror yad iyaà gåhétä

mädhurya-vallita-vilocana-keli-dékñä || [la.mä. 9.17]

manasaù sakäçäd apy atijavitväd anudhävitäpi tad-ullaìghitaà vaçékåtam iti vastv-arthaù

alaìkära-kaustubhe ca—

näyaà pauñpaù na khalu dhanuñor näpi maurvyäç ca nighno

rädhe digdhaà kim amåta-rasenaiva kià vä viñeëa |

nirmukto’pi prakaöam asakåd vékñyate mucyamänaù

ñäñöhaù ko’yaà nayanam ayi te païca-bäëasya bäëaù || [a.kau. 10.19] ||22||

--o)0(o--

|| 4.23 ||

atha ujjvala-smitä—

tava vadana-vidhau vidhauta-madhyäà

smita-sudhayädhara-lekhikäm udékñya |

sakhi laghur aghabhic-cakora-varyaù

pramada-madoddhura-buddhir ujjihéte ||

çré-jévaù : laghu çéghre manojïe ca ujjihéte udayate ||23||

viçvanäthaù : tava vadaneti | viçäkhä-väkyam | smita-sudhayeti | smitam idaà preñöha-darçana-jäta-harñottham | tac ca avahitthayä saàgopitam api kiïcid eva niñkräntam | vidhauta-madhyäà kñälita-madhya-pradeçäm ity adhara-rekhä-madhya-pradeça eva tad-vyakteù | tac cätisükñmam api sakåd udbhütam api kåñëena dåñöam evety äha—udékñyeti | ujjihéte udgacchatéti tenaiva pradeçena saïcariñyatéty adhara-pänaà dhvanyante | yato’ghabhit päpa-çünyaù | ataù kñälanädibhiù pavitraà vartmaiva tasyäpekñyam | tvadéyayädhara-sudhayeti taväpi tatränukülyaà dåçyata iti narma dhvanitam | yato’ghabhid eva rahasyaà duùkhaà bhetsyatéti | kià vä, kñälane’pi tad-antaù-pävitryädarçanäd aghabhit tat-sthäna-stham aghaà bhetsyatéti svéya-caïcveti | tatra aghabhid aghäsura-hanteti sämarthyam | präyo véra-ratäù striyaù iti småteù | taträpi laghu-çéghra-gäméti tatra vilambäbhävaù | pramada-madäbhyäm änanda-mattatäbhyäm uddhurä buddhir yasyeti | adyäsmat-saànidhi-rähityam api näpekñiñyate | tad ito vayam eva prathamam apasarämeti narmäëy eva dhvanitäni ||23||

viñëudäsaù : tava vadana-vidhäv iti | kadäcid saìketa-sthäyäù çré-rädhäyäù sannidhià labhamäne çré-kåñëe täà prati våndoktiù | vadanam eva vidhuç candras tasmin vidhauta-madhyäà “vi-pürvo dhävu gati-çuddhyoù” ity asmät viçeñeëa dhautaà siktaà madhyaà madhya-bhägo yasyäs täàm adhara-lekhikäà smitaà manda-häsyaà tad eva sudhä amåtaà tayä | aghabhit çré-kåñëa eva cakora-varyaù | laghur iti çré-kåñëa-viçeñaëaà laghur manojïaù | “niùsäre ca manojïe ca påkkäyäà laghur astriyäm” iti rabhasaù | athavä laghus tvarä-yuktaù | klébe çéghrädy-asattve syät triñv eñäà satva-gämi yad iti dravya-väcinäà triliìgatva-vidhänät | pramada-madoddhura-buddhiù pramadaù sammadaç cittolläsa iti yävat tena yo mado garvo harño vä tenoddhurä nirargalä pragalbhä vä buddhir yasya | ujjihéte utpürva “ohäì gatau” juhoty ädiù | rüpakälaìkäro’yam | tal-lakñaëaà, yathä—

bhede saty apy abhedaç ced upamänopameyayoù |

sädåçyätiçayäd yaträropyate tat tu rüpakam || iti ||23||

--o)0(o--

|| 4.24 ||

atha cäru-saubhägya-rekhäòhyä—

aghahara bhaja tuñöià paçya yac candralekhä-

valaya-kusuma-vallé-kuëòaläkära-bhägbhiù |

abhidadhati nilénäm atra saubhägya-rekhä-

vitatibhir anuviddhäù suñöhu rädhäà padäìkäù ||

çré-jévaù : abhidadhati kathayanti | anuviddhä yuktä | candra-lekhävalayety upalakñaëam | yato varäha-saàhitä-jyotiù-çästräntara-käçé-khaëòa-mätsye gäruòädy-anusäreëa tä etäç ca rekhä likhyante | tatra väma-caraëasyäìguñöha-müle yavaù, tat-tale cakram, candra-rekhä-yutä kusuma-vallikä, madhyamä-tale madhya-caraëa-paryantordhva-rekhä, kaniñöhä-tale’ìkuçaù, iti sapta | atha dakñiëa-caraëasya—aìguñöha-müle çaìkhaù, pärñëau matsyaù, kaniñöhä-tale vediù, matsyopari rathaù, çaila-kuëòala-gadä-çaktayaç ca dakñiëa-caraëa eva sambhävyate | täç ca yathä-çobhaà sambhävanéyä ity añöau | atha väma-karasya aträlikhitam api prasiddhatväd anya-rekhä-trayaà jïeyam | tarjané-madhyamayoù sandhim ärabhya kaniñöhä-tale karabha-bhäge gatä paramäyü-rekhä, tat-tale karabham ärabhya tarjany-aìguñöha-madhya-deçaà gatänyä, aìguñöhädho maëibandhata utthitä vakra-gatyä madhya-rekhäà militvä tarjany-aìguñöhayor madhya-bhägaà gatänyä, athänyä yuktyä vibhajya darçyante—aìgulénäm agrato nandy-ävartäù païca, anämikä-tale kuïjcaraù, paramäyürekhä-tale väjé, madhya-rekhä-tale våñaù, kaniñöhä-tale’ìkuçaù, vyajana-çré-våkña-yüpa-bäëa-tomara-mälä yathä-çobhaà jïeyam, aìgulénäm agrataù çaìkhäù païca, tarjané-tale cämaraù, aträpi kaniñöhä-tale’ìkuçaù präsädaù dundubhiù vajra-çakaöa-yugaù kodaëòäsi-bhåìgäräs te yathä-çobhaà jïeyä iti saptadaça | tad evaà väma-caraëe sapta, dakñiëa-caraëe añöa, väma-kare’ñtädaça, dakñiëa-kare saptadaça militvä païcäçat ||24||

viçvanäthaù : aghahareti | madhumaìgaloktiù | padäìkä eva rädhäm atra nilénäm abhidadhati kathayanti | kédåçäù ? saubhägya-vyaïjikänäà rekhänäà vitatibhir anuviddhä yuktäù | kédåçébhiù ? candra-lekhädy-äkära-bhägbhir upalakñaëam etat | yato varäha-saàhitä-jyotiù-çästräntargata-käçé-khaëòa-mätsya-gäruòädy-anusäreëa tä etäç ca lekhä lakñyante | tatra väma-caraëasyäìguñöha-müle yavaù, tat-tale cakram, tat-tale chatraà, tat-tale valayam, tarjany-aìguñöha-sandhim ärabhya vakra-gatyä yävad-ardha-caraëam ürdhva-rekhä, madhyamä-tale kamalam, kamala-tale dhvamaù sa-patäkaù, kaniñöhä-tale’ìkuçaù | pärñëäv ardha-candraù | tad-upari vallé puñpaà ca | ity ekädaça |

atha dakñiëasya—aìguñöha-müle çaìkhaù, kaniñöhä-tale vedis tat-tale kuëòalam | tarjané-madhyamayos tale parvataù | pärñëau matsyaù | matsyopari rathaù | rathasya pärçva-dvaye çakti-gade | ity añöau | militvä üna-viàçati |

atha väma-karasya aträlikhitänäm bhaktair dhyänärtham apekñyatväd ucyante cihnäni | yathä tarjané-madhyamayoù sandhim ärabhya kaniñöhädhas tale karabha-bhäge gatä paramäyü-rekhä, tat-tale karabham ärabhya tarjany-aìguñöhayor madhya-bhägaà gatänyä, aìguñöhädho maëibandhata utthitä vakra-gatyä madhya-rekhäà militvä tarjany-aìguñöhayor madhya-bhägaà gatänyä, tathänyä yuktyä vibhajya darçyante—aìgulénäm agrato nandy-ävartäù païca, anämikä-tale kuïjaraù, paramäyü-rekhä-tale väjé, madhya-rekhä-tale våñaù, kaniñöhä-tale’ìkuçaù, vyajana-çré-våkña-yüpa-bäëa-tomara-mälä yathä-çobhaà ity añöädaça |

atha dakñiëa-karasya—pürvoktaà paramäyü-rekhädi-trayam aträpi jïeyam | aìgulénäm agrataù çaìkhäù païca, tarjané-tale cämaram, aträpi kaniñöhä-tale’ìkuçaù | präsäda-dundubhi-vajra-çakaöa-yuga-kodaëòäsi-bhåìgärä yathä-çobhaà jïeyäù | iti saptadaça militvä sapta-triàçat ||24||

viñëudäsaù : aghahareti | kadäcid anyonya-nihnuti-lélä-prasaìge niléya sthitäyäù çré-rädhäyäù sthitm aviditvä kiàcid vimanaskam iva çré-kåñëaà prati rädhä-päda-cihna-darçana-håñöasya subalasya säçväsa-vacanam | abhidadhati kathayanti | suñöhu atiçayaà yathä syät | balavat suñöhu kim uta svaty atéva ca nirbhaye iti avyaya-vargät | anuviddhä yuktäù | vidagdha-mädhave (7.38)—

vyaktià gatäbhir abhito bhuvi paàçuläyäà

sadyaù padäìka-tatibhiù kathitädhvano’yam |

paçcäd upetya nayane kila rädhikäyäù

kampreëa päëi-yugalena harir dadhära ||

govinda-lélämåtau ca—

bhåìgärämbhoja-mälä-vyajana-çaçikalä-kuëòala-cchatra-yüpaiù

çaìkha-çrévåkña-vedyäsana-kusumalatä-cämara-svastikädyaiù |

saubhägyäìkair amébhir yuta-kara-yugalä rädhikä räjate’sau

manye tat-tan-mayät sva-priya-paricaraëasyopacärän bibharti || (12.66)

çaìkhyärdhendu-yaväbja-kuïjara-rathaiù séräìkuçeñu dhvajaiç

cäpa-svastika-matsya-tomara-mukhaiù sal-lakñaëair aìkitam |

läkñä-raïjitam ähavopakaraëair ebhir vijityäkhilaà

çré-rädhä-caraëa-dvayaà su-kaöakaà sämräjya-lakñmyä babhau || (12.51) ||24||

--o)0(o--

|| 4.25 ||

atha gandhonmädita-mädhavä—

vallé-maëòala-pallavälibhir itaù saìgopanäyätmano

mä våndävana-cakravartini kåthä yatnaà mudhä mädhavi |

bhrämyadbhiù sva-virodhibhiù parimalair unmädanaiù sücitäà

kåñëas täà bhramarädhipaù sakhi dhuvan dhürto dhruvaà dhäsyati ||

çré-jévaù : mädhavéti | parama-prema-vaçatayä käntena hätuà na çakyata iti vakñyate | pakñe väsanti | dhäsyati päsyati | dheö päne ||25||

viçvanäthaù : valléti tuìgavidyä-vacanam | he mädhavi väsanti, pakñe he rädhe, ced iyaà preyasä hätuà kñaëam apy atiduùçakä | parama-preñöha-vaçyatvän mädhavéti tadocyate ity ukteù | våndävana-cakravartinéti | latäsu gopéñu ca tasyä eva çraiñöhyät | khaviordhibhis tvat-saìgopanäsahiñëutayä tvac-chaktibhir ity arthaù | yato bhrämyadbhir itas tataù kåñëam anviñyäpi tvam ebhir eva sücayiñyase | agre tv ahaà mithyä na düñaëéyeti bhävaù | unmädanair iti | parimalänäà jäti-pramäëäbhyäà utkarñät vailakñaëyäc ca ebhir unmäditaù kåñëaù sthänästhänaà samayäsamayaà ca na vicärayiñyati | dhäsyatéti | dheö päne dudhäï dhäraëya-poñaëayoç ca | bhramarädhipa iti | bhramaraù kämuke bhåìge iti dharaëiù ||25||

viñëudäsaù : vallé-maëòaleti—kadäcit pürvavan nihnuti-lélotsukäyäà kià vä kusumävacayärtham ägatäyäà çré-rädhäyäà çré-kåñëaà dürato dåñövä sva-saìgopanam icchantyäù kasyäçcit priya-sakhyäù sayuktika-vacanaà çleñeëa | mädhavéti sambodhya tasya tat-tyägaäkñamatvaà sücitam | yato’traiva svädhéna-bhartåkä-prasaìge vakñyate—

ced iyaà preyasä hätuà kñaëam apy atiduùçakä |

parama-prema-vaçyatvän mädhavéti tadocyate || [u.né. 5.94] iti |

ata eva sa tväà dhruvaà niçcitam eva dhuvan kampayan dhäsyati päsyati | kimbhütäm ? parimalaiù sväìga-saurabhyätiçayaiù sücitäà vyaïjitäm | kimbhütaiù ? sva-virodhibhiù svasyätmano vairibhiù ätma-sthiti-sücakatväd anabhéñöa-käribhir ity arthaù | tatra hetu-garbha-viçeñaëam unmädanaiù çré-kåñëam uccair mädayantéti tathä taiù |

nanu nänä-jätéyämoda-ghaöayä pariväsite’smin våndävane sa kathaà mäà jïäsyati ? taträha—dhürtaiù sükñmätisükñma-bhedajïas taväsädhäraëa-saurabhya-vettety arthaù | punaù katham-bhütaù ? bhramarädhipaù kämuka-çiromaëiù | anenäpi tat-sthiti-jïätåtvaà tasyoktam |

çleña-pakñe—he mädhavi väsantike ! çré-våndävane sarväsv eva latäsu väsantyäù çreñöhatvät, våndävana-cakravartinéti sambodhanäntaram api näsämpratam | atra pakñe, bhramarädhipa iti viçeñya-padaà kåñëa ity eva viçeñaëam | anyat samam | atra rüpaka-çleñäv alaìkärau vyaktau | govinda-lélämåte ca—

rädhä-karämoda-samåddha-saurabhaà

tac-chilpa-naipuëya-bharaà tathädbhutam |

täm udgirantéà bhramaräli-karñiëéà

srajaà vilokyäbhavad unmanä hariù || [go.lé. 6.53]

--o)0(o--

|| 4.26 ||

atha saìgéta-prasaräbhijïä—

kåñëa-sära-hara-païcama-svare

muïca géta-kutukäni rädhike |

prekñate’tra hariëänudhävitäà

tväà na yävad atiroñaëaù patiù ||

çré-jévaù : kåñëasya säro dhairyaà tasya haraù païcamaù svaro yasyäù he tathävidhe ! pakñe kåñëasäräkhya-mågasya hara ity ädi | hariëä çré-kåñëena pakñe hariëenänudhävitäm anugatäm ||26||

viçvanäthaù : kåñëa-sära iti viçäkhä-väkyam | kåñëasäro hariëaù çré-kåñëasya dhariyaà ca | hariëenänudhävitäm iti samäsaù | pakñe hariëä çré-kåñëena ity asamäsa eva | hariëa-pakñe mågäkarñaëa-samarthasya gänasya kuläìganänäm anauicityam iti patyü roñe hetur jïeyaù | itaù sabhayät sthänäd anyatra düre rahasi gaccheti dhvaniù ||26||

viñëudäsaù : kåñëa-säreti | kadäcid rahasi nija-gåha-puñpa-bäöikäyäà tuìgavidyayä saha çré-kåñëa-guëa-kértana-cikérñayä äläpayantéà çré-rädhäà prati kuto’pi tadaiva taträgatäyä lalitäyäù säçaìka-vacanam | kåñëasya säraù dhairyaà, pakñe kåñëasäro måga-viçeñaù, taà haratéti harater anudyamane’c [pä. 3.2.9] iti kartari ac | kåñëasära-haraù païcama-svaraù ñaòjädi-sapta-paöhita-païcama-näma-svara-viçeño yasyäs tasyäù sambodhanam | hariëä kåñëenänudhävitäà, pakñe hariëo mågas tena iti samasta-padam | anuçabdo’trävyayaù paçcäd arthe | paçcät-sädåçyayor anu ity avyaya-nänärthät | atiroñaëaù nirbhara-roña-çélaù | krudha-maëòärthebhyaç ca [pä. 3.2.151] iti tac-chélädau kartari yuc |

alaìkära-kaustubhe—

antar-moda-madena käkalikayä varëair anäviñkåtaiù

sad-grämasvaramürchanä çruti-pariñkäreëa kaëöha-spåçä ||

gäyanté lalitäà tathaiva lalitä-datta-çrutiù çyämalä-

pratyekaà nihitaiù kare kuruvakai rädhä srajaà såjyate || [a.kau. 5.141]

çraddhävat kartåkät såjo yakciëau kartaréti yak ||26||

--o)0(o--

|| 4.27 ||

atha ramya-väk—

suvadane vadane tava radhike

sphurati keyam ihäkñara-mädhuré |

vikalatäà labhate kila kokilaù

sakhi yayädya sudhäpi mudhärthatäm ||

çré-jévaù : na vyäkhyätam |

viçvanäthaù : suvadane iti çré-kåñëa-väkyam | sausvaryeëa kokilasya çabdärtha-vaicitryä sudhäyäç ca vaiyarthyam uktam ||27||

viñëudäsaù : suvadane iti çré-kåñëoktiù | vikalatäà vigataù kalo madhura-dhvanir yasya sa vikalas tattäà maunam ity arthaù | yayä akñara-mädhuryä mukhärthatäà våthärthatvam | vyarthake tu våthä mudhä ity avyaya-vargät ||27||

--o)0(o--

|| 4.28 ||

atha narma-paëòitä—

vaàçyäs tvam upädhyäyaù

kim upädhyäyé tavätra vaàçé vä |

kula-yuvati-dharma-haraëäd

asti yayor näparaà karma ||

çré-jévaù : na vyäkhyätam |

viçvanäthaù : vaàçyä iti ||28||

viñëudäsaù : vaàçyä iti kåñëaà prati çré-rädhoktiù | upädhyäyo’dhyäpakaù | yayor yuvayoù | aparam anyat | aniçcayänta-sandehälaìkäro’yam ||28||

--o)0(o--

|| 4.29 ||

yathä vä—

deva praséda våña-vardhana puëya-kérte

sädhvé-gaëa-stana-çivärcana-nitya-püta |

nirmaïchanaà tava bhaje ravi-püjanäya

snätäsmi hanta mama na spåça na spåçäìgam ||

çré-jévaù : stuti-pakñe våña-vardhana dharma-vardhaka ravi-püjanäya snätäsméti çivänanya-bhaktänäm anya-devatä-bhakta-sparço’pi neñöa iti bhävaù | nindä-pakñe deveti sopahäsam | våña-vardhana våña-cchedena | virodhi-lakñaëayä puëyaà päpaà kértiç cäkértiù | sädhvé-çabdena tatratya-vyavahäräd gåha-pati-bhaktyaivocyate | nitya-pütety api virodhi-lakñaëayä sopahäsa-mayam eva ||29||

viçvanäthaù : atra nanu vaàçé vä mad-adhénä gäyatu ahaà vä vaàçy-adhéno gäyämi tatra kula-yuvatayaù sädhvétväbhävena yat svadharmaà tyakñyanti taträvayoù ko doña iti sva-narma-çaraù parävåtya svam eva lakñékuryäd ity aparituñyann äha—yathä veti | våño dharmas tasya vardhanaà våddhir yataù | ata eva te puëya-kértis tata eva sädhvé-gaëenäpi svéya-stana-çiva-püjä tvayaiva käryate sveñäà dharma-kértyor våddhy-artham iti bhävaù | tvaà ca tat-tac-chivärcanena nityaà pütaù | nityam ity anena tad-vinä-bhütam ekam api dinaà na te vandhyaà yätéti | pütety anena tad vinä pävitryäbhäväd anna-pänädikam api nätirocata iti dhvanyate |

nanu tarhi tvam api sädhvé bhavati | saànidhehi svéya-stana-çivayor aruëa-kara-kamaläbhyäà hådayena ca bahir antaù püjäà mayaiva käraya | apüjitau etau drañöum ahaà na prabhaväméti tathä cikérñantaà tam äha—ravi-püjanäyeti | vayaà süryopäsikä ananyäù çiva-püjäà na kärayämeti bhävaù |

nanu tarhi tväà sürya-bhaktäm ananyäà spåñövä kåtärthébhaveyam | ata äha—snätäsméti | punaù snäne mama kleçaù käla-vilambaç ca bhaviñyatéti bhävaù | atra våña-vardhanädiñu virodhi-lakñaëayä adharmädy-atiçayä eva vyaïjitäù | tad api våña-vardhanety atra çleñeëäpi dharma-dhvaàsinn ity artho drañöavyaù | vardha chedane dhätuù ||29||

viñëudäsaù : deva prasédeti | kåñëä-saìgamärtham eva kenacid vyäjena våndävanam ägatäyäù çré-rädhäyä vartmävåtya tat-sparçädy-utsukaà prati tasyäù çleñoktiù | våña-vardhana våño dharmas tat-pälaka ! ata eva puëyä kértir yasya he tathäbhüta ! çleñeëa våño balévardas tasya yad vardhanaà chedanaà tena puëyä kértir yasya tasya sambodhanam | atyanta-tiraskåta-väcya-näma-vyaìgyam idam | pürvaù vådhu våddhau våtädir ätmanepadam, dvitéyas tu vardha-pürti-cchidoù iti curädiù parasmaipadé | sädhvé-gaëänäà saté-vargäëäà stanä eva çiväù çiva-liìgäni teñäà yad-arcanaà tena nitya-püta sadä pavitra | atra nitya-püteti vastunärcanasya nityatva-rüpaà vastu dhvanitam | ravià püjayitum ity arthaù | tum-arthäc ca bhäva-vacanat [pä. 2.3.15] iti tumunä samänasya dhätoù karmaëi caturthé-vidhänät | na spåçeti vépsä sädhvasena | pakñe—dvau naïo prakåtärthaà gamayataù iti spåça ity arthaù | alaìkärau cätra çleña-rüpakau |

padyävalyäà ca—

aìgulyä kaù kaväöaà praharati kuöile mädhavaù kià vasanto

no cakré kià kulälo na hi dharaëé-dharaù kià dvijihvaù phaëéndraù |

nähaà ghorähi-mardé kim asi khaga-patir no hariù kià kapéço

rädhä-väëébhir itthaà prahasita-vadanaù pätu vaç cakra-päëiù || [padyä. 281]

kas tvaà bho niçi keçavaù çirasijai :y kià näma garväyase

bhadre çaurir ahaà guëaiù pitå-gataiù putrasya kià syäd iha |

cakré candramukhi prayacchasi na me kuëòéà ghaöéà dohaném

itthaà gopa-vadhü-jitottaratayä hréëo hariù pätu vaù || [padyä. 282]

rädhe tvaà kupitä tvam eva kupitä ruñöäsi bhümer yato

mätä tvaà jagatäà tvam eva jagatäà mätä na vijïo’paraù |

devi tvaà parihäsa-keli-kalahe’nantä tvam evety asau

smero vallava-sundarém avanamac chauriù çriyaù vaù kriyät || [padyä. 284]

çré-däsa-gosvämi-caraëair api—

ekaà svapna-varaà çåëuñva lalite hä hä sakhi çrävaya

svapne puñpa-håtau tvayä saha mayä präpte vane mat-puraù |

tanvatyä daravékñya caïcala-dåçänaìgaà sad-aìgaà balät

smeraù kaçcana megha-sundara-vapus tväm äliliìgonmadaù || [prä.a. 8]

alaìkära-kaustubhe ca—

käöhinyaà guëa eva yena bhavaté käntasya keça-grahaà

sneho düñaëam eva yena labhate daipé daçä dagdhatäm |

tubhyaà käìkatike namo’stu dhig atisnehäm itéñat smitaà

jalpanté cikura-prasädhana-vidhau kåñëena sä sasvaje || [a.kau. 4.6]

sad-anurakte manaséha vartase

tathäpi ca tvaà na dadhäsi raktatäm |

sadänuñaktaà tvayi nätha kåñëa he

mano’pi me naiva bibharti kåñëatäm || [a.kau. 8.188] ||29||

--o)0(o--

|| 4.30 ||

atha vinétä—

api gokule prasiddhä bhrü-bhramibhiù parijanair niñiddhäpi |

péöhaà mumoca rädhä bhadrikäm api dürataù prekñya ||

çré-jévaù : bhadrikäm apéti | bhadräyäù kulädi-nyünatvaà bodhyate | tad idaà väkyaà çré-våndävaneçvaryä guëa-sücanäya çré-kåñëaà prati käcit kathitavatéti tasyänumodanaà ca tasyäm iti madhura-rasa-prakaraëaa-baläd vyäkhyeyam | evam uttareñv api | yathä vä grantha-kåtäm anyat padyam—

räga-raìgam anugäna-parékñä-käriëi priyatame sati rädhä |

bhadrikäm api vidhäya purastäd ätmanänugatatäà bata cakre ||30||

viçvanäthaù : api gokule iti çré-kåñëaà prati nändémukhyä väkyam | näyakenäsvädyamänair näyikäyä vinayädi-guëair madhura-rasaù puñöékriyata iti dhyeyam ||30||

viñëudäsaù : api gokula iti | kadäcid rahasi nija-gåhäìgana-parisare nija-sahacaré-våndena saha niviñöäyäù çré-rädhäyä atyalaukika-vinayätirekam anubhüya våndä paurëamäséà prati säçcaryam ävedayati—parijanaiù sva-sakhé-våndaiù kartåbhiù | bhrü-bhramibhiù saàjïä-rüpaiù bhrü-bhramaëaiù karaëaiù tavänugraha-pätryä asyä ägamane’ tyädaraëäbhy-utthänodrekaà kim it tanuña ity äçayena niñiddhäpéty arthaù | péöham äsanaà mumoca tyaktavaté ||30||

--o)0(o--

|| 4.31 ||

yathä vä, vidagdha-mädhave (5.15)—

bhüyo bhüyaù kali-vilasitaiù säparädhäpi rädhä

çläghyenähaà yad agharipuëä bäòham aìgékåtäsmi |

tatra kñämodari kim aparaà käraëaà vaù sakhénäà

dattämodäà praguëa-karuëä-maïjarém antareëa ||

çré-jévaù : na vyäkhyätam |

viçvanäthaù : atra kañöenädi-rasaà vyajyäparituñyann äha—yathä veti | bhüyo bhüya iti kalahäntaritä-vacanam | kalau kalaha eva vilasitäù sväbhävikä bhäväs taiù | rädhyati aparädhyatéti rädhä iti sva-näma-niruktir api kåtä | upasargasya dyotakatvät taà vinäpi dhätos tad-arthäbhidhäna-çakteù | vo yuñmäkam eva prakåñöäir guëair yä yuñmäkaà karuëa saiva dattämodä saurabhavaté maïjaré | täà vineti täm eva karëävataàsékåtya tenäham aìgékåtäsméti yuñmat-prema-vaçébhütena yuñman-nirupädhi-kåpä-pätréà mäà çrutvä yuñmabhyaà sukha-dänänurodhenety arthaù ||31||

viñëudäsaù : vinayasya sväbhävikatvopapädanärthaà nija-sakhéñv api tasyäs tathävidhatvaà darçayann udäharaëäntaram äha—yathä veti | bhüyo bhüya iti kalahäntaritävasthävasäne sotkaëöhäyäm api khaëòita-daçäcarita-nija-päruñyädi-smaraëena sambhävita-sva-viñayaka-kåñëaudäsyäyäà çré-rädhäyäà satyäm itaù-pürvam eva nibhåtaà viçäkhayä çré-kåñëa-tattva-jïänärthaà preñitäyä nändémukhyä mukhataù kåñëänurägam ätmänaà prati çrutvä parama-harñodrekeëa nändémukhé-viçäkhe prati çré-rädhäyä vacanaà—bhüyo bhüyaù punaù punaù | kaliù kalahastena yäni vilasitäni viläsä vistäräs taiù | napuàsake bhäve ktaù | kià vä kalaha-pradhänair viläsaiù kréòäbhiù | çläghyena çläghanärheëa parama-stutyena lakñaëayä parama-nirapekñeëäpi bäòham atiçayaà yathä syät | praguëä ca karuëä ca praguëa-karuëävakrä cäsau karuëä ceti tathä sä | åjäv ajihma-praguëau ity amaraù | parama-sukhadatvät saiva maïjaré täm antareëa vinä | maïjaré-rüpakeëa karuëäyäù saukumäryaà sänurägatvaà särdratvaà ca vastu dhvanitam |

alaìkära-kaustubhe—

rüpaà kulaà vallabha-durlabhatvaà

çélaà kalä käntir udäratä ca |

ekena caiñäm aparä sa-garvä

rädhe samastair api te na garva || [a.kau. 8.134] ||31||

--o)0(o--

|| 4.32 ||

atha karuëä-pürëä—

tärëa-süci-çikhayäpi tarëakaà

viddha-vaktram avalokya säsrayä |

lipyate kñatam aväpta-bädhayä

kuìkumena kåpayäsya rädhayä ||

çré-jévaù : tärëa-sücéty atra tarëako’yaà sva-käntäyopaharaëéya-dugdhäyä dhenor iti jïeyam | kåpayety atra sahasety eva vä päöhaù | yathä vä teñäm eva padyäntaram—

dhik kaöhora-hådayäsmi rädhikä yac ciraà viraham asya hä sahe |

taà saheta kim iyaà vraja-prajä komaleti mayi håd vidéryate ||32||

viçvanäthaù : paurëamäséà prati våndä-väkyam tärëa-sücéti | tarëako’yaà sva-känta-lobhanéya-dugdhäyä dhenor iti jïeyam | tärëa-süci-çikhayä komala-tåëägreëäpi säsrayety asräëi kåpätiçaya-dyotakäni ||32||

viñëudäsaù : tärëa-sücéti—çré-paurëamäséà prati nändémukhyä vacanam | sücé-çabdenäträìkuro lakñyate, tärëé tërodbhaväyäù kià vä tärëas tåna-samühas tasya yä sücér aìkuras tasyä yä çikhä agrabhägas tayä | tarëakaà sadyo-jätaà vatsam | aväptä bädhä péòä yayä | asya vatsasya kñataà vraëa iti yojyam ||32||

--o)0(o--

|| 4.33 ||

atha vidagdhä—

äcäryä dhätu-citre pacana-viracanä-cäturé-cäru-cittä

väg-yuddhe mugdhayanté gurum api ca giräà paëòitä mälya-gumphe |

päöhe çäré-çukänäà paöur ajitam api dyüta-keliñu jiñëur

vidyä-vidyoti-buddhiù sphurati rati-kalä-çäliné rädhikeyam ||

çré-jévaù : giräà guruà çré-kåñëaà väg-devéà vä väg-devém apy aväcaà racayitum adhikä iti tu päöhäntaram ||33||

viçvanäthaù : äcäryeti | hyo dåñöa-januño rädhäyäù samprati kédåçaà cäturyam abhüd iti påcchantéà gopéà prati kundalatä-väkyam | äcäryä na tu kadäcid api kasyäçcic chiñyä | cäru-citteti | sva-cittena päkasya prakära-viçeñaà vicäryaiva täà viracayatéti na kasyäçcana sakäçät sä vidyä çikñitä | veëu-vädya urudhä nija-çikñä [bhä.pu. 10.35.14] itivat | evaà sarvatra jïeyam | giräà guruà çré-kåñëaà väg-devéà vä vidyäsu gäna-vädanädiñu nyäya-mémäàsädiñu ca viçeñeëa dyotiné buddhir yasyäù sä ||33||

--o)0(o--

|| 4.33 ||

atha vidagdhä—

äcäryä dhätu-citre pacana-viracanä-cäturé-cäru-cittä

väg-yuddhe mugdhayanté gurum api ca giräà paëòitä mälya-gumphe |

päöhe çäré-çukänäà paöur ajitam api dyüta-keliñu jiñëur

vidyä-vidyoti-buddhiù sphurati rati-kalä-çäliné rädhikeyam ||

çré-jévaù : giräà guruà çré-kåñëaà väg-devéà vä väg-devém apy aväcaà racayitum adhikä iti tu päöhäntaram ||33||

viçvanäthaù : äcäryeti | hyo dåñöa-januño rädhäyäù samprati kédåçaà cäturyam abhüd iti påcchantéà gopéà prati kundalatä-väkyam | äcäryä na tu kadäcid api kasyäçcic chiñyä | cäru-citteti | sva-cittena päkasya prakära-viçeñaà vicäryaiva täà viracayatéti na kasyäçcana sakäçät sä vidyä çikñitä | veëu-vädya urudhä nija-çikñä [bhä.pu. 10.35.14] itivat | evaà sarvatra jïeyam | giräà guruà çré-kåñëaà väg-devéà vä vidyäsu gäna-vädanädiñu nyäya-mémäàsädiñu ca viçeñeëa dyotiné buddhir yasyäù sä ||33||

viñëudäsaù : äcäryeti | çré-rädhäyä nijäsädhäraëa-çilpa-kalayä sädhu citritaà çré-kåñëaà paçyanté tayoù parokñaà lalitä-prabhåtéù sakhéù prati paurëamäsé purato våndoväca—äcäryety atra jäti-mätra-vivakñayä ìéñänukora-bhävaù | syäd äcäryäpi ca svataù ity amaraù | atra svata iti puàyogasya vyävåttiù | pacanasya päkasya yä viracanä nirmäëaà tasyäà yä cäturé tasyäà cäru manoharaà nipuëam iti yävat cittaà buddhir yasyäù | väg-yuddhaà mithaù spardhayä äläpas tasmin | giräà väëénäà guruà båhaspatià mugdhayanté mugdhaà müòhaà racayanté | sarva-prätipädikebhyaù kvib vä (värttikä 592) iti mugdha iväcarati mugdhati tato nic-pratyayaù | ghürëayantéti päöhaù | aträpi ghåëa ghürëa bhramaëa ity atra hetuù kartari ëic | jiñëur iti gläjisthaç ca gsnuù (pä.3.2.139) iti tac-chélau vidhänät jayana-çélä | ajitaà na kenäpi jitam api çré-kåñëam | vidyä-vidyoti-buddhiù caturdaça-vidyäbhir vidyotiné prakäçiné buddhir yasyäù | rati-kalä-çäliné ratau yä kalä vaidagdhé-vaicitryas täbhiù çäliné çläghyä | çäla çäòa çläghane | nitya-yoga-matvarthéyo ëiniù | tathä hi—

bhüma-nindä praçaàsäsu nitya-yoge’tiçäyane |

saàsarge’sti vivakñäyäà bhavanti matub-ädayaù || iti |

alaìkära-kaustubhe—

brümaù kim anyair vraja-sundaré-janaiù

samaà samatvaà tava devi rädhike |

vaidagdhyam adhyäpayatetaräà vayas

tad etad adhyäpayasi tvam agrataù || [a.kau. 10.2]

--o)0(o--

|| 4.34 ||

atha päöavänvitä, yathä vidagdha-mädhave (3.3)—

chinnaù priyo maëisaraù sakhi mauktikäni

våttäny ahaà vicinuyäm iti kaitavena |

mugdhaà vivåtya mayi hanta dåganta-bhaìgéà

rädhä guror api puraù praëayäd vyatänét ||

çré-jévaù : vivåtya parävåtya | nivåtyeti vä päöhaù ||34||

viçvanäthaù : chinna iti madhumaìgalaà prati kåñëasyoktiù | päöavaà cäturyam | våttäni vartuläni | mugdhaà manoharam | vivåtya parävåtya | guror jaöiläyäù ||34||

viñëudäsaù : chinnaù priya iti pürvaräga-prasaìge daivät çré-kåñëena saha militäyäà çré-rädhäyäà daivät tarhy eva sürya-püjä-sämagréà dätum ägatayä jaöilayätha sa-sakhyäà tasyäà gåhäya néyamänäyäà satyäà paramotkaëöhäbhareëa cäturyä sä yat kiïcid éhitavaté, tad eva çré-kåñëaà sänutäpaà madhumaìgalaà pratyanüdya kathayati | maëisaro muktähäraù |

nanv atra mahä-caïcalena vrajaräja-sutenädhiñöhite nirjane vane vilambo na yogya, gåhaà gatvä anyo häraù kaçcid grathitvä dätavyaù | taträha—priyaù priyatvät tyaktum aharaha ity arthaù |

nanv atra saikata-vana-bhümau sükñma-mauktikäni katham avaceñyasi ? taträha—våttäni vartuläni sthülänéty arthaù | ata eva vicayane vilambo’pi na bhaviñyatéti bhävaù | mugdhaà manoharaà yathä syät, vivåtya parävåtya |

padyävalyäà ca—

alam alam aghåëasya tasya nämnä

punar api saiva katha gataù sa kälaù |

kathaya kathaya vä tathäpi düti

prativacanaà dviñato’pi mänanéyam || [padyä. 228]

ägatya praëipäta-säntvita-sakhé-dattäntaraà sägasi

svairaà kurvati talpa-pärçva-nibhåte dhürte’ìga-saàvähanam |

jïätvä sparça-vaçät tayä kila sakhé-bhränty eva vakñaù çanaiù

khinnäséty abhidhäya mélita-dåçä sänandam äropitaù || [padyä. 244] ||34||

--o)0(o--

|| 4.35 ||

atha lajjä-çélä—

vraja-narapati-sünur dulrabhälokano’yaà

sphurati rahasi tämyaty eña tarñäj jano’pi |

virama janani lajje kiïcid udghäöya vaktraà

nimiñam iha manäg apy akñi-koëaà kñipämi ||

çré-jévaù : eña mal-lakñaëo janaù | uparama sakhéty eva vä päöhaù ||35||

viçvanäthaù : rädhä sva-gatam äha—vrajeti | tarñäd atyautkaëöhyät | eña mal-lakñaëo janaù | sakhéti | viruddha-lakñaëayä he vairiëéti tvaà me kià präëän grahiñyaséti dhvaniù | yad vä he sakhi, tväà sakhyena hitam upadiçämi | kñaëam uparama | anyathä mayi präëäàs tyaktavatyäà tvaà kva sthäsyaséti svayam eva vicärayeti | taträpi ekasyaivokñëaù kopäd evoparama | anyatra mat-sarväìgeñu räjyaà kuru | taträpi nimiñam api manäg apéti taväpi haöhaù sthäsyati | ahaà ca jéviñyäméty etad eva kurv iti bhävaù | udghäöyeti | ghaöa saìghäte ity asya rüpaà tasya ghatäditväbhävän mittväbhävaù ||35||

viñëudäsaù : vraja-narapati-sünur iti | kadäcit çré-kåñëa-darçanädi-lälasayä puñpa-cayana-miñäd våndävanam ägatä çré-rädhä rahasi taà präpya tad-darçana-virodhinéà lajjäà prati svagataà sadainyam äha—tämyati | tamu glänau | dévädau çamädiù | tarñäd abhiläñataù | uparama nija-käryaà jahi | upäc ceti parasmaipadam | udghäöya nirävaraëaà kåtvä nimiñaà nimiña-mätra-kälaà vyäpya kälädhvanor atyanta-saàyoge [pä. 2.3.5] iti dvitéyä |

vidagdha-mädhave ca—

iyaà sakhi suduùsädhä rädhä-hådaya-vedanä |

kåtä yatra cikitsäpi kutsäyäà paryavasyati || [vi.mä. 2.8] iti ||35||

--o)0(o--

|| 4.36 ||

atha sumaryädä—

präëän akåtähärä sakhi

rädhä-cätaké varaà tyajati |

na tu kåñëa-mudira-muktäd

amåtäd våttià bhajed aparäm ||

çré-jévaù : atha sumaryädeti | maryädätra svabhävena vaidikäcäreëa sva-saìkalpena vä präpto nirbandhaù | tathaiva hy udäharaëa-trayaà vakñyate | präëänakåtähäreti—väkyaà kadäcit kñudhitatayä pratétä çré-våndävaneçvaré kayäcit tad-antaraìgayä sakhyä bhojanäya yäcitä täà prati raho jagädeti jïeyam | tatra ca prakaöa-léläyäm api nitya-preyasétva-saàskäreëa nänyatra ruciù svayam eva tasyä udayate ity antas tasmin pati-bhäva eva | bahis tu lokänusäreëänyathä vyavahära iti darçitam | yathä tatra vakñyate sä svayam eva—api bata madhupuryäm ärya-putro’dhunäste [bhä.pu. 10.47.15] | kåñëa-mudira-muktät tad-bhuktävaçiñöäd amåtät tadvad äsvädyäd annädeù | mudirety amåteti cätakéti ca kutaçcit kaçcic chåëuyäd ity äçaìkayä gopanärtham uktam ||36||

viçvanäthaù : maryädä nirbandha-viçeñaù | sä ca käcit sväbhäviké käcit çiñöäcära-dåñöä käcit sva-kalpitä iti krameëodäharaëa-trayam | çyämalayä rahasi kadäcit kñämatva-darçana-jätena snehena bhojanäya prärthitä rädhä täà pratyäha—präëän iti | yad vä tvad-arthaà bahuço yatamänayä mayä çré-kåñëas tväà na miliñyatéti nirdhärita-mataù sva-präëa-rakñaëopäyaù ko’py asya eva cintyatäm iti prema-parékñaëa-käriëéà nändémukhéà prati pürva-rägavaté rädhä präha—präëän iti | çré-kåñëa-meghena våñyamäëaiù sva-saurüpya-saurabhya-sausvarya-saurasya-saukumärya-vaidagdhyämåtair evähaà neträdéndriyäëi jévayäni nänyair iti me niyamas tasmäd ahaà mariñyämy eveti bhävaù ||36||

viñëudäsaù : präëän iti | kadäcit çyämalayä sauhådena çré-nitya-karmäcaraëa-praçna-prasaìge bhojanädau påñöhe sati çré-viçäkhäyä uttaraù täà prati | rädhaiva cätakéti rüpakeëa tasyäs tad-eka-gatitvaà vastu dhvanitam | kåñëa eva mudiraù meghas tena muktät amåtät | mudira-pakñe tenopasåñöäj jalät | kåñëa-pakñe krñëena bhuktvä tyaktät amåtät sudhätaù | tenopayuktasya vastu-mätrasyämåtatväpatteù | våttir jévana-hetum ity arthaù | aparäm anyäm | atra çleña-rüpakälaìkärau spañöau ||36||

--o)0(o--

|| 4.37 ||

yathä vä—

ähüyamänä vrajanäthayäsmi

yukto'bhisäraù sakhi nädhunä me |

na tädåçénäà hi gurüttamänäm

äjïäsv avajïä valate çiväya ||

çré-jévaù : ähüyamäneti | çré-vrajeçvaryäm eva pürvavat präcéna-saàskäreëaiva guru-buddher udayäd vaidikäcära-nirbandho darçitaù | jaöilä-nämnyäà çvaçrüà-manyäyäà tad-buddhy-abhävät tad-äjïä-bhaìge na tu doña-buddhir iti ca ||37||

viçvanäthaù : ähüyeti våndäà prati çré-rädhä-väkyam | ähvänam idaà snehena kadäcit täà räträv api bhojayitum iti jïeyam | na cätra premaëy upahatir äçaìkanéyä | samartha-raténäà täsäà yo hi yo hi sväbhäviko vyäpäraù sa sarva eva çré-kåñëasya sukha-prayojanaka eva bhavet | dåñöaç ca kuläìganänäà känta-väkyam anullaìghya tan-mäträdi-nideça-pälanaà sväbhävika eva dharmaù | sa ca tädåçaà tat-sauçélyam äsvädayatas tat-käntasyäyatyäà sukhärthaka eveti jïeyam | atra padye tu adhunety uktaà na tv adyeti | tataç ca yady avakäçaà lapsye tadä tata ägatyäsyäbhisariñyämy eva na cel lalitäà viçäkhäà vä mat-tulyäm eva praheñyäméty adhuneti padenäbhivyajya samädhänam api kåtam iti jïeyam ||37||

viñëudäsaù : sva-niyama-rüpa-maryädäm udähåtya gurv-ädy-äjïä-paravaçatva-rüpa-maryädäm äha—yathä veti | ähüyamäneti kadäcit çré-kåñëe go-cäraëäya prasthite sati tad-bhakñyärthaà tadänéntana-prasthäpanéya-rasälädi-saàskäräya çré-rädhikäm änetuà çré-vrajeçvaré dhaniñöhäà preñitavaté, tadaiva daiva-yogataù çré-kåñëaà saìketasthaà kåtvä dütéca tasyäù sannikaöaà yugapad eva te äsädayataù sma | tataù svasyetikartavyatvaà niçcitya çré-rädhä dütém uväca äì-pürvo juhotir ähvänärthaù, tasmät karmaëi çänac | valate bhavati kali-bälyoù sarvärtha-väcitvät | anyat spañöam ||37||

--o)0(o--

|| 4.38 ||

yathä vä—

pürëäçéù pürëimäsäv anavahitatayä yä tvayäsyai vitérëä

vañöi tväm eva tanvann akhila-madhurimotsekam asyäà mukundaù |

diñöyä parvodagät te svayam abhisaraëe cittam ädhatsva vatse

yuktyäpy uktä mayeti dyumaëi-sakha-sutä prähiëod eva citräm ||

çré-jévaù : käcit çré-kåñëa-prahitä våddhä düté çré-rädhikäm upadiçya punar nirvåtya çré-kåñëaà praty äha—pürëäçér iti | pürëä äçéù kämanä yasyäà sä pürëimä tithir yänavahitatvenäsyai nirdekñyamäëäyai citräyai vitérëä sväbhisära-samaya-mayy api sä tadäbhisäräya kÿptä asyäà tithäv akhila-madhurimotsekaà tanvan mukundas täm eva vañöi | na tu täm ity ädi yuktyä mayoktäpi dyumaëi-sakha-sutä våñabhänu-putré çré-rädhä täà citram eva tvayi prähiëot na tu svayam abhisasäreti yojyam | citräyai pürëimäsävanavahitatayä yä tvayä präg vitérëeti päöhäntaram | udeti raktaù savitä rakta evästam eti ca itivan nätra tu kathita-padatva-doñaù ||38||

viçvanäthaù : käcit çré-kåñëa-prahitä våddhä düté çré-rädhikäm upadiçya punar nirvåtya çré-kåñëaà praty äha—pürëäçér iti | pürëä äçéù kämanä yasyäà sä | pürëimeyaà çrävaëé jïeyä | tathä ca smaryate—

prasünair adbhutaikäntä käntena çrävaëé-dine |

prasädhitä prasiddhena saubhägyena vivardhate || iti |

anavahitatayä avadhäna-rähityena | avicäreëeti yävat | asyai agre nirdekñyamäëäyai citräyai vitérëä anabhisisérñave’py asyai baläd dattä | kintu asyäà tithäv akhila-mädhuryodrekaà vistärayan mukundas täm eva vañöi kämayate | na tv imäm ity ädiñüktyä mayoktäpi dyumaëi-sakhasya süryamitrasya våñabhänoù sutä citräm eva prähiëot na tu svayam abhisasäreti | aträpi na prema-maryädopahatir äçaìkanéyä | tathä hi tasyä mano-gato’yaà vicäraù | ahaà hi tena sva-viläsa-sukhärtham aìgékåtya varte eva | tathä lalitä-viçäkhe api dve tat-sukha-däne samarthe eva | kintv iyaà citräpy adya tena saàbhuktä prasädhitä etat-tithi-prabhävät tasmai aham iva rocatäm | käma-mahodadhes tasyäkäìkñä pürtaye kim aham ekäkiné bhavitum éçe paraà tu mayi samprayoga-lélayä tena svakämasyäpürtäv api mad-viñayaka-premëaiva pürtir abhinéyate | ato’ham api tathä sädhayämi yathä sarväbhiù sakhébhir api sahitä tat-käma-pürtaye kadäcid api bhüyäsam iti | ata eva nityam api sva-sambhogänte kair api miñais taà prerya yat sva-sakhéù sambhojayati tatra sakhéñu sneho gauëa eva hetuù kintu svakäntasya käma-pürti-väïchaiva mukhyaù | ataù sakhyo’pi çré-rädhäyäù sva-känta-sukha-däne pravåttäyäs tasyäù sähäyyam evaitad iti tad-abhipräyaà viduñya eva tatra saàmatä bhavanti anyathä täs tat-sakhyenaiva sukhinyo näyikätvaà na samaà maàsyanta iti vivecanéyam ||38||

viñëudäsaù : adhunä haöhäd äcaritasyäpi nijäìgékära-vacasaù satyatva-paripälana-rüpa-maryädäm äha yathä veti | pürëaçér iti saubhägya-pürëimeti prasiddhäyäà çrävaëa-paurëamäsyäà kåñëena saha vihartuà çré-våndävaneçvaré tatränutsukäm api ägraha-çatena citräm eväbhisärayituà niradhärayat | etat çrutvä paurëamäsyä nänä-vidhinä çré-rädhäyai yad uktaà tad-anantaraà çré-rädhayäpi tasyä vacanaà yat pratyäkhyätam, tat sarvaà çré-paurëamäsé våndäà prati kathayati—pürëä äçér abhiläño yasyäm | tad uktaà vidagdha-mädhave—

prasünair adbhutaiù käntä

käntena çrävaëé-dine |

prasädhitä prasiddhena

saubhägyena vivardhate || [vi.mä. 7.5] iti |

anavahitatayä anavadhänena | asyai citräyai | vitérëä dattä vipürvatarater dänärthatvät | viçräëanaà vitaraëaà sparçanaà pratipädanam ity amaraù | vañöi icchati | vaç käntau laö | tväm eva, na tu citräm | ataeväkhilä ye madhurimäëas teñäm utsekam unnähaà tanvan vistärayan prakäçayann iti yävat | asyäà saubhägya-pürëimäyäà diñöyä bhägya-viçeñeëa parva utsavaù | udgät prädurabhüt | dyu-maëiù süryas tasya sakhä dyumaëi-sakho våñabhänus tasya sutä çré-rädhikä | räjähaù sakhibhyañ öac [pä. 5.4.91] iti öac-pratyayäntaù | prähiëot apürvo hi gatau svädiù | prästhäpayad ity arthaù ||38||

--o)0(o--

|| 4.39 ||

atha dhairya-çäliné—

tévras tarjati bhinna-dhér gåha-patiç chadma-jïayä padmayä

häraà härayati hari-praëihitaà kéçena bhartuù svasä |

malléà lumpati kåñëa-kämya-kusumäà çaivyä priyä varkaré

rädhä paçya tathäpy atéva sahanä tuñëém asau tiñöhati ||

çré-jévaù : padmayä tan-nämnyä pratipakñäyamäëa-candrävalé-sakhyä | kéçena bhikñäà grähiteneti ca jïeyam | çaivyäpi padmävad vyäkhyeyä | priyeëa nihitaà bhartuù svasä òimbhayeti çaivyä-nirdiñöaù çiçur iti ca päöhäntaram | malléà tad-upavana-latäà priyeëa çré-kåñëena bhartuù patiàmanyatayä bharaëa-mätra-kartuù | yathä vä grantha-kåtäm eva padyäntaram—

räse nivåtte tu sapatnikänäà

vakroktim äkarëya nijäli-vakträt |

rädhä vihasyäha bhavasya eva

dviñanti täsäà na tu tädåçäs täù ||² ||39||

viçvanäthaù : paurëamäsé nändémukhéà praty äha—tévreti | tévraù krodhé chadmajïayä tväà bändhayitvä tvad-bhäryä rädhä evam evaà karotéti vädinyä padmayä bhinnä dhér yasya saù | gåha-patir abhimanyuù | hari-praëihitaà kåñëa-dattaà häraà kéçena vänara-dvärä härayate re kéça, tubhyam udara-püraà modakaà däsye yad etaà rahasi sampuöaà udghaööayya paçyati tadä tvayä alakñitam eva häro håtvä mat-päëau nidheya iti çikñäà grähiteneti jïeyam | bhartuù svasä nanändä kuöilä-nämné | çaivyä priyeti tan-nirdiñöety arthaù | varkaras taruëaù paçuù ity abhidhänät varkaré chägé hariëé vä lumpati | bhakñita-patra-pallaväà karoti ||39||

viñëudäsaù : tévras tarjatéti çré-rädhäyäù päravaçyaja-duùsaha-duùkhaà dhairyaà cänubhüya paurëamäsé kåpayärditä nändémukhéà prati säsraà vadati | gåha-patiù patià-manyo’bhimanyuù | kimbhütaù ? tévraù nisargata eva mahä-kaöhinäh | taträpi padmayä candrävalé-sakhyä bhinnä dhér buddhir yasya | kià-bhütayä ? chadma-jïayä chadma kaitavaà tat-kåta-paty-ädi-vaïcana-rüpa-vyäjo vä taj jänätéti tathä tayä | härayate kéçeneti hå-kror anyatarasyäm [pä. 1.4.53] iti ëy-anta-karmaëi vaikalpiké tåtéyä | bhartuù svasä nanandä |

lumpati luptå chedane tudädiù chinattéty arthaù | kåñëa-kämya-kusumäà kåñëena kåñëasya vä atyanta-saukumärya-saurabhyavattvät kämyäni väïchanéyäni kusumäni yasyäs täm | çaivyäyäù priyeti viçeñaëena tan-nideça-käritvaà tasyä ävaçyakam ity abhipretam | varkaré häriëé | varkaras taruëaù paçuù iti koçaù | atéva-sahanä suñöhu-sahana-çélä | balavat suñöhu kim uta svatyatéva ca nirbhare ity avyaya-vargät | nandi-grahi-pacädibhyo lyuni nyac [pä. 3.1.134] iti kartari lyu-pratyayaù öid-abhävän na ìép sahanä ||39||

--o)0(o--

|| 4.40 ||

atha gämbhérya-çäliné—

kalahäntaritä-pade sthitià

sakhi dhérädya gatäpi rädhikä |

bahir udbhaöa-mäna-lakñaëä

sudurühä lalitä dhiyäpy abhüt ||

çré-jévaù : na vyäkhyätam |

viçvanäthaù : rüpa-maïjaré sva-sakhéà praty äha—kalaheti | padaà vyavasäyaù | kñobhasya käraëe’pi kñobhänudbhävo dhairyam iti yadyapi dhairyasya lakñaëaà tad apy aträtéva sahaneti pada-dyotitasya kñobhasya prema-poñatvät käraëa-janitäntaù-kñobha-präkaöye’pi tat-pratékäräkaraëaà dhairyam | antarjätasya kñobhasya bahir lakñaëäbhävo gämbhéryam ity anayor bhedaù kalpyaù ||40||

viñëudäsaù : kalahäntariteti kadäcid antaù-çlathamänäà mäninéà çré-rädhäà suñöhu-sükñma-medhävinyä våndayä prekñya viçäkhäà prati üce | kalahena kalinäntaritantirobhütaù känto yasyäù sä kalahäntaritä | tal-lakñaëam atraiva vakñyati—

yä sakhénäà puraù päda-patitaà vallabhaà ruñä |

nirasya paçcät tapati kalahäntaritä hi sä | [u.né. 4.87]

tasyä yat-padaà vyavasäyas tatra sthitià gatäpi tad-avasthäm präptäpéty arthaù | padaà vyavasiti-träëa-sthäna-lakñmäìghri-vastuñu iti nänärthaù | athäpi bahir bähye udbhaöaù prakaöaà mänasya lakñaëaà cihnaà yasyäù | tatra hetuù—dhéreti | ata eva lalitäyä dhiyä vicäreëapi sudurühä suñöhu dustarkäbhüt | padyävalyäà ca—

çvaçrür iìgita-daivataà nayanayor éhäliho yätaraù

svämé niùçvasite’py asüyati manojighraù sapatné-janaù |

tad-düräd ayam aïjaliù kim adhunä dågbhaìgi-bhävena te

vaidagdhé-vividha-prabandha-rasika vyartho’yam atra çramaù || [padyä. 204]

alaìkära-kaustubhe ca—

saïjäta-kampotpulakäà himägame

snänotthitäà kåñëa-dåg-anta-pätiném |

çétärditä bhävavaté nu veti täà

vijïäpi na jïätavaté sakhéà sakhé || [a.kau. 8.172]

--o)0(o--

|| 4.41 ||

atha suviläsä—

tiryak-kñipta-calad-dågaïcala-rucir läsyollasad-bhrü-latä

kundäbha-smita-candrikojjvala-mukhé gaëòocchalat-kuëòalä |

kandarpägama-siddha-mantra-gahanäm ardhaà duhänä giraà

häriëy adya harer jahära hådayaà rädhä viläsormibhiù ||

çré-jévaù : läsyenaivollasanté bhrü-latä yasyäù | läsya-bhramad-bhrü-lateti vä päöhaù | kundety atra ca sändra-çré-smita-candrikäkara-mukhéti vä päöhaù | kandarpägame ye siddha-manträs tadvad gahanäà durbodha-prabhäväà jhaöiti stambha-moha-käriëém ity arthaù | duhänä vyaïjaantéty arthaù ||41||

viçvanäthaù : tiryag iti tasyä eva vacanam | keli-nikuïja-madhye kusumästaraëa-vedikäyäà viräjamänasya çré-kåñëasya räma-pärçve eva baläd änéya sakhébhir upaveçitäyäà çré-rädhäyäà çré-kåñëa-saàmukha eva saàvädärtham upaviñöäsu sakhéñu çré-kåñëe ca tasyäù saìkocäbhävärthaà sva-saundaryävalokana-dänärthaà ca sakhy-abhimukham eva sva-mukhaà kåtvä, haàho kià vaktavyam adya mad-bhägyasya präbalyaà yato’tra vivikte gauré-mantra-smaraëaà kurväëasya mama çubha-sücakaà çakunam | yad vana-madhye’pi rajanyäm api parama-sukåtinéëäà sväìga-bhäsaiva tamisräyäm api sarvaà tamo vilumpanténäà parama-sädhvénäm äkasmiko darçana-läbha ity uktavati çré-kåñëe prathamaà tiryak-kñipta-calad-dågaïcala-ruciù tiryak kñiptena na tu mukhaà vyävåtya puro nihitena | taträpi calatä na tu truöim api sthirébhavatä dåço’ïcalenaiva, na tu kenäpi sampürëena bhägena rucé rocakatvamayé käntir yasyäù sä tena vayam eva paraà kevalam asädhvyo bhavän eva sädhur nijeñöa-devatä-gauré-sambhoga-smaraëa-para iti marmärthaà vyaïjayämäsa | kià cädya kenäpi jyotirvidoktaà rasikendra käpi jämbünada-mälä alaìkariñyatéty uktavati tasmin läsyenollasanté bhrü-late yasyäù sä jämbünada-mälä alaìkariñyatéty uktavati manorathaà naiva jänéhi | ahaà tu yävat sakhyo’tra tiñöhanti, tävade eväträsmi | gacchantéñv etäsu prathamam eveto niùsåtya yäsyäméti bhrü-läsyasyärthaù |

vraja-räja-sünos te jämbünada-mälä bahuça eva santi, na tu durlabhäù, kià tv adya suratarum eva tvayä çubhädåñöavatä labdha iti sakhébhiù pratyukte, satyam ättha bhoù surataror akñaratrayäd evähaà kåtärthébhaviñyämi kià punas tena sampürëena sadä täs tenety uktavati kåñëe kundäbhaà yat smitaà tasya candrikayä jyotsnayojjvalaà mukhaà yasyäù sä | smitam idaà raty-äkhya-sthäyi-bhävottham avahitthayä saàvåtam api kiïcin niùsåtam | ata eva kundäbhaà tat-käntiç ca mahaté sampürëa-çré-mukha-paryanta-vyäpinéti candrikayä sä rüpitä |

tataç ca kåñëe dhåty-asamarthe sva-mukhaà tiraçcénékåtya tasyä mukhaà paçyati sati tat-kñaëa eva tayäpi sva-mukhe sva-väma-pärçve parävartite sati tad-dakñiëa-gaëòe kuëòalasyocchalanaà jätam ity äha—gaëòocchalat-kuëòaleti | tad-ucchalana-cäkacakya-dyotita-dakñiëa-karëälaka-gaëòa-laläöikäpäìga-deçäntäà priyäm älokyänanda-stambha-lambhini çré-kåñëe tayä dakñiëa-päëi-dhåtenäïcalena mukham äcchädya raty-uttha-mada-harña-vréòautsukya-cäpalya-jäòyädi-bhäva-saàmarda-vyaïjakena svareëa svayam eva pratyuttaraà dattam ity äha—kandarpeti | kandarpasya ägama-çästre ye siddha-manträ vaçékaraëoccäöanonmädana-mohanädi-dharmäëas tair gahanäà kaliläà vyäptäm iti yävat | giram ardhaà duhänä | asampürëam eva pürayantéty arthaù | atra siddha-manträ ity atiçayoktyä pratyuttarasyaikaika-varëä jïeyäù | tataç ca te varëä na bhavanti, kià tu siddha-manträ evety apahnutir atiçayoktyä vyaïjitä bhavati |

pratyuttaraà—vana-pathinas te vana-padminéñv eva tad-akñara-trayaà setsyati na punar mayä kalpa-vallyeti | asyäyaà bhävaù—väïchita-pradäyäm api kalpa-vallyäà surataà na sidhyati, kim tu tad-visåñöeñu padminé-janeñv evety ato mayä tubhyaà tad-arthaà sva-sakhyo dattä iti täsv api narma-pratyuktir dhvanitä | tataç ca yady asmäàs tvaà svakäntäya ditsasi tarhi vayaà vana-padminyaù paläyya vanam eva gacchäma iti sakhéñu nirgacchantéñu çré-rädhäyäm api nirgantum udyatäyäà täà balät çré-kåñëaù sa-kaëöha-gräham äçliñya puñpa-çayyäyäà ninya iti jïeyam | viläsäkhyasyälaìkärasyormibhis taraìgair iti tasya priya-mukha-candra-kñobhita-samudratväropaù |

mädhurya-väridher asmäd amanda-dhvani-nirbharät |

padyäd artha-maëén niçe grahétum api déna-dhéù ||41||

viñëudäsaù : tiryag iti | kadäcit yamunä-tére kåñëa-sandarçane jäta-viläsa-nämälaìkåti-viçeña-vibhüñitäà rädhäà dåñövä nändémukhé rahasi paurëamäséà nivedayati | adya samprati viläsänäm ürmayas taraìgäù paraspara-saìghaööäna-rüpa-paramparäs täbhiù karaëa-bhütäbhiù rädhä harer hådayaà jahära | kimbhütä ? tiro vakraà aïcati gacchatéti tiryak, tiryak ca kñiptaà ca tat calat itas tataù prasarat yad dågaïcalaà tena ruciù çobhä yasyäù | tathä läsyena nåtyopalakñita-cäïcalyena ullasanté bhrü-latä yasyäù | tathä kundasyäbhä käntir iväbhä yasyäù | atra sthitasya candrikä-rüpakeëa mukhasya candratvaà dhvanitam | tathä gaëòayor ucchalanté uccaiç calanté ändolayantéti yävat kuëòale yasyäù | tathä kandarpägamaù käma-çästraà tasya yaù siddha-mantraù sa iva gahanäà durbodhäà giraà väëém ardhaà yathä syät tathä duhänä pürayanté uccärayantéti yävat | bhäva-vaivaçyataù samyag uccäraëäçakteù | tathä häriëé häraù muktä-maëisaras tad-yuktä |

vidagdha-mädhave ca—

iyam ati-tåñitaà varänurago-

jvala-sumanäù kamanéya-patra-lekhäù |

mama vara-tanur äcakarña cittaà

madhupam açoka-lateva puñpitägrä || [vi.mä. 6.26]

äòambarojjvala-gatir vara-kuïja-raktaù³

svairé parisphurita-puñkara-cäru-hastaù |

dhanyäsi sundari yayä mådulaà hasantyä

vandékåtas tarala-ballava-kuïjaro’yam || [vi.mä. 6.21]

rucira-sahacaréëäà véthibhiù sevyamänä

mada-mådula-marälé-ramya-lélä-gatiù çréù |

çaçimukhi gata-nidraà kurvaté mäm idänéà

çarad iva bhavatéyaà loka-lakñméà tanoti || [vi.mä. 6.22]

samaroddhura-käma-kärmuka-çré-

vijayi-bhrü-yugam äkuläkñi-padmäm |

vidhuré-kåtam apy ati-krudhägre

mama rädhä-vadanaà mano dhinoti || [vi.mä. 7.51]

alaìkära-kaustubhe ca—

tvayä tyaktäà rädhe ruñam ahaha gåhëäti madanas

tvad-akñibhyäà muktaà parivahati rägaà tava manaù |

dhiyä kauöilyaà te parihåtam aäìgo’dhikurute

punaù sandhänärthaà kim ucita-pade nyastam akhilam || [a.kau. 8.134]

älokitaà kuöilitena vilokitena

sambhäñaëaà ca vacasä manaordham ardham |

lélämayasya vapuñaùa prakåits taveyaà

rädhe kramo na madanasya na vä madasya || [a.kau. 9.2]

çauöéryaà smara-bhüpater madhu-mado lävaëya-lakñmyäù smayaù

saubhägyasya viläsa-bhür madhurimolläsasya häsaù çriyaù |
advaitaù guëa-sampadäm upaniñat kelé-viläsävaleù

seyaà locana-candrikä-caya-camatkäraç cakorekñaëä || [a.kau. 8.44]

çré-géta-govinde ca—

dåçau tava madälase vadanam indu-sandépanaà

gatir jana-manoramä vijitärambhaà üru-dvayam |

ratis tava kalävaté rucira-citra-lekhe bhruväv

aho vibudha-yauvataà vahasi tanvi påthvé-gatä || [gé.go. 10.15]

bandhüka-dyuti-bändhavo'yam adharaù snigdho madhüka-cchavir

gaëòaç caëòi cakästi néla-nalina-çré-mocanaà locanam |

näsäbhyeti tila-prasüna-padavéà kundäbha-danti priye

präyas tvan-mukha-sevayä vijayate viçvaà sa puñpäyudhaù || [gé.go. 10.14]

padya-dvayam idaà mänopaçamane sämopäye öékäyäà dhåtam apy aträpy upayogitväd dhåtam iti ||41||

--o)0(o--

|| 4.42 ||

atha mahä-bhäva-paramotkarña-tarñiëé—

açrüëäm ativåñöibhir dviguëayanty arkätmajä-nirjharaà

jyotsné-syandi-vidhüpala-pratikåti-cchäyaà vapur bibhraté |

kaëöhäntas truöad-akñarädya-pulakair labdhä kadambäkåtià

rädhä veëu-dhara praväta-kadalé-tulyä kvacid vartate ||

çré-jévaù : açrüëäm ity etat çré-kåñëaà prati çré-rädhä-sakhé-väkyam udättälaìkäram ayaà jïeyam | yad uktaà—lokätiçaya-sampattir varëanodättam ucyate | eña cälaìkäras tat-tad-vastünäm atiçayatä-mätra-vyaïjanä-tätparyakaù | jyotsné-syandéti | krameëa sveda-stambha-vaivarëyäni darçitäni | chäyä käntiù | truöad iti taudädikatvät prakåñöä vätä yasyäà sä pravätä kampamänä yä kadalé tat-tulyä | kvacid vartata iti veëu-dharasya veëunä täà äkåñöavatas tasyotkaëöhä-vardhanärtham aniçcayenoktiù | vastutas tu samépataù kuïjäntar-guptaà sthitvä taà païcanty eva sä vartate yato jyotsné-syandéti dåñöäntena priya-darçana-ja-mahä-sukham eva tasyä vyaïjitam | sa eña süddépta-sättvika-mayo rüòhäkhyo mahäbhävaù spañöaù | yathä ca vakñyate—süddéptäù sättvikä yatra sa rüòha iti bhaëyate [u.né. 14.159] iti ||42||

viçvanäthaù :

modano’yaà praviçleña-daçäyäà mohano bhavet |

yasmin viraha-vaivaçyät süddéptä eva sättvikäù || [u.né. 14.179]

viñëudäsaù :

kä stry aìga te kala-padäyata-mürcchitena

sammohitä’ryapadavéà na calet trilokyäm |

trailokya-saubhagam idaà ca nirékñya rüpaà

yad go-dvija-druma-mågän pulakäny abibhrat || [bhä.pu. 10.29.40]

--o)0(o--

|| 4.43 ||

atha gokula-prema-vasatiù—

prema-santatibhir eva

vedhasä nu våñabhänu-nandiné |

yädåçäà padam itä manäàsi naù

snehayaty akhila-goñöha-väsinäm ||

çré-jévaù : prema-santatibhir eveti käçin nija-härdaà vyäjena påcchantéà prati çré-vrajeçvaryä väkyam | sneha-santatibhir iti vä päöhaù ||43||

viçvanäthaù : prätaù päkärthaà sva-sadanam äyäntéà çré-rädhäà dürät paçyanté çré-vrajeçvaré sva-sakhéà praty äha—premeti | vastutaù premëaù santatayor aàçäù snehädyäs taiù sarvair apy upädäna-käraëair ity arthaù | itä präptä ||43||

viñëudäsaù :

--o)0(o--

|| 4.44 ||

atha jagac-chreëé-lasad-yaçäù—

utphullaà kila kurvaté kuvalayaà devendra-patné-çrutau

kundaà nikñipaté viriïcé-gåhiëé-romauñadhé-harñiëé |

karëottaàsa-sudhäàçu-ratna-sakalaà vidrävya bhadräìgi te

lakñmém apy adhunä cakära cakitäà rädhe yaçaù-kaumudé ||

çré-jévaù : utphullaà kila kurvaté kuvalayam iti | kuvalaya-çabdasya påthvé-maëòala-väcitväd yaçasy upayuktatä, kumuda-väcitvät kaumudy-upayuktatä ca yuktä | kundaà nikñipatéti kavi-samaye yaçasaù çuklatvät kundam ivety arthaù | kaumudyä api tatra patanena kunda-bhramadatvät tad ivety arthaù | viriïcéty ädiå auñadhi-rüpakeëa kaumudé-rüpakam api puñyate | vidrävyeti tu kaveù prauòhoktiù | lakñmyäç ca padmälayatvät kaumudé-rüpakasyopayogitä | vidrävya padmälayäm apy uccaistara-caïcalékåtavatéti vä päöhaù ||44||

viçvanäthaù : paurëamäsé präha—utphullam iti | kuvalayaà nélotpalaà bhü-talaà ca | atra atalädénäà sapta-pätälänäà bhü-valayatvät kuvalaya-padenaiva vyaktiù | tatra tatrasthäù sarva eva janäs te yaçaù çrutvä prahåñöä babhüvur ity arthaù | sapta-svarga-vyäptim äha—devendra-patnéti candrikäyäs tatra patitäyäù kunda-bhrama-däyitvät | pakñe, çacé tvad-yaçaù sädaraà çåëotéty arthaù | atra kundasya puñpeñu sükñmatvät | tat-padena devendra-patryä mahä-viñayäbhiniveçändhatama-samaya-gahvaräntarväsitvaà dhvanyate devatva-mätra-sükñma-gaväkña-randhrät praviçanté tvad-yaçaç-candrikä tasyä ekasyäm eva çrutau kundäkäraiva bhavati | viriïci-gåhiëyäù sävitryä romäëy eva auñadhyas tä harñayituà çélaà yasyäù sä | atra romauñadhi-padena viñaya-vaitåñëyamaya-sattva-guëa-candra-çälä-präìgaëa-väsitvaà dhvanyate | yatas te yaçaù-kaumudé tasyäù sarväìäny eva çétalékåtya romäïcayatéti |

evaà ca sarvaà präkåtaà vyäpyäpräkåtam api vyäpnotéty äha—karëottaàseti | sudhäàçu-ratna-çakalaà candrakänta-çilä-khaëòaà vidrävya pradravébhävaà präpayya tad-druta-jala-klinnäìgéà täà kåtvä cakitäà çaìkä-jäòya-vismaya-stimitäà cakära | atra vidrävyeti cakitäm iti-padäbhyäà tvad-yaçaù-kaumudyä sä bahir antaräkräntä, atisvacchä präkåtatva-mäliny-açünyä sücitä | äsu ädyäyäù çravaëa-mätra-sparço na ca sättvika-bhävodayaù ko’pi | dvitéyäyäù sarväìga-sparço romäïcaç ca | tåtéyäyäà bahir-antaù-sarväìga-vyäptiù saïcäri-bhäva-paryantodaya iti svacchatva-täratamyenaiva tvad-yaçaù-praveça-täratamyam atimäninye praveçäbhävaç ceti siddhäntaç ca bodhitaù ||44||

viñëudäsaù : utphullam iti | kadäcit çré-rädhä-yaço’tiçayam anubhüya pravåddha-harñä paurëamäsé rädhäà praty eva ca yathänubhavam äha—he rädhe ! he bhadräìgi maìgaläkäre parama-sundari te tavavayaù eva kaumudé jyotsnä adhunä sämprataà lakñmém api cakitäà präpta-camatkära-saptamäà cakära | kià kåtvä ? karëottaàse karëäbharaëe yat sudhäàçu-ratnasya çakalaà çakalam iti jätyaika-vacanaà candrakänta-maëeù khaëòaà tat vidrävya dravékåtya | yaçaù-pakñe—vidrävya apo bähya arthäl lakñmyä eva | kià kurvaté ? kuvalayam indévaraà, pakñe påthvé-maëòalam utphullaà prakäçitaà kurvaté devendra-patné çacé tasyäù çrutau kundam avataàsärtha-divya-kunda-puñpaà nikñipaté arpayanté | pakñe äkñipaté nyakkurvatéty arthaù | kimbhütä ? viriïci-gåhiëé sävitré tasyä romäëy evauñadhayaù täù harñayituà çélaà yasyäù | atra sarvatra viçeñaëeñu yaçasaç candrikayä saha sädharmyaà vyaktam | atra rüpaka-çleñäv alaìkärau vyaktau |

alaìkära-kaustubhe ca—

äkåtir eva te prakåtiù prakåtir iva vyavahåtiù sumukhi

vyavahåtir iva sat-kérté ramyä ramaëé-sabhäsu sakhi rädhe || [a.kau. 8.25]

vapur iva madhuraà rüpaà

rüpam ivänanda-däyi guëa-våndam |

guëa-våndam iva viçuddhaà yaçaù kåçäìgé-

sabhäsu tava rädhe abhinnabhinna-dharmäbhyäm || [a.kau. 8.26]

padya-dvayaà kramäd rasanopamälaìkäraù ||44||

--o)0(o--

|| 4.45 ||

atha gurv-arpita-guru-snehä—

na sutäsi kértidäyäù

kintu mamaiveti tathyam äkhyämi |

präëimi vékñya mukhaà te

kåñëasyeveti kià trapase ||45||

çré-jévaù : na sutäséti çré-vrajeçvaré-väkyam ähüyamänety ädivat tädåça-bhävo’tra yojyaù | alaìkäraç cäpahnutiù | yathoktam—prakåtaà yan niñidhyänyat sädhyate sä tv apahnutiù iti ||45||

viçvanäthaù : nijägre mukham ävåtyaiva lajjayä kim apy avadantéà rädhäà vrajeçvaré präha—na suteti | tvan-mätuù sakäçät tvayi mama sneho manäg api na nyünaù kértidä-yaçodäyor aikyäd iti bhävaù | präëiméti pratiprätas tvad-ähväna idam eva mukhyaà käraëam iti tvayäpi jïätuà çakyam iti dhvaniù ||45||

viñëudäsaù : na sutäséti | kadäcin mahotsave sva-gåham änéya çré-vrajeçvaryä nirbandhena kim api påñöäm api lajjayä svayam anuktvä lalitä karëe kim api jalpantéà çré-rädhäà prati vrajeçvaré präha—kértidä çré-våñabhänoù patné tasyäù | äkhyämi kathayämi | präëimi jévämi | trapase lajjase | govinda-lélämåte ca—

janani mayi jananyäà kià nu lajjedåçéyaà

suta iva mama cetaù snihyati tvayy atéva |

ayi tad apanayainäà yämi nirmaïchanaà te

çiçiraya mama netre bhuìksva paçyämi säkñät || [go.lé. 4.68]

--o)0(o--

atha sakhé-praëayädhénä—

upadiça sakhi vånde vallavendrasya sünuà

kim ayam iha sakhénäà mäm adhénäà dunoti |

apasaratu saçaìkaà mandirän mäninénäà

kalayati lalitäyäù kià na çauöérya-dhäöém ||46||

çré-jévaù : çauöéryaà vikramätiçayas tena dhäöéà kià na kalayati kià na jänäti | chaläd äkramaëaà dhäöé iti kñérasvämé ||46||

viçvanäthaù : kalahäntaritä çré-rädhä präha—upadiçeti | çauöéryaà vikramaù | chaläd äkramaëaà dhäöé | lalitäyä ity anenaikä lalitäpi tena duratikramä sakhénäm iti bahu-vacanena tädåçyas tu me bahvya evaà sakhyo vartanta iti prakaöo dhvaniù | vastutas tu ekä lalitaiva tad-asaàmatä tena sä tenänunéya vaçékäryeti güòhaù | ahaà tu kevalaà na tasyä ekasyä evädhénäsmi kià tu sakhénäà anyäsäm apéty atas tat-sähäyyavatér viçäkhä-prabhåtér äçritya sva-kåtyaà sädhanéyam iti pürvam äçväsa-pürvako güòhopadeçaù ||46||

viñëudäsaù : upadiçeti | çré-rädhäyä antar-mänoparatau satyäà catura-çiromaëau çré-kåñëe tad unnéya våndayä saha rahasi tat-savidham ägatyänunayati sati çré-våndäà lakñyékåtya çré-rädhoktiù | apasaratu apagacchatu | kalayati jänäti na kià çauöérya-dhäöé-vikramänya-paryäya-prägalbhyätiçayam | sakhénäm adhénäm iti sämänyatas tävad ätmanaù sakhädhénatäm abhivyajya lalitäyä ity ädinä viçeñato lalitägraheëaiva bahir mäninéväsmi, na tu svata iti bhavatä saivänunéyä tasyäà prasannäyäà satyäà sutaräà man-mäna-bhaìgo bhaviteti dhvanitam ||46||

--o)0(o--

|| 4.47 ||

atha kåñëa-priyävalé-mukhyä, yathä lalita-mädhave (10.10)—

santu bhrämyad-apäòga-bhaìgi-khuralé-kheläbhuvaù subhruvaù

svasti syän madirekñaëe kñaëam api tväm antarä me kutaù |

täräëäà nikurumbakena våtayä çliñöe’pi somäbhayä

näkäçe våñabhänujäà çriyam åte niñpadyate svaç-chaöä ||

çré-jévaù : täräëäm ity ädikam arthäntara-nyäsa-mayam | kià tatra çleño’py asti | yaù khalu tadvantam evärthaà puñëäti | tatra täräëäà tat-sadåçénäà somäbhayä tad-eka-paryäya-candrävalé-nämnyä våñabhänujäà çriyaà çré-rädhäm äkäçe ä samyak käçata iti çré-kåñëe svacchatä agläna-cittayä ||47||

viçvanäthaù : çré-kåñëaù präha—santu bhrämyad iti | bhrämyatäm apäìgänäà bhaìgir vinyäsa-viçeñas tatra khuralé abhyäsas tasya khelä-bhuvo nirantaram eva mad-vaçékäre pravåttä iti bhävaù | kintu viphaläbhiyogä eva bhavantéty äha—svastéti | tväm antarä tväà vineti tvad-vapuñaù påñöhädy-eka-pradeçä api dåñövä mäà svastimantaà kurvanti täsäà tädåçäpäìga-bhaìgyo’pi neti bhävaù | aträrthäntara-nyäsena dåñöäntaù | täreti | somasya äbhayä sampürëa-käntyäpi tärä-maëòalé-juñöayäpi çliñöe gäòha-spåñöe’pi våñabhänujäà jyeñöha-mäséya-süryotpannäà çriyam ekäm api çobhäà åte vinä svacchatä nirandhakäratä | çleña-pakñe tv evam avatärikä | täù subhruvo dhruve düre vartantäà täsu mukhyä candrävaly aliìgite äkäçe atiçayoktyä mad-dhådaye våñabhänu-putré-çriyaà sampattià vinä svacchatä nirduùkhatä | atra täà vinäbhütaà tu mad-dhådayaà raìkaà niùçobhaà ca sadä tiñthatéti çré-pada-vyaìgyaà vastu ||47||

viñëudäsaù : santu bhrämyad iti çré-rädhikäà prati çré-kåñëa-väkyam | santu bhavantu | bhrämyanto ye äpäìgä netra-präntäs teñäà yä bhaìgé bhaìguratä-paripäöé tasyä yä khuralé punaù punar abhyäsas tasyäùkhelä léläs täsäà bhuva äçrayäù subhruvaù sundaryaù svasti çivaà sukham ity arthaù | madirau matta-khaïjanau täv iva ékñaëe nayane yasyäù he tathäbhüte ! kñaëam apéti kämädhvanor atyanta-saàyoge [pä. 2.3.4] iti dvitéyä | kñaëam api vyäpyety arthaù | tväm antarä vinä | antaräntareëa yukte [pä. 2.3.5] iti dvitéyä | tatra dåñöäntaù—täräëäm iti | täräëaà nakñaträëäà, pakñe tärä-nämné käpi yütheçvaré tad-ädénäà nikurambeëa samühena våtayä veñöitayä somäbhayä candrasya käntyä , pakñe somäbhä candrävalé tayä äçliñöe’pi äliìgite’pi äkäçe våñabhänujä ca sä çréç ca täm åte | pakñe våñabhänur våña-räçi-stho bhänuù süryas tad-udbhavä yä çréù käntis täà vinä | atra våñabhänujeti çleñälaìkäreëa äkäçasya çré-kåñëa-hådayatva-rüpakälaìkäro dhvanitaù | na niñpadyate na jäyate | svacchatä nirmalatvam | atra çleñärthäntaranyäsopamä alaìkäräù |

lalita-mädhave ca—

hetur me hådayotsavasya vividhaù kämaà kramäd vardhatäm

prapnoty asya guëädhiroha-padavéà rädhäbhisärasya kaù ?

yasminn alpataraà manoratha-taöé-sémäm api präpite

sändränanda-mayé bhavaty anupamä sadyo jagad-vismåtiù || [la.mä. 4.26]

tatraiva—

preyasyaù paçupälikä viharato yäs tatra våndävane

lakñmé-durlabha-citra-keli-kalikä käntasya kaàsa-dviñaù |

rädhä tatra varéyaséti nagaréà täm äçritäyäà kñitau

seväà devi samasta-maìgala-karé yasyäs tvam aìgékuru || [la.mä. 6.20]

tatraiva—

mä khaïjaréöa nayane hådi saàçayiñöhäù

kurvan bravémy avitatthaà çapathaà gurübhyaù |

ekä priyaìkaraëa-våttir asi tvam eva

präëävalambana-vidhau paramauñadhir me || [la.mä. 8.36]

padyävalyäà ca—

tiryak-kandharam aàsadeça-milita-çroträvataàsaà sphurad-

barhottambhita-keça-päçam anåju-bhrü-vallaré-vibhramam |

guïjad-veëu-niveçitädhara-puöaà säküta-rädhänana-

nyastämélita-dåñöi gopa-vapuño viñëor mukhaà pätu vaù || [padyä. 260]⁴

däna-keli-kaumudyäà ca—

dhruvaà nikhila-mädhava-praëayiné-kadambäd alaà

vikåñya vividhaà vidhir madhurimäëam atyadbhutam |

prabhoù parama-tuñöaye niramiméta rädhäà mudä

yad atra ramate hariù parihåtänya-näré-spåhaù || [dä.ke.kau. 18]

alaìkära-kaustubhe ca—

navaà vayas te sukumäratädhikä

priyasya ca prema navaà navaà tvayi |

yathottaraà buddhimaté guëävaliù

kä te samänä bhavatéha rädhe || [a.kau. 10.41] ||47||

--o)0(o--

|| 4.48 ||

atha santatäçrava-keçavä—

ñaò-aìghribhir arditän kusuma-saïcayän äcinod

akhaëòam api rädhike bahu-çikhaëòakaà tvad-girä |

amuïca nava-pallava-vrajam udaïcad arkojjvalaà

karotu vaçago janaù kim ayam anyad-äjïäpaya ||

çré-jévaù : ñaò-aìghribhir arditän iti | çré-kåñëa-väkyam | çikhaëòakaà taj-jätià tac ca bhav iti nänä-prakäram ity arthaù | ayaà mal-lakñaëaù ||48||

viçvanäthaù : çré-kåñëaù präha—ñaò-aìghribhir iti | bahünäà çikhaëòakänäà samähäro bahu-çikhaëòakam | tribhuvanam itivat päträdi-dviguù | ayaà mal-lakñaëaù ||48||

viñëudäsaù : ñaò-aìghribhir iti | kadäcit kréòänantaraà kåñëasyaiva pauñpa-mukuöa-härädi-maëòanäni nirmitsantyä çré-rädhayä kusumädény ähartuà preñitasya tad-anu täny änétavatas tasya çré-rädhäà prati sa-vinaya-vacanam | ñaò-aìghribhir bhramarair amarditän aspåñöän, nava-çikhaëòakaà pratyagra-keki-piïcham | çikhaëòas tu piïcha-barhe napuàsake ity amaraù | nava-pallava-vrajaà navéna-kisalaya-nikaram | kimbhütaà ? udaïcan udgacchan yo’rkas tato’py ujjvalaà ruciram | aträçravatva-mätra-vivakñitatvät svädhéna-bhartåkäsv iva maëòana-racanädi-kréòanaà nodähåtam, tathä santatädhénatvät tasyä guëa-madhya eva, na tu täsv iva käla-viçeñe ity anayor bhedaù | çré-géta-govinde ca—

kisalayaçayana-tale kuru kämini caraëa-nalina-viniveçam |

tava pada-pallava-vairi-paräbhavam idam anubhavatu suveçaà ||2||

kñaëam adhunä näräyaëam anugatam anusara rädhike ||dhruva||

kara-kamalena karomi caraëam aham ägamitäsi vidüram |

kñaëam upakuru çayanopari mäm iva nüpuram anugati-çüram ||3||

vadana-sudhä-nidhi-galitam amåtam iva racaya vacanam anukülam |

viraham iväpanayämi payodhara-rodhakam urasi dukülaà ||4||

priya-parirambhaëa-rabhasa-valitam iva pulakitam atiduraväpam |

mad-urasi kuca-kalaçaà viniveçaya çoñaya manasija-täpam ||5||

adhara-sudhä-rasam upanaya bhämini jévaya måtam iva däsam |

tvayi vinihita-manasaà virahänala-dagdha-vapuñam aviläsam ||6||

çaçi-mukhi mukharaya maëi-raçanä-guëam anuguëa-kaëöha-ninädam |

çruti-yugale pika-ruta-vikale mama çamaya ciräd avasädam ||7||

mäm ativiphala-ruñä vikalé-kåtam avalokitum adhunedam |

lajjitam iva nayanaà tava viramati visåja våthä rati-khedam ||8||

çré-jayadeva-bhaëitam idam anupada-nigadita-madhu-ripu-modam |

janayatu rasika-janeñu manorama-rati-rasa-bhäva-vinodam ||9||

[gé.go. 12.2-9] ||48||

--o)0(o--

|| 4.49-55 ||

yasyäù sarvottame yüthe sarva-sad-guëa-maëòitäù |

samantän mädhaväkarñi-vibhramäù santi subhruvaù ||49||

täs tu våndävaneçvaryäù sakhyaù païca-vidhä matäù |

sakhyaç ca nitya-sakhyaç ca präëa-sakhyaç ca käçcana |

priya-sakhyaç ca parama-preñöha-sakhyaç ca viçrutäù ||50||

sakhyaù kusumikä-vindhyä-dhaniñöhädyäù prakértitäù |

nitya-sakhyaç ca kastüré-maëi-maïjarikädayaù ||51||

präëa-sakhyaù çaçimukhé-väsanté-läsikädayaù |

gatä våndävaneçvaryäù präyeëemäù svarüpatäm ||52||

priya-sakhyaù kuraìgäkñé sumadhyä madanälasä |

kamalä mädhuré maïju-keçé kandarpa-sundaré |

mädhavé mälaté käma-latä çaçikalädayaù ||53||

parama-preñöha-sakhyas tu lalitä sa-viçäkhikä |

sa-citrä campakalatä tuìgavidyendulekhikä |

raìgadevé sudevé cetyañöau sarva-gaëägrimäù ||54||

äsäà suñöhu dvayor eva premëaù parama-käñöhayä |

kvacij jätu kvacij jätu tad-ädhikyam ivekñate ||55||

çré-jéva : äsäm añöänäà lalitädénäà dvayor eva çré-kåñëa-rädhayor dvayor api viñaya-bhütayoù premëaù parama-käñöhayä hetunä jätu kadäcit kvacit çré-rädhäyäà tathä jätu kadäcit çré-kåñëe tad-ädhikyaà dvayor itaräpekñayä premädhikyam ivekñyata ity arthaù || iti våndävaneçvaré-prakaraëam ||49-55||

viçvanäthaù : evaà näyikä-mukhyäyä guëän uktvä tasyäù sahäyatvena sakhér äha—yasyä iti | guëä våndävaneçvaryä iha proktäç caturvidhäù iti pürveëa lakñaëenaiva sambandhaù | yat-padasyottara-väkya-sthatve tat-padäpekñä naivästi | yathä—sädhu candramasi puñkaraiù kåtaà nélitaà yad abhirämatädhike iti kävya-prakäçaù (7.188) ||49||

imäù striyaù sakhé-nitya-sakhé-präëa-sakhyaù | präyeëa sarüpatäà tulyatäà prema-saundarya-sädguëyädibhir iti çeñaù | präyeëety uktyä na sarvathä tulyatvam avaséyate | tataç ca sarvathä tulyatvaà priya-sakhyaù parama-preñöha-sakhyaç ca präptä iti sakhénäà päïcavidhyatve’pi vakñyamäëäbhyäm asama-sneha-sama-snehäbhyäm dvaividhyaà budhyata iti |

nanv atra präyeëa tulyatäm ity ukteù sakhé-nitya-sakhé-präëa-sakhénäà våndävaneçvarétaù kiïcin nyünatve labdhe tulya-rüpa-guëä sakhyaù kiïcin nyünäs tu däsikäù ity ukta-nirukter äsäà däsétvaà prasajyate | maivam | tatra kiïcit tulyäs tu däsikä ity uktyä yat kiïcin nyünä ity uktam | tasmät kiïcin nyünatvaà dvividhaà vyäkhyeyam | tulyatä sambhävanäyä yogyam ayogyaà ca | ädyaà samänäbhijätyakaà sakhétva-prayojakam | dvitéyaà nyünäbhijätyakaà däsétva-prayojakam iti sarva avadätam ||50-52||

nanu sarva-gaëägrimatvaà lalitädénäà vakñyamäëa-rétyä sama-snehatvenocyate tad eväsiddham | kväpi kväpi sneha-vaiñamyasyäpi dåñöatväd ity äha—äsäm iti | äsäà lalitädénäà

dvayo rädhä-kåñëayor viñayayor yaù premä tasya parama-käñöhayä paramotkarñeëa hetunaiva kvacij jätu kadäcit khaëòitäyäà rädhäyäà çré-kåñëäd api tad-ädhikyaà premädhikyam | tatra rädhä-duùkhasya çré-kåñëa-dattatvenänusaàhitasya asahyatvam eva hetuù | kadäcit kaöhora-mäna-nibandhana-viraha-viñaëëa-tanau çré-kåñëe rädhäto’pi premädhikyam | tatra kåñëa-duùkhasya rädhä-dattatvenänusaàhitasyäsahyatvam eva hetuù | ivety anena sükñma-buddhibhir ädhikyasyäparigåhétatvam uktam | dvayor api duùkhasyäsahyatve tulyatvänubhavät | asama-snehäs tu yatra yäù snehädhikyavatyas tat-sukha-duùkhayor eva sukha-duùkhädhikyavatyo na tv anyatra | iti våndävaneçvaré-prakaraëam ||53-55||

viñëudäsaù : evaà çré-våndävaneçvaryä guëänäà dig-darçanaà vidhäya tasyäù sva-pakña-sakhé-vivåter dig-darçanam äha—yasyä iti särdha-sapta-padyaiù | äsäm iti | äsäà lalitädénäà dvayoù çré-kåñëa-rädhayor viñaya-bhütayor yaù premä tasya parama-käñöhayä ekäntyävadhinä kvacid dvayor madhye kutracit jätu kadäcit tad-ädhikyam premädhikyam | ivety utprekñälaìkärena jätv ity anena cädhikyasyätyalpatvaà kñaëikatvaà ca sücitam | iti çré-rädhä-prakaraëam ||49-55||

iti çré-çré-ujjvala-nélamaëau

çré-rädhä-prakaraëam

||4||

1 mad-aïcala-bhåìgénäà bhramo yatos tädåça-bhaìgéà dadhänaù kaöäkñaù | praçasta-pakñma-yukte akñiëé yasyäù |

2 Interestingly enough, not found.

3 Alt. baddhaù

4 sa.ka. 1.55.2

Página PRINCIPAL OBRAS y AUTORES CLÁSICOS Agradecimientos Cuadro General Disculpen las Molestias Conceptos Hinduistas (1428)SC Category:Hindu (mythology) (3256)SC | Category:Hindu mythology (3270)SC | Categoría:Mitología hindú (3288)SC (indice) | Categoría:Mitología hindú (videos) (3289)SC | Conceptos Hinduista (A - G) SK y SC (videos) (3294)SC Aa-Anc · Aga - Ahy · Ai - Akshay · Akshe - Amshum · Ana - Ancie · Ang - Asvayu · Ata - Az · Baa-Baz · Be-Bhak · Bhal-Bu · C · Daa-Daz · De · Dha-Dry · Du-Dy · E · F · Gaa-Gayu · Ge-Gy · Ha-He · Hi-Hy · I · J · K · Ka - Kam · Kan - Khatu · Ki - Ko · Kr - Ku · L · M · N · O · P · R · S · Saa-San · Sap-Shy · Si-Sy · Ta - Te · U · V · Ve-Vy · Y · Z Conceptos Hinduistas (2919)SK | (2592)SK Aa-Ag · Ah-Am · Ana-Anc · And-Anu · Ap-Ar · As-Ax · Ay-Az · Baa-Baq · Bar-Baz · Be-Bhak · Bhal-Bhy · Bo-Bu · Bra · Brh-Bry · Bu-Bz · Caa-Caq · Car-Cay · Ce-Cha · Che-Chi · Cho-Chu · Ci-Cn · Co-Cy · Daa-Dan · Dar-Day · De · Dha-Dny · Do-Dy · Ea-Eo · Ep-Ez · Faa-Fy · Gaa-Gaq · Gar-Gaz · Ge-Gn · Go · Gra-Gy · Haa-Haq · Har-Haz · He-Hindk · Hindu-Histo · Ho-Hy · Ia-Iq · Ir-Is · It-Iy · Jaa-Jaq · Jar-Jay · Je-Jn · Jo-Jy · Kaa-Kaq · Kar-Kaz · Ke-Kh · Ko · Kr · Ku - Kz · Laa-Laq · Lar-Lay · Le-Ln · Lo-Ly · Maa-Mag · Mah · Mai-Maj · Mak-Maq · Mar-Maz · Mb-Mn · Mo-Mz · Naa-Naq · Nar-Naz · Nb-Nn · No-Nz · Oa-Oz · Paa-Paq · Par-Paz · Pe-Ph · Po-Py · Raa-Raq · Rar-Raz · Re-Rn · Ro-Ry · Saa-Sam · San-Sar · Sas-Sg · Sha-Shy · Sia-Sil · Sim-Sn · So - Sq · Sr - St · Su-Sz · Taa-Taq · Tar-Tay · Te-Tn · To-Ty · Ua-Uq · Ur-Us · Vaa-Vaq · Var-Vaz · Ve · Vi-Vn · Vo-Vy · Waa-Wi · Wo-Wy · Yaa-Yav · Ye-Yiy · Yo-Yu · Zaa-Zy HINDUISMO (3270)SC | 1º Sri Garga-Samhita

Sri Garga-Samhita | Oraciones Selectas al Señor Supremo | Devotees Vaishnavas | Dandavat pranams - All glories to Srila Prabhupada | Dandavat pranams | Santos Católicos | El Mundo del ANTIGUO EGIPTO II | El Antiguo Egipto I |Archivo Cervantes | Neale Donald Walsch | Sivananda Yoga | SWAMIS | Hari Katha | Hinduismo | Biografías