domingo, 17 de enero de 2010

Vraja-riti-cintamani - Visvanatha Cakravartin

Fotos
Devoción
harekrsna











Jagadananda Das



Jagadananda Das

vraja-réti-cintämaëiù


prathamaù sargaù


yal loka-réti-çruti-péti-mäträl
lokottarätmänubhave pramodam |
muktvaiva muktäù spåhayanti yasyai
täà kåñëa-lélä-vraja-bhümim éòe ||1||

çré-kåñëa-caitanya-rasa-svarüpam
advaitam änandam ihädi-nityam |
lokair amåçyaà vraja-loka-vaçyaà
bhajämy avaçyaà çucito’py avaçyam ||2||

kävyaà kaveù kävyatayä prasiddhaà

kävyasya kävyaà ca yato’pi kävyam |

tad eva kävyaà mama kävya-kävyaà

vrajaika-kävyaà param astu kävyam ||3||


caitanya-rüpodita-rétim ekäm

ekäntam abhyastum ahaà saméhe |

tat tat tadéyänugatokta-bhävo

bhävocito dhyeya ito na kävyam ||4||


vaikuëöha-koöyaç cita äsate’laà

brahmäëòa-koöyo’pi cito’cito’pi |

sarvatra våndävanam etad eva

yathä sa kåñëaù pulinäçanädau ||5||


idaà ghanébhüta-cid-eka-rüpaà

våndävanaà yatra vasanti sarve |

çré-kåñëa-lélä-parivära-rüpä

yathaiva kåñëaù sa tathaiva te’pi ||6||


sarve ghanébhüta-cid-eka-rüpäs

tathäpy aho präkåtavat pratétäù |

parasparaà ceñöitam apy améñäà

vrajaika-léleti camatkaroti ||7||


yä païcamävasthiti-gämi saàvit

tad-våtti-rüpäs tad-ananya-våttyä |

jänanti kåñëaà nijam eva bandhuà

taà präkåtam anya-janä na citram ||8||


sarvottamänäm api sarvataù syät

sva-nyüna-bhävaù prabhu-bhakti-çaktyä |

pratyakñam ékñe vraja-loka etaà

taà präkåtam anyatame cid-arcye ||9||


tenaiva tasyaiva vaças tathaiva

tatraiva nityaà vilasaty alaà saù |

ätyantikair eva rahasya-rasyai

mädhurya-pürair amita-prakäçyai ||10||


ato’tra yä präkåta-lokavat-tal-

lélä paraiçvarya-viçeña-varñä |

saivätirasyä cid-acit-praçasyä

mädhurya-sasyä mahatäm upäsyä ||11||


våndävanaà gokula-dhäma-goñöhaà

vrajaà ca nämäni çubhäni yasya |

tadéya-lokéyam acintya-kåtyaà

väïchämi kiïcid dayayaiva teñäm ||12||


tac cätyacintyaà cid-ananya-säraà

cid-anya-bhäsaàc ca tad ekam eva |

aväntaräneka-vibhedam ekaà

grämä araëyäni gaväà niväsäù ||13||


sarvasya kaçcit prakaöaù prakäçaù

sadä bhåçaà präkåtavaj janädyaiù |

yaù präkåtair eva yuto’pi lélä

präkaöya-käle påthu-varëyavat syät ||14||


tat-tac-chirobhütam apära-çobhaà

nandéçvaraà sädhu-gaëä vadanti |

nandéçvaraà taà ca yadéya-rüpaà

çré-nanda-räjälaye räjamänam ||15||


yadéya-pürvottara-dakñiëeñu

vasanti lokä håta-sarva-çokäù |

sänau puraù çré-yuta-nanda-räja-

puré puräëäm ataù puräëä ||16||


präcéra-räjéra-citäm asärair

gåhäny alaà märakatäni yasyäù |

stambhäù pravälaiù paöaläni hemnä

yeñäà våttiù sä sphaöikair vibhäti ||17||


vaidurya-jätä vaòabhé-samühä

mahä-maho-néla-maëéndra-jäööäù |

mahä-pratéhära-varo’pi yasyäù

tat kauravindo vilasaty alaà sä ||18||


mukhya-prakoñöhe caturälaye’syä

bhäëòära-gehaà varuëasya diçyam |

çré-kåñëa-väsaù çubha-dakñiëasthaù

çré-räma-dhämottara-diçy udeti ||19||


präcyäà gåhaà tädåçam eva yatra

präcyäàça yasyänyatara-prakoñöhe |

sva-putra-bhadräya nijeñöa-devaà

näräyaëaà sevata eva nandaù ||20||


koçälayasyänvita-dakñiëäàçe

kåñëasya dhämnaù çubha-paçcime’sti |

yä päka-çälä dvaya-madhya eva

viçräma-dhämänuru rädhikäyäù ||21||


kåñëasya dhämno’nvita-dakñiëäàçe

päkälayasyäpi viräjamänaù |

äräma äste sarasé ca yatra

raho manojïaà bahu-geha-vediù ||22||


yat pärçvayoù santi puräëi-goduhäà

bhüréëi cärüëi samäny alaà tayä |

paçcät tu nandéçvara eva räjate

nandéçvaro’yaà satataà sa vandate ||23||


teñäm api pränta-gatätyagamyä

präcéra-räjé-maëi-jätajätä |

ratnälaye ratnaja-dehaléke

muktädi-ratnävali toraëälé ||24||


yän ékñamänä nigadanti bhüyo

vimäna-väsän iti martya-lokäù |

vaikuëöha-väsän iti näka-näthäù

vaikuëöhagäs te rasa-sära-säram ||25||


puraù pratéhära-varasya yasyäù

samantataù pärçva-yugasya rasyäù |

purohitänäà ca purohitänäà

tataù pareñäà ca tataù pareñäm ||26||


tataù pareñäà ca puraù krameëa

çreëé mukhänäà parétaù parétäù |

tataç ca véthé krama-paëya-véthi

véthé ca madhye parato hi véthé ||27||


pränteñu yasyä nagarasya rasyäù

çåìgäöakäkhyän abhito’bhitas täù |

çreëé kåtäù sütra-nipäta-pätä

iva pratétä bahu paëya-véthyaù ||28||


nänä-maëénäà ghaöitä ghaöäni

lasat-patäkä vara-mauktikänäm |

prälamba-käntäs taruvad vasante

praväla-vära-praghaëäù vipaëyaù ||29||


käcid vasanta-çriya eva yadvan

nänä-prasünair atisaurabhäs täù |

kaçcin mahä-çaila-varä ivälaà

nänä-vidha-dravya-sugandhi-gandhäù ||30||


käçcin maëénäà khanayo yathä vä

nänä-maëi-dyotita-dépyamänäù |

käçcid viläsi pravarä ivänyäù

kastürikä-kuìkuma-mukha-gandhäù ||31||


änanda-våndävana-réti-leçaà

veçaà vidhätuà vacasäà kavénäm |

véëäm iva spåñöum ayogyatänäà

tän äàçavat kiàcana sücayäni ||32||


sve sve sarasy eva hi yatra matsara

iti prayogaù kriyate kvacij janaiù |

stré-mekhalädau khala ity udéryate

yat komalädau mala-çabda ucyate ||33||


pradoña-doñäkara-roña-moña-

doñädi-çabda-çrutir asti yatra |

säyaà çaçäìka-praëayäkhya-keli-

niçädi keñv eva kadäcid eva ||34||


chaträdi-daëòe çubha-cämarädi-

daëòe ca daëòe çrutir asti yatra |

névyädi-keçädika eva bandhaù

samädhi-yogädika ädhi-çabdaù ||35||


kastürikä-kuìkuma-candanädi-

paìkeñu paìka-çravaëaà ca yatra |

kauöilyam äste vara-kuëòalädau

käöhinyam apy asti çilädikeñu ||36||


puñpädi-dhuléñu rajaù prayujyate

yaträndhakäre tama ity udéryate |

dvandvaà ca yugme pavane ca mandatä

cäïcalyam äste hari-lokanäya ||37||


madhyädike kñéëaù pada-prayogo

yatrodakeñv eva ca nécagatvam |

viñäda-dainya-çrama-moha-nidrä-

lasyädayo’pi vyabhicäri-bhäve ||38||


jänanti gä eva hi käma-dhenuù

sämänya våkñän iti kalpa-våkñän |

cintämaëén yatra çilävad eva

vrajasya kä sampadato hi väcyäù ||39||


yadéya-yoñij-jana-saubhagéya-

çobhänti-çobhät çrutayo’nvayus täù |

yan-mädhuréà vékñya ramä mumoha

vrajasya tasyästu kim atra varëyam ||40||


yatraiva çuddha-praëaya-svabhävä

premnaiva jänanti paraà sva-bandhün |

lokottarä lokavad eva taà ca

svaà svaà ca taträsti na kià vicitram ||41||


guëäs tu te präkåta-dharma-çünyä

doñä api syü rasa eva mänyäù |

nanda-vraje kautukam eva sarvaà

kharvaà vidhatte triguëo’tha garvam ||42||


småtétihäsäkhya-puräëa-vede

santi pramäëäni paraà tv ihäsya |

traikälikopäsaka-loka-säkñät-

kärät sadedåk-sthitir eva nityä ||43||


nityaiva sarvä yadi kåñëa-lélä

tathäpy anityaiva matäpi kaiçcit |

adeyatäto’tirahasyatä tasya

svecchayeti pravadanti tajjïäù ||44||


yatraiva vätsalya-raso’sti mürtaù

çaréra-dhäréva viçuddha-sattvam |

saubhägya-säro nija-räja-dhänyäà

çré-nanda-nämä vraja-räja-räjaù ||45||


çré-kåñëa-pitre pitå-bhäva-bhävaà

jänanti sarve sva-pitå-svabhävam |

çré-nanda-räjaà vraja-madhya-räjaà

sad-eka-rüpaà ca sad-eka-rüpam ||46||


yasyästi gehe saha dharma-cäriëé

cit-kalpa-valléva çaréra-dhäriëé |

vätsalya-sampatti-rasa-svarüpiëé

yasyäù phalaà çré-bhagavän svayaà maëiù ||47||


yä çré-yaçodä jagaté yaçodä

çré-kåñëa-vätsalya-rasaika-modä |

tam eva päçena babandha roñät

tat-prema-citraà vavådhe’titoñäm ||48||


yaträsate gopa-gaëä agaëyäù

kecid vrajeçasya sa piëòa-bandhäù |

sambandha-gandhä api ke’pi teñäà

snehänubandhä akhilä mukunde ||49||


sarve satäà dharma-viçeña-mürtayaù

patnyo’pi teñäm iva bhakti-våttayaù |

puträç ca keñäàcana kåñëa-sakhyakäù

kanyäç ca keñäàcana kåñëa-kämakäù ||50||


ye tat sakhä tat savayor vapuñkaù

guëaiç ca sarvair api tat-samänäù |

nityaà kumäräù sanakädivat te

tac-cittatäyäù kim açakyatäs te ||51||


kecit sakhäyo’tirahasya-mänyä

rahasya-seväsv api ke’pi dhanyäù |

sakhé-samänäù subalojjvalädyäù

sadojjvalä ujjvala-dåñöim äòhyäù ||52||


yäù kåñëa-käntäù sakalä padäbja-

nakhäçu-koöi-jita-koöi-candräù |

saubhägya-särätula-kérti-pärä

värrmi-väräpluta-veda-väräù ||53||


yäbhiù svayaà präpta-vara-prasäda-

leçasya yogyä na babhüva lakñméù |

näyaà çriyo’ìga iti yan niruktaà

çrémac-chukenäpi mahä-puräëe ||54||


yäsäà na käpi prabhunäpi çeke

tyaktuà viläsäya kanéyasé yä |

yävatya eva vraja-yoñitas täs

tävantam ätmänam ataù sa cakre ||55||


yäsäà guëair eva gåhéta-cetä

yäbhiù sa reme bhagavän svayaà yaù |

tathaiva tasyaiva guëais tam ätmä

rämä bhajante pramadänucittäù ||56||


täsäà çiraù sad-guëa-ratna-mälikä

premändhayäräma-suvarëa-ketaké |

mädhurya-dhärä-dhara-vidyud-udyatä

vidyotate çré-våñabhänu-nandiné ||57||


änanda-candrodita-kaumudé yä

çré-mohanasyäpi sumohana-çréù |

saundarya-nämno nikañopalasya

suvarëa-rekhä våñabhänu-kanyä ||58||


lävaëya-pätho-nidhi-sära-sampat-

kalä-kaläpäkara-bhümir ekä |

guëäkhya-ratnaugha-khaniù prasiddhä

çré-rädhikä çré-vraja-candra-käntäù ||59||


gauré sahasräd adhikäpi gauré

çyämä tathäpi çrutiñu prasiddhä |

surüpiëé yäpy asurüpiëé ca |

sakhé kadambasya vibhäti rädhä ||60||


kecit paräm eva vadanti lakñméà

léleti kecit kila täntrikäyäm |

änandiné çaktir iti çrutiçäù

çré-rädhikäbhä vraja-candra-käntäù ||61||


yasyä vaçe tasya tu sarva-çaktiù

sarvaiva lélä sakalä guëäç ca |

saundarya-mädhurya-vidagdhatädyäù

sä rädhikä räjati kåñëa-käntä ||62||


yasyä lasan-mädana-bhäva-vaçyä

lélä rasäsväda-viçeña-rasyäù |

kåñëasya nityä vilasanty anantäù

sä rädhikä räjati kåñëa-käntä ||63||


yathaiva sarvair guëa-rüpa-kelé

mädhurya-pürair ati pürëa eva |

çré-kåñëa-candraù sa tathaiva rasyä

sä rädhikä räjati rädhikä sä ||64||


yasyä viçäkhä lalitädayas täù

sakhyaù priya-rüpa-guëaiù samänäù |

mänena yasyä api yäù samänä

yä vékñya rädhä nija-çarma veda ||65||


yasyäù suhåt-pakñatayä prasiddhä

çyämeti nämä guëato’pi yä sä |

yadéya-sauhärda-kåte vidhatte

nityaà prayatnam ati-mädhurébhiù ||66||


yäbhyäà yayor näma vidhäya

nänä-çilpena kalpyämbara-bhüñaëädi |

sampreñitaà yat sahasä na veda

çré-kåñëa-candro’pi kim anya-värtä ||67||


premëe priyasyäram upekñitaà

yat lokeñu lajjädi tadaiva bhüyaù |

premëi pragäòhe tad-apekñaëaà täù

kurvanti citraà kila kåñëa-käntäù ||68||


yaträsate sättvata-çuddha-dharmä

mürtä ivorvé diviñad-vareëyäù |

tad-dharma-mätra-pratipädi-veda-

vaktära eke rata-päïcaräträù ||69||


pratigrahaà ye vraja-räja-däna-

mätrasya kurvanti tad-eka-yojyäù |

kecit paraiçvarya-paräù pare ca

mädhurya-dhüryä vraja-räja-sünoù ||70||


tämbülikäs tailika-mälikädyäç

caitanya-rüpä api nära-dharmäù |

te nära-dharmä api devatänäà

durlabhya-läbhä vraja-candra-bhäväù ||71||


gaväà gåhäëäm api yatra bhittiç

catuç-catuñkaà sphaöikäkhya-ratnaiù |

gopänasé märakaté ca vaàçyäù

svarëasya koëeñu tathä mahäntaù ||72||


gopän asénäà påthu yac catuñkaà

tat kauëikaà yatra tu karuavindam |

mahävaòabhyo yata eva lagnä

nänä-maëénäà paöaläni yatra ||73||


yeñäà lasanty aìgaëa eva gävaù

sarasvaté mürtivad eva çukläù |

manaù samänä avaçä vicitraà

tapasvi-saìghä iva suvratäç ca ||74||


cintämaëi-vyüha-samäç ca käma-

dughä nidäghä iva phulla-vatsäù |

sat-kävyavat sundara-bhüri-varëäù

veëu-svanäyaiva sadorddhva-karëäù ||75||


yatraiva bhümau patitäù pratétäù

sa-jéva-garbhä iva kaumudénäm |

kailäça-çailasya çila-çikhaëòäù

saïcäri çilä iva saàlasanti ||76||


hiëòéra-khaëòä iva dugdha-sindhor

ye granthivac chré-hara-häsa-jätäù |

viçuddha-sattvasya ca mäàsa-piëòa-

tulyä bhramanto bhuvi bhüri-vatsäù ||77||


kià gaëòa-çailäù sphaöikäcalasya

mahormayaù kià tu mahä-payodheù |

säyaà gåhä ye munivac ca jévan-

muktä iva svaira-cirä hi ñaëòäù ||78||


yaträsate garva-dharä ivaite

hambäd akärä gala-kambaläç ca |

virakta-lokä iva puìgaväs te

mattä iva stabdha-suçoëa-neträù ||79||


nandéçvarasya priya-dakñiëasthas

tat saudaraù sodaravac cakästi |

yaträlayaù çré-våñabhänu-nämno

nämnoditas tasya dharädhiräjaù ||80||


çré-nanda-räjaù sa yathä tathä

sa vrajasya räjä våñabhänu-tejäù |

puréva tasyaiva puré ca tasya

putré ca putraç ca tayor yaçolam ||81||


nandéçvaraù çré-våñabhänu-çaila-

madhye tu mad-dhyeyatam asvarüpam |

saìketa-nämäspadam eva çaìke

premaiva tad-dvandva-varasya mürtam ||82||


nandéçvarasyeçvara-koëakande

paryanta-bhümau vidhu-hådya-nämä |

tasyaiva cüòer vasu yävaöäkhyä

pallé-maëénäà ghaöitä ghaöäbhiù ||83||


puré praëétä våñabhänu-nämnä

nirmäya yatrollasitä sutäyai

yan-mandirasyoparigäsvakäntaà

sä lokate täà sa nijälayordhvät ||84||


yadä gurüëäà guruëädareëa

dareëa ca vyagratamau puräntaù |

parasparaà tarhi vilokamänau

mänaucität sva-sva-puroparisthau ||85||


saìketya yatra priyayä vilasya

prollasya rasyasya baöasya müle |

yävais tad-aìghré racayäàcakära

nämnäpi taà yävaöaà cakära ||86||


çré-kåñëena kåpä-bhareëa guruëä caitanyaà rüpeëa yä

tal-lélä-rasa-dhäma dhäma janitä rétiù prakäçaà gatä |

tasyä leçä-viçeña-veça-manane çré-réti-cintämaëau

sargo’yaà prathamo’bhavad bhuva-mude nandéçvaroddeçataù ||87||


iti prathamaù sargaù samäptaù |


dvitéyaù sargaù


evaà vidhaù çré-vraja-räji-räjo

nandéçvaro’yaà parito vanäni |

nänä-vidhä yeñu lasanti våkñä

vallyo nikuïjäç ca vihaìga-raìgäù ||1||


yatrodgalad-guggula-picchileñu

vartmasv aöavyäù pracaranti |

parasparaà baddha-karä nijeça-

yugasya lélä-samayänusäräù ||2||


yaträöavé-meña-mukhäd udérëaà

saàjérëa-kakkola-phalaiù sugandhi |

diçäà mukhaà tan-mahiñaugha-çåìga-

kñuëëatva-gädyaiù çaralädibhiç ca ||3||


yaträöavé-hasti-ghaöä-vibhagna-

sac-chaklako pallavikä vibhänti |

vanéya-dhenu-gaëa-jaggha-gandha-

tåëaiù sugandhéni diçäà mukhäni ||4||


kuträpi koçaiù kavalé kåtänäà

dräkñä-phalänäà bahu-guccha-gucchaiù |

sac-chäditäni cchavim ärabhante

bhuvas-taläny ämra-phalädibhiç ca ||5||


sat-karëa-bhüñä maricädi-gucchäù

pulinda-käntäù pracaranti yatra |

tämbüla-pülaiù kara-bhaìga-sadyaù

karpüra-rambhä-rasa-väsitäsyäù ||6||


rasäla=mälä-pataçävalébhir
ämrätakaiù çré-phala-jambubhiç ca |

paläça-pügäsana-närikelair

madhuka-punnäga-yugaiù çiréçaiù ||7||


priyä bilvärjuna-karmaraìgaiù

kapittha-lodhra-priyakäkhya-yugmaiù |

lavaly-açokair lakucaiù karérai`r

yüthé-yugaiç campaka-yugmakaiç ca ||8||


tamäla-mälä-nava-mälikäbhir

lavaìga-jäti-dvaya-räya-bilvaiù |

koñätaké-parkaöikä-baöädyair

açvattha-çälaiù khadiraiù çamébhiù ||9||


nänollasat-puñpa-phalodya-citrair

våkñaiù samantäd bahuço vanäni |

nänä-vidhaiç cäru-latä samühaiù

çäré-çukädyaiù paçubhiç ca bhänti ||10||


(caturbhiç ca kulakam)


sitäsitair lohita-péta-miçraiù

kahlära-padmotpala-puñpa-jätaiù |

taòäga-väpé-sarasé-nadébhé

räjanti haàsädi-gaëaiç ca yäni ||11||


karpüra-dhülé-raciteva bhümé

kvacit kvacit kuìkuma-bhäviteva |

kastürikä cürëa-kåteva käcit

bhüméva bhümé kvacid arcya gandhä ||12||


kvacit tu bhümé vividhaiva ratnair

nänä-vidhair märakaté ca käpi |

yatra sthite rädhikayäpi kåñëe

vipakña ékñeta jano janaikam ||13||


jämbu-nadé räjati käpi bhümé

sad-indra-néla-prakåtiç ca käpi |

yatra sthite rädhikayäpi kåñëe

vipakña ékñeta jano janaikam ||14||


sthalé kvacin märakaté ca yatra

suvarëa-gulma-druma-virud-ädyäù |

suvarëa-bhümau kvacid eva yatra

våkñädikä märakatä lasanti ||15||


kuträpi sä paìkaja-räga-bhümé

vérud-drumädyä sphaöika-prabhütäù |

kuträpi bhänti sphaöikäkhya-bhümé

vally-ädikäù paìkaja-räga-jätäù ||16||


kvacid drumä märakatä lasanti

suvarëa-vallé-vara-vellitä ye |

kvacit suvarëa-druma-saïcayä yän

veveñöi sä märakaté ca vellé ||17||


kuträpi våkñäù sphaöikä prabhütä

sa vellitä paìkaja-räga-vallyä |

kvacid drumä paìkaja-räga-jätä

äliìgitä sphaöikäkhya-vallyä ||18||


yo ratna-våkñaù puru-ratna-çäkho

nänä-maëé pallavakäç ca çäkhäù |

te pallavä bhüri maëi-prasütäù

prasüna-saìghä bahu-bheda-gandhäù ||19||


vihära-ratnä calataù patadbhir

maëi-dravais tulya-säraiù prapürëam |

bhü-bhüruhäà ratna-påthak-suratnair

bhätaà maëé pakñibhir älavälam ||20||


svayambhuvo dhürjaöayaç ca sarve

prädurbhave suñöhu jaöä ghaöäyäm |

succhäyakäù sürya-samäç ca våkñä

äbäla-çobhäù sanakädivac ca ||21||


béjaà vinä ropa-måte ca jätä

apälitä snigdhä vivardhitäç ca |

pakvair apakvair api pacyamänaiù

phalaiç ca puñpaiç ca dalaiù sadäòhyäù ||22||


cid-ätmakäs tädåça-çaktimantaù

sarve’vatärä iva tasya rasyäù |

lokeñu lokair avalokanéyä

lokä ivaite vraja-bhümi-våkñäù ||23||


svädhéna-käntä iva yäù priyeëa

sadopagüòhäs taruëätulena |

vicitra-paträìkura-çobhitäs tä

latä viläsinya iva sphuranti ||24||


sadä samudyat-kalikäù sadaiva

yäù puñpavatyo’pi sadä phalinyaù |

sarväù suparväëa utäcyutaika-

käma-pradä yatra lasanti vallyaù ||25||


evaà vicitrais tarubhir latäbhir

ämülam utphulla sadä supuñpaiù |

kuïjäni sarvatra lasanti yatra

viçrämyati kréòati ca vrajenduù ||26||


tä yatra kuïje pika-bhåìga-géte

dépäyitä oñadhayojjvalanti |

lümaiç camaryaù parimärjayanti

kastürika-mågyaç ca sugandhayanti ||27||


catvära evaà taravaç caturñu

koëeñu yeñäm ubhayatra pärçve |

dve dve lateyäù kusumädibhis tä

näkramya ratnälayatäà prayätäù ||28||


stambhäd ramäs te vaòabhé ca teñäà

skandhäkhya-çäkhä-viöapaiç chadäàsi |

tad-bittayodväç ca latä vibhaìgyä

prälamba-cüòä kalasäni puñpaiù ||29||


evaà-vidhaiù sundara-sanniveçaiù

kuïjäni sarvatra vane vraje’pi |

vimäna-käréëi vimäna-bhänät

vaikuëöha-gänäm api lobhitäni ||30||


vanäni kuïjäni latä-drumäç ca

ye pakñiëo ye paçvavaç ca vänye |

kñaëän mukundekñaëa-mätrataù syuù

sarve praphulläs tad-åte tv aphulläù ||31||


vrajeñu nänä-vidha-sad-vaneñu

nandéçvarasyeçvara-koëa ärät |

khelä-vanaà yatra rahasya-khelä-

khelälasäbhir diviñadbhir eñyäù ||32||


yasmäd asau çré-yamunä-vrajendor

didåkñayänuvrajam ävrajanté |

nandéçvaränteñu gaveñayanté

babhräma taträsaralä bhavanté ||33||


yatrodakädi-grahaëa-cchalädyair

gopéjanä te’bhisaranté bhüyaù |

gopé priyo’pi pravadanti gopé

ghaööaà na ghaööaà kurute sa kaà vä ||34||


çré-kåñëa-kelé-dyuti-vidyutänäà

brahmäëòa-sammaëòana-paëòitänäm |

bhäëòära-bhäëòaà sa vibhäti yatra

bhäëòéra-nämä druma-vidrumaityaù ||35||


yaträkhilänäm api vallavénäm

äräma-dhämäni mano-ramäëi |

ramyäni kämäni nikuïja-puïjä

muïjäöavé mukhya-vanäni bhänti ||36||


sva-sväbhiläñeëa gatäç ca yaträ-

lapanti nåtyanti milanti tena |

käntena käntäù kåta-kely-anantä

manoratho yäti manorathaà yat ||37||


våndä-vanänäà vilasad-vanänäà

vaikuëöha-kuëöhé-kara-vaibhavänäm |

våndävanaà näma-vanaà guëa-çré-

våndävanaà tat katamac cakästi ||38||


yasyästy aho kajjvala-jäta-jätä

samantataù sä parikheva kåñëä |

namaj-janän majjanato viçuddhän

karoti yä kåñëa-hådas tathäpi ||39||


paryäpta indévara mälikeva

sasära hära-pratimeva devyäù |

våndävanasyäsita-çäöikeva

viräjate çré-yamunä nadé sä ||40||


saptaiva sindün api sapta lokän

saptävåtéù sästi vibhidya sauré |

vaikuëöha-goloka-gatä bhramanti

våndävanaà sevitum älavälam ||41||


yasyä jale düra-gatä gate’pi

våndävanasyaiva samantataù syät |

ävarta-lakñaà sthiti-lobha-lakñaà

yathä dhani-dväri sulobhi-cittam ||42||


yasyä asau çyäma-rasa-pravähaù

çyämasya taà çyäma-rasa-praväham |

uddépayann eva nimajjayan syät

svasmiàç ca tamsiàç ca tad-älibhis tam ||43||


yasyä praväheñv api jéva-jätä

muhur muhur mastaka-mürdhayanti |

didåkñavaù çyäma-raseñu magnä

çyämägamäçaìki-dhiyeva mugdhäù ||44||


yasyä dvayoù sundara-pärçvayoù staù

sopäna-mäle vara-ratna-jäle |

çobhäkhya-devyä iva danta-paìkté

çré-kåñëa-susmäraka-çuddha-çakté ||45||


sopäna-jätau maëijau dvi-pärçve

madhye ca yasyäù salila-pravähaù |

çré-kåñëa-veëu-dhvani-pänato’mé

bhavanti sadyo viparéta-rüpäù ||46||


sarväëi tasyäù pulinäni candra-

cürëäni yac-candrikayänvitäni |

çré-räsa-lélä-rasa-saubhagäni

nämäni yeñäà tad avekñaëäni ||47||


madhye’pi tasyäù pulinäni yeñu

kuïjäni kuträpi lasanti teñäm |

vihaìgamä aìgana ullasanti

govinda-sandarçana-lälasätaù ||48||


våndävanasyaiva samantato’syäù

sarve’vatärä iva te’vatäräù |

sva-premadäù sva-smaraëena kintu

sadyo vrajendro’pi cittam atra ||49||


vånävanaà taà paritas taöe’syä

ämrädi-våndävali-maëòalé yä |

pürvästi apürvä-sakaläntaräntar-

nikuïja-çälä-vidhu-dåg-rasäläù ||50||


dräkñädikänäà kusumävalénäà

rambhä samühasya ca maëòaläni |

krameëa madhye kanakasya bhümé

ratnäcalas tatra ca kalpa-kuïjam ||51||


kuträdi-dérghäù sama-sütra-pätä

iva kvacin maëòala-bandhanena |

dviträù kvacic chreëaya eka-jätyä

kuträpi nänä-vidha-jätibhiç ca ||52||


ämrädikänäà kva ca païcañä yä

ürdhveëa çäkhädibhir apy anyünäù |

tä nätiriktäù sukha-kåtrimä kià

puñpävalénäm api tädåçäs täù ||53||


tamäla-mälä api tädåças täù

kuträpi nänä-vidha-pädapänäm |

vanaà dhané-bhütam atéva citraà

vipakña-dåñöer api duñpraveçam ||54||


madhye nikuïjäù kvacid eva teñäà

kuträpi ratnottama mandiräëi |

kuträpi våndä parivära-çäläù

sarväsu dikñv eva samullasanti ||55||


våndävanaà laukika-vad yadédaà

tathäpi lokottara-loka-häri |

räjïo yathätyanta-viläsinaù syäd

äräma-ramyatvam atiprasäri ||56||


ñaëëäm åtünäà påthag eva ñaö cet

padäni stat sva-guëaiù sa yatra |

våndävanenduù prati väsaraà tat

sarvartuà lélänubhavaà tanoti ||57||


tathäpi sarvartava eva nityaà

våndävane’smin praëayanti seväm |

yeñäà prasünaiù kåta-bhüñaëäs tä

våndävanenduà praëayanti gopyaù ||58||


våndävanendoù sakala-priyäëäà

våndävane’smin vilasanti kuïjäù |

brahmänubhütér api mocayanti

yeñäà dyuténäà kalayäpi guïjäù ||59||


våndävane’smin paçu-pakñiëo

ye våkñä latädyä api yatra tatra |

sarve sadä sammukhayanti tasmin

våndävanendor udayo’sti yasmin ||60||


ekas tu jätyäpi sa kalpa-våkñaù

pare guëair eva na jäti-rüpaiù |

tathäpi våndävana-näthavat te

lélänusäreëa guëodayäù syuù ||61||


våndävane yadyapi kalpa-våkñäù

sarve tathäpy eka udära-gétaù |

yasyätule tatra tale tad-antas

tan maïju kuïje maëi-mandiraà tat ||62||


ürdhvordhvaà gehopari geham evaà

tat païca-ñaòäñöa-naväni citram |

sarvatra madhye vara-karëikävat

samantato’ñöau dalavat prakoñöhäù ||63||


pare pare’nye ca tathaiva koñöhäù

sevä-paräëäà çayanädi niñöhäù |

tan-mandirasyätula-saubhagasya syuù

präìgane’ñöäv api mandiräëi ||64||


täny añöa diggäni sumadhyagaà tat

svakéya-çäkhädibhir eva nityam |

sväìgeñu saìkopayate drumo’sau

lélänukulebhya åte janebhyaù ||65||


kalpäga-kuïjaà nava-mandiraà tat

samantatas tasya pare’ñöha-kuïjäù |

tathaiva sarve nava-mandiräs te

pratyekam anye’pi tataù pare’nye ||66||


yat kuïja-räjaà våta-kalpa-våkñaà

våndävaneçä lasitälayaà tat |

tataù sakhénäm atha kiìkaréëäà

samaà tat stat parataù krameëa ||67||


sarvatra madhye vara-mandiraà yad

yütheçvaré tatra gaëeçvaré vä |

käntena säkaà yadi räjate tat

tadälayas tat-para-mandireñu ||68||


sa kalpa-våkñas tad-adho nikuïjaà

tan-mandiräëy apy aticitrakäni |

yävan mukunda-priyayepsitäni

bhavanti tävanti na tä vidanti ||69||


govinda-bhüméti puräëa-gétaà

yad yoga-péöhäkhyam apéha tantre |

çré-rädhayä çré-vidhu-yoga-dhäma

çré-kuïja-räjaà nigadäma näma ||70||


yad dakñiëe räjati räja-kelé

dola-sthalé yäti vicitra-çilpä |

änanda-våndävana eva yasyäù

svarüpa-çobhätiçayena rasyä ||71||


tad-dakñiëe dürata eva kiàcit

çré-svämi-govinda-pade saro’sti |

samantato yasya nikuïja-puïjäù

yeñüllasanti bhramaräli-guïjäù ||72||


yad brahma-kuëòaà çiva-koëa-tuëòaà

samantatas tasya ca kuïja-puïjäù |

yad uttare sä sad açoka-väöé

dhäöéva yä tad-dvaya-dhairya-luëöhe ||73||


gopéça éçaù sa tad-éça-koëe

gopé-janänäà varado’rcanéyaù |

çré-kåñëa-saìgäya yathä sa düté

jano vinodena mano dhinoti ||74||


tasyeça-koëe tad-adüra eva

taöe taöinyä naöatéva bhäti |

vaàçé-baöo yasya tale sa-vaàçéà

vaàçédharo vädayate priyämyaù ||75||


yad-uttare naidhuvanaà vanaà tat

tan-näma-gétaà çruti-citta-nétam |

so’ntarhito yatra paräà priyäà präg

räsonmukhébhyo ramayan priyäbhyaù ||76||


süryäspade nairåta-koëa-kande

kundotthavat kaïja-nikuïja-puïje |

çré-rädhikä-sürya-samarcanäyair

navä javä räjati räga-phullä ||77||


väyavya-koëe ca kadamba-müle

yä bhadrakäly asti tad-arcanäyäm |

sa gopa-kanyädika-céra-cittaà

cauré cakärästi ca céra-coraù ||78||


koëe’nalasyästi sa vighna-räjo

yam arcayanti prayatäù priyaà täù |

priya-prasaìge’niça-vighna-çaìkäù

çaìkä labhante’tra vinodyamena ||79||


präcyäà diçi prema-maya-prapürëa-

çré-veëu-küpaà vilasaty alaà yat |

çré-veëu-vädyaiù svayam äviräsét

çré-veëu-päëeù parama-priyäyai ||80||


räsonmukhe tyakta-samasta-käntaù

käntas tadä vädayad äçu veëum |

raho viläsena tayä yadäbhüt

tasyäù pipäsärtià pipäsayärtaù ||81||


çåìgära-çäntau yad-adho nikuïje

çåìgärayämäsa paräà priyä saù |

çåìgära-nämä sa baöo’dhunäpi

saìgéyate tat tad ivekñate ca ||82||


yadä sa vaàçé-baöagaù sva-vaàçéà

vaàçédharo’vädayad äçu tarhi |

dhéraù saméro’pi babhüva yatra

sthalaà ca tad dhéra-saméra-näma ||83||


samantato yadyapi bhäti kåñëa

kåñëänurägä pulinäni tasyäù |

tathaiva sarvatra tathäpi vaàçé

baöo’ntimäny eva naöanti manye ||84||


sarvatra kuïjottama-mandireñu

våndädayaù pratyaham eva säram |

çayyädikaà yä racayanti citraà

citraà sa kåñëo’pi yad-ékñaëe syät ||85||


tatraiva sarväù prati väsarädau

tämbüla-sarvädyayathätathaà ca |

tat sarvam älokya rasena citraà

cittaà drutaà täç ca tathä drutäç ca ||86||


çré-nandéçvara-mandiräntam abhito våndävanendoù padaà

çré-våndävanam eva känana-vanaà tatrollasad-rociñä |

çré-våndävana-deça-leça-manane çré-réti-cintämaëau

tal-lélä-rasa-lobha-çobhanädayaù sargo dvitéyodayaù ||87||


iti dvitéyaù sargaù samäptaù |

||2||


--o)0(o--


tåtéyaù sargaù


våndävaneñv édåça-vaibhaveñu

mädhurya-dhürya-dhvajavad dhinoti |

govardhano näma dharädhiräjo

räjopacärair yuvaräja-räjam ||1||


nänä-vidhä ratna-vareëya-väräù

çiläyadéyä vilasanti yatra |

kåñëasya siàhäsana-péöha-

khaövä çayyädi-rüpä rasa-räjya-bhüpäù ||2||


yat kandaräù kuïja-vareëya-puïjäù

çré-kåñëa kelé-rasa-mandiräëi |

påthak påthak tat parama-priyädeù

suabhägya-bhägyottama-yogyatäni ||3||


paräya puñpair madhubhir marandaiù

praväla-värair madhuraiù phalaiç ca |

nänä-vidhair yat taravo latäbhiù

kåñëasya seväà racayanti täbhiù ||4||


yad dhätavo gairika-hiìgulädyä

manaù çiläkhyä haritäla-mukhyäù |

atipriyäù çyäma-çaréra-çobhä

lobhäya kurvanti vidhu-priyäëäm ||5||


kastürikäs tad-dhariëair nisåñöä

jätä svayaà kuìkuma-sära-jätäù |

karpüra-püräç ca sugandhayanti

kåñëäya kåñëä gurubhiç ca yatra ||6||


yaträsti sä candana-sära-jätir

na yatra sarpaù sa ca ced viñaà na |

viñaà ca cet kväpi na duùkhadaà

tad dhareù sukhaikaà hari-däsa-varye ||7||


vyävartate vämya-vaçän mågäkñyäù

sarpädi-vékñädibhir eva sadyaù |

svayaà samäçleña-viçeña-läbho

hare raso’sau hari-däsa-varye ||8||


kvacic chilä-néla-maëi-pravéëäù

kuträpi tä märakataika-tänäù |

täù padma-rägäù sphaöikäç ca käçcid

govardhanädrau vidhu-keli-kalpäù ||9||


jämbunada-gräva-varän nirékñya

kåñëägrajo’raà våñabhänujädhéù |

düraà prayäti sphaöikoccayäntät

kåñëägrajo’tetyapisäpi yatra ||10||


kåñëas tu jämbunada-madhyam eti

muhuù sva-käntä dyuti-biddha-buddhiù |

käntädi tasyendra-maëé çiläntaà

känta-bhramäc chré-hari-däsa-varye ||11||


yasyäìga-çobhä na vilobhayanti

kambä-nikuïjeñu daréñu dåñöäù |

kåñëasya käntä nivahasya härä-

dibhiù padälaktaka-carvitädyaiù ||12||


yasyendra-nélé maëir eva kåñëo

jämbunadäny eva tadéya-käntäù |

tat kelayo yasya kuöumba-bhävä

govardhanaà taà kavayantu ke vä ||13||


sa täëòavaà täëòavinaç caranti

gäyanti bhåìgäç ca pikäç ca vékñya |

tanvanti tälaà bahu pakñiëo’nye

hares tu sevä hari-däsa-varye ||14||


paryanta-bhümià parito yadéyäà

kåñëasya khelävali-lälitäni |

kuëòäni kuïjäni padäni bhänti

sannirjharäs te paritaù sravanti ||15||


tat pürvato däna-nivartanäkhyaà

kuëòaà yadéya-smaraëena sadyaù |

çré-rädhikä-tad-dayito’py udaïcad-

romäïca-kampäïcita-sundaraù syät ||16||


tato’pi pürve para-räsa-lélä-

valé-sthalé-säti-valéyasé yä |

småtäpi täà taà naöyaty akäëòe

svéyerase candra-sarovaraà ca ||17||


govardhana-präg-diçi dakñiëäàçe

saìkarñaëänanda-sarovaraà tat |

tat pürvato räjati tac ca gauré

térthaà na gauri-patir eti yat tu ||18||


sadä tayä tasya vihära-hetoù

saubhägya-bhägyämåta-bhüri-bhäraù |

tasyäù priyaà yatra samasta-vidyä

patià cakäräçu nikuïja-vidyäm ||19||


saìkarñaëaà däna-nivartanaà ca

kuëòa-dvayaà yat tad-ura-madhye |

mahänna-küöotsavam ätanoti

änanda-räjo yuva-räja-raïjé ||20||


paçcäc ca tasyollasitäspadeñu

kåñëasya kelé-kavalé-kåteñu |

çré-däna-ghaööe sumaëé-sughaööe

yatrobhayor äsa vaco viläsaù ||21||


tad däna-kelé-kali-väg-viläso

vismäpayämäsa na kaà janaà yaù |

tayor api çrota-taöém aöann aöan

naöé karoty äçu manas tanüàç ca ||22||


pucchaà mayüräkåtià kasya tasya

govinda-kuëòasya ca dakñiëäàçe |

gala-sthalé mänasa-jähnavé sä

nau-khelanaà yatra tayoù sadä syät ||23||


nau khelanaà yatra tayoù çruténäà

pathaà kathaàcid yadi tat prayäti |

tadaiva ruddhaà kurute balena

balena ca tyäjayituà na çakyam ||24||


yasyäs taöe puëòraka-maëòapäni

trailokya-çobhä-rasa-maëòapäni |

tayor dvayor ujjvala-bhävitäni

bhavanti nityaà hådi bhävitäni ||25||


jala-sthala-sthaiù kusumair asémaiù

saran-marandaiù kusumäkaräkhyaù |

padmäkaro räjati kuïja-puïajair

giréndra-varyänanam eva kià saù ||26||


gopé-svarüpäpti-para-prasüna-

praphullatäyai kusumäkaro’yam |

çré-närado yatra babhüva gopé

snänaika-mäträd iti mohanoktiù ||27||


yaà päëinä pälayad éça eva

yo pälayat tat paricäram eva |

kréòaty ajasraà svayam eva yatra

sa kena varëyo hari-däsa-varyaù ||28||


çré-rädhikä-kåñëa-sarovare te

tat-prema-pürëe kila yasya netre |

govardhano bhäti sa-gopa-gopé

govardhano mädhava-mädhurébhyaù ||29||


lävaëya-vaëyämåta-çuddha-kando

çobhä-samudräti-çayäçayau ye |

mädhurya-cayäcaya-cäru-müle

çré-rädhikä-kuëòa-mukunda-kuëòe ||30||


dvayos tayoù prema-maëé khané ye

viläsa-ratnävali-valli-béje |

rasaika-rüpe madhura-svarüpe

kià tau lasanta sarasé bhavantau ||31||


yayor vilokena tayoù pratétis

tayor iva syäd anubhüti-bhütiù |

säkñäd aväptiç ca tathänavadyä

sadyo bhavaty eva vadanti vidyäù ||32||


dvayoù sudurlabhyatayä yadi syät

parasparotkaëöthita-bhüri-bhäraù ||

dväv eva yad dvandva-samäçrayä tau

paraspara-präpti-rasätisiktau ||33||


rädhaiva kuëòaà dravatäà gatäbhüt

kåñëekñaëänanda-bhareëa manye |

kåñëo’pi rädhekñaëa-moda-bhärät

tenaiva tan-näma-guëäd vikuëòau ||34||


käruëya-mäträtiçayäj janeñu

svakéye mädhurya-bharänubhütyai

tau stau dravantau sarasé bhavantau

majjanti santas tad ihollasantau ||35||


premaiva tad yugma-varasya yugmaà

kuëòasya manye tad ihäçu dhanyäù |

majjanti tan-majjana-mätram eva

premnéti nämnäpi tayor dvi-kuëòau ||36||


tayo raso yo madhuraù sa eva

varëaà dvayädyanta-viparyayeëa |

viräjate’tyanta-rahasya-bhävän

majjanti tajjäù sara ity udérya ||37||


tayor dvayor eva nikuïja-puïje

vilasya nänä-vidha-rasya-bhävaiù |

nirékñituà kuëòa-yugaà sa kuïjaà

yugmaà tayoù syät tu cakora-yugmam ||38||


dvayor ati-préti-parasparaà tac

chré-rädhikä-kuëòam akhaëòa-çobham |

samantato yasya nikuïja-puïjäù

sakhé-janänäà bhramaräli-guïjäù ||39||


tad-uttare çré-lalitä-pramodaà

nikuïja-padmaà maëi-mätra-sadmaù |

éçäna-koëe kusumaika-kÿptaà

kuïjaà viçäkhä-pramadaà prabhäti ||40||


pürve yadéye’khila-citra-kuïjaà

citrä-pramoda-dala-puñpa-citram |

pürëendu-kuïje’nala-koëa-müle

ya indulekhä-pramadaù pragétaù ||41||


yad-dakñiëe prema-nikuïja-varyaà

çré-campaka-vallé-sukhadaà cakästi |

yatra sthite rädhikayäpi kåñëe

rädhäm avékñyeva gataiva våddhä ||42||


yatnair åte néla-nikuïja-kuïje

çré-raìga-devé-sukhadendra-néle |

çré-rädhayäsénam avekñya kåñëaà

täà çläghayitvä jaraté gatäram ||43||


çré-tuìgavidyä-sukhadaà nikuïjaà

yatra paçcime bhäty aruëaà tadäkhyam |

çyävaà nikuïjaà kila väyu-koëe

sukhäya yan märakataà sudevyäù ||44||


çré-kuëòa-madhye’pi jaloparisthaà

vicitra-saìkhyaà maëi-mandiraà yat |

anaìga-maïjary-anuräga-bhägaà

bhägaà vinä kas tad avaitu lokaù ||45||


çré-kuëòam etan nikhiläç ca kuïjä

padaà ca panthäç ca yathä yathaiñäm |

govinda-lélämåta eti sarvaà

govinda-lélämåta-mänya-garvam ||46||


rahasya-lélävali-valgu-nädäù

pramatta-rädhäkhya yad ädi-pädäù |

nandéçvaräd dakñiëa-paçcimädau

yan-madhyataù kämyavanädya-nädau ||47||


yaträkhilaiçvarya-mahärya-lélä

balé valéyasyavaleva lénä |
mädhurya-caryäcaya-cäru-varyä

cäryasya pädämbuja-saurabheñu ||48||


çré-räma-lélävali-säkñi-laìkä

kuëòaà mahoddaëòa-rasäbdhi-tuëòam |

yatroditä çréla-mukunda-kelé

çré-rädhikä-raïjana-maïju-puïjé ||49||


lukkäyanä khyäti vicitra-kelau

çré-rädhayä mädhava-mädhuré sä |

yatroditä citra tad-äli-mäläm

äläpane citrayatéva yätau ||50||


evaà-vidhäneka-rasäspadäni

kuëòäni kuïjäni lasanti yatra |

kåñëasya kämyäni vanäni yatra

santéti tat kämyavanaà vadanti ||51||


süryasya mürtiù-sarasé ca yatra

çré-rädhikäyäç tad-arcanäyäù |

vadanti yac-chäntvanuväsa saàjïaà

tadékñaëänéva tad-ékñaëäni ||52||


chadiù çilä yatra tadähva-çaile

kåñëasya nänä-kutukäspadäni |

kåñëasya kautühala-väspadäni

kåñëasya kautühala-väspadäni ||53||


nandasya navyo nilayo’sti yatra

ratnäkaro ratna-saraç chalena |

léläavaloke yutayaiva lono

lälitya-lälyaà lalitädi-kuëòam ||54||


parasparäläpa-madaà nipéya

parasparäìgälasa-lagna-mattau |

vilokya tau lokayituà tadälyo

viccheda-gäyatra-tad-ähvayaà tat ||55||


taptvä na yad bhävam aväpa lakñmé

lakñmé svabhävaà kutukena nétvä |

sä käntam äläpayad eva yatra

kiàvä na kautühalam asti tatra ||56||


kñérodadhiù çeña-viçeña-rüpaà

sa çeña-çäyé svayam asti säpi |

tat päda-saàvähana-bhakti-namrä

sakhé janänäà kutukäya kamrä ||57||


mukhyeñv iha dvädaça-känaneñu

våndävanendor akhila-priyäëäm |

kuïjädi-nänä-kutukäspadäni

lakñmyäpi lakñmyä hådi väspadäni ||58||


çruti-prasiddhäny upakänanäni

hareç caturviàçatir asti tatra |

tat kokilä-känana-näma yatra

saìketitaù kokila-näda äsét ||59||


sarvänandathu-mülam ekam atulaà lélaiva tasyä api

rüpaà tasya ca dhäma tatra paramaà mädhurya-mätraà param |

çré-våndävanam eva devata iha çré-réti-cintämaëau

tasyoddeça-viçesa-leça-kathane sargas tåtéyottamaù ||60||


iti çrémad-viçvanätha-cakravarti-viracita-çré-vraja-réti-cintämaëiù samäptaù ||





Página PRINCIPAL
OBRAS y AUTORES CLÁSICOS
Agradecimientos
Cuadro General

Disculpen las Molestias





HINDUISMO (3270)SC | 1º Sri Garga-Samhita





No hay comentarios:

Correo Vaishnava

Mi foto
Spain
Correo Devocional

Archivo del blog