Devoción
harekrsna
Jagadananda Das
vraja-réti-cintämaëiù
prathamaù sargaù
lokottarätmänubhave pramodam |
muktvaiva muktäù spåhayanti yasyai
täà kåñëa-lélä-vraja-bhümim éòe ||1||
lokair amåçyaà vraja-loka-vaçyaà
bhajämy avaçyaà çucito’py avaçyam ||2||
kävyaà kaveù kävyatayä prasiddhaà
kävyasya kävyaà ca yato’pi kävyam |
tad eva kävyaà mama kävya-kävyaà
vrajaika-kävyaà param astu kävyam ||3||
caitanya-rüpodita-rétim ekäm
ekäntam abhyastum ahaà saméhe |
tat tat tadéyänugatokta-bhävo
bhävocito dhyeya ito na kävyam ||4||
vaikuëöha-koöyaç cita äsate’laà
brahmäëòa-koöyo’pi cito’cito’pi |
sarvatra våndävanam etad eva
yathä sa kåñëaù pulinäçanädau ||5||
idaà ghanébhüta-cid-eka-rüpaà
våndävanaà yatra vasanti sarve |
çré-kåñëa-lélä-parivära-rüpä
yathaiva kåñëaù sa tathaiva te’pi ||6||
sarve ghanébhüta-cid-eka-rüpäs
tathäpy aho präkåtavat pratétäù |
parasparaà ceñöitam apy améñäà
vrajaika-léleti camatkaroti ||7||
yä païcamävasthiti-gämi saàvit
tad-våtti-rüpäs tad-ananya-våttyä |
jänanti kåñëaà nijam eva bandhuà
taà präkåtam anya-janä na citram ||8||
sarvottamänäm api sarvataù syät
sva-nyüna-bhävaù prabhu-bhakti-çaktyä |
pratyakñam ékñe vraja-loka etaà
taà präkåtam anyatame cid-arcye ||9||
tenaiva tasyaiva vaças tathaiva
tatraiva nityaà vilasaty alaà saù |
ätyantikair eva rahasya-rasyai
mädhurya-pürair amita-prakäçyai ||10||
ato’tra yä präkåta-lokavat-tal-
lélä paraiçvarya-viçeña-varñä |
saivätirasyä cid-acit-praçasyä
mädhurya-sasyä mahatäm upäsyä ||11||
våndävanaà gokula-dhäma-goñöhaà
vrajaà ca nämäni çubhäni yasya |
tadéya-lokéyam acintya-kåtyaà
väïchämi kiïcid dayayaiva teñäm ||12||
tac cätyacintyaà cid-ananya-säraà
cid-anya-bhäsaàc ca tad ekam eva |
aväntaräneka-vibhedam ekaà
grämä araëyäni gaväà niväsäù ||13||
sarvasya kaçcit prakaöaù prakäçaù
sadä bhåçaà präkåtavaj janädyaiù |
yaù präkåtair eva yuto’pi lélä
präkaöya-käle påthu-varëyavat syät ||14||
tat-tac-chirobhütam apära-çobhaà
nandéçvaraà sädhu-gaëä vadanti |
nandéçvaraà taà ca yadéya-rüpaà
çré-nanda-räjälaye räjamänam ||15||
yadéya-pürvottara-dakñiëeñu
vasanti lokä håta-sarva-çokäù |
sänau puraù çré-yuta-nanda-räja-
puré puräëäm ataù puräëä ||16||
präcéra-räjéra-citäm asärair
gåhäny alaà märakatäni yasyäù |
stambhäù pravälaiù paöaläni hemnä
yeñäà våttiù sä sphaöikair vibhäti ||17||
vaidurya-jätä vaòabhé-samühä
mahä-maho-néla-maëéndra-jäööäù |
mahä-pratéhära-varo’pi yasyäù
tat kauravindo vilasaty alaà sä ||18||
mukhya-prakoñöhe caturälaye’syä
bhäëòära-gehaà varuëasya diçyam |
çré-kåñëa-väsaù çubha-dakñiëasthaù
çré-räma-dhämottara-diçy udeti ||19||
präcyäà gåhaà tädåçam eva yatra
präcyäàça yasyänyatara-prakoñöhe |
sva-putra-bhadräya nijeñöa-devaà
näräyaëaà sevata eva nandaù ||20||
koçälayasyänvita-dakñiëäàçe
kåñëasya dhämnaù çubha-paçcime’sti |
yä päka-çälä dvaya-madhya eva
viçräma-dhämänuru rädhikäyäù ||21||
kåñëasya dhämno’nvita-dakñiëäàçe
päkälayasyäpi viräjamänaù |
äräma äste sarasé ca yatra
raho manojïaà bahu-geha-vediù ||22||
yat pärçvayoù santi puräëi-goduhäà
bhüréëi cärüëi samäny alaà tayä |
paçcät tu nandéçvara eva räjate
nandéçvaro’yaà satataà sa vandate ||23||
teñäm api pränta-gatätyagamyä
präcéra-räjé-maëi-jätajätä |
ratnälaye ratnaja-dehaléke
muktädi-ratnävali toraëälé ||24||
yän ékñamänä nigadanti bhüyo
vimäna-väsän iti martya-lokäù |
vaikuëöha-väsän iti näka-näthäù
vaikuëöhagäs te rasa-sära-säram ||25||
puraù pratéhära-varasya yasyäù
samantataù pärçva-yugasya rasyäù |
purohitänäà ca purohitänäà
tataù pareñäà ca tataù pareñäm ||26||
tataù pareñäà ca puraù krameëa
çreëé mukhänäà parétaù parétäù |
tataç ca véthé krama-paëya-véthi
véthé ca madhye parato hi véthé ||27||
pränteñu yasyä nagarasya rasyäù
çåìgäöakäkhyän abhito’bhitas täù |
çreëé kåtäù sütra-nipäta-pätä
iva pratétä bahu paëya-véthyaù ||28||
nänä-maëénäà ghaöitä ghaöäni
lasat-patäkä vara-mauktikänäm |
prälamba-käntäs taruvad vasante
praväla-vära-praghaëäù vipaëyaù ||29||
käcid vasanta-çriya eva yadvan
nänä-prasünair atisaurabhäs täù |
kaçcin mahä-çaila-varä ivälaà
nänä-vidha-dravya-sugandhi-gandhäù ||30||
käçcin maëénäà khanayo yathä vä
nänä-maëi-dyotita-dépyamänäù |
käçcid viläsi pravarä ivänyäù
kastürikä-kuìkuma-mukha-gandhäù ||31||
änanda-våndävana-réti-leçaà
veçaà vidhätuà vacasäà kavénäm |
véëäm iva spåñöum ayogyatänäà
tän äàçavat kiàcana sücayäni ||32||
sve sve sarasy eva hi yatra matsara
iti prayogaù kriyate kvacij janaiù |
stré-mekhalädau khala ity udéryate
yat komalädau mala-çabda ucyate ||33||
pradoña-doñäkara-roña-moña-
doñädi-çabda-çrutir asti yatra |
säyaà çaçäìka-praëayäkhya-keli-
niçädi keñv eva kadäcid eva ||34||
chaträdi-daëòe çubha-cämarädi-
daëòe ca daëòe çrutir asti yatra |
névyädi-keçädika eva bandhaù
samädhi-yogädika ädhi-çabdaù ||35||
kastürikä-kuìkuma-candanädi-
paìkeñu paìka-çravaëaà ca yatra |
kauöilyam äste vara-kuëòalädau
käöhinyam apy asti çilädikeñu ||36||
puñpädi-dhuléñu rajaù prayujyate
yaträndhakäre tama ity udéryate |
dvandvaà ca yugme pavane ca mandatä
cäïcalyam äste hari-lokanäya ||37||
madhyädike kñéëaù pada-prayogo
yatrodakeñv eva ca nécagatvam |
viñäda-dainya-çrama-moha-nidrä-
lasyädayo’pi vyabhicäri-bhäve ||38||
jänanti gä eva hi käma-dhenuù
sämänya våkñän iti kalpa-våkñän |
cintämaëén yatra çilävad eva
vrajasya kä sampadato hi väcyäù ||39||
yadéya-yoñij-jana-saubhagéya-
çobhänti-çobhät çrutayo’nvayus täù |
yan-mädhuréà vékñya ramä mumoha
vrajasya tasyästu kim atra varëyam ||40||
yatraiva çuddha-praëaya-svabhävä
premnaiva jänanti paraà sva-bandhün |
lokottarä lokavad eva taà ca
svaà svaà ca taträsti na kià vicitram ||41||
guëäs tu te präkåta-dharma-çünyä
doñä api syü rasa eva mänyäù |
nanda-vraje kautukam eva sarvaà
kharvaà vidhatte triguëo’tha garvam ||42||
småtétihäsäkhya-puräëa-vede
santi pramäëäni paraà tv ihäsya |
traikälikopäsaka-loka-säkñät-
kärät sadedåk-sthitir eva nityä ||43||
nityaiva sarvä yadi kåñëa-lélä
tathäpy anityaiva matäpi kaiçcit |
adeyatäto’tirahasyatä tasya
svecchayeti pravadanti tajjïäù ||44||
yatraiva vätsalya-raso’sti mürtaù
çaréra-dhäréva viçuddha-sattvam |
saubhägya-säro nija-räja-dhänyäà
çré-nanda-nämä vraja-räja-räjaù ||45||
çré-kåñëa-pitre pitå-bhäva-bhävaà
jänanti sarve sva-pitå-svabhävam |
çré-nanda-räjaà vraja-madhya-räjaà
sad-eka-rüpaà ca sad-eka-rüpam ||46||
yasyästi gehe saha dharma-cäriëé
cit-kalpa-valléva çaréra-dhäriëé |
vätsalya-sampatti-rasa-svarüpiëé
yasyäù phalaà çré-bhagavän svayaà maëiù ||47||
yä çré-yaçodä jagaté yaçodä
çré-kåñëa-vätsalya-rasaika-modä |
tam eva päçena babandha roñät
tat-prema-citraà vavådhe’titoñäm ||48||
yaträsate gopa-gaëä agaëyäù
kecid vrajeçasya sa piëòa-bandhäù |
sambandha-gandhä api ke’pi teñäà
snehänubandhä akhilä mukunde ||49||
sarve satäà dharma-viçeña-mürtayaù
patnyo’pi teñäm iva bhakti-våttayaù |
puträç ca keñäàcana kåñëa-sakhyakäù
kanyäç ca keñäàcana kåñëa-kämakäù ||50||
ye tat sakhä tat savayor vapuñkaù
guëaiç ca sarvair api tat-samänäù |
nityaà kumäräù sanakädivat te
tac-cittatäyäù kim açakyatäs te ||51||
kecit sakhäyo’tirahasya-mänyä
rahasya-seväsv api ke’pi dhanyäù |
sakhé-samänäù subalojjvalädyäù
sadojjvalä ujjvala-dåñöim äòhyäù ||52||
yäù kåñëa-käntäù sakalä padäbja-
nakhäçu-koöi-jita-koöi-candräù |
saubhägya-särätula-kérti-pärä
värrmi-väräpluta-veda-väräù ||53||
yäbhiù svayaà präpta-vara-prasäda-
leçasya yogyä na babhüva lakñméù |
näyaà çriyo’ìga iti yan niruktaà
çrémac-chukenäpi mahä-puräëe ||54||
yäsäà na käpi prabhunäpi çeke
tyaktuà viläsäya kanéyasé yä |
yävatya eva vraja-yoñitas täs
tävantam ätmänam ataù sa cakre ||55||
yäsäà guëair eva gåhéta-cetä
yäbhiù sa reme bhagavän svayaà yaù |
tathaiva tasyaiva guëais tam ätmä
rämä bhajante pramadänucittäù ||56||
täsäà çiraù sad-guëa-ratna-mälikä
premändhayäräma-suvarëa-ketaké |
mädhurya-dhärä-dhara-vidyud-udyatä
vidyotate çré-våñabhänu-nandiné ||57||
änanda-candrodita-kaumudé yä
çré-mohanasyäpi sumohana-çréù |
saundarya-nämno nikañopalasya
suvarëa-rekhä våñabhänu-kanyä ||58||
lävaëya-pätho-nidhi-sära-sampat-
kalä-kaläpäkara-bhümir ekä |
guëäkhya-ratnaugha-khaniù prasiddhä
çré-rädhikä çré-vraja-candra-käntäù ||59||
gauré sahasräd adhikäpi gauré
çyämä tathäpi çrutiñu prasiddhä |
surüpiëé yäpy asurüpiëé ca |
sakhé kadambasya vibhäti rädhä ||60||
kecit paräm eva vadanti lakñméà
léleti kecit kila täntrikäyäm |
änandiné çaktir iti çrutiçäù
çré-rädhikäbhä vraja-candra-käntäù ||61||
yasyä vaçe tasya tu sarva-çaktiù
sarvaiva lélä sakalä guëäç ca |
saundarya-mädhurya-vidagdhatädyäù
sä rädhikä räjati kåñëa-käntä ||62||
yasyä lasan-mädana-bhäva-vaçyä
lélä rasäsväda-viçeña-rasyäù |
kåñëasya nityä vilasanty anantäù
sä rädhikä räjati kåñëa-käntä ||63||
yathaiva sarvair guëa-rüpa-kelé
mädhurya-pürair ati pürëa eva |
çré-kåñëa-candraù sa tathaiva rasyä
sä rädhikä räjati rädhikä sä ||64||
yasyä viçäkhä lalitädayas täù
sakhyaù priya-rüpa-guëaiù samänäù |
mänena yasyä api yäù samänä
yä vékñya rädhä nija-çarma veda ||65||
yasyäù suhåt-pakñatayä prasiddhä
çyämeti nämä guëato’pi yä sä |
yadéya-sauhärda-kåte vidhatte
nityaà prayatnam ati-mädhurébhiù ||66||
yäbhyäà yayor näma vidhäya
nänä-çilpena kalpyämbara-bhüñaëädi |
sampreñitaà yat sahasä na veda
çré-kåñëa-candro’pi kim anya-värtä ||67||
premëe priyasyäram upekñitaà
yat lokeñu lajjädi tadaiva bhüyaù |
premëi pragäòhe tad-apekñaëaà täù
kurvanti citraà kila kåñëa-käntäù ||68||
yaträsate sättvata-çuddha-dharmä
mürtä ivorvé diviñad-vareëyäù |
tad-dharma-mätra-pratipädi-veda-
vaktära eke rata-päïcaräträù ||69||
pratigrahaà ye vraja-räja-däna-
mätrasya kurvanti tad-eka-yojyäù |
kecit paraiçvarya-paräù pare ca
mädhurya-dhüryä vraja-räja-sünoù ||70||
tämbülikäs tailika-mälikädyäç
caitanya-rüpä api nära-dharmäù |
te nära-dharmä api devatänäà
durlabhya-läbhä vraja-candra-bhäväù ||71||
gaväà gåhäëäm api yatra bhittiç
catuç-catuñkaà sphaöikäkhya-ratnaiù |
gopänasé märakaté ca vaàçyäù
svarëasya koëeñu tathä mahäntaù ||72||
gopän asénäà påthu yac catuñkaà
tat kauëikaà yatra tu karuavindam |
mahävaòabhyo yata eva lagnä
nänä-maëénäà paöaläni yatra ||73||
yeñäà lasanty aìgaëa eva gävaù
sarasvaté mürtivad eva çukläù |
manaù samänä avaçä vicitraà
tapasvi-saìghä iva suvratäç ca ||74||
cintämaëi-vyüha-samäç ca käma-
dughä nidäghä iva phulla-vatsäù |
sat-kävyavat sundara-bhüri-varëäù
veëu-svanäyaiva sadorddhva-karëäù ||75||
yatraiva bhümau patitäù pratétäù
sa-jéva-garbhä iva kaumudénäm |
kailäça-çailasya çila-çikhaëòäù
saïcäri çilä iva saàlasanti ||76||
hiëòéra-khaëòä iva dugdha-sindhor
ye granthivac chré-hara-häsa-jätäù |
viçuddha-sattvasya ca mäàsa-piëòa-
tulyä bhramanto bhuvi bhüri-vatsäù ||77||
kià gaëòa-çailäù sphaöikäcalasya
mahormayaù kià tu mahä-payodheù |
säyaà gåhä ye munivac ca jévan-
muktä iva svaira-cirä hi ñaëòäù ||78||
yaträsate garva-dharä ivaite
hambäd akärä gala-kambaläç ca |
virakta-lokä iva puìgaväs te
mattä iva stabdha-suçoëa-neträù ||79||
nandéçvarasya priya-dakñiëasthas
tat saudaraù sodaravac cakästi |
yaträlayaù çré-våñabhänu-nämno
nämnoditas tasya dharädhiräjaù ||80||
çré-nanda-räjaù sa yathä tathä
sa vrajasya räjä våñabhänu-tejäù |
puréva tasyaiva puré ca tasya
putré ca putraç ca tayor yaçolam ||81||
nandéçvaraù çré-våñabhänu-çaila-
madhye tu mad-dhyeyatam asvarüpam |
saìketa-nämäspadam eva çaìke
premaiva tad-dvandva-varasya mürtam ||82||
nandéçvarasyeçvara-koëakande
paryanta-bhümau vidhu-hådya-nämä |
tasyaiva cüòer vasu yävaöäkhyä
pallé-maëénäà ghaöitä ghaöäbhiù ||83||
puré praëétä våñabhänu-nämnä
nirmäya yatrollasitä sutäyai
yan-mandirasyoparigäsvakäntaà
sä lokate täà sa nijälayordhvät ||84||
yadä gurüëäà guruëädareëa
dareëa ca vyagratamau puräntaù |
parasparaà tarhi vilokamänau
mänaucität sva-sva-puroparisthau ||85||
saìketya yatra priyayä vilasya
prollasya rasyasya baöasya müle |
yävais tad-aìghré racayäàcakära
nämnäpi taà yävaöaà cakära ||86||
çré-kåñëena kåpä-bhareëa guruëä caitanyaà rüpeëa yä
tal-lélä-rasa-dhäma dhäma janitä rétiù prakäçaà gatä |
tasyä leçä-viçeña-veça-manane çré-réti-cintämaëau
sargo’yaà prathamo’bhavad bhuva-mude nandéçvaroddeçataù ||87||
iti prathamaù sargaù samäptaù |
dvitéyaù sargaù
evaà vidhaù çré-vraja-räji-räjo
nandéçvaro’yaà parito vanäni |
nänä-vidhä yeñu lasanti våkñä
vallyo nikuïjäç ca vihaìga-raìgäù ||1||
yatrodgalad-guggula-picchileñu
vartmasv aöavyäù pracaranti |
parasparaà baddha-karä nijeça-
yugasya lélä-samayänusäräù ||2||
yaträöavé-meña-mukhäd udérëaà
saàjérëa-kakkola-phalaiù sugandhi |
diçäà mukhaà tan-mahiñaugha-çåìga-
kñuëëatva-gädyaiù çaralädibhiç ca ||3||
yaträöavé-hasti-ghaöä-vibhagna-
sac-chaklako pallavikä vibhänti |
vanéya-dhenu-gaëa-jaggha-gandha-
tåëaiù sugandhéni diçäà mukhäni ||4||
kuträpi koçaiù kavalé kåtänäà
dräkñä-phalänäà bahu-guccha-gucchaiù |
sac-chäditäni cchavim ärabhante
bhuvas-taläny ämra-phalädibhiç ca ||5||
sat-karëa-bhüñä maricädi-gucchäù
pulinda-käntäù pracaranti yatra |
tämbüla-pülaiù kara-bhaìga-sadyaù
karpüra-rambhä-rasa-väsitäsyäù ||6||
rasäla=mälä-pataçävalébhir
ämrätakaiù çré-phala-jambubhiç ca |
paläça-pügäsana-närikelair
madhuka-punnäga-yugaiù çiréçaiù ||7||
priyä bilvärjuna-karmaraìgaiù
kapittha-lodhra-priyakäkhya-yugmaiù |
lavaly-açokair lakucaiù karérai`r
yüthé-yugaiç campaka-yugmakaiç ca ||8||
tamäla-mälä-nava-mälikäbhir
lavaìga-jäti-dvaya-räya-bilvaiù |
koñätaké-parkaöikä-baöädyair
açvattha-çälaiù khadiraiù çamébhiù ||9||
nänollasat-puñpa-phalodya-citrair
våkñaiù samantäd bahuço vanäni |
nänä-vidhaiç cäru-latä samühaiù
çäré-çukädyaiù paçubhiç ca bhänti ||10||
(caturbhiç ca kulakam)
sitäsitair lohita-péta-miçraiù
kahlära-padmotpala-puñpa-jätaiù |
taòäga-väpé-sarasé-nadébhé
räjanti haàsädi-gaëaiç ca yäni ||11||
karpüra-dhülé-raciteva bhümé
kvacit kvacit kuìkuma-bhäviteva |
kastürikä cürëa-kåteva käcit
bhüméva bhümé kvacid arcya gandhä ||12||
kvacit tu bhümé vividhaiva ratnair
nänä-vidhair märakaté ca käpi |
yatra sthite rädhikayäpi kåñëe
vipakña ékñeta jano janaikam ||13||
jämbu-nadé räjati käpi bhümé
sad-indra-néla-prakåtiç ca käpi |
yatra sthite rädhikayäpi kåñëe
vipakña ékñeta jano janaikam ||14||
sthalé kvacin märakaté ca yatra
suvarëa-gulma-druma-virud-ädyäù |
suvarëa-bhümau kvacid eva yatra
våkñädikä märakatä lasanti ||15||
kuträpi sä paìkaja-räga-bhümé
vérud-drumädyä sphaöika-prabhütäù |
kuträpi bhänti sphaöikäkhya-bhümé
vally-ädikäù paìkaja-räga-jätäù ||16||
kvacid drumä märakatä lasanti
suvarëa-vallé-vara-vellitä ye |
kvacit suvarëa-druma-saïcayä yän
veveñöi sä märakaté ca vellé ||17||
kuträpi våkñäù sphaöikä prabhütä
sa vellitä paìkaja-räga-vallyä |
kvacid drumä paìkaja-räga-jätä
äliìgitä sphaöikäkhya-vallyä ||18||
yo ratna-våkñaù puru-ratna-çäkho
nänä-maëé pallavakäç ca çäkhäù |
te pallavä bhüri maëi-prasütäù
prasüna-saìghä bahu-bheda-gandhäù ||19||
vihära-ratnä calataù patadbhir
maëi-dravais tulya-säraiù prapürëam |
bhü-bhüruhäà ratna-påthak-suratnair
bhätaà maëé pakñibhir älavälam ||20||
svayambhuvo dhürjaöayaç ca sarve
prädurbhave suñöhu jaöä ghaöäyäm |
succhäyakäù sürya-samäç ca våkñä
äbäla-çobhäù sanakädivac ca ||21||
béjaà vinä ropa-måte ca jätä
apälitä snigdhä vivardhitäç ca |
pakvair apakvair api pacyamänaiù
phalaiç ca puñpaiç ca dalaiù sadäòhyäù ||22||
cid-ätmakäs tädåça-çaktimantaù
sarve’vatärä iva tasya rasyäù |
lokeñu lokair avalokanéyä
lokä ivaite vraja-bhümi-våkñäù ||23||
svädhéna-käntä iva yäù priyeëa
sadopagüòhäs taruëätulena |
vicitra-paträìkura-çobhitäs tä
latä viläsinya iva sphuranti ||24||
sadä samudyat-kalikäù sadaiva
yäù puñpavatyo’pi sadä phalinyaù |
sarväù suparväëa utäcyutaika-
käma-pradä yatra lasanti vallyaù ||25||
evaà vicitrais tarubhir latäbhir
ämülam utphulla sadä supuñpaiù |
kuïjäni sarvatra lasanti yatra
viçrämyati kréòati ca vrajenduù ||26||
tä yatra kuïje pika-bhåìga-géte
dépäyitä oñadhayojjvalanti |
lümaiç camaryaù parimärjayanti
kastürika-mågyaç ca sugandhayanti ||27||
catvära evaà taravaç caturñu
koëeñu yeñäm ubhayatra pärçve |
dve dve lateyäù kusumädibhis tä
näkramya ratnälayatäà prayätäù ||28||
stambhäd ramäs te vaòabhé ca teñäà
skandhäkhya-çäkhä-viöapaiç chadäàsi |
tad-bittayodväç ca latä vibhaìgyä
prälamba-cüòä kalasäni puñpaiù ||29||
evaà-vidhaiù sundara-sanniveçaiù
kuïjäni sarvatra vane vraje’pi |
vimäna-käréëi vimäna-bhänät
vaikuëöha-gänäm api lobhitäni ||30||
vanäni kuïjäni latä-drumäç ca
ye pakñiëo ye paçvavaç ca vänye |
kñaëän mukundekñaëa-mätrataù syuù
sarve praphulläs tad-åte tv aphulläù ||31||
vrajeñu nänä-vidha-sad-vaneñu
nandéçvarasyeçvara-koëa ärät |
khelä-vanaà yatra rahasya-khelä-
khelälasäbhir diviñadbhir eñyäù ||32||
yasmäd asau çré-yamunä-vrajendor
didåkñayänuvrajam ävrajanté |
nandéçvaränteñu gaveñayanté
babhräma taträsaralä bhavanté ||33||
yatrodakädi-grahaëa-cchalädyair
gopéjanä te’bhisaranté bhüyaù |
gopé priyo’pi pravadanti gopé
ghaööaà na ghaööaà kurute sa kaà vä ||34||
çré-kåñëa-kelé-dyuti-vidyutänäà
brahmäëòa-sammaëòana-paëòitänäm |
bhäëòära-bhäëòaà sa vibhäti yatra
bhäëòéra-nämä druma-vidrumaityaù ||35||
yaträkhilänäm api vallavénäm
äräma-dhämäni mano-ramäëi |
ramyäni kämäni nikuïja-puïjä
muïjäöavé mukhya-vanäni bhänti ||36||
sva-sväbhiläñeëa gatäç ca yaträ-
lapanti nåtyanti milanti tena |
käntena käntäù kåta-kely-anantä
manoratho yäti manorathaà yat ||37||
våndä-vanänäà vilasad-vanänäà
vaikuëöha-kuëöhé-kara-vaibhavänäm |
våndävanaà näma-vanaà guëa-çré-
våndävanaà tat katamac cakästi ||38||
yasyästy aho kajjvala-jäta-jätä
samantataù sä parikheva kåñëä |
namaj-janän majjanato viçuddhän
karoti yä kåñëa-hådas tathäpi ||39||
paryäpta indévara mälikeva
sasära hära-pratimeva devyäù |
våndävanasyäsita-çäöikeva
viräjate çré-yamunä nadé sä ||40||
saptaiva sindün api sapta lokän
saptävåtéù sästi vibhidya sauré |
vaikuëöha-goloka-gatä bhramanti
våndävanaà sevitum älavälam ||41||
yasyä jale düra-gatä gate’pi
våndävanasyaiva samantataù syät |
ävarta-lakñaà sthiti-lobha-lakñaà
yathä dhani-dväri sulobhi-cittam ||42||
yasyä asau çyäma-rasa-pravähaù
çyämasya taà çyäma-rasa-praväham |
uddépayann eva nimajjayan syät
svasmiàç ca tamsiàç ca tad-älibhis tam ||43||
yasyä praväheñv api jéva-jätä
muhur muhur mastaka-mürdhayanti |
didåkñavaù çyäma-raseñu magnä
çyämägamäçaìki-dhiyeva mugdhäù ||44||
yasyä dvayoù sundara-pärçvayoù staù
sopäna-mäle vara-ratna-jäle |
çobhäkhya-devyä iva danta-paìkté
çré-kåñëa-susmäraka-çuddha-çakté ||45||
sopäna-jätau maëijau dvi-pärçve
madhye ca yasyäù salila-pravähaù |
çré-kåñëa-veëu-dhvani-pänato’mé
bhavanti sadyo viparéta-rüpäù ||46||
sarväëi tasyäù pulinäni candra-
cürëäni yac-candrikayänvitäni |
çré-räsa-lélä-rasa-saubhagäni
nämäni yeñäà tad avekñaëäni ||47||
madhye’pi tasyäù pulinäni yeñu
kuïjäni kuträpi lasanti teñäm |
vihaìgamä aìgana ullasanti
govinda-sandarçana-lälasätaù ||48||
våndävanasyaiva samantato’syäù
sarve’vatärä iva te’vatäräù |
sva-premadäù sva-smaraëena kintu
sadyo vrajendro’pi cittam atra ||49||
vånävanaà taà paritas taöe’syä
ämrädi-våndävali-maëòalé yä |
pürvästi apürvä-sakaläntaräntar-
nikuïja-çälä-vidhu-dåg-rasäläù ||50||
dräkñädikänäà kusumävalénäà
rambhä samühasya ca maëòaläni |
krameëa madhye kanakasya bhümé
ratnäcalas tatra ca kalpa-kuïjam ||51||
kuträdi-dérghäù sama-sütra-pätä
iva kvacin maëòala-bandhanena |
dviträù kvacic chreëaya eka-jätyä
kuträpi nänä-vidha-jätibhiç ca ||52||
ämrädikänäà kva ca païcañä yä
ürdhveëa çäkhädibhir apy anyünäù |
tä nätiriktäù sukha-kåtrimä kià
puñpävalénäm api tädåçäs täù ||53||
tamäla-mälä api tädåças täù
kuträpi nänä-vidha-pädapänäm |
vanaà dhané-bhütam atéva citraà
vipakña-dåñöer api duñpraveçam ||54||
madhye nikuïjäù kvacid eva teñäà
kuträpi ratnottama mandiräëi |
kuträpi våndä parivära-çäläù
sarväsu dikñv eva samullasanti ||55||
våndävanaà laukika-vad yadédaà
tathäpi lokottara-loka-häri |
räjïo yathätyanta-viläsinaù syäd
äräma-ramyatvam atiprasäri ||56||
ñaëëäm åtünäà påthag eva ñaö cet
padäni stat sva-guëaiù sa yatra |
våndävanenduù prati väsaraà tat
sarvartuà lélänubhavaà tanoti ||57||
tathäpi sarvartava eva nityaà
våndävane’smin praëayanti seväm |
yeñäà prasünaiù kåta-bhüñaëäs tä
våndävanenduà praëayanti gopyaù ||58||
våndävanendoù sakala-priyäëäà
våndävane’smin vilasanti kuïjäù |
brahmänubhütér api mocayanti
yeñäà dyuténäà kalayäpi guïjäù ||59||
våndävane’smin paçu-pakñiëo
ye våkñä latädyä api yatra tatra |
sarve sadä sammukhayanti tasmin
våndävanendor udayo’sti yasmin ||60||
ekas tu jätyäpi sa kalpa-våkñaù
pare guëair eva na jäti-rüpaiù |
tathäpi våndävana-näthavat te
lélänusäreëa guëodayäù syuù ||61||
våndävane yadyapi kalpa-våkñäù
sarve tathäpy eka udära-gétaù |
yasyätule tatra tale tad-antas
tan maïju kuïje maëi-mandiraà tat ||62||
ürdhvordhvaà gehopari geham evaà
tat païca-ñaòäñöa-naväni citram |
sarvatra madhye vara-karëikävat
samantato’ñöau dalavat prakoñöhäù ||63||
pare pare’nye ca tathaiva koñöhäù
sevä-paräëäà çayanädi niñöhäù |
tan-mandirasyätula-saubhagasya syuù
präìgane’ñöäv api mandiräëi ||64||
täny añöa diggäni sumadhyagaà tat
svakéya-çäkhädibhir eva nityam |
sväìgeñu saìkopayate drumo’sau
lélänukulebhya åte janebhyaù ||65||
kalpäga-kuïjaà nava-mandiraà tat
samantatas tasya pare’ñöha-kuïjäù |
tathaiva sarve nava-mandiräs te
pratyekam anye’pi tataù pare’nye ||66||
yat kuïja-räjaà våta-kalpa-våkñaà
våndävaneçä lasitälayaà tat |
tataù sakhénäm atha kiìkaréëäà
samaà tat stat parataù krameëa ||67||
sarvatra madhye vara-mandiraà yad
yütheçvaré tatra gaëeçvaré vä |
käntena säkaà yadi räjate tat
tadälayas tat-para-mandireñu ||68||
sa kalpa-våkñas tad-adho nikuïjaà
tan-mandiräëy apy aticitrakäni |
yävan mukunda-priyayepsitäni
bhavanti tävanti na tä vidanti ||69||
govinda-bhüméti puräëa-gétaà
yad yoga-péöhäkhyam apéha tantre |
çré-rädhayä çré-vidhu-yoga-dhäma
çré-kuïja-räjaà nigadäma näma ||70||
yad dakñiëe räjati räja-kelé
dola-sthalé yäti vicitra-çilpä |
änanda-våndävana eva yasyäù
svarüpa-çobhätiçayena rasyä ||71||
tad-dakñiëe dürata eva kiàcit
çré-svämi-govinda-pade saro’sti |
samantato yasya nikuïja-puïjäù
yeñüllasanti bhramaräli-guïjäù ||72||
yad brahma-kuëòaà çiva-koëa-tuëòaà
samantatas tasya ca kuïja-puïjäù |
yad uttare sä sad açoka-väöé
dhäöéva yä tad-dvaya-dhairya-luëöhe ||73||
gopéça éçaù sa tad-éça-koëe
gopé-janänäà varado’rcanéyaù |
çré-kåñëa-saìgäya yathä sa düté
jano vinodena mano dhinoti ||74||
tasyeça-koëe tad-adüra eva
taöe taöinyä naöatéva bhäti |
vaàçé-baöo yasya tale sa-vaàçéà
vaàçédharo vädayate priyämyaù ||75||
yad-uttare naidhuvanaà vanaà tat
tan-näma-gétaà çruti-citta-nétam |
so’ntarhito yatra paräà priyäà präg
räsonmukhébhyo ramayan priyäbhyaù ||76||
süryäspade nairåta-koëa-kande
kundotthavat kaïja-nikuïja-puïje |
çré-rädhikä-sürya-samarcanäyair
navä javä räjati räga-phullä ||77||
väyavya-koëe ca kadamba-müle
yä bhadrakäly asti tad-arcanäyäm |
sa gopa-kanyädika-céra-cittaà
cauré cakärästi ca céra-coraù ||78||
koëe’nalasyästi sa vighna-räjo
yam arcayanti prayatäù priyaà täù |
priya-prasaìge’niça-vighna-çaìkäù
çaìkä labhante’tra vinodyamena ||79||
präcyäà diçi prema-maya-prapürëa-
çré-veëu-küpaà vilasaty alaà yat |
çré-veëu-vädyaiù svayam äviräsét
çré-veëu-päëeù parama-priyäyai ||80||
räsonmukhe tyakta-samasta-käntaù
käntas tadä vädayad äçu veëum |
raho viläsena tayä yadäbhüt
tasyäù pipäsärtià pipäsayärtaù ||81||
çåìgära-çäntau yad-adho nikuïje
çåìgärayämäsa paräà priyä saù |
çåìgära-nämä sa baöo’dhunäpi
saìgéyate tat tad ivekñate ca ||82||
yadä sa vaàçé-baöagaù sva-vaàçéà
vaàçédharo’vädayad äçu tarhi |
dhéraù saméro’pi babhüva yatra
sthalaà ca tad dhéra-saméra-näma ||83||
samantato yadyapi bhäti kåñëa
kåñëänurägä pulinäni tasyäù |
tathaiva sarvatra tathäpi vaàçé
baöo’ntimäny eva naöanti manye ||84||
sarvatra kuïjottama-mandireñu
våndädayaù pratyaham eva säram |
çayyädikaà yä racayanti citraà
citraà sa kåñëo’pi yad-ékñaëe syät ||85||
tatraiva sarväù prati väsarädau
tämbüla-sarvädyayathätathaà ca |
tat sarvam älokya rasena citraà
cittaà drutaà täç ca tathä drutäç ca ||86||
çré-nandéçvara-mandiräntam abhito våndävanendoù padaà
çré-våndävanam eva känana-vanaà tatrollasad-rociñä |
çré-våndävana-deça-leça-manane çré-réti-cintämaëau
tal-lélä-rasa-lobha-çobhanädayaù sargo dvitéyodayaù ||87||
iti dvitéyaù sargaù samäptaù |
||2||
--o)0(o--
tåtéyaù sargaù
våndävaneñv édåça-vaibhaveñu
mädhurya-dhürya-dhvajavad dhinoti |
govardhano näma dharädhiräjo
räjopacärair yuvaräja-räjam ||1||
nänä-vidhä ratna-vareëya-väräù
çiläyadéyä vilasanti yatra |
kåñëasya siàhäsana-péöha-
khaövä çayyädi-rüpä rasa-räjya-bhüpäù ||2||
yat kandaräù kuïja-vareëya-puïjäù
çré-kåñëa kelé-rasa-mandiräëi |
påthak påthak tat parama-priyädeù
suabhägya-bhägyottama-yogyatäni ||3||
paräya puñpair madhubhir marandaiù
praväla-värair madhuraiù phalaiç ca |
nänä-vidhair yat taravo latäbhiù
kåñëasya seväà racayanti täbhiù ||4||
yad dhätavo gairika-hiìgulädyä
manaù çiläkhyä haritäla-mukhyäù |
atipriyäù çyäma-çaréra-çobhä
lobhäya kurvanti vidhu-priyäëäm ||5||
kastürikäs tad-dhariëair nisåñöä
jätä svayaà kuìkuma-sära-jätäù |
karpüra-püräç ca sugandhayanti
kåñëäya kåñëä gurubhiç ca yatra ||6||
yaträsti sä candana-sära-jätir
na yatra sarpaù sa ca ced viñaà na |
viñaà ca cet kväpi na duùkhadaà
tad dhareù sukhaikaà hari-däsa-varye ||7||
vyävartate vämya-vaçän mågäkñyäù
sarpädi-vékñädibhir eva sadyaù |
svayaà samäçleña-viçeña-läbho
hare raso’sau hari-däsa-varye ||8||
kvacic chilä-néla-maëi-pravéëäù
kuträpi tä märakataika-tänäù |
täù padma-rägäù sphaöikäç ca käçcid
govardhanädrau vidhu-keli-kalpäù ||9||
jämbunada-gräva-varän nirékñya
kåñëägrajo’raà våñabhänujädhéù |
düraà prayäti sphaöikoccayäntät
kåñëägrajo’tetyapisäpi yatra ||10||
kåñëas tu jämbunada-madhyam eti
muhuù sva-käntä dyuti-biddha-buddhiù |
käntädi tasyendra-maëé çiläntaà
känta-bhramäc chré-hari-däsa-varye ||11||
yasyäìga-çobhä na vilobhayanti
kambä-nikuïjeñu daréñu dåñöäù |
kåñëasya käntä nivahasya härä-
dibhiù padälaktaka-carvitädyaiù ||12||
yasyendra-nélé maëir eva kåñëo
jämbunadäny eva tadéya-käntäù |
tat kelayo yasya kuöumba-bhävä
govardhanaà taà kavayantu ke vä ||13||
sa täëòavaà täëòavinaç caranti
gäyanti bhåìgäç ca pikäç ca vékñya |
tanvanti tälaà bahu pakñiëo’nye
hares tu sevä hari-däsa-varye ||14||
paryanta-bhümià parito yadéyäà
kåñëasya khelävali-lälitäni |
kuëòäni kuïjäni padäni bhänti
sannirjharäs te paritaù sravanti ||15||
tat pürvato däna-nivartanäkhyaà
kuëòaà yadéya-smaraëena sadyaù |
çré-rädhikä-tad-dayito’py udaïcad-
romäïca-kampäïcita-sundaraù syät ||16||
tato’pi pürve para-räsa-lélä-
valé-sthalé-säti-valéyasé yä |
småtäpi täà taà naöyaty akäëòe
svéyerase candra-sarovaraà ca ||17||
govardhana-präg-diçi dakñiëäàçe
saìkarñaëänanda-sarovaraà tat |
tat pürvato räjati tac ca gauré
térthaà na gauri-patir eti yat tu ||18||
sadä tayä tasya vihära-hetoù
saubhägya-bhägyämåta-bhüri-bhäraù |
tasyäù priyaà yatra samasta-vidyä
patià cakäräçu nikuïja-vidyäm ||19||
saìkarñaëaà däna-nivartanaà ca
kuëòa-dvayaà yat tad-ura-madhye |
mahänna-küöotsavam ätanoti
änanda-räjo yuva-räja-raïjé ||20||
paçcäc ca tasyollasitäspadeñu
kåñëasya kelé-kavalé-kåteñu |
çré-däna-ghaööe sumaëé-sughaööe
yatrobhayor äsa vaco viläsaù ||21||
tad däna-kelé-kali-väg-viläso
vismäpayämäsa na kaà janaà yaù |
tayor api çrota-taöém aöann aöan
naöé karoty äçu manas tanüàç ca ||22||
pucchaà mayüräkåtià kasya tasya
govinda-kuëòasya ca dakñiëäàçe |
gala-sthalé mänasa-jähnavé sä
nau-khelanaà yatra tayoù sadä syät ||23||
nau khelanaà yatra tayoù çruténäà
pathaà kathaàcid yadi tat prayäti |
tadaiva ruddhaà kurute balena
balena ca tyäjayituà na çakyam ||24||
yasyäs taöe puëòraka-maëòapäni
trailokya-çobhä-rasa-maëòapäni |
tayor dvayor ujjvala-bhävitäni
bhavanti nityaà hådi bhävitäni ||25||
jala-sthala-sthaiù kusumair asémaiù
saran-marandaiù kusumäkaräkhyaù |
padmäkaro räjati kuïja-puïajair
giréndra-varyänanam eva kià saù ||26||
gopé-svarüpäpti-para-prasüna-
praphullatäyai kusumäkaro’yam |
çré-närado yatra babhüva gopé
snänaika-mäträd iti mohanoktiù ||27||
yaà päëinä pälayad éça eva
yo pälayat tat paricäram eva |
kréòaty ajasraà svayam eva yatra
sa kena varëyo hari-däsa-varyaù ||28||
çré-rädhikä-kåñëa-sarovare te
tat-prema-pürëe kila yasya netre |
govardhano bhäti sa-gopa-gopé
govardhano mädhava-mädhurébhyaù ||29||
lävaëya-vaëyämåta-çuddha-kando
çobhä-samudräti-çayäçayau ye |
mädhurya-cayäcaya-cäru-müle
çré-rädhikä-kuëòa-mukunda-kuëòe ||30||
dvayos tayoù prema-maëé khané ye
viläsa-ratnävali-valli-béje |
rasaika-rüpe madhura-svarüpe
kià tau lasanta sarasé bhavantau ||31||
yayor vilokena tayoù pratétis
tayor iva syäd anubhüti-bhütiù |
säkñäd aväptiç ca tathänavadyä
sadyo bhavaty eva vadanti vidyäù ||32||
dvayoù sudurlabhyatayä yadi syät
parasparotkaëöthita-bhüri-bhäraù ||
dväv eva yad dvandva-samäçrayä tau
paraspara-präpti-rasätisiktau ||33||
rädhaiva kuëòaà dravatäà gatäbhüt
kåñëekñaëänanda-bhareëa manye |
kåñëo’pi rädhekñaëa-moda-bhärät
tenaiva tan-näma-guëäd vikuëòau ||34||
käruëya-mäträtiçayäj janeñu
svakéye mädhurya-bharänubhütyai
tau stau dravantau sarasé bhavantau
majjanti santas tad ihollasantau ||35||
premaiva tad yugma-varasya yugmaà
kuëòasya manye tad ihäçu dhanyäù |
majjanti tan-majjana-mätram eva
premnéti nämnäpi tayor dvi-kuëòau ||36||
tayo raso yo madhuraù sa eva
varëaà dvayädyanta-viparyayeëa |
viräjate’tyanta-rahasya-bhävän
majjanti tajjäù sara ity udérya ||37||
tayor dvayor eva nikuïja-puïje
vilasya nänä-vidha-rasya-bhävaiù |
nirékñituà kuëòa-yugaà sa kuïjaà
yugmaà tayoù syät tu cakora-yugmam ||38||
dvayor ati-préti-parasparaà tac
chré-rädhikä-kuëòam akhaëòa-çobham |
samantato yasya nikuïja-puïjäù
sakhé-janänäà bhramaräli-guïjäù ||39||
tad-uttare çré-lalitä-pramodaà
nikuïja-padmaà maëi-mätra-sadmaù |
éçäna-koëe kusumaika-kÿptaà
kuïjaà viçäkhä-pramadaà prabhäti ||40||
pürve yadéye’khila-citra-kuïjaà
citrä-pramoda-dala-puñpa-citram |
pürëendu-kuïje’nala-koëa-müle
ya indulekhä-pramadaù pragétaù ||41||
yad-dakñiëe prema-nikuïja-varyaà
çré-campaka-vallé-sukhadaà cakästi |
yatra sthite rädhikayäpi kåñëe
rädhäm avékñyeva gataiva våddhä ||42||
yatnair åte néla-nikuïja-kuïje
çré-raìga-devé-sukhadendra-néle |
çré-rädhayäsénam avekñya kåñëaà
täà çläghayitvä jaraté gatäram ||43||
çré-tuìgavidyä-sukhadaà nikuïjaà
yatra paçcime bhäty aruëaà tadäkhyam |
çyävaà nikuïjaà kila väyu-koëe
sukhäya yan märakataà sudevyäù ||44||
çré-kuëòa-madhye’pi jaloparisthaà
vicitra-saìkhyaà maëi-mandiraà yat |
anaìga-maïjary-anuräga-bhägaà
bhägaà vinä kas tad avaitu lokaù ||45||
çré-kuëòam etan nikhiläç ca kuïjä
padaà ca panthäç ca yathä yathaiñäm |
govinda-lélämåta eti sarvaà
govinda-lélämåta-mänya-garvam ||46||
rahasya-lélävali-valgu-nädäù
pramatta-rädhäkhya yad ädi-pädäù |
nandéçvaräd dakñiëa-paçcimädau
yan-madhyataù kämyavanädya-nädau ||47||
yaträkhilaiçvarya-mahärya-lélä
balé valéyasyavaleva lénä |
mädhurya-caryäcaya-cäru-varyä
cäryasya pädämbuja-saurabheñu ||48||
çré-räma-lélävali-säkñi-laìkä
kuëòaà mahoddaëòa-rasäbdhi-tuëòam |
yatroditä çréla-mukunda-kelé
çré-rädhikä-raïjana-maïju-puïjé ||49||
lukkäyanä khyäti vicitra-kelau
çré-rädhayä mädhava-mädhuré sä |
yatroditä citra tad-äli-mäläm
äläpane citrayatéva yätau ||50||
evaà-vidhäneka-rasäspadäni
kuëòäni kuïjäni lasanti yatra |
kåñëasya kämyäni vanäni yatra
santéti tat kämyavanaà vadanti ||51||
süryasya mürtiù-sarasé ca yatra
çré-rädhikäyäç tad-arcanäyäù |
vadanti yac-chäntvanuväsa saàjïaà
tadékñaëänéva tad-ékñaëäni ||52||
chadiù çilä yatra tadähva-çaile
kåñëasya nänä-kutukäspadäni |
kåñëasya kautühala-väspadäni
kåñëasya kautühala-väspadäni ||53||
nandasya navyo nilayo’sti yatra
ratnäkaro ratna-saraç chalena |
léläavaloke yutayaiva lono
lälitya-lälyaà lalitädi-kuëòam ||54||
parasparäläpa-madaà nipéya
parasparäìgälasa-lagna-mattau |
vilokya tau lokayituà tadälyo
viccheda-gäyatra-tad-ähvayaà tat ||55||
taptvä na yad bhävam aväpa lakñmé
lakñmé svabhävaà kutukena nétvä |
sä käntam äläpayad eva yatra
kiàvä na kautühalam asti tatra ||56||
kñérodadhiù çeña-viçeña-rüpaà
sa çeña-çäyé svayam asti säpi |
tat päda-saàvähana-bhakti-namrä
sakhé janänäà kutukäya kamrä ||57||
mukhyeñv iha dvädaça-känaneñu
våndävanendor akhila-priyäëäm |
kuïjädi-nänä-kutukäspadäni
lakñmyäpi lakñmyä hådi väspadäni ||58||
çruti-prasiddhäny upakänanäni
hareç caturviàçatir asti tatra |
tat kokilä-känana-näma yatra
saìketitaù kokila-näda äsét ||59||
sarvänandathu-mülam ekam atulaà lélaiva tasyä api
rüpaà tasya ca dhäma tatra paramaà mädhurya-mätraà param |
çré-våndävanam eva devata iha çré-réti-cintämaëau
tasyoddeça-viçesa-leça-kathane sargas tåtéyottamaù ||60||
iti çrémad-viçvanätha-cakravarti-viracita-çré-vraja-réti-cintämaëiù samäptaù ||
No hay comentarios:
Publicar un comentario