Devoción
harekrsna
BalaramaMauesCoin1stCenturyBCE.jpg
Category Ujjvala Nilamani - With commentaries
Ujjvala-nilamani 01 - Nayaka-bheda-prakaranam - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 02 - Nayaka-sahaya - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 03 - Hari-priya - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 04 - Radha - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 05 - Nayika - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 06 - Yuthesvari - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 07 - Duti - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 08 - Sakhi - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 10 - Uddipana - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 11 - Anubhava - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 12 - Sattvika - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 13 - Vyabhicari - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 14 - Sthayi-bhava - Author: Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani 15 - Sringara-bheda - (Three commentaries) - Rupa Gosvamin
Ujjvala-nilamani-mula-matram - Rupa Gosvamin
(3)
atha çré-hari-priyä-prakaraëam
|| 3.1 ||
atha hari-vallabhäù—
hareù sädhäraëa-guëair upetäs tasya vallabhäù |
påthu-premëäà sumädhurya-sampadäà cägrimäçrayäù ||1||
çré-jévaù: sädhäraëeti yathä-sambhavaà jïeyam ||1||
viçvanäthaù: sädhäraëa-guëaiù suramyäìgatva-sarva-sal-lakñaëatvädibhiù ||1||
viñëudäsaù: atha kåñëa-vallabhäù | harer iti—upetä upagatäù | ca-käräd vaidagdhyädénäà ca | agrimäçrayäù mukhyädhäräù ||1||
--o)0(o--
|| 3.2 ||
yathä—
praëamämi täù parama-mädhuré-bhåtaù
kåta-puëya-puïja-ramaëé-çiromaëéù |
upasanna-yauvana-guror adhétya yäù
smara-keli-kauçalam udäharan harau ||2||
çré-jévaù: upasanna-yauvana-guror iti | täsu tat-tad-vaidagdhénäm sväbhävikatväd avasaraà präpya svata evodayam äcañöe | dåñöaà ca tathä räsa-kréòäyäà gäna-nåtyädiñu sarvataù prävéëyam | udäharan tasyädhyayanasya prayogän darçayämäsuù ||2||
viçvanäthaù: kåta-puëya-puïjeti | léläviñöa-loka-pratéty-anurägeëoktiù | praëamäméti | mathuräìganänäà pratyekam uktiù | upasanna-yauvanam eva gurus tasmäd adhéty ety apy upadiçati | käminénäà yauvana-mada eva lalitänéti nyäyenoktir vastutas tu täsäà nitya-siddhaiva sarva-vaidagdhé svävasaraà präpya udayate | dåñöaà ca tathä räsa-kréòäyäà gäna-nåtyädiñu prävéëyam tat-tac-chästra-kådbhirapi durgamam | udäharan tasyädhyayanasya prayogän darçayämäsuù ||2||
viñëudäsaù: praëamäméti kaver uktiù | upasannaà samépa-präptaà yad yauvanaà kaiçoraà tad eva gurus tasmät adhétya çikñitvä smara-keliñu kauçalaà naipuëyam | harau udäharan parékñitavatyaù | pürva-rasämåte ca—
nava-nava-vara-mädhuré-dhuréëäù
praëaya-taraìga-karambitäs taraìgäù |
nija-ramaëatayä harià bhajantiù
praëamata täù paramädbhutäù kiçoréù || [bha.ra.si. 3.5.6] ||2||
--o)0(o--
|| 3.3-4 ||
svakéyäù parakéyäç ca dvidhä täù parikértitäù ||3||
tatra svakéyäù—
kara-graha-vidhià präptäù patyur ädeça-tat-paräù |
pätivratyäd avicaläù svakéyäù kathitä iha ||4||
çré-jévaù: pätivratyät çästrokta-tad-dharmät | patyur ädeça-tat-parä iti | paty-asaàmatiç cet kaàcid-dharmäàçam api tyajyante ity arthaù ||3-4||
na vyäkhyätam anyatarenäpi..
--o)0(o--
|| 3.5 ||
yathä—
sunirmäëe dharmädhvani pati-paräbhiù paricite
mudä baddha-çraddhä giri ca guru-vargasya paritaù |
gåhe yäù sevante priyam aparatanträù pratidinaà
mahiñyas täù çaures tava mudam udagräà vidadhatu ||5||
çré-jévaù: sunirmäëa iti | sarva-guëa-yuktaà doña-rahitaà ca nirmäëaà yatra tasmin | aparatanträ iti | guru-vargasya giri çraddhävatya ityuktatvän na tad-adhénatva-niñedhaù | kintu parakéyaà-manyäsv iva çré-kåñëa-saìgama-virodhi-janädhénatva-niñedhaù | tad-virodhi-janasyäträbhävät | pratidinam iti na tu tadvad atra durlabha-tat-saìgateti bhävaù ||5||
--o)0(o--
|| 3.6 ||
yathä vä çré-daçame (10.60.55)–
na tvädåçéà praëayinéà gåhiëéà gåheñu
paçyämi mänini yayä sva-viväha-käle |
präptän nåpän na vigaëayya raho-haro me
prasthäpito dvija upaçruta-sat-kathasya ||6||
çré-jévaù: rahovahaù rahaù sandeça-prakäçakaù | me ity atra saptamy-arthe ñañöhé ||6||
viçvanäthaù: täsu mukhyäm udähartum äha—yathä veti | rahovahaù rahaù sandeça-präpakaù | me iti saptamy-arthe ñañöhé ||6||
viñëudäsaù: na tvädåçém iti kåñëoktiù | raho-vahaù rahaù-sandeça-haraù | upaçruta-sat-kathasyeti mat-kathä-çravaëa-mäträd eva mayi yat tädåçé dåòhä ratir jätä | ata eva tvädåçéà gåheñu añöottara-çatädhika-ñoòaça-sahasra-saìkhyeñu praëayinéà premavatém ||6||
--o)0(o--
|| 3.7-10 ||
täs tu çré-yadu-vérasya sahasräëyasya ñoòaça |
añöottara-çatägräëi dväravatyäà suviçrutäù ||7||
äsäà sakhyaç ca däsyaç ca pratyekaà syuù sahasraçaù |
tulya-rüpa-guëäù sakhyaù kiïcin nyünäs tu däsikäù ||8||
taträpi rukmiëé satyä jämbavaty arka-nandiné |
çaivyä bhadrä ca kauçalyä mädréty añöau gaëägrimäù ||9||
taträpi rukmiëé-satye varéyasyau prakértite |
aiçvaryäd rukmiëé tatra satyä saubhägyato varä ||10||
çré-jévaù: na vyäkhyätam.
viçvanäthaù: na vyäkhyätam.
viñëudäsaù: çaivyä mitravindä | kauçalyä nägnajité | mädré lakñaëä | rukmiëé ca satyä satyabhämä ca rukmiëé-satye | evam anyaträpi satyä-çabdena satyabhämä jïeyä ||10||
--o)0(o--
|| 3.11-12 ||
tathä hi hari-vaàçe—
kuöumbasyeçvaré yäséd rukmiëé bhéñmakätmajä |
satyabhämottamä stréëäà saubhägye cädhikäbhavat ||11||
pädme (6.88.28) ca kärttika-mähätmye täà prati çré-kåñëa-väkyaà—
na me tvattaù priyatamä käcid anyä nitambiné |
ñoòaça-stré-sahasräëäà priye präëa-samä hy asi ||12||
na katamenäpi vyäkhyätam.
--o)0(o--
|| 3.13 ||
anayoù sakalotkåñöäù sakhyo däsyaç ca lakñaçaù |
svéyä-jätéya-bhävena nikhilä eva bhävitäù ||13||
çré-jévaù: svéyä-jätéya-bhäveneti | svéyänäà yä jätiù prakäras tasya hitänukülo yo bhävas tenety eva vyäkhyeyam | präk-krétäcchaù ity adhikäre tasmai hitam ity anena chasya vidhänät | na tu jätéya-pratyayäntatvena vyäkhyeyam | puàvat-karmadhäraya-jätéya-deçéyeñu iti puàvattva-präpteù ||13||
viçvanäthaù: svéyä-jätéya-bhävena svéyä-jätéyatvena | jätyäntäc cho bandhuni iti svärthikaç chaù | kåñëenävyüòhä api täù svakéyä evety arthaù | evam ekatra nirëétaù çästrärtho bädhakäbhäve’nyaträpi prayujyata iti nyäyenänukta-vyavasthä api vraja-sthänäà parakéyäëäà däsyaù parakéyä eva | taträpi paroòhänäà çré-rädhädénäà däsyaù käçcana çré-våñabhänv-ädibhir viväha-käle dattäù kanyakä eva käçcana tad-anyä rüpa-maïjary-ädayaù paroòhä eva jïeyäù | bimbädhare kñatam anägata bhartåkäyäù [viläpa-kusumäïjali 1] iti çré-däsa-gosvämy-ukteù | arväcénänäà sädhaka-bhaktänäà tu bhävo yathä-ruci yathä-sampradäyaà vä phaliñyatéti boddhavyam | asmin pati-bhäve yä våttis tatraiva niñöhä yäsäà täsäà bhävas tattvaà tasmät | asämpratam ayogyaà na bhavatéti | yadyapi kara-graha-vidhià präptä ity atra vidhi-padopädänäd vaivähiko vidhir viprägni-säkñika eva mukhyo bhavati | tad api täsäà gauëaà svéyätvam iti bhävaù ||13||
viñëudäsaù: svéyä-bhävena bhävitä iti svéyänäà rukmiëy-ädénäà yaù kåñëe pati-bhävaù, tenaiva bhävitäù väsitäù ||13||
--o)0(o--
|| 3.14 ||
yäç ca gokula-kanyäsu pati-bhäva-ratä harau |
täsäà tad-våtti-niñöhitvän na svéyätvam asämpratam ||14||
çré-jévaù: na kiïcit.
viçvanäthaù: na kiïcit.
viñëudäsaù: yäç ceti | gokula-kanyäsu kätyäyany-ärädhana-paräsu yäù pürvoktäù kiyatyaù pati-bhäva-ratäù | tad våtti-niñöhatvät tasmin pati-vyavahära-niçcayatvät | asämpratam ayogyam ||14||
--o)0(o--
|| 3.15 ||
yathä—
äryä ced ativatsalä mayi muhur goñöheçvaré kià tataù
präëebhyaù praëayäspadaà priya-sakhé-våndaà kim etena me |
vaikuëöhäöavi-maëòalé-vijayé ced våndävanaà tena kià
dévyaty atra na ced umä-vrata-phalaà piïcävataàsé patiù ||15||
çré-jévaù: na kiïcit.
viçvanäthaù: na kiïcit.
viñëudäsaù: äryeti | mathuräà prasthite kåñëe äçväsana-paräà sva-sakhéà prati kasyäçcid uktiù | dévyati kréòati ||15||
--o)0(o--
|| 3.16 ||
gändharva-rétyä svékärät svéyätvam iha vastutaù |
avyaktatväd vivähasya suñöhu pracchanna-kämatä ||16||
çré-jévaù: na vyäkhyätam. ||16||
viçvanäthaù: pracchanna-kämatety upalakñaëaà mitho durlabhatva-bahu-varaëatvädénäm | suñöhv iti | pitå-mäträdi-bandhubhiù kanyätvenaiva pratétänäà täsäà sva-puruñasyäpi para-puruñäyitatväd bhaya-lajjädhikyät parakéyä-dharma eva spañöaù | na ca täsäà bhävasya samaïjasatvam äçaìkanéyam | tal-lakñaëe patné-bhäväbhimänätmety uktatvät | patnébhävasya viprägni-säkñika-viväha-bhavatät | patyur no yajïa-saàyoge iti päëini-smaraëät ||16||
viñëudäsaù: nanu, evaà mad-arthojjhita-loka-veda [bhä.pu. 10.32.21] ity ädinä, na päraye 'haà [bhä.pu. 10.32.21] ity ädinä, tä man-manaskä mat-präëä mad-arthe tyakta-daihikäù [bhä.pu. 10.46.4] ity ädinä, ye tyakta-loka-dharmäç ca mad-arthe tän bibharmy aham [bhä.pu. 10.46.4] ity ädinä çré-bhagavatä, tathä etäù paraà tanu-bhåtaù [bhä.pu. 10.47.63] ity ädinä, äsäm aho caraëa-reëu-juñäm [bhä.pu. 10.47.62] ity ädinä, vande nanda-vraja-stréëäà [bhä.pu. 10.47.63] ity ädinä ca çrémad-uddhavena, tathä tadvad bhavatäpi pürva-rasämåta-sindhau rägätmikä-bhedäyäù käma-rüpäyäù prasaìge—iyaà tu vraja-devéñu suprasiddhä viräjate [bha.ra.si. 1.2.284] | atra cägre rägolläsa-vilaìghitärya-padavé [u.né. 3.18] ity ädinä mahärägavaténäà vraja-devénäà sarväsäm aviçeñeëaiva mahimätiçayaù proktaù |
bahu väryate khalu yatra pracchanna-kämukatvaà ca |
yä ca mitho durlabhatä sä manmathasya paramä ratiù || [u.né. 1.20]
iti çré-bharata-muni-väkyena, tathägre—
vämatä durlabhatvaà ca stréëäà yä ca niväraëä |
tad eva païca-bäëasya manye paramam äyudham || [u.né. 3.20] iti rudroktena,
tathä—
yatra niñedha-viçeñaù sudurlabhatvaà ca yan mågäkñéëäm |
tatraiva nägaräëäà nirbharam äsajjate hådayam || [u.né. 3.21] iti
viñëu-gupta-saàhitoktyä ca sa eva dåòhékåtaù | sämprataà kim iti täsäà madhye kiyaténäà svéyätvam uktvä väraëam, pracchanna-kämatvaà durlabhatvädikaà ca lupyate ? atra säçaìkaçétkäram äha—gändharva-rétyeti | vastutaù paramärthataù | suñöhu pracchanna-kämateti bahu-käraëa-mitho-darçanäläpa-sparçanäläpa-sparçana-durlabhatvädénäm upalakñaëam | taträpi vivähasyävyaktatvam eva hetuù ||16||
--o)0(o--
|| 3.17 ||
atha parakéyä—
rägeëaivärpitätmäno loka-yugmänapekñiëä |
dharmeëäsvékåtä yäs tu parakéyä bhavanti täù ||17||
çré-jévaù: antaraìgeëa rägeëaivärpitätmäno na tu bahiraìgeëa viväha-prakriyätmakena dharmeëa | tad evaà mithuné-bhäve täsäà rétim uktvä çré-kåñëasyäpy äha—dharmeëa vivähätmakenaiväsvékåtä näìgékåtäù | rägeëa täs tu svékåtä ity arthaù ||17||
viçvanäthaù:. rägeëety atra çrémaj-jéva-gosvämi-caraëänäà vyäkhyä--antaraìgeëa rägeëaivärpitätmäno na tu bahiraìgeëa viväha-prakriyätmakena dharmeëa | tad evaà mithuné-bhäve täsäà rétim uktvä çré-kåñëasyäpy äha—dharmeëa vivähätmakenaiväsvékåtya näìgékåtya rägeëa tu svékåtä ity eñä ||17||
viñëudäsaù: rägeëaiveti—eva-käreëa hetv-antarasya niväsaù ||17||
--o)0(o--
|| 3.18 ||
yathä—
rägolläsa-vilaìghitärya-padavé-viçräntayo’py uddhura-
çraddhä-rajyad-arundhaté-mukha-saté-våndena vandyehitäù |
äraëyä api mädhuré-parimala-vyäkñipta-lakñmé-çriyas
täs trailokya-vilakñaëä dadatu vaù kåñëasya sakhyaù sukham ||
çré-jévaù: çraddhä-rajyad iti | vandyeti ca täsäà täsv ädara eva vyajyate na tu täsu çré-kåñëa-viñayako yo bhävas tad-äpattiù | tat-tat-parasyädara eva viçränteù | tad-bhäve käntätväbhimäna-lakñaëe bhakti-sämänyäàçasyaivänubhavät na tu madhuräkhya-raty-aàçasya | täsu hi çré-kåñëasya mätå-bhäva eveti ||18||
viçvanäthaù:.rägolläseti | tad-dyütädiñu prathama-pravartyamänä nändémukhé-gärgé-prabhåtéù prati paurëamäsyä vacanam | rägautkaöyena vilaìgitä ärya-padavyä viçräntir anta-sémäpi yäbhis täù | kä näma sä dharma-padavé yä täbhir na laìghitety arthaù | evaà-rüpä api çraddhayä rajyad-anuraktébhavat ||18||
viñëudäsaù: rägolläseti kaver uktiù | rägasya ya ulläsaù prädurbhävas tena vilaìghitä ärya-padavyäù sädhu-märgasya viçräntiù sthitir yäbhis täù | evaà-rüpä äpi çraddhayä rajyad-anuraktébhavat yad arundhaté-mukha-saté-våndaà tena vandyaà püjitaà çläghitam éhitaà ceñöitaà yäsäà täù | tathä äraëyä vana-väsinyo’pi mädhuréëäà yaù parimalaù atiçayas tena vyäkñiptä nyakkåtä lakñmyä api çréù çobhä yäbhis täù | etaiç caturbhiù padair virodhälaìkäroktyä parama-pätivratyaà parama-saundarya-mädhurya-vaidagdhyädi-guëa-kadambäçrayatvaà ca täsäà sücitam | ata eva trailokye vilakñaëäù sarva-prakärata eva nirupamäù | sakhya iti viçeñya-padena çré-kåñëavan nitya-guëa-çélädy-äçrayatvaà nitya-tat-sahacäritvaà parama-saubhägya-bhäjanatvaà ca dhvanitam | padyävalyäà ca täsäà mahimonnähaù prathito’sti, yathä—
mukta-munénäà mågyaà kim api phalaà devaké phalati |
tat pälayati yaçodä nikämam upabhuïjate gopyaù ||
taptaà tapobhir anyaiù phalitaà tad gopa-bälänäm |
äsäà yat kuca-kumbhe néla-nicolayati brahma || [pa. 299-300] ||18||
--o)0(o--
|| 3.19 ||
kanyakäç ca paroòhäç ca parakéyä dvidhä matäù |
pracchanna-kämatä hy atra gokulendrasya saukhyatä ||
çré-jévaù: kanyakäç ceti | so’yam avatära-lélä-dåñöyaiva vyavahäro na tu vastutaù | pürvaà sthäpitatvät | yäù käçcit kanyakäù api rägeëa patitvopapatitva-vicära-çünyatayä rahas taà bhajante tä api parakéyäù, pracchanna-kämatä tu sukha-viçeñäya sampatsyate iti pürva-darçitäbhipräyeëäha—pracchanneti ||19||
viçvanäthaù: kanyakäç ceti | durgä-vrata-paräsv eva madhye pürvokta-yuktyä pati-bhävavatébhyo’nyä jïeyäù | präyeëeti | käçcit tadänéà deçäntarät samägatyäpi samätåkäù sthitä iti jïeyäù ||19||
viñëudäsaù: kanyakä iti pracchanna-kämatä güòha-ramaëatvaà, atra parakéyäyäm ata eva gokulendrasya parama-rasika-vånda-çiro-ratnatvena prasiddhasya vrajendra-sünoù saukhyadä paramänanda-sandoha-dätré ||19||
--o)0(o--
|| 3.20 ||
tathä hi rudraù (çåìgära-tilake 2.30)—
vämatä durlabhatvaà ca stréëäà yä ca niväraëä |
tad eva païca-bäëasya manye paramam äyudham ||
çré-jévaù: pürväbhipräyeëaiva bharata-väkyavat viñëugupta-väkyaà ca darçayati—tathä hi rudra ity ädinä ||20||
viçvanäthaù: tad eveti | napuàsakam anapuàsakena ity ädinä eka-çeña-niçedhaù çäkhäyo laukikaç ca ||20||
viñëudäsaù: etad eva pramäëayati—tathä héti | paramam asädhäraëam äyudhaà vaçékäropäya ity arthaù | präcéna-parama-rasikena çré-vidyäpati-kavinä ca yathä—
aruëa kiraëa kacha ambare bhela | dépa-çikhävali malina bhai gela ||
guru-jana-jägara parihara käna | sakala cäturé-paëa bhai jäo mailäna ||
abahuà tejaha hari niçi avasäna | puna daraçana lägi madanaja mäna ||
bhamara kusuma nä rahe agori | bekata nä hoe caturajana cori ||
gurujana gaurava akavaka bäka | gupata-rüpe mahima nava läkha || iti ||20||
--o)0(o--
|| 3.21 ||
viñëu-gupta-saàhitäyäà ca—
yatra niñedha-viçeñaù sudurlabhatvaà ca yan mågäkñéëäm |
tatraiva nägaräëäà nirbharam äsajjate hådayam ||
na katamenäpi vyäkhyätam ||21||
--o)0(o--
|| 3.22 ||
äù kià vänyad yatas tasyäm idam eva mahämuniù |
jagau päramahaàsyäà ca saàhitäyäà svayaà çukaù ||
çré-jévaù: tathäpi parakéyä-vyavahäro bahuñ aniñöatvän na varëanéya iti näçaìkyam ity äha—äù kià veti | äù iti bahir mukhän pratyadhikñepaù | äs tu syät kopa-péòayoù iti viçvakoçaù | kià vänyad vaktavyam ity arthaù | yato’nyasya kä värtä ? idaà vakñyamäëam eva çré-mahämuniù çuko jagau | apy artha eva-çabdaù | ca-käraç cäpy-arthe | ||22||
viçvanäthaù: ä iti | svakéyä-pakña-puñöi-vädinaù prati kopaù | äs tu syät kopa-péòayoù iti viçva-prakäçaù | jagau niùçaìkatayoccair uccacära | svayaà çuka iti | na hi çuka-väkyäd adhikaà pramäëam astéti bhävaù ||22||
viñëudäsaù: na kiàcit ||22||
--o)0(o--
|| 3.23 ||
yathä çré-daçame (10.33.20)—
kåtvä tävantam ätmänaà yävatér gopa-yoñitaù |
raräma bhagaväàs täbhir ätmärämo ‘pi lélayä ||
çré-jévaù: tad äha—yatheti | ätmärämo’pi bhagavän api täbhiù saha rarämeti ätmärämäç ca munayaù ity ädau itthambhüta-guëo hariù [bhä.pu. 1.7.11] itivad itthaàbhüta-guëäs tä iti bhävaù | taträpy äveça-viçeñam äha—yävatyo vraja-yoñitas tävantam ätmänam ekasyaiva çré-vigrahasya tävantaà prakäçaà lélayä tac-chaktyety arthaù ||23||
viçvanäthaù: tävantam ätmänam iti | täsäm ekäm api tyaktum asamartha ity äsaktyädhikyaà gopänäm | yoñita iti täsäà spañöam eva parakéyätvam | vraja-yoñitaù iti päöhe’pi çré-kåñëenäpariëétatvät dharma-vyatikramo dåñöaù ity ädi çuka-siddhäntair apariëeñyamäëatväc ca parakéyätvam | rarämeti | samprayogäbhidhäyaka-padena çästréyo niñedha uktaù | para-stréñu saàyogasyaiva dharma-çästreñv adharma-janakatvena niñiddhatvät parakéyätvena durlabhatvaà vyaktam eva | yävatér iti | tävantam ity etäbhyäà nirbharäsaktiç ca | ätmärämo’péti | itthambhüta-premäëo gopa-yoñita iti bhävaù | ätmärämaç ca munayo nirgranthä apy urukrame [bhä.pu. 1.7.11] itivat ||23||
viñëudäsaù: na kiàcit ||23||
--o)0(o--
|| 3.24-25 ||
vartitavyaà çam icchadbhir bhaktavan na tu kåñëavat |
ity evaà bhakti-çästräëäà tätparyasya vinirëayaù ||
rämädivad vartitavyaà na kvacid rävaëädivat |
ity eña mukti-dharmädi-paräëäà naya éryate ||
çré-jévaù: tad evaà parakéyätvena pratétäsv api çré-kåñëa-léläyäà rasavattve sthäpite kaçcid äçaìkate | nanu çåìgära-rasa-bhävanäyäà yathävasaraà näyakasya näyikäyäç ca sväbhedena sphürtau jäyamänäyäm evänyeñäà rasodbodhaù syäd iti rasa-vidäà sthitiù | bhavatäà tv atra rase sutaräm eva çré-kåñëäbheda-bhävanä doñäya kalpate | tasmäd alam etad rasa-nirüpaëärthaà täsäà mahima-varëaneti taträha—vartitavyam iti | ästäà tävad asya rasasya värtä, rasäntare’pi çré-kåñëa-bhävo nänuvartitavya ity arthaù ||24-25||
viçvanäthaù: nanu yad yad äcarati çreñöhas tat tad evetaro janaù [gétä 3.21] iti nétir lokänäà durgatir evätaù prasaktä ity ata äha—vartitavyam iti | çaà çubhaà bhaktavat | bhakta-kartåkäcaraëena tulyam äcaraëéyam ity arthaù | nanu bhaktänäà siddhänäà sädhakänäà väcäro’nusaraëéyaù | nädyaù | siddhänäà präyaù kåñëa-tulyäcäratvät | tathä hi—yat päda-paìkaja-paräga [bhä.pu. 10.33.35] ity atra svairaà carantéti | näpi dvitéyaù | sädhakeñu madhye duräcärä api gaëitäù | api cet suduräcäro bhajate mäm ananya-bhäk [gétä 7.24] ity ädibhiù | maivam | vartitavyam iti tavya-pratyayena bhakti-çästroktä ye vidhayas tadvanta evätra bhaktä bhakta-çabdenoktä na tu kåñëavat ||24-25||
viñëudäsaù: nanu pracchanna-kämukatvädinä etä eva sarvottamäù | satyaà, kintu,
yad yad äcarati çreñöhas tat tad evetaro janaù |
sa yat pramäëaà kurute lokas tad anuvartate || [gétä 3.21]
utsédeyur ime lokä na kuryäà karma ced aham | [gétä 3.24]
ity ädinä sarve’pi tad-anuvartiono bhavantu ? taträha—vartitavyam iti | çam icchadbhiù maìgaläkäìkñibhiù | nayo nétiù ||24-25||
--o)0(o--
|| 3.26-27 ||
tathä ca tatraiva (10.33.34, 36)—
naitat samäcarej jätu manasäpi hy anéçvaraù |
vinaçyaty äcaran mauöhyäd yathärudro ‘bdhi-jaà viñam ||26||
anugrahäya bhaktänäà mänuñaà deham äçritaù |
bhajate tädåçéù kréòä yäù çrutvä tat paro bhavet ||27||
çré-jévaù: tadvat svairäcaraëam api doñäya kalpate kim uta tasya kåñëasya tat-preyasé-viñayaka-tädåça-tad-bhävasya ca sväbhedena bhävaneti darçayati—tathä ca tatraiveti ||26||
tal-léläyäà çrutäyäà bhaktänäà tu tat-parataiva jäyate na tu tad-bheda-bhävanety atra pramäëam äha—anugrahäyeti | svabhäva eväyam eva tadéyänäà lélänäm iti bhävaù | tad uktaà—vikréòitaà vraja-vadhübhir idaà ca viñëoù ity ädau bhaktià paräm bhagavati pratilabhya kämam ity ädi ||27||
viçvanäthaù: ity asyodäharaëam äha—naitad iti ||26||
ko näma loke puruñärtha-säravit
purä-kathänäà bhagavat-kathä-sudhäm |
äpéya karëäïjalibhir bhaväpahäm
aho virajyeta vinä naretaram || [bhä.pu. 3.13.51]
iti tåtéyoktau pratyaväya-çravaëät | kåñëa-kathä-mätrasyäpi çravaëa-tatparatvayor nityatve siddhe’pi räsa-kathäyäs tad-ätyantikam iti vyäkhyeyam | paücädhyäyyäù çravaëa-tatparatvayor nityatvam iti ||27||
viñëudäsaù: naitad iti | jätu kadäcid api manasäpéti aper ubhayatra yojanä ||26||
nanu tejéyastvädinä sarväntaryämitayä ca tasya doña-leço’pi nästéti satyaà, kintu—prayojanam anuddiçya na mando’pi pravartate iti | tena parama-vijïa-çiromaëinä parama-kåpälutvät sarva-bhüta-suhådä cäviveki-jana-mano-mohanaà garhitam iva kim-artham etad äcaritam ? yataù sad-äcäro’yam iti buddhitaù tasmin doña-darçanäc ca ubhayata eva teñäm avivekinäà vinäçäyaiva våttaà, tatra tan niräkurvan pratyuta bhagavato nirupädhi-kåpälutäà parama-rasikendra-çekharatäà ca darçayann äha—anugrahäyeti | bhaktänäm ädi-väsanä-väsita-cittatayä tat-tad-bhäva-mädhurya-çravaëäc ca räga-vartmany eva samudbuddha-rucénäà madhura-sädhaka-bhaktänäà na tv anya-jätéya-bhaktänäà teñäà räsa-lélä-çravaëäder anupayuktatvät | prakaraëa-sämarthyät vibhäva-vairüpyeëa teñäà çäntädi-caturvidha-bhaktänäm api pratyuta vairasyäpatteç ca | anugrahäya parama-prema-paräkäñöhävadhi-bhüte sarvato madhure—
bhagavaty uttamaù-çloke bhavatébhir anuttamä |
bhaktiù pravartitä diñöyä munénäm api durlabhä || [bhä.pu. 10.47.25]
ity anena, etäù paraà tanu-bhåto ity atra väïchanti yad bhava-bhiyo [bhä.pu. 10.47.58] ity ädinä, äsäm aho caraëa-reëu-juñäm ahaà syäà [bhä.pu. 10.47.61] ity ädinä ca çré-vraja-sundarér vinänyatra kuträpi svapne’py adåñöäçruta-caratvät parama-çreñöhatväc ca çrémad-uddhavädibhiù çrémad-rukmiëy-ädi-çré-kåñëa-mahiñébhiç ca spåhaëéye räga-märge etal-lélä-çravaëädibhis tatra praveçopadeçena paramänukampärtham ity arthaù | tädåçéù etädåçéù bahiù para-dära-sambandhatayä pratéyamänä api kréòä bhajate, anena nija-priyatama-madhura-bhakta-vånda-viñayaka-kåpäyäù paräkäñöhä darçitä | tathä bahiù prätétika-para-dära-vinodasyäpy-aìgékäräl léläyäù parama-rahasyatvam ata eva parama-rasävahatvaà sädhäraëa-jana-våndävana-gähyatvaà parama-durlabhatvaà ca dhvanitam | ata eva—
santi yadyapi me präjyä léläs täs tä manoharäù |
na hi jäne småte räse mano me kédåçaà bhavet ||
iti båhad-vämano kta-çré-mukha-vacanena bhagavato’pi parama-camatkära-käritvät | tathä--parisphuratu sundaraà [bha.ra.si. 2.1.210] ity ädinä,
nimajjati nimajjati praëaya-keli-sindhau mano
vighürëati vighürëati pramada-cakra-kérëaà çiraù |
aho kim idam ävayoù sapadi räsanämäkñara-
dvayé-januñi nisvane çravaëa-véthim ärohati || [la.mä. 9.46]
iti lalita-mädhavokta-çré-rädhä-kåñëänubhavänuvädena ca parama-vidagdha-çiromaëénäm etad-rasäçraya-bhakta-vånda-püjyapädänäà çrémad-gosväài-caraëänäm anubhaväc ca räsopalakñitaitad raho-vinodasya paramotkarñävadhitvaà tatra tatra bahuçaù prasiddham ity alam ativistareëa ||27||
--o)0(o--
|| 3.28-29 ||
çré-mukhena tu mähätmyam äsäà präha svayaà hariù ||
yathä tatraiva (10.32.22)—
na päraye ‘haà niravadya-saàyujäà
sva-sädhu-kåtyaà vibudhäyuñäpi vaù |
yäm äbhajan durjara-geha-çåìkhaläù
saàvåçcya tad vaù pratiyätu sädhunä ||29||
çré-jévaù: nanv anyeñäà bhaktänäà bhävo bhävya eva pävanatvät | äsäà tu bhävaù sa-doña iva labhyate aupapatya-sädhäraëa-dåñöair ahådyatvät taträha—çré-mukheneti ||28||
tatas tasmäd vaù sädhunä sädhu-kåtyenaiva tat-sädhu-kåtyaà pratiyätu | pratyupakåtaà bhavatv ity arthaù | tasminn aupapatya-sädhäraëa-dåñöir bahirmukhänäm eva jäyate tän prati tu nedaà çästraà prakäçyata iti bhävaù ||29||
viçvanäthaù: nanv eñäà bhaktänäà bhävo bhävya eva pävanatvät | gopénäà bhävas tv aupapatya-sädhäraëa-dåñöair ahådyatvät sa-doña iveti | tad-bhävanäyäà kecana manda-dhiyaù saàçerata ity ata äha—çré-mukheneti | niravadyä pürvokta-rétyä nirdoñä saàyuk saàyogo yäsäà täsäà vaù svenaivta | sädhu yat kåtyaà na tu sädhutväpädakena kenacid vastu-samparkeëa sädhv ity arthaù ||28||
vibudhäyuñäpéti | yuñmäkaà kñaëikam api sädhu-kåtyam iti bhävaù | na päraye pratikartuà çodhayitum ity äkñepa-labdham | yä mä mäm abhajan | saàvåçcya pati-svaçrü-çvaçura-pitå-mätå-bhräträdi-sneha-bandhu-gandham api düre parihäyety arthaù | çleñeëäpakva-yogina iva saàvåçcyäpi täù punar mäà naiväbhajann ity arthaù | ahaà tu pitror bhrätari sveñu bandhuñv api snihyämi ca | yuñmän bhajämi cet, ye yathä mäà prapadyante täàs tathaiva bhajämi iti svayaà pratijïäto’pi cyuta iti mama prakriyäyä asambhavaù | vyajyamäno’yam arthaù çleñeëäpi labhyate | geha-çåìkhaläù saàvåçcya yä yuñmän ahaà mä abhajam | para-savarëena na-kära-du-kärayoù saàyogaù | tat tasmät vaù sädhunä sädhutvenaiva tat pratiyätu pratikåtaà bhavatv ity arthaù ||29||
viñëudäsaù: siddhäs tena sandehaà niräkåtya täsäà mahimätiçayaà vaktuà prakåtam anusarati çré-mukheneti ||28||
na päraye’ham iti | vo yuñmäkaà yat svéyaà sädhu-kåtyaà tad-ucita-pratyupakära-kåtye vibudhäyuñäpi vigato budho gaëanäbhijïo yasmät tenänantenäyuñä kälenäpi etävat-käla-kåta-pratupakära-kåtyenäpi na päraye | pära téra karma-samäptau curädiù | paryäpto na bhavämi samartho näsméty arthaù | tatra hetuù—niravadyä käma-mayatvena pratéyamänäpi-- evaà mad-arthojjhita-loka-veda-svänäà [bhä.pu. 10.32.21], tä man-manaskä mat-präëä mad-arthe tyakta-daihikäù [bhä.pu. 10.46.4] ity ädinä ca mad-viñayaka-nirmala-prema-viçeña-mayatvät nirdoño saàyuk saàyogo yäsäà | tat katham ? ity ata äha—yä bhavatyaù durjarä atyanta-dåòhäù gåha-çåìkhaläù saàvåçcya samyak chittvä mä mäm abhajan | ata eva yuñmäkam eva sädhunä sädhu-kåtyena yuñmat-sädhu-kåtyaà pratiyätu pratyupakåtyaà bhavatu | yuñmat-sauçélyenaiva mamänåëyam | na tu mat-kåta-pratyupakäreëety arthaù | yuñmadvad ätmärpaëena aneka-niñöha-cittatvät sarva-nairapekñya pürvaka-bhajanäbhävena pratyupakäräçakteù ||29||
--o)0(o--
|| 3.30-31 ||
uddhavo’pi jagau suñöhu sarva-bhägavatottamaù ||30||
yathä (bhä.pu. 10.47.61)—
äsäm aho caraëa-reëu-juñäm ahaà syäà
våndävane kim api gulma-latauñadhénäm |
yä dustyajaà sva-janam ärya-pathaà ca hitvä
bhejur mukunda-padavéà çrutibhir vimågyäm ||31||
çré-jévaù: tan-mahä-bhaktais tu tac chläghyata evety äha uddhavo’péti ||30-31||
viçvanäthaù: nanu sad-äcäraà vinä niùsaìkocaä pravåttiù prekñävatäà na syäd ity ata äha uddhavo’péti | jagau | raàsyann idaà jagau iti müle tathokteù | tac ca gänaà mat-kartåkänuvåttià sarve çåëvantv ity abhipräyaù ||30||
caraëa-reëu-juñäm iti | yäsäm upari caraëau vinyasyantéti | gulmädayo’py atikñudra-jätaya eva jïeyäù | samayaç ca kåñëäbhisära-sambandhé jïeyaù | tadaiva vartmävartma-vivekäpagamät tad-uparai päda-nyäsa-siddheù | nanu tvam api çré-kåñëa-lélä-parikara-mukhyo’si kim anyato vailakñaëyam äsäà paçyaséti taträha—yä dustyajam iti | parama-nirupädhitvaà premëa uktam | anyatra rukmiëy-ädiñu premëi loka-dharmäv apy upädhé iti täsäà päda-rajaù prärthitavän uddhava iti ||31||
viñëudäsaù: çrémad-uddhavo’pi jagau täsäà mähätmyam iti pürveëaivänvayaù | tad evam äha äsäm aho ity ädi | aho iti atyanta-durlabha-lälasayä khede | våndävane iti sadä tatraiva täsäà bhramaëädinä sännidhyät | gulmaù stambaù | aprakäëòe stamba-gulmau ity amaraù | våkñädénäm anuktir atuccatvena samyak taj-joñaëäsiddheù | gulmädénäà yathottaram nyünatvam ühyam | parama-dénatayätmano’tinécatva-mananena tåëatva-mätra-prärthane paryavasänat | gétam api täsäà mähätmyaà punar apy autsukyena gäyati--yä iti | yä mukundasya çré-kåñëasya padavéà rägäkåñöatayä sarvadä tad-anugatim | kédåçéà ? çrutibhiù sarva-çruti-vicäraiù, çrutibhir eva vä kartrébhir vimågyäà parama-puruñärthatayänveñaëéyäm | kià kåtvä bhejuù ? svajanam ärya-pathaà ca hitvä loka-maryädäà veda-maryädäà ca tyaktvety arthaù | tat tu dustyajaà pürvokteù çré-prabhåtibhir apy atyäjyam | te khalu sarva-mahä-loka-sarva-mahä-veda-sära-buddhyaiva bhajantéti | ato na teñu rägautkaöyam eva käraëam ity etä eväsamordhva-rägä iti bhävaù | padyävalyäà (346-7) ca tenaiva täù praty uktaà, yathä—
täbhyo namo vallava-vallabhäbhyo
yäsäà guëais tair abhicintyamänaiù |
vakñaùsthale niùçvasitaiù kaduñëair
lakñmépater mläyati vaijayanté ||
viyoginénäm api paddhatià vo
na yogino gantum api kñamante |
yad dhyeyarüpasya parasya puàso
yüyaà gatä dhyeya-padaà duräpam || ||31||
--o)0(o--
|| 3.32 ||
mäyä-kalita-tädåk-stré-çélanenänasüyabhiù |
na jätu vraja-devénäà patibhiù saha saìgamaù ||32||
çré-jévaù: nanu bhavatu bhagavato vastutas tat-patitvam iti na doñaù | tathäpy anyaà patià manyase cet sa punar asambhavo jugupsä-hetuç ceti katham atra rasävahatvaà syät taträha—mäyeti | çélanaà päëi-grahaëädi-rüpaà tena tat tayävyabhicäriëä vraja-devénäm | saha-balaù srag-avataàsa-viläsaù sänuñu kñiti-bhåto vraja-devyaù ity u kta-dåçä vraje tat tayätiprasiddhänäà täsäà täm eva prasiddhim avalambya yaugikärtha-puraskäreëa pura-sambandhinénäà rukmiëy-ädénäà devénäà tasya paööa-räjïénäà patibhir mäyayä patitayä vikhyäpitais tair gopair jätu kadäcid api na saìgamaù, na päëi-grahaëädi-sambandha ity arthaù | präyaçcittärhaù paraçayyäyäm api täsäà sambandho nästi, kim uta tad-anarheëa pareëa päëi-grahaëam iti bhävaù ||32||
nanu manyamänäù sva-pärçva-sthän iti çuktoktiù | tac ca däräëäà sva-sva-pärçva-sthatva-mananaà mäyä-kåta-tädåk-stré-nirmäëaà vinäpi yoga-mäyayä suçakyam eva | satyam | räsäbhisäre tä väryamäëäù patibhiù ity ädau patibhir väraëam asmäbhiù sva-sva-bhäryä nivärya sva-sva-gåham änétä dåçyanta eveti tat-prakärakam eva | tac ca tädåk-stré-nirmäëaà vinä na sambhaved ity ata uktaà mäyä-kalita-tädåk-stréti | granthakära-caraëair iti | evam eva lalita-mädhavokter gopénäà gopair vivähasya mäyikatve’pi nitya-satyatvam eva jïeyam | manyamänä ity abhipräya-mätraà na tu mäyä-kalpitänäm api täsäà patibhiù sambhoga iti täsäà tad-äkära-tulyäkäräëäm anya-sambhuktatvasyänaucityät | ata eva sva-pärçva-sthän iti | na tu talpa-sthän ity uktam | tac ca samädhänaà yogamäyayaiva tat-paténäà puàstve’pi käma-vikärän udbhävanät | ata eva tan-mäträdibhiù prärthitänäm api teñäà teñäà gopänäà gopälänäà çälli-kñeträdäv eva çiçayiñä präyo na tu sva-gåheñv api svéya-tad-bhävasya präkaöyäbhäväyeti jïeyam ||32-33||
viñëudäsaù: nanu, bhavatu näma räga-märgaika-ratänäà sädhaka-bhaktänäm anugrahärthaà tat-tal-lélä-viçiñöe svasmin pravaëékaraëaà prayojanam, kintu asvargyam ayaçasyaà ca [bhä.pu. 10.29.26] ity ädinä paropabhukta-svékärät sämänya-janeñv api vaivaçyaà durniväraà rasikendra-çekhare tasmiàs tu svayam upadeñöåtvät sutaräm ? tan na, api tu täbhir lakñmy-ädi-spåhaëéya-prema-saubhägya-çéläbhiù parama-pativratä-çirobhüñaëäbhiù çré-kåñëa-preyasébhiù särdhaà tat-patià-manyänäà gopänäà pürvokta-vidhinä rasa-viçeñäsvädärtham eva tat-tad-abhimäna-mätram | na tu vastuta ity äha—mäyä-kaliteti | jätu kadäcid api vraja-devénäà patibhiù patià-manyaiù saha saìgamo na sambhavati | tatra hetugarbha-viçeñaëam kià-viçiñöe ? mäyayä kalitä racitä yäs tädåçyaù äkära-svabhävädinä çré-kåñëa-käntä-tulyäù striyaù täbhir yac chélanaà khäna-päna-saìgädi sevanaà tena anasüyubhir adoña-darçibhiù | kåñëähnika-kaumudyäà ca—
rädhädénäà kuvalaya-dåçäà nitya-kåñëa-priyäëäà
gope’nyasmin vitatha-mamatä-mätra-bhartå-bhramäëäm |
chäyä-käyä-kalana-kalayä bändhavän mohayitvä
kåñëäsaìgaà niçi ghaöayate yogamäyä muditvä || (6.12) ||32||
--o)0(o--
|| 3.33 ||
tathä hi çré-daçame (10.33.37)—
näsüyan khalu kåñëäya mohitäs tasya mäyayä |
manyamänäù svapärçvasthän svän svän därän vrajaukasaù ||33||
çré-jévaù: etad eva pramäëayati—tathä héti | näsüyann ity asyäyam arthaù | tasya çré-kåñëasya mäyayä ye sve sve därä viväha-samayata eva mäyä-racitäù sva-sva-däräs tän sva-pärçva-sthän manyamänäù jänantaù çré-kåñëäya näsüyan | tena täsäà tat-preyasénäà yadä yadä tad-eka-vratatälopa-prasaìgaù syät, tadä tadä nija-racitäàs tad-däräàs tän prati mäyäà prakaöayämäsa täs tu gopayämäseti nija-preyasé-svékaraëa-lakñaëe tad-guëe te doñäropaà näkurvann ity arthaù | ubhayäsäà bhedäjïäne’pi tad-racitatvam eva hetur ity äha—mohitä iti | tasya mäyayeti mäyäyäù sadä parama-sämarthyaà tat-paratvaà ca darçitam | tataç ca tat-priyäëäà täsäà sadaiva sähäyyaà sä kuryäd eveti sädhu vyäkhyätaà çélitaà päëi-grahaëädi-rüpam iti | tasyäà tu prakriyäyäà rasävaçeña-sampädane yathä käraëaà tathä darçitam darçayiñyate ceti | çuçrüñantyaù patén käçcit [bhä.pu. 10.29.6] iti tu antar-gåha-gatäù käçcit [bhä.pu. 10.29.9] ity ädy-uktänäm çré-kåñëaà prati prasthänäya labdha-vinirgamänäà käsäàcid asiddha-dehänäà våttam | duhantyo’bhiyayuù [bhä.pu. 10.29.5] ity ädi çré-çuka-vacane khalu yayur iti prasthitavatya ity evärthaù | prasthäna eva hi tat-tat-kriyä-parityägaù na tu präptau | präptis tv agre vakñyate äjagmur anyonyam alakñitodyamäù [bhä.pu. 10.29.4] iti ||33||
viçvanäthaù : pürva-çlokasya vyäkhyä drañöavyä |
viñëudäsaù: etad eva çré-çuka-väkyena pramäëayati—näsüyann iti | doña-dåñöià ca cakruù | tatra hetuù—manyamänä iti | tasya çré-kåñëasya mäyayä racitän api tän därän svän svän iti manyamänäù | yato mohitäù | aträpi tasya mäyayeti yojyam | sva-pärçva-stha-mananaà tu täbhiù saha tat-tad-anuçélanaà vinä sambhavati | tac ca täsäà mäyä-racitatvaà vinä na sambhavati | çré-kåñëa-preyasé-rüpäëäà tadänéà räsa-léläyäà saìgatatvät ||33||
--o)0(o--
|| 3.34-35 ||
tatra kanyakäù—
anüòhäù kanyakäù proktäù sa-lajjäù pitå-pälitäù |
sakhé-keliñu visrabdhäù präyo mugdhä-guëänvitäù ||
tatra durgä-vrata-paräù kanyä dhanyädayo matäù |
hariëä püritäbhéñöäs tena täs tasya vallabhäù ||
çré-jévaù: sakhi-keliñu sakhébhiù kiïcid vayodhikäbhir narma-pürvakaà yad yat pravartyate tatra tatraiva viçrabdhäù ||34||
tatra täsu kanyakäsu madhye durgä-vrata-parä yäsu gokula-kanyäsv ity ädinä darçitä dhanyädayaù | püritäbhéñöäù—yäta yüyaà vrajaà siddhä mayemä raàsyate kñapäù [bhä.pu. 10.22.27] iti datta-varäù | tena tasya vallabhäs tasya svéyätvam eva sasmin manyamänä ity arthaù | svéyäyäm eva vallabhädi-çabdasya rüòhatvät ||35||
viçvanäthaù: tatra täsu parakéyäsu madhye kanyakä lakñyante | tatra täsu kanyäsu madhye dhanyädayaù kanyä durgä-vrata-paräù | kintu pürvokta-yuktyä kåñëa-bhäryäbhimänavatébhyo’nyä jïeyäù parakéyä-prakaraëa-madhya-paöhitvät | kià ca iti saìkalpam äcerur yä gokula-kumärikäù ity atra yä iti padopädänät müle’pi hemante prathame mäsi nanda-vraja-kumärikäù ity ukter gokulasya kumärikä ity ukter våñabhänu-candrabhänu-vraja-kumärikä bahvyo’paräù kätyäyané-vratam akurväëä api sthitäs täç ca çré-rädhikä-saìginyaù parakéyä jïeyäù ||34-35||
viñëudäsaù: tatra kanyakä iti | tatra dvividhä parakéyäsu anüòhä avivähitäù | mugdhä-guëänvitäù vakñyamäëä ye mugdhänäyikänäà guëäs tair yuktäù | präyaù-grahaëaà tu kadäcit käcit prakhara-svabhävät madhyä-guëänvitä ca bhavatéty abhipräyeëa ||34||
püritäbhéñöäù yätäbalä vrajaà siddhäù [bhä.pu. 10.22.27] iti vareëa püritaà sampäditam abhéñöaà yäsäm ||35||
--o)0(o--
|| 3.36 ||
yathä—
visrabdhä sakhi dhüli-keliñu paöä-saàvéta-vakñaù-sthalä
bäläséti na vallavas tava pitä jämätaraà mågyati |
tvaà tu bhränta-vilocanäs tam aciräd äkarëya våndävane
küjantéà çikhi-piccha-mauli-muraléà sotkampam äghürëasi ||
çré-jévaù: visrabdheti | jyeñöha-bhrätåjäyä-vacanam | visrabdhä sakhé-keliñv iti çeñaù | yadyapi dhüli-keliñv ity ädikaà mågyatéti paryantam asyäù pürvävasthäm avalambya nirdiñöaà tathäpi vartamäna-sämépye vartamänavad vä iti nyäyena saìgamanéyam ||36||
viçvanäthaù: visrabdheti | jyeñöha-bhrätåjäyä labdha-kåñëädi-saìgäyäù sa-parihäsa-väkyam | dhüli-keliñu paöäsaàvéta-vakñaù-sthalety anvayaù | tathä bälä visrabdhäséti vyavahitänvayo’nupräsänurodhät soòhavyaù | ballavo vi`ceña-paräm arña-çünyaù ||36||
viñëudäsaù: visrabdheti | jäta-kåñëa-sambandhäyäù kasyäçcid vrajadevyäù çré-kåñëasya muralé-çravaëena udgataà bhävä käïcid gopa-kumäréà prati säçcaryoktiù | paöä-saàvéta-vakñaù-sthalä paöena vastreëäsaàvétam anävåtaà vakñaù-sthalaà yasyäù sä | çikhi-piïcha-mauliù çré-kåñëas tasya muraléà tena väditäm ity arthaù | bhränta-vilocanas tam ity äkarëana-kriyäyä viçeñaëam | sotkampam ity äghürëana-kriyäyä viçeñaëam ||36||
--o)0(o--
|| 3.37 ||
atha paroòhäù—
gopair vyüòhä api hareù sadä sambhoga-lälasäù |
paroòhä vallabhäs tasya vraja-näryo’prasütikäù ||
pratigåhya tu tat-sarvaà bhagavän sätvatarñabhaù |
sa-sutaù sa-snuñaù prägät suhådbhir abhinanditaù || iti ||37||
viçvanäthaù: aprasütikä iti | täsäà puñpodgamäbhävän nitya-viläsärthaà yoga-mäyayaiva sampäditatvät ||37||
viñëudäsaù: gopair iti | vyüòhä vivähitäù | tasya hareù ||37||
--o)0(o—
|| 3.38 ||
yathä padyävalyäm (312)—
kätyäyané-kusuma-kämanayä kim arthaà
käntära-kukñi-kuharaà kutukäd gatäsi |
paçya stana-stavakayos tava kaëöakäìkaà
gopaù sukaëöhi bata paçyasi jäta-kopaù ||38||
çré-jévaù: yathä kätyäyanéti | parihäsa-vacanatvät sadyastanety ädikaà sahacaryä svayaà vitarkya düra-sthitäpi patuù svasä sa-çabdam udékñata iti mithyaivoktam | tac ca sat-kula-knayänäà täsäà stanädy-udghäöanäsambhaväd eva ||38||
viçvanäthaù: kätyäyanéti candrävaléà prati padmä-väkyam | sadyastanaà sadyo-bhavaà kaëöakäìkaà kaëöaka-kñata-cihnam ||38||
viñëudäsaù: kätyäyanéti | kåñëena saha kréòitvä våndävanäd gåhägatäyäç candrävalyäù kucopari sambhoga-cihnäny älokya çaìkamänäyäà tan-nanändari padmä vyäjena candrävaléà pratyäha—käntäro durgamaà vanaà tasya kukñir-antarälaà tasya kuharaà, sadyastanaà tat-kälam eva jätam | apahnuti-nämäyam alaìkäraù | yathoktaà--
upameyaà måñä kåtvä satyatvenopamänakam |
sthäpyate cet tadä jïeyäpahnutiù kävya-vedibhiù |
çloko’yaà chidra-saàvåtir näma sakhé-kärya-viçeñe’py udäharaëärhaù | alaìkära-kaustubhe ca—
gaurém arcayituà prasüna-vicaye çvaçrü-nidiñöä hareù
kréòä-känanam ägatä vayam aho meghägamaç cäbhavat |
preìkholäù paritaç ca kaëöaka-latäù çyämäç ca sarvä diço
no vidmaù prativeça-väsini guroù kià bhävi sambhävitam || [a.kau. 1.4]
--o)0(o--
|| 3.39 ||
etäù sarvätiçäyinyaù çobhä-sädguëya-vaibhavaiù |
ramädibhyo’py uru-prema-mâdhurya-bhara-bhüñitäù ||
çré-jévaù : na vyäkhyätam |
viçvanäthaù : na vyäkhyätam |
viñëudäsaù : etä iti | etäù paroòhäù | sarvätiçäyinya iti sarva-çabdena parakéyäsu yäù kanyäs täbhyo’py äsäm atiçayoktä ||39||
--o)0(o--
|| 3.40 ||
tathä ca çré-daçame (10.47.60)—
näyaà çriyo ‘ìga u nitänta-rateù prasädaù
svar-yoñitäà nalina-gandha-rucäà kuto ‘nyäù |
räsotsave ‘sya bhuja-daëòa-gåhéta-kaëöha-
labdhäçiñäà ya udagäd vraja-vallabhénäm ||40||
atha tat tad apy äkñipyäha näyaà çriya iti | u vismaye | aìge çré-vaikuëöha-näthasya vakñasi vartamänäyä api nitänta-rater api çrétvena prasiddhäyäs tat-preyasyä näyaà prasädaù çobhä-sädguëya-vaibhava-prema-mädhuryäëäm aujjvalyaà nästéti | tädåçyäù çriyo’pi saàç cet tarhi svar-yoñitäà vaikuëöha-sthitänäà nalinasya tatratya-svarëa-kamalasyeva gandho ruk käntir yäsäà täsäà tad-upalakñita-sarväçcarya-guëänäà sutaräà nästéti | tad evaà sati kuto’nyäù | anyäù sarvä api näré-jätayo dürata eva paräs tä ity arthaù | na cäyaà täsu prasädaù sadästy eva | nimittaà präpya tu prakaöébhavatéty äha räseti | asya täsäà samépe mädåçéva sphurataù | çré-govindasya bhuja-daëòena gåhétaù kaëöho yäsäà täç ca labdhä çriyaç ca täsäà tädåçénäà saténäà ya udagän nityam eva san prakaöébabhüveti | tad evaà täsäà sarvato vilakñaëatve präpte sarva-vilakñaëasyaiva çré-kåñëasya nitya-priyätvaà pratipadyate | tataç ca sarvato vilakñaëatväd anyathä çré-kåñëasya parama-bhagavattvaà tathä äsäm api parama-lakñmétvam tato yukta evänya-lakñmé-jaya iti bhävaù | tato yästu sädhaka-muni-caryädayo vakñyante täù punar atra gauëatvena noööaìkitä iti jïeyam ||40||
viçvanäthaù: u iti vismaye | aìge vaikuëöha-näthasya vakñasi vartamänäyä api nitänta-rater api çriyo mahä-lakñmyä api näyaà prasädaù svar-yoñitäm sutaräà nästi | anyä yuvati-jätayaù kutaù | dürata eva parästä ity arthaù | atra aìga iti padena çobhä-sädguëya-prema-praëaya-mädhuryäëi lakñmyäù sarvato vilakñaëäni sücitäni | täni vinä vidagdha-çiromaëinä çré-näräyaëena tasyäù sva-vakñasi dhäraëäyogät | nitänta-rater ity anena saundarya-saurabhya-sausvarya-saukumärya-saurasya-vaidagdhädéni teñäm eva nayanädibhir indriyaiù saàbhuktatve ratitva-siddheù | aträpi nitäntety anenätilävaëya-mädhuryopädhikäni saubhäyäni täni vinä rater nitäntatväsambhavät | nalina-gandha-rucäm ity anena punar api saurabhya-saundarya-saukumäryädéni piñöa-peñaëatayoktäni spañöatvärtham ||40||
viñëudäsaù: näyam iti çrémad-uddhavasya vacanam | aho bata vayaà ke varäkäù çré-devakyäm api nedåçyas tat-prasädaù | ayam etädåçaù prasädaù sukha-mayo manaù-prakäçaù | çriyo lakñmyäù | yadi çriyo’pi na, tadänyäsäà svar-yoñitäà vaikuëöha-puräìganänäà täsv api nalina-gandha-rucäà tatratya-svarëa-kamalasyeva gandho ruk käntiç ca yäsäà täsäà parama-viçiñöänäà bhü-lélä-prabhåténäm api sutaräm | tataù kuto’nyäù präkåta-svarga-sthäù prastävyäù | täs tu prastävyä eva nety arthaù | ko’sau prasädaù ? yo yädåço vraja-sundaréëäm udagäd ävirbabhüva | tad eva vyaïjayati kédåçénäm ? räsotsave tad-upalakñite çriyäpy alabhye parama-räga-mayatvät sarva-camatkära-kärakädbhuta-keli-vånde asya säkñän manmatha-manmathaù [bhä.pu. 10.32.2] iti, trailokya-lakñmy-eka-padaà vapur dadhat [bhä.pu. 10.32.14] iti, gopyas tapaù kim acaran [bhä.pu. 10.44.14] ity ädy-anusäreëa çriyäpi durdarçädbhuta-rüpasya tasya yau bhuja-daëòau täbhyäà karaëatve’pi paramäçaktyä svayaà kartåtä-präptäbhyäà gåhéto vyavadhäna-çaìkayä dhåtaù kaëöho yäsäà tathäbhütäç ca täù, ata eva labdhäù präptä äçiñaù çré-devyä durgama-manorathä yäbhis täç ca täsäm | atra çré-paribhava-väkye vraja-sundaréëäm ity uktya saundaryam api täsäà tad-adhikam iti vyaïjitam | yuktaà ca yasyästi bhaktir bhagavaty akiïcanä sarvair guëais tatra samäsate suräù [bhä.pu. 5.18.12] ity ädau bhakti-täratamyena guëa-täratamya-prakäçät | lalita-mädhave (1.33) ca –
nava-nava-sudhä-sambandho’pi priyo’pi dåçäà sadä
sarasija-vanéà mlänäà kurvann api prabhayä svayä |
vidhur api kalä-pürëo’py uccaiù kuraìga-dharaù çaçé
vraja-måga-dåçäà vaktrair ebhiù suraìga-dharair jitaù ||
tatraiva (6.2)—
ürékartuà dämodara-hådi navämoda-laharéà
varéyasyaù premëäà jagati vividhäù santu gatayaù |
stumas taà yas täsäà sphurati hådi bhävasya garimä
håñékäëäà hanta prabhur api na yatra prabhavati || iti ||40||
--o)0(o--
|| 3.41-43 ||
täs tridhä sädhana-parä devyo nitya-priyäs tathä ||
tatra sädhana-paräù—
syur yauthikyas tv ayauthikya iti taträdimä dvidhä ||
tatra yauthikyaù—
yauthikyas tatra saàbhüya gaëaçaù sädhane ratäù |
dvividhäs täs tu munayas tathopaniñado matäù ||
çré-jévaù : na vyäkhyätam |
viçvanäthaù : yüthe bhavä yauthikyaù | sambhüya militvä sädhane niratäù | kià gaëaçaù gaëena gaëena gaëeneti aväntar-gaëä api bahavas tatra yüthe tiñöhantéty arthaù ||43||
viñëudäsaù : täs tridheti | täù parakéyäù | yauthikya iti sajätéya-vargaù | yüthaà rakñatéti öhak | ädimä ädyä | sambhüya militvä | gaëaçaù iti bahv-alpärthäc chas kärakäd anyatarasyäm [pä. 5.4.42] ity ato bahv-arthät ças-pratyayaù ||41-43||
--o)0(o--
|| 3.44-46 ||
tatra munayaù—
gopälopäsakäù pürvam apräptäbhéñöa-siddhayaù |
ciräd udbuddha-ratayo räma-saundarya-vékñayä ||44||
munayas tan-nijäbhéñöa-siddhi-sampädane ratäù |
labdha-bhävä vraje gopyo jätäù pädma itéritam ||45||
kathäpy anyä kila båhad-vämane ceti viçrutiù |
siddhià katicid eväsäà räsärambhe prapedire |
iti kecit prabhäñante prakaöärthänusäriëaù ||46||
çré-jévaù: tatra munaya iti | pädmottara-khaëòe khalv idam uktaà—
purä maharñayaù sarve daëòakäraëya-väsinaù |
dåñövä rämaà harià tatra bhoktum aicchan suvigraham ||
te sarve strétvam äpannäù samudbhütäç ca gokule |
harià sampräpya kämena tato muktä bhavärëavät || iti |
asyärthaù | rämaà dåñövä kenäpy aàçena sädåçyäd uddépta-çré-kåñëa-viñayaka-präcéna-bhäväù santas tato’pi sundara-vigrahaà harià çré-kåñëam evopabhoktum aicchan manasä varayämäsuù | tataç ca kalpa-våkñasyeva tasya säkñät kiàcid apy anukta-varo’pi prasädänte sarve käsäàcid anyatratya-gopénäà garbha-gatataya strétvam äpannäs tad-garbhavatéñu täsu kathaàcin nanda-gokulam ägatäsu tatra täù samudbhütä jätäù | tataç ca täù kämena jära-buddhi-mayenäpi mahänurägeëa harià pürva-paöhita-hari-çabdoktaà çré-kåñëam eva sampräpya nijäntar-gåha eva prakaöaà labdhvä bhavärëavän muktäù präkåtaà guëa-mayaà dehaà parityajyäpräkåta-guëa-maya-dehena tat-saìginyo babhüvur iti | tad uktam antar-gåha-gatäù käçcid iti madhye vyavadhänaà tv idaà täsäm utkaëöhä-vardhanärthayä prärabdha-rakñayeti gamyate ||
tad etad äha—gopäleti | kathäpéty atra viçrutir etad rétikaiva muny-antar-gatä jïeyä | täsäà madhye katicid iti pädmottara-khaëòoktä ity arthaù | kecid iti çreñöhä ity arthaù | na kecid apavargam apétivat prakaöärthänusäriëa iti puräëa-dvayoktänäà prakarñeëa bhäñanta iti ca tan-matam eva sarva-pratéti-viñaya iti matam | tadä ästäm arthäntaränveñaëam iti bhävaù ||
viçvanäthaù : munaya iti | pädmottara-khaëòe yathä—
purä maharñayaù sarve daëòakäraëya-väsinaù |
dåñövä rämaà harià tatra bhoktum aicchan suvigraham ||
te sarve strétvam äpannäù samudbhütäç ca gokule |
harià sampräpya kämena tato muktä bhavärëavät || iti |
atra räma-darçanodbuddhä kåñëa-viñayiëé ratir iti sétä-sandarçanena gopé-viñayiëé bhaktir api lakñaëänugati-darçanenänugamya ca småtam iti teñäà rägänugä eva bhaktir anugantavyä | yäà vinä gopétva-präpty-abhävo vyäkhyäyate ||44-46||
viñëudäsaù: na vyäkhyätam |
--o)0(o--
|| 3.47-48 ||
atha upaniñadaù—
samantät sükñma-darçinyo mahopaniñado'khiläù |
gopénäà vékñya saubhägyam asamordhvaà suvismitäù ||
tapäàsi çraddhayä kåtvä premäòhyä jajïire vraje |
vallavya iti pauräëé tathaupaniñadé prathä ||
çré-jévaù: pauräëéti | båhad-vämana-rétimayéty arthaù | tathä våndävana-gataà çré-kåñëaà prati täsäà prärthanä—
kandarpa-koöi-lävaëye tvayi dåñöe manäàsi naù |
käminé-bhävam äsädya smara-kñubdhänya-saàçrayam ||
yathä tal-loka-väsinyaù kämatvena gopikäù |
bhajanti ramaëaà matvä cikérñäjaninas tathä || iti |
tatra çré-kåñëa-väkyaà—
durlabho durghaöaç caiva yuñmäkaà sumanorathaù |
mayänumoditaù samyak satyo bhavitum arhati || iti |
tathä pädme såñöi-khaëòe gäyatré ca gopétvaà präpya çré-kåñëaà präptavatéty äkhyäyate | yathä—gopa-kanyä rüpatayä jätäyäs tasya brahmaëä pariëaye tat-piträdi-gopeñu çré-bhagavad-vacaù—
mayä jïätvä tataù kanyä dattä caiñä viriïcaye |
yuñmäkaà tu kule cähaà deva-käryärtha-siddhaye |
avatäraà kariñyämi mat-käntä tu bhaviñyati || iti |
aupaniñadé— striyaù urugendra-bhoga-bhuja-daëòa-viñakta-dhiyo vayam api te samäù samadåço’ìghri-saroja-sudhä [bhä.pu. 10.87.21] iti çruti-stuti-prasiddhasyopaniñad-viçeñasya matena gamyä ||47-48||
viçvanäthaù : pauräëéti båhad-vämanoktä | sä ca yathä—
kandarpa-koöi-lävaëye tvayi dåñöe manäàsi naù |
käminé-bhävam äsädya smara-kñubdhänya-saàçrayam ||
yathä tal-loka-väsinyaù kämatvena gopikäù |
bhajanti ramaëaà matvä cikérñäjaninas tathä || iti |
täsäm upaniñadäà prärthanänantaraà çré-kåñëa-väkyaà—
durlabho durghaöaç caiva yuñmäkaà sumanorathaù |
mayänumoditaù samyak satyo bhavitum arhati || iti |
tathä pädme såñöi-khaëòe gäyatré gopétvaà präptety äkhyäyate | yathä gopeñu bhagavad-varaù—
mayä jïätvä tataù kanyä dattä caiñä viriïcaye |
yuñmäkaà tu kule cähaà deva-käryärtha-siddhaye |
avatäraà kariñyämi mat-käntä tu bhaviñyati || iti |
aupaniñadé— striyaù urugendra-bhoga-bhuja-daëòa-viñakta-dhiyo vayam api te samäù samadåço’ìghri-saroja-sudhä [bhä.pu. 10.87.21] iti çrutiù | tatra prasiddhänäm upaniñad-viçeñäëäà matena gamyä | kià cätra tval-loka-väsinya ity anena cikérñä-janinas tathety anena samä ity anena ca täsäà rägänugä bhaktir dyotitä | tad-anantaraà—
jära-dharmeëa susnehaà sudåòhaà sarvato’dhikam |
mayi sampräpya sarve’pi kåtakåtyä bhaviñyatha ||
iti bhagavad-dattena täsu vare`na tal-loka-väsinénäà nitya-siddhänäm api jära-bhäva evävaséyate yatheti täsäà prärthanät prärthita-pratikülärtha-dänänaucityät | tataç ca nitya-siddhänäà jära-bhäva-mayy eva rägätmikä bhaktiù çruti-caréëäà tad-anugäminé eva | yad uktaà—rägätmikänusåtä yä sä rägänugocyate iti | urugendrety anantaraà vayam apéty api-käreëa svebhyo’pi täsäm ädåtatva-vyaïjanayä sveñäà tadänujïaà ca darçitaà yad eva vinä rägänugätva-siddhyä ciraà tapta-tapaso’pi lakñmyä gopétva-präpty-abhävaù | çréù prekñya kåñëa-saundaryaà tatra lubdhäcarat tapaù ity ädinä bhägavatämåte spañöam uktam | yad-väïchayä çrér lalanäcarat tapaù iti, näyaà çriyo’ìa u nitänta-rateù prasädaù ity äbhyäà tad-artha-tapaç-caraëa-tat-präpty-abhävau çré-bhägavate’pi vyaktau | daëòakäraëya-väsi-munénäà ca gopétva-präptyä phalena phala-käraëam anuméyate iti gopälopäsakänäà rägänugaiva tädåça-sädhu-saìga-vaçäd anumeyä ||47-48||
viñëudäsaù: upaniñadaù çruti-çirasaù | premäòhyäù prema-sampad-yuktäù | jajïire prädurbabhüvuù | pauräëéti aupaniñadéti ca tatra bhava [pä. 4.3.53] iti bhavärthe’ë | prathä khyätiù ||47-48||
--o)0(o--
|| 3.49-51 ||
atha ayauthikyaù—
tad-bhäva-baddha-rägä ye janäs te sädhane ratäù |
tad-yogyam anurägaughaà präpyotkaëöhänusärataù ||49||
tä ekaço'thavä dvi-träù käle käle vraje'bhavan |
präcénäç ca naväç ca syur ayauthikyas tato dvidhä ||50||
nitya-priyäbhiù sälokyaà präcénäç ciram ägatäù |
vraje jätä naväs tv etä martyämartyädi-yonitaù ||51||
çré-jévaù: na vyäkhyätam |
evam eva dvaividhyaà yauthikénäm api kecid äcakñate | bhävini rämävatäre räma-saundarya-darçitvena prasiddhänäà daëòakäraëya-väsinäà gopälopäsakänäà munénäm avaçyambhävitvät | na caitat kalpa-våtta-rämävatära-gatä eva te munayo bhäviny api rämävatäre bhavitum arhantéti väcyam | etat-kalpa-våtta-çré-kåñëävatära eva teñäà präpta-gopikä-rüpatvena siddhatvät siddhänäà punaù sädhakatväyogät | na ca maivaà bhaviñyanti munaya iti väcyam | bhävini kåñëävatäre räsärmabhe antar-gåha-gatänäà kåñëa-viraheëa deha-tyägavaténäà gopénäm avaçyambhävitvät | täs tarhi kä bhaviñyanti etat-kalpa-våtta-muni-caryä eveti cen na | täsäà siddha-dehatvena punar deha-tyägäyogät | yogamäyä eva deha-tyägaà pratyäyayatéti cen na | siddhä api dehaà tatyajur iti prasiddher api jugupsitatvena tathä tat-karaëäyogät | tasmät sädhaka-bhaktänäm anantatvät | pratikalpa eva te munayo’nye’nya eva bhavanti | ta eva kåñëävatäre navénäà municaryo gopyas täsäm eva käçcid antar-gåha-gatä dehaà tyajantéti |
evam upaniñadäm apy änantyät pratikalpam anyäsäm eva kåta-sädhanänäà siddhatve präcénä navénä iti bheda-dvayam iti | yauthikénäà bheda-dvayam ananya-mänä anye tu bhävini kåñëävatäre’yauthikya eva käçcana siddha-deçéyä lélä-çaktyaiväntar-gåha-gatä deha-tyägavatyaù kariñyanta ity ähuù |
nanu ye idänéntanä rägänugéya-sädhanavanto niñöhä-rucy-äsakty-ädi-kakñärüòhatayä kasmiàçcij janmani yadi jäta-premäëaù syus te tarhi bhagavat-säkñät-sevä-yogyäs tad-dehänta-kñaëa eva prapaïcägocara-prakäçe tat-parikara-padavéà präpsyanti, kià vä prapaïca-gocara-kåñëävatära-samaye | atrocyate—sädhaka-dehe prema-pariëäma-rüpäëäà sneha-mäna-praëayädénäà sthäyi-bhävaänäm ävirbhäva-sambhavät gopikä-deheñv eva nitya-siddhädi-gopénäà mahä-bhävavaténäà saìga-mahimnä darçana-çravaëa-smaraëa-guëa-kértanädibhis te avaçyam evopapadyante | teñäm eväsädhäraëa-lakñaëatvät tän vinä gopétvasyäsiddheù | yad uktam—
gopénäà paramänanda äséd govinda-darçane |
kñaëaà yuga-çatam iva yäsäà yena vinäbhavat || [bhä.pu. 10.19.16] iti |
asyärthaù—nanu gopyas tävat käs taträha—yäsäà yena kåñëena vinä kñaëaà yuga-çatam iväbhavat tä gopyas tasäm eva paramänanda iti | truöir yugäyate ity ädi cätra kñaëasya yugaçatäyamänatvaà mahä-bhäva-lakñaëam iti | ata eva prapaïca-gocarasya våndävanéyasya prakäçasya sädhakänäà präpaïcika-lokänäà ca tatra praveçädarçanena siddhänäm eva praveça-darçanena ca jïäpität kevala-siddha-bhümitvät snehädayo bhäväù sva-sädhanair api na türëaà phalanty ato yogamäyayä jäta-premäëo bhaktäs te prapaïcägocare våndävanasya prakäça eva çré-kåñëävatära-samaye tat-prathama-präpaëärthaà léyante | tasya sädhakänäà nänä-vidha-karmi-prabhåti-präpaïcika-lokäëäà ca siddhänäà ca tatra praveça-darçanenämität sädhaka-siddha-bhümitvät tatrotpatty-anantaram eva çré-kåñëäìga-saìgät pürvam eva tat-tad-bhäva-siddhärtham iti |
nanv etävantaà dérghatamaà duñpäraà kälaà taiù paramotkaëöhair bhaktaiù kva sthätavyam | ucyate | nätra käla-vilamba-leço’pi brahmäëòänäm änantyät | prakaöa-léläyä api vicchedä bhävät te tat-kñaëa eva tatraiva våndävane eva gopikä-rüpeëotpadyante | kintu yeñv eva brahmäëòeñu tadänéà våndävanéya-léläyäà präkaöyaà teñv eva te gopikä-rüpeëotpadyanta iti |
atra kramaù | rägänurägéya-samyak-sädhana-niratäyotpanna-premëe bhaktäya cira-samaya-vidhåta-säkñät-seväbhiläña-mahotkaëöhäya kåpayä bhagavatä sa-parikara-sva-darçanaà sevä-präpty-anubhävakam alabdha-snehädi-prema-bhedäyäpi sädhaka-dehe 'pi svapne 'pi säkñäd api sakåd déyata eva | tataç ca çré-näradäyeva cid-änanda-mayé gopikäkära-tad-bhäva-vibhävitä tanuç ca déyate | tataç ca våndävanéya-prakaöa-prakäçe kåñëa-parikara-prädurbhäva-samaye saiva tanur yoga-mäyayä gopikä-garbhäd udbhävyate ukta-nyäyena snehädi-prema-bheda-siddhy-artham |
kià ca—nara-lélasya kåñëasya gopikäbhir api nara-jätibhir eva kréòä prasiddhä | tac ca mukhyaà naratvam ayonijatve sati na siddhyed ity ata eva lakñmyä gopikätve aìgékåte’pi gopé-garbhotpannasya gopé-janänujïasya cänaìgékåtatvät tayä saha çré-kåñëasya kréòeti tattvaà jïeyam ||51||
viñëudäsaù: dvau vä trayo dviträù ||49-51||
--o)0(o--
|| 3.52-53 ||
atha devyaù—
deveñv aàçena jätasya kåñëasya divi tuñöaye |
nitya-priyäëäm aàçäs tu yä yätä deva-yonayaù ||
atra devävataraëe janitvä gopa-kanyakäù |
tä aàçinénäm eväsäà priya-sakhyo'bhavan vraje ||
çré-jévaù: deveñv aàçeneti | tat-priyärthaà sambhavantu sura-striyaù iti vyäkhyäya pramitam eva ||52||
viçvanäthaù: deveñu manvatnärävatäratvena jätasya nanv aàçinénäm äsäà präëa-sakhyo’bhavann iti nopapadyate | ye hi yad-aàçä bhavanti te tatra praviçanty eva droëa-dharädy-aàçiñu nandädiñu teñäà tathaiva darçanät | satyam | nitya-priyäëäm aàçeñu devädi-loka-sneheñu trividhä rétir dåçyate | tatra kecin näradädi-mukhäd äkarëita-kåñëa-tat-tal-lélä-bhaktä bhavanti | bhaktäç ca trividhäù sva-väsanänusäreëa tal-lélä-parikaräëäà çuddhänugatimanto’haìgrahopäsanä-mayänugatimanto’nanugatimantaç ca | taträdyäù kecid deväù çrédäma-subalädénäà priya-sakhäù | käçcid devyaç ca çré-rädhädénäà präëa-sakhyaù | tathä nanda-yaçodädénäm api sakhäyaù sakhyaç cänubhavan | dvitéyäs teñu täsu ca präviçan | droëa-dharä-vasv-ädayo yathä nanda-yaçododdhavädiñu tathä åñayo’pi kecit go-vatseñu våndävanéya-pakñiñu ca | tåtéyäs tu tatra prädurbhäväbhävenälabdha-manorathä eva babhüvur yathä lakñmy-ädaya iti | tal-lélä-parikaränugatitäm eva tat-präpti-niyamanät | yad uktaà—
näyaà sukhäpo bhagavän dehinäà gopikä-sutaù |
jïäninäà cätma-bhütänäà yathä bhaktimatäm iha || [bhä.pu. 10.9.21] iti |
asyärthaù—dehinäà trivarga-paräëäà jïäninäà caturvarga-paräëäm ätma-bhütänäà viriïca-bhava-lakñméëäà |
nemaà viriïco na bhavo na çrér apy aìga-saàçrayä |
prasädaà lebhire gopé yat tat präpa vimuktidät || [bhä.pu. 10.9.20]
ity etasminn etat-pürva-çloke tat-trikasyaiva prasädäpräptyau prastutatvät tatra viriïca-bhavayoù svävatäratvena lakñmyäù svarüpa-çaktitvenätma-bhütatvam | evaà trividha-janänäà gopikä-suto na sukhäpaù | kià tu vikuëöhädi-kauçalyädi-suta eva | gopikä-sutas tu duùkhäpa eva duùkham eväbhivyaïjayati | yathä iha vraje iha gopikä-sute yä bhaktiù striya urugendra-bhoga-bhuja-daëòa ity ädinä, yathä tval-loka-väsinya ity ädinä ca vyaïjitä | çruty-ädibhir anugati-mayé bhaktis tadvatäà yathä sukhäpas tathä neti | tena gopikädy-anugati-maya-sva-nyünatä duùkhäìgékäreëaiva labhyaù | tad-duùkhäìgékäras tu viriïca-bhava-lakñmy-ädibhir éçvaräbhimänibhiù sva-sva-loka-sthair duùçaka evety ata uktaà—näyaà çriyo’ìga iti çrér apy aìga-saàçrayä ity ädi ||52-53||
viñëudäsaù: atra vraje devävataraëe kåñëävatäre aàçinénäà nitya-priyäëäm ||52-53||
--o)0(o--
|| 3.54 ||
atha nitya-priyäù—
rädhä-candrävalé-mukhyäù proktäù nitya-priyä vraje |
kåñëavan nitya-saundarya-vaidagdhyädi-guëäçrayäù ||
çré-jévaù: tad evam upaniñad-ädénäà tad-eka-patitve sambhävye nitya-priyäëäà mäyäà vinä sa katham upapatiù syät | nahi yä anädita eva yasya priyä sä tasya parakéyä bhavatéty abhipretyäha—atha nitya-priyä iti ||54||
viçvanäthaù: na vyäkhyätam |
viñëudäsaù: na vyäkhyätam |
--o)0(o--
|| 3.55 ||
tathä ca brahma-saàhitäyäà (5.48)—
änanda cinmaya rasa pratibhävitäbhis
täbhir ya eva nija rüpatayä kaläbhiù |
goloka eva nivasaty akhilätma bhüto
govindam ädi puruñaà tam ahaà bhajämi ||
çré-jévaù: tatra pramäëaà darçayati—änanda-cinmayeti | kaläbhiù sväàça-råüpäbhiù çaktibhiù nija-rüpatayä svéyatvena na tv avatära-léläyäm iva parakéyätväbhäsenety arthaù ||55||
viçvanäthaù: änandeti brahmaëaù stutiù | çré-kåñëasya yat sac-cid-änanda-svarüpatvaà tatra ye änanda-cin-mayä änadänubhava-mayä rasäs taiù pratibhävitäbhis tataù påthaktvenävirbhävitäbhiù—hlädiné sandhiné saàvit tvayy ekä sarva-saàçrayä iti vaiñëavät | yad vä, änanda-cin-mayair apräkåtaiù prema-rüpair ity arthaù | rasaiù çåìgäraiù pratibhävitäbhiù ädau täbhir bhävitaù paçcät tä api svena bhävitä bhäva-yukté-kåtä iti paraspara-bhäva-niñöhatvaà prati-çabda-balädy-äkhyätam | nijasya rüpatayä täbhiù svarüpa-bhütäbhiù çaktibhir ity arthaù | paräsya çaktir vividhaiva çrüyate sväbhäviké jïäna-bala-kriyä ca iti çruteù | viñëu-çaktiù parä proktä iti hlädiné ity ädi viñëu-puräëäc ca | kaläbhir iti karaëa-padaà çåìgäropayoginébhiç catuùñañöhi-kaläbhir nivasati | nirantaraà vihartum ity arthaù | akhilätma-bhüto’khaëòa-paramätmäkäraù san goloke mahä-vaikuëöhoparitena kåñëa-loke tathä prapaïcäntarvarti-bhür-lokasthe gokule’khilänäà sarveñäm ätma-bhüto jévané-bhütaù | mänuñäkära ity arthaù | goloka-çabdasyobhayatraiva pravåtti-darçanät | yad uktaà brahma-saàhitäyäà—goloka-nämni nija-dhämni tale ca tasya devé-maheça-hari-dhäma ity ädiñu | tathä hari-vaàçe—
gaväm eva tu yo loko duräroho hi sä gatiù ||
sa tu lokas tvayä kåñëa sédamänaù kåtätmanä |
dhåto dhåtimatä véra nighnatopadravän gaväm || [ùV 2.19.34-35] iti |
rakñita iti çeñaù | goloka-çabdasyobhaya-väcitve’pi duräroho hi sä gatiù ity anena gokulasyotkarñaù sücitaù | goloka eveti | eva-käro vaikuëöhäntara-vyävartakaù ||55||
viñëudäsaù: änanda-cinmaya-raseti | änanda-mayaç cinmayaç ca yo rasaù, svarüpärthe mayaö | tena pratibhävitäbhiù punaü punar väsitäbhiù ata evätmano’pi cid-änanda-ghanatvät nija-rüpatayä sva-svarüpatayä kaläbhiù çaktibhiù ||55||
--o)0(o--
|| 3.56-58 ||
tatra çästra-prasiddhäs tu rädhä candrävalé tathä |
viçäkhä lalitä çyämä padmä çaibyä ca bhadrikä |
tärä viciträ gopälé dhaniñöhä pälikädayaù ||
candrävaly eva somäbhä gändharvä rädhikaiva sä |
anurädhä tu lalitä naitäs tenoditäù påthak ||
loka-prasiddha-nämnyas tu khaïjanäkñé manoramä |
maìgalä vimalä lélä kåñëä çäré viçäradä |
tärävalé cakoräkñé çaìkaré kuìkumädayaù ||
çré-jévaù: tatra çästra-prasiddhä iti | çästraà bhaviñyottara-skända-gata-prahläda-saàhitädi ca | tatra pürvaà, yathä—
gopälé pälikä dhanyä viçäkhä dhyäna-niñöhikä |
rädhänurädhä somäbhä tärakä daçamé tathä || iti |
daçamy api tärakä-nämnéty arthaù | daçaméty evaikaà näma vä | athottaraà lalitoväcety ädinä—- lalitä padmä bhadrä çaivyä çyämaleti païcakam adhikaà pratipädayad dåçyate ||56-58||
viçvanäthaù: tatra çästra-prasiddhä iti | çästraà bhaviñyottaraà skända-gata-prahläda-saàhitädi ca | tatra pürvaà, yathä—
gopälé pälikä dhanyä viçäkhä dhyäna-niñöhikä |
rädhänurädhä somäbhä tärakä daçamé tathä || iti |
viçäkhä-dhaniñöhikä iti kvacit päöhaù | daçamé tatheti daçamy api tärakä-nämnéty arthaù | daçaméty ekaà näma vä | athottaraà lalitoväcety ädinä—- lalitä padmä bhadrä çaivyä çyämaleti païcakam adhikaà pratipädayad dåçyate | gopäla-täpané tu gändharveti ||56-58||
viñëudäsaù: na vyäkhyätam |
--o)0(o--
|| 3.59 ||
ity ädénäà tu çataço yüthäni vraja-subhruväm |
lakña-saìkhyäs tu kathitä yüthe yüthe varäìganäù ||
çré-jévaù: çataço yüthänéti | vanitä-çata-yüthapaù iti prämäëyena ||59||
viçvanäthaù: candrävaty evety atra pramäëaà yuktiç ca çré-vaiñëava-toñaëyäà drañöavyä | çataça iti lakña-saìkhyä iti | upalakñaëaà sahasra-koöy-ädénäm ||59||
viñëudäsaù: na vyäkhyätam ||59||
--o)0(o--
|| 3.60 ||
sarvä yüthädhipä etä rädhädyäù kuìkumäntimäù |
viçäkhäà lalitäà padmäà çaibyäà ca prohya kértitäù ||
na katamenäpi vyäkhyätam |
--o)0(o--
|| 3.61 ||
kintu saubhägya-dhaureyä añöau rädhädayo matäù |
yüthädhipätve ‘py aucityaà dadhänä lalitädayaù |
sveñöa-rädhädi-bhävasya lobhät sakhya-rucià dadhuù ||
çré-jévaù: yüthädhipätve’py aucityam ity atra yuktiç ca vaiñëava-toñaëyäà darçitästi ||60||
viçvanäthaù: saubhägya-dhaureyäh saubhägya-bhäravatyaù | aucityaà yogyatäà sveñäm abhiñöo’bhiläña-viñayébhüto yo rädhädénäà bhävaù prétis tasya lobhät yüthädhipätve çré-rädhädy-abhisära-käle tatra sva-sthity-abhävena tat-sukha-dänäsiddheù ||61||
--o)0(o--
iti çré-çré-ujjvala-nélamaëau çré-hari-priyä-prakaraëam
||3||
Sri Garga-Samhita | Oraciones Selectas al Señor Supremo | Devotees Vaishnavas | Dandavat pranams - All glories to Srila Prabhupada | Dandavat pranams | Santos Católicos | El Mundo del ANTIGUO EGIPTO II | El Antiguo Egipto I |Archivo Cervantes | Neale Donald Walsch | Sivananda Yoga | SWAMIS | Hari Katha | Hinduismo | Biografías
No hay comentarios:
Publicar un comentario