lunes, 18 de enero de 2010

Ajamila Moksa Samapta

Fotos
Devoción
harekrsna

















Jagadananda Das



Jagadananda Das



Description


This short text is a campu-prabandha written by Narayana Bhatta. Narayana Bhatta was a Nambudiri Brahmin. He was born approx. 1590 and hailed from Kerala. Many works are ascribed to him in various departments of knowledge, e.g. Prakriya-sarvasva (a treatise on grammar praised even by Bhattoji Dikshita), Maneyodaya (a work on Mimamsa), Silpi-ratna (a work on architecture), Dhatu-kavya (another important work on grammar), Narayaniyam (a devotional poem to Krishna) and several famous prabandhas. Narayana Bhatta was also an author in Malayalam.

Prabandhas are poetical works written on the basis of puranic stories. Their purpose was to propagate religious faith among people. A sub-caste called Cakyar used to perform the prabandhas. Their recitation was accompanied by gestures of hands and movements of the body.

I took the text of the prabandha from an article by Pandita V. Venkatarama Sharma Shastri Vidyabhushan called Ajamila-moksha-prabandha of Narayana Bhatta that was printed in the Bulletin of the School of Oriental Studies, University of London, Vol. 4, No. 2 (1926), p. 295–300.

Panditji mentions in the introduction that he was relying on a Malayalam manuscript but a certain portion of the text had been lost and he had to fill it up from the memory of a Cakyar. (Robert Gafrik)

2004-01-22

Ajämila-mokña-prabandha


This short text is a campü-prabandha written by Näräyaëa Bhaööa. Näräyaëa Bhaööa was a Nambüdiri Brähmaëa. He was born approx. 1590 and hailed from Kerala. Many works are ascribed to him in various departments of knowledge, e.g. Prakriyä-sarvasva (a treatise on grammar praised even by Bhaööojé Dékñita), Mäneyodaya (a work on Mémäàsä), Çilpi-ratna (a work on architecture), Dhätu-kävya (another important work on grammar), Näräyaëéyam (a devotional poem to Kåñëa) and several famous prabandhas. Näräyaëa was also an author in Malayalam. Prabandhas are poetical works written on the basis of puräëic stories. Their purpose was to propagate religious faith among people. A sub-caste called Cäkyar used to perform the prabandhas. Their recitation was accompanied by gestures of hands and movements of the body. I took the text of the prabandha from an article by Paëòita V. Venkaöaräma Çarmä Çästré Vidyäbhüñaëa called Ajämila-mokña-prabandha of Näräyaëa Bhaööa that was printed in the Bulletin of the School of Oriental Studies, University of London, Vol. 4, No. 2 (1926), p. 295–300. Paëòitjé mentions in the introduction that he was relying on a Malayalam manuscript but a certain portion of the text had been lost and he had to fill it up from the memory of a Cäkyar.


Robert Gafrik



ajämila-mokña-prabandhaù


çré-näräyaëa-bhaööa-viracitaù



näräyëeti catur-akñaram eva puàsäà

kaivalyam äkalayateti vidhüya päpam |

saìketitaà nija-sute'py avaço yad uktvä

lebhe paräà gatim ajämila-bhümidevaù ||1||


amänuña-tapo-balo hari-padämbuje bhaktimän

yamädi-pariçélanäd iha nitänta-çäntäntaraù |

ajämila iti çrutas sakala-veda-çästrärtha-vid

dvijätimakuöémaëiù samudabhüd abhütopamaù ||2||


vedeñu prathitän vidhäya vidhivad dharmän gåhasthäçramé

nétvä kaïcana kälam aïcita-sukhaà çuçrüñämäëo gurün |

ekasmin divase sva-täta-vacasä karmoditän ädaräd

änetuà sa samit-kuçän vanam udüdhotsäham ädhaukata ||3||


gadyam | tatra khalu vicitra-tara-taru-latä-nikara-nirantare madhura-madhukara-jhaìkära-mukharita-dig-antare vanäbhyantare svalpam api nimittam uddiçya krama-rahitam anaplam jalpatä vinisrastaà vastram api nistrapam agaëayatäracita-bahutara-ghoñam akäraëam eva hasatä prasvaram udgäyatäntaräntarä priyähådayävarjanäya mantharataram ivälapatä léläyäm adhika-lolena loläyamänäìgena kenäpi häläpibena dåòhataram äliìgamänäà pariçithila-kuntala-bhäräà mada-vighürëita-locanäà mada-kalita-gäna-bandhuräà vivaçékåta-yuvajana-håd-antaräà preya-jana-sapéti-samupajäta-sudhä-mädhuryäà madhu-mada-dvi-guëékåta-madana-vega-samudaïcita-gharma-kaëäkuïcita-romaïca-kaïcukita-sakalävayaväà mudränuräga-samudrama-magnäm abhadräspada-bhütäà käm api çüdräà samadräkñét ||


sadäcäräsaktaù satatam api dharmaikanirataù

prakåtyä nirdoñaù pracuratara-dhairyo'pi tarasä |

sa täà dåñövaivärät smara-çara-parépäka-viñamäm

avasthäm apede kam iha bhuvi kämo na laghayet ||4||


cittaà tasyäà prasaktaà vaçayitum akhlair eña yatnair açaktaù

småtvä täm eva bhüyaù samajani virataù svasya dharmäd dvijanmä |

pitryair anyäya-labdhair api dhana-nivähais toñayitvä niväsaà

cakre tasyäù sakäçe viharaëa-rasikaù santataà manmathändhaù ||5||


sädhvéà bhäryäà sva-tätaà pravayasam anupetävalambäm athämbäà

tyaktvä tat-préti-hetor anucitam api caurädikaà karma kåtvä |

labdhair arthair ajasraà praëaya-vivaça-dhés tat-kuöumbaà prapuñëan

nirlajjo'säv anäñéd bahu-samayam aho stré-piçäcé mati-ghné ||6||


tasyäm äsann atha daça sutä bhüsurasyäsya daiväd

antyas teñäm agamad abhidhäà hanta näräyaëeti |

pürvädåñöair iha kim u tadéyair mukundasya yad vä

nämnäm evaà kathayitum idaà duñkter niñkåtitvam ||7||


sa tad-anu daçamitvaà präpya näräyaëäkhye

ratim akuruta tasmin bälake keli-lole |

aviratam api paçyann asya lélä-viçeñam

ayam ahaha jaòätmä moha-sindhuà jagähe ||8||


gadyam | tataç cäntya-käle sampräpte so'pi duùsahämarñätibhéñaëätyanta-raktodvåttämbaréña-sadåkñekñaëoditvaräçuçukñaëisphuliìgapiçaìgita-purobhägän atiparuñitatämrordhva-prasärita-niçitatara-çiroruha-çakalita-jémütajälän caëòatara-bhuja-daëòa-maëòita-mahat-tama-daëòodbhramaëa-nipuëätiniñöhurätta-hasäöopa-sphuöaà dåçamänäräla-vikaöa-daàñörä-karälän asita-varëän atibhayaìkarän antaka-kiìkarän antike samälokya nirbhara-bhayäveça-vivaçébhütäçäyaù purä kiïcid acyuta-småti-väsanä-balät kréòä-lolupaà bälakaà uddiçya nija-galärpita-päçävakarñaëa-niruddhäçväsaà vicchinäkñaraà näräyaëety abhäëét ||


itthaà vyarthé-kåtäyuù sa tu måti-samaye netum ätmänam äräd

äyätän vékñya loka-tritaya-bhayakarän preta-räjasya dütän |

pürvasyä väsanäyä balata iha kåtäneka-päpo'pi bhüyaù

soccair näräyaëeti sva-sutam atibhayäd äjuhäväkulätmä ||9||


gadyam | tävad eva näma-kértanam evaàvidhäm avasthäà gatasya tasya mukhataù samupäkarëya parikalpita-pälanéyädhayo mahita-suñamäbharaëa-ramaëéya-vilokanäù kara-kalita-çaìkha-cakra-gadä-paìkeruhä mahä-merava iva samullasita-cämékara-dyuti-pétämbaräù sat-kävya-sandarbhä iva mahita-guëälaìkära-paribhä-surä vära-yoña-jana iva manoharäìga-rägä ravikaraughä iva doñävasäna-dåçyamänä mä bhaiñér iti mä bhaiñér iti jalada-ghoña-gabhérayä girä karuëä-taraìgitair apäìga-pätair api tam atéva harñayantaù parama-puruña-pärñadäs tvaritataram abhipetuù ||


tävad eva caturaù puro bhuvi caturbhujän uru-kåpämåta-

syandi-maïjutara-manda-häsa-çiçirékåtäkhila-dig-antarän |

ménakuëòala-kiréöahära-vanamälya-pétavasanojjvalän

néla-nérada-vilobhanéyas-suñamän dadarça hari-pärñadän ||10||


vikarñatas tatas täàs te sampaçyäjämilaà gale |

vimuïcateti rurudhus tarasä viñëu-pärñadäù ||11||


atha ruddhä hari-dütair yama-bhåtyäù kalita-vismayäs tarasä |

viraletara-bahumänäd evam avocan gabhérayä väcä ||12||


ke vä yüyaà na deväù kim u punar upadeväù kim anye mahänto

veñäkära-prakäraù kathayati bhavatäà bhavyatäà divyatäà ca |

präëän etasya nänä-vidha-duritavato yätanäà netu-kämän

asmän kasmäd idäném arudhata ca vibhor dharmaräjasya dütän ||13||


vaivasvatasya bhåtyänäm evaà väcaà niçamya te |

ittham ücur harer dütä mugdha-smera-mukhämbujäù ||14||


påcchämaù sädhu yuñàän idam akhila-vibhor dharmaräjasya dütän

kédåg dharma-svarüpaù kathayata viñayaù ko'pi daëòasya loke |

sarve kià nv asya daëòyä jagati yad aparaà kià nu dharmaikaniñöhaà

yad vä kià te nu samyag duritam aharaho ye vitanvanty adharmam ||15||


gadyam | atha te yathäçrutaà pratyavadan ||


ämnäyair vihito'yam atra bhuvane dharmo'niñiddho'paraiù

vedäs te'pi jagat-trayémaya-tanur devas näräyaëaù |

tasmin dharma-pathe carann aviñayo daëòasya puëya-prabho

yo'nyasmin nirataù pumän sa tu budhair daëòyo'tra nirëéyatäm ||16||


ayaà ca pitarau tyaja sva-gåhiëéà ca sädhvém punä

ramasva kulaöä-yuto virama dharmataù svéyataù |

prapoñaya kuöumbakaà para-dhanaà muñäëävahaà

vinindyam iti näkarot kim iha karma kämäturaù ||17||


punar api hari-dütä yämya-dütän avocan

janana-çata-sahasrair duñkåtaughe kåte'pi |

yad iha sakåd anena vyähåtaà näma viñëor

viditam ahaha kià no niñkåtis tat-kåtä vaù ||18||


nènäm aghaà dahati näma harer abuddhyäpy

äkhyätam ämayam iväuñadham agnir edhaù |

ämnäya-bhåtyam akhilaà çamalaà punäti

sevä hares tu saha väsanayä lunäti ||19||


itthaà tad-vacanaà gabhéra-madhuraà dharmyaà niçamyäkuläs

te vaivasvata-kiìkaräs sarabhasaà jagmuù sva-tätäntikam |

çré-näräyaëa-pärñadeñu ca gateñv ambhoja-neträmåta-

sväntaù so'pi tapaç carann iha punaç cägät svarüpaà hareù ||20||


ity ajämila-mokñaà samäptam ||







Plant Myths & Traditions in India



Página PRINCIPAL
OBRAS y AUTORES CLÁSICOS
Agradecimientos
Cuadro General

Disculpen las Molestias





HINDUISMO (3270)SC | 1º Sri Garga-Samhita





No hay comentarios:

Correo Vaishnava

Mi foto
Spain
Correo Devocional

Archivo del blog