lunes, 18 de enero de 2010

Dhurta Samagama - Jyotirisa Kavisekhara

Fotos
Devoción
harekrsna

His Holiness Bhakti Swarup Damodar Swami

Jagadananda Das

Dhurta Samagama

Jyotirisa Kavisekhara

Description

This short play is a prahasana about a lusty ascetic who seeks the favors of a courtesan.

I have seen various dates for this work, from 1300 to 1550. The text is taken from Cappeller's Anthologia Sanskritica (Bonn: 1838).

Jan Brzezinski (2003-12-01)

From Winternitz · Posted by Jagat on December 5th 2003 - 15:12 -0500

Winternitz (297): The contents of this piece may be summarized as follows--The student Duracara makes a confession before his teacher, the mendicant Visvanagara, that he loves the harlot Anangasena, at which the teacher creates in him the impression that he too is in love with the beautiful Suratapriya. The teacher and the disciple both go in for common begging. This brings them to the house of Anangasena. The teacher is so much charmed at her sight that he wishes to take her into his own possession and thus incurs the displeasure of his disciple. They fall in violent quarrel.

With the intention of getting rid of both of them, the harlot goes to a court of arbitration. They approach the Brahmin Asajjatimisra, who tries to arrive at a decision in respect of this difficult case of arbitration. The Act II takes us into the house of this gallant Brahmin, who even enters into a philosophical discourse with the vidushaka, in which the former asserts that the essence of life consists in the enjoyment of love, while the latter maintains the view that the theft of money belonging to another person is not less heinous than the enjoyment of another's wife.

In the meantime, there comes the mendicant with his disciple. They place before the arbitrator their points of difference. Then Asajjatimisra is moved at the beauty of the harlot and he orders that she must stay with him until he arrives at a decision. While she is staying in his house, the vidushaka tries to obtain her.

At this stage, the barber Mulanasaka arrives and asks Vasantasena to clear the debt that she owes to him. She refers him to Asajjatimisra, who pays him out of his pupil's purse. Then the Brahmin requests the barber to shave his hairs and pare his nails. But the barber chains his hands and feet and runs away. The Brahmin cries for help and the vidushak sets him free.

From Grierson. · Posted by Jagat on December 5th 2003 - 15:07 -0500

The Dhurtasamagama, or "Rogues' Congress," is the name of an amusing if coarsely written farce of about the year 1500 A.D., the author of which was one Jyotirisa. In the second act, two Shaiva mendicants come before an unjust judge and demand a decision on a quarrel which they have about a nymph of the bazaar. The judge demands payment of a deposit before he will give any opinion. One of the litigants says: "Here is my ganja bag; let it be accepted as a deposit."

The Judge. taking it pompously and then smelling it greedily, says: "Let me try it first." He takes a pinch and says: "Ah! I have just now got by the merest chance some ganja which is soporific and corrects derangements of the humours, which produces a healthy appetite, sharpens the wits, and acts as an aphrodisiac."

The word used for ganja in the above is IndrÃ¤Ã§ana ("Indra's food"). [Taken from a note by Mr. G. A. Grierson, C.I.E., Magistrate and Collector, Howrah, on references to the hemp plant occurring in Sanskrit and Hindi literature, Indian Hemp Drugs Commission Report.]

Dates · Posted by Jagat on December 5th 2003 - 15:05 -0500

Keith: "...of much later date is the well-known Dhurta-samagama of Jyotirisvara Kavisekhara, son of Dhanesvara, grandson of Ramesvara of the family of Dhiresvara, who wrote under the Vijaya-nagara king Narasimha (1487-1507), though a Nepalese manuscript makes his father Dhirasimha and his patron Harasimha, who has been identified implausibly with Harasimha of Simraon (A.D. 1324)." (History of Sanskrit Literature, 261).

S.K.De: "The Meeting of Knaves" of the Maithila Jyotirisvara Kavisekhara, son of Ramesvara, grandson of Dhiresvara, was composed under King Harasimha or Harisimha of the Karnata family who ruled in Mithila during the first quarter of the 14th century..."

dhürta-samägamaù

(1)

harñäd ambhoja-janma-prabhåti-diviñadäà saàsadi prétimatyä

svaçrvämaulau purärer duhitå-pariëaye-säkñataà cumbyamäne |

tad-vaktra-mauli-vaktre militam iti bhåçaà vékñya candraù sahäsaù

dåñövä tad-vaktram äçu smita-çubhaga-mukhaù pätu vaù païca-vaktraù ||1||

api ca—

vakträmbhoruhi-vismitäù stavakitä vakñoruhi-sphäritäù

çroëi-sémani gumphitäç caraëayor akñëoù punar viståtäù |

pärvatyäù pratigätra-citra-gatayas tanvantu bhadräëi vaù

viddhasyäntika-puñpa-säyaka-çarair éçasya dåg-bhaktayaù ||2||

nändy-ante sütradhäraù—

yad adya—

nänä-yodha-niruddha-nirjita-sura-träëa-trasad-vähiné-

nåtyad-bhéma-kabandha-melaka-dalad-bhümi-bhramad-bhüdharaù |

asti çré-narasiàha-deva-nåpatiù karëäöa-cüòämaëir

dåpyat-pärthiva-särtha-mauli-mukuöa-nyastäìghri-paìkeruhaù ||3||

tasyodyukta-bhuja-pratäpa-dahana-jvälä-nirastäpado

räìgaù sarva-guëäniuväda-padavé-vidyotanäcäryakaù |

yo dhéreçvara-vaàça-mauli-mukuöo dätävadätäçayas

tasya çré-kaviçekharasya kavitä mac-cittam älambate ||4||

tad anena sakala-saìgéta-viçeña-vidyotanäbhinava-bharatena pura-mathana-padäravinda-dvandva-vandäru-kara-pallavena nikhila-bhäñopabhäñäçubhambhävuka-sarasvaté-kaëöhäbharaëena anavarata-soma-rasäsväda-kaçäya-kaëöha-kandalé-narénåtyamäna-mémäàsä-mahotsavena rämeçvarasya pautreëa tatrabhavataù pavitra-kérterdhéreçvarasyätmajena mahä-çäsana-çreëi-çikhara-bhrämat-pallavé-janma-bhüminä kavi-çekharäcärya-jyotir-éçvareëa nija-kutühala-viracitaà dhürta-samägama-näma prahasanam abhinetum ädiñöo’smi | tasya cädiñöam avaçyam iñöaà mälaté-mäleva mayä çiro-dharaëéyam |

tathä hi—

karpüranti sudhä-dravanti kamalähäsanti haàsanti ca

präleyanti himälayanti karakäsäranti häranti ca |

trailokyäìkgana-raìga-laìgima-gati-prägalbhya-sambhävitäù

çétäàçoù kiraëa-cchaöä iva jayanty etarhi tat-kértayaù ||5||

api ca—

ke närcitä diviñadaù kati na dvijeçäù

santarpitä na kavayaù kati püjitä vä |

ke cärthinaù pratidinaà na kåtäù kåtärthäs

tyäga-prasäda-paöunä kavi-çekhareëa ||6||

tat preyasém ähüya saìgétakam avatarämi |

(nepathyäbhimukham avalokya) ärye, itas tävat |

(praviçya) naöé : ajja esamhi | äëabedu ajjo | ko ëioo pasäékaréadutti |^¹

sütradharaù : ärye, api na jänäsi ?

yaç catväri çatäni bandha-ghaöanälaìkära-bhäïji drutaà

çlokänäà vidadhäti kautuka-vaçäd ekäha-mätre kaviù |

khyätaù kñmä-tala-maëòaleñv api catuù-ñañöheù kaläyä nidhiù

saìgétägama-sägaro vijayate çré-jyotiréçaù kåté ||7||

tad-viracitaà dhürta-samägama-näma prahasanam abhinetum ärabdham iti géyatäà näöyocitaà kiàcit |

naöé (sa-vinayam) : äëabedu ajjo | ko ettha pabandhe pahäëo raso jaà uddisia gäissaà |^²

sütradhäraù : nanu protphulla-mälaté-makaranda-sändrämoda-matta-madhukara-jhaìkära-mukharo vasantaù santatojjåmbhitänaìga-çåìgära eva | tathä hi—

vikasita-nava-mallé-kuïja-guïjad-dvirephaù

kusumita-sahakära-çreëi-niryat-parägaù |

pramudita-pika-kaëöha-procchalan-maìgala-çrér

apaharati muner apy eña ceto vasantaù ||8||

naöé :

malaäëila-cäliacüabaëo

kala-kaëöhi-sarähida-kämiaëo |

maaranda-vimatta-silémuhao

surahékida-sabba-disämuhao ||9||^³

eso vasanta-mäso muëi-aëa-satthassa räsa-rahidassa |

ummulia garu-dhéraà karei mammaha-vasaà hiaaà ||10||^⁴

daëòa-kamaëòalu-maëòita-hastaù

sulalita-tilaka-vibhüñita-mastaù |

ayam upasarpati jaìgama-lobhaç

calat-käçäya-paöärpita-çobhaù ||11||

ajja ko eso parikkhalanta-ëiddhoa-kasäa-vasaëo daëòa-kupiëòiä-hattho dhutto bia ido tado viloento désadi ?^⁵

sütradhäraù : ärye !

yaù çrüyate jana-mukhät turaga-kriyävän

äcära-dharma-rahito gaëikä-viläsé |

dérghordhva-puëòraka-kamaëòalu-daëòa-lakñyaù

puñëäti viçva-nagaraù kila dambham ugram ||12||

tad etasya darçanaà dürata eväharaëéyam |

(iti niñkräntau |)

|| iti prastävanä ||

(tataù praviçati yathä-nirdiñöaù snätakenänugamyamäno viçvanagaraù |

viçvanagaraù (sa-nirvedaù) :

hådaya-kamala-madhye nirguëo niñprapaïcas

tribhuvana-patir eko dhyäyate yogibhir yaù |

tam aham aja-ramädyaà jïäna-mätraika-vedyaà

madhumathanam udäraà santataà cintayämi ||13||

snätakaù (samanäd avalokya svagatam) : aho ramaëéadä basantassa | jado—

unmélantaà pasüëaà ra{i}rasa-kusalä chappadä bammahandhä

kantä-raìgäëurattä mahurasa-bhaviaà säëuräaà pibanti |

uggäanti pphurantä ithuaëajjhaëokämaräasssakittià

saàvittià häraantä piaaëavirahe koilä kämiëéëaà ||14||^⁶

abi a—

je kappüraà harantä kamala-baëa-sirià lolaantä sahäbaà

sähäo kampaantä ëihuaëa-suhaä candaëäëaà baëäëaà |

te kandappassa mittä ra{i}taëuramaëé-kelidappaà kuëattä

telloaàmohaantä malaasithariëoséaläväntibää ||15||^⁷

tä kadhaà eso a{i}düsaho vasanta-samao me ekka-saréreëa sahidabbo |^⁸ (iti vaimanasyaà näöayati |)

viçvanagaraù (snätakaà nirvarëya) : aye duräcära katham adya cintäbhära-nata-kandharo’nyädåça iva dåçyase | tathä hi—

niùçväse pévaratvaà vapuñi sutanutä çünyatä dåñöi-päte

vaktrendau dhüñaratvaà gatiñu vidhuratä cetasi mlänatä ca |

ceñöä naivekñyate te yad adhika-vikalaà rüpam äsäditas tvaà

tan manye païca-bäëas tirayati bhavato dhératäà pürva-rüpäm ||16||

snätakaù (salajjam adho-mukhaù sthitvä) : bhaavaà adilajjäkaraà kkhu edaà | tä ëa juttaà tumha purado paäsiduà |^⁹

viçvanagaraù : na doñaù svarüpäkhyäne | tat kathyatäm |

snätakaù (sa-praëayam) : bhaavaà ajja mae mahä-pahäde ëaara-pokkhariëé-parisare ubahasida-sura-ëäaré-rüba-saàpatté aëaìga-seëä ëäma bära-viläsiëé viloidä | tado pahudi sabba-gadaà taà jjeba pekkhämi |^¹⁰

viçvanagaraù (sahasta-tälam uccair vihasya) : vatsa ! adya mayäpi tatraiva surata-priyä näma mäsopaväsiné dåñöä | täm anusandadhäno’ham api marma-bhedinä käma-bäëena sandalita eva | tathä hi—

äkäçe likhiteva dikñu khaciteväkérëa-rüpeva ca

dåk-pakñma-pratibimbiteva manasi çliñöeva baddheva ca |

sä mac-citta-saroruhe madhukarévätyanta-bhävottarä

käntä känta-viläsa-väsa-vasatiù kvästéti na jïäyate ||17||

(ürdhvam älokya) vatsa ! madhyähnam ärüòho bhagavän sahasräàçuù | tathä hi—

dik-cakraà mågatåñëayä kavalitaà vyomäpi bhäsvat-kara-

chäyäbhiç churitaà tuñänala-kaëa-präyäç ca bhüreëavaù |

pänthäù palvala-saìkula-druma-latä-kuïjodare çerate

maïjat-kuïjara-päna-lohita-jaläù kñubhyanti toyäçayäù ||18||

(iti parikrämataù |)

måtäìgäraù : bhagavann asmad-äväsottare surata-priyä näma mäsopaväsiné prativasati | tatra gamyatäm | (ity abhidhäya satvaraà parikräntaù |)

viçvanagaraù : yady evaà tataù saméhitam eva naù sampannam | tad ehi tatraiva gacchäva | (iti parikrämataù |)

snätakaù (agrato’valokya gandham äghräya) : bho bhaavaà, pekkha pekkha ! vihida-bhaavanta-jaëa-muëòa-sariccha-bahuara-mahisé-khambha-sohanta-ca(u)ssälaà ido tado saàcaranta-bäla-go-baccha-sohidaà péëuttuìga-tthaëälasa-parikkhalanta-manda-saàcära-ramaëijjäväsa-parisara-saàcaranta-celiä-samühaà kassa bi mahädhaëassa väsabhaaëaà viloéadi | bho bho ëäarä kassa idaà väsa-bhaaëaà ?^¹¹ (iti paöhati |)

nepathye :

lakñmé-vivarta-rasa-vighnita-sarva-bhogaù

çaçvat-prakérëa-dhana-cintita-véta-nidraù |

agrähya-nämakatayä bhuvi yaù prasiddhas

tasyaitad äçrama-padaà purato vibhäti ||19||

snätakaù (agrato gatvä punaù) : bho bho ëäarä ! kassa idaà väsa-bhaaëaà ? (iti paöhati punar nepathye lakñmér ity ädi |)

(tataù praviçati kaçmala-veço måtäìgäraù |)

måtäìgäraù :

vyaya-çélaù kuvero’yaà kämaà yäti daridratäm |

api präëäù pradätavyä närthibhyo dhanikair dhanam ||20||

snätakaù (upasåtya) : bho mahä-bamhaëa ! bhaavanto vissa-ëaara-caraëä tumhäëaà gehe bhikkhaà bhuïjiduà icchanti |^¹²

måtäìgäraù (sva-gatam) : aho durdaivam asmäkaà yad etän sakala-nagaréyädyalokän vihäya mayy eva patito dhümaketuù | tat kaù pratékäro’dya bhaviñyati ? (iti vicintya tävat prakäçaà sa-vinayam)

sthäne yasya caranti bhaikñyam anaghäù snehena yuñmädåçaù

sa syäd acyuta-mürti-sevana-vaçäd dhanyaù paviträlayaù |

kià tv asmat-prativeçi-vipra-vanitä bhrätå-prasaktäìganä

düté sa-prasaveti sütakam ataù sthänäntaraà gamyatäm ||21||

viçvanagaraù (sva-gatam) : aho durätmano’sya vyäja-vyavahäraù | bhavatu vä | tat prabodhayämi | (prakäçam) äyuñman ! paténäm asmäkaà kutaù sütaka-doñaù | tathä ca småtiù—

na väyuù sparça-doñeëa nägnir dahana-karmaëä |

näpo mütra-puréñäbhyäà nänna-doñeëa maskaré ||22||

måtäìgäraù (sa-vinayam): bhagavan ! yadyapy evaà tathäpi na sambhavati | paçya—

anävåñöyä kåñir nañöä räñöra-bhaìgäd åëädikam |

väëijyam alpa-läbhena prätaräçasya kä kathä ||23||

snätakaù (sa-krodhaà saàskåtam äçritya) :

snätakaù (upasåtya) : dhiì maurkhyaà jaladhi-sutäyäù çriyaù !

no jänäti kulénam uttama-guëaà sattvänvitaà dhärmikaà

näcära-pravaëaà na kärya-kuçalaà na prajayälaìkåtam |

nécaà krüram apeta-sattva-hådayaà yasmäd iyaà sevate

tat tvaà sänuguëaù payodhi-sutayä lakñmyä pramäëékåtaù ||24||

are ëaööha-paraloä duööùa-bamhaëä édise düsaha-majjhaëhe paöhamaà tumaà mahädhaëaà bhekkhia kudo aëado gadua amhehià bhikkhä patthidabbä |^¹³

måtäìgäraù : bhagavann asmad-äväsottare surata-priyä näma mäsopaväsiné prativasati | tatra gamyatäm | (ity abhidhäya satvaraà parikräntaù |)

viçvanagaraù : yady evaà tataù saméhitam eva naù sampannaà | tad ehi tatraiva gacchävaù | (iti parikrämataù |)

snätakaù (puro’valokya gandham äghräya) : bhaavaà, pekkha pekkha ekäìgiämuttham etthiä saàjutta-mahä-handa-kuööha-parimaluggäréaggima-bhavaëädoëaà sevadi | tä edaà jjeva suratappiäe väsa-bhavaëaà |^¹⁴

viçvanagaraù : vidagdhaiva kila mäsopaväsinéti kiàvadanté | tad ägacchopasarpäva | (ity ekänte sthitau | tataù praviçati suratapriyä |)

suratapriyä :

dhammo ëa iööho bahu-dukkha-ceööho

mokkheëa sokkhaà mama atthi saccaà |

attho samattho saalaà vidhäduà

aëaìga-sabbassa-kaläëihäëaà ||25||^¹⁵

snätakaù (upasåtya) : ajje, vissaëaaro tumhäëaà adidhé uatthido |^¹⁶

suratapriyä (parikramyävalokya ca) : tä uasappämi | (upasåtya) bhaavaà, paëamämi |^¹⁷

viçvanagaraù (sa-pramodam) : mad-abhilañita-bhäjanaà bhüyäù |

suratapriyä : bhaavaà, tumhäëaà pasädeëa |^¹⁸

viçvanagaraù : evam aciräd astu |

suratapriyä : äëabedu bhaavaà jaà mae kädabbaà däabbaà ca |^¹⁹

viçvanagaraù : çubhe, kim adeyam asmäkaà bhavatyä ? sämprataà bhikñaiva tävat |

suratapriyä : bhaavaà, kédisé bhikkhä kédisée veläe kettiäià te aëäià ?^²⁰

viçvanagaraù (saharñam) : çrüyatäm—

mäàsaà mäña-paöola-takra-baòikä-västüka-çäkaà baöaù

saïjévany atha matsya-mudga-vidala-präyaù prakärotkaraù |

svädiñöhaà ca payo ghåtaà dadhi navaà rambhä-phalaà çarkarä

saìkñepäd iti sädhyatäà suvadane bhikñä madéyä drutam ||26||

suratapriyä (vihasya svagatam) : huà, eso mahappä appa-bisajjaëa-joggo jjeva deva-varassa pasäeëa saàpaëëo |^²¹ (prakäçam aïjalià baddhvä)

edaà saréraà viraheëa juttaà

päëä tahä dhamma-phalekka-särä |

sabbaà tuhäattaà udära-kitti

kä bähire vatthuëi atthi atthä ||27||^²²

tä antara-gharaà pavisia vésaméadu bhaavaà | ahaà uëa bhikkhä-paäraà karemi |^²³

snätakaù (sopahäsaà) : bhaavaà, pekkha pekkha ! (saàskåtam äçritya)

pakväù kuntala-räjayaù kaöakaöäkñämau kapoläv ubhäv

etasyäù stana-maëòalaà nipatitaà çuñkä nitamba-sthalé |

dåk-päta-smita-bhäñitaiù çiva çiva prastauti netrotsavaà

kià brümaù karaväma veti kim iyaà duñöä jarat-täpasé ||28||

viçvanagaraù : dhiì mürkha ! kim asädhu-janocitaà pralapasi ? (suratapriyäà prati) çubhe ! gamyatäà päka-çäläà prati | vayam apy ägacchanta eväsmahe |

suratapriyä : jaà bhaavaà äëabedi |^²⁴ (iti niñkräntä |)

snätakaù : bhaavaà ! jäva bhikkhä sijjhadi täva ettha jjeva bhaavaà öiööhadu | ahaà uëa aëaìga-seëiäe pa(u)ttià jäëia lahuà äachämi |^²⁵

viçvanagaraù : vatsa, haira gamyatäm | (ity ubhau parikrämataù |)

snätakaù : bhaavaà ! mülaëäsa-aëäbidassa geha-saàëihäëe aëaìga-seëäe väsa-bhavaëaà tti mae sudaà | tä tassa jjeva aëusäreëa aëesamha |^²⁶

viçvanagaraù : tad ägacchägrataù | enäm upasarpäva | (ity ekänte sthitau | tataù praviçati anaìgasenä |)

snätakaù (sahasopasåtya) : bhaavaà ! pekkha pekkha—aëaìga-senäe lävaëëa-lachià |^²⁷

ëélambhoruha-pattakanta-ëaaëä saàpuëa-candräëaëä

uttuìga-tthaëa-bhära-bhaìgurataëü veivva majjhe kisä |

bälä matta-ga(i)nda-manda-gamaëä sundera-sohämaé

ëüëaà païca-sarassa mohaëa-laä siìgära-saàjévaëé ||29||^²⁸

viçvanagaraù (svagatam) :

yan neträïjana-bhaìgi-laìgima-maya-smeränanämbhoruhä

yat säküta-kalä-viläsa-vasatir yat känta-romodgamä |

mad-gäveìgita-saìgatià tanu-latäm älokya gopäyati

präyas tat katahyaty anaìga-racanäm aìge kåçäìgé sthitäm ||30||

(prakäçam) samyag upalakñitam | tathä hi—

yat térthämbu mukhämbujäsavaraso netre navendévare

danta-çreëi-nakhäs tatäkñata-cayo dürvä ca romävalé |

uttuìgaà ca kuca-dvayaà phala-yugaà patraà karämbhoruhaà

tan manye madanärcanähita-matiù sväìgopahärair iyam ||31||

(anaìgasenäà lakñyékåtya)

yat pürvaà racitaà tapaù pratidinaà yä tértha-yäträ kåtä

yad bhümnä puruñottamärcana-vidhau cetaù kåtärthékåtaà |

tasyaitat parama-pramoda-janakaà präptaà phalaà karmaëas

tat kià çästra-kathä-rasena kim aho svargeëa mokñeëa vä ||32||

(iti käyävasthäà näöayati |)

snätakaù (saharñaà svagataà) : eso lampaòo unduru-viare sapppo bia pa(i)ööho | bhodu, jutti-pahäëehià vaaëehià ëivära(i)ssaà |^²⁹ (prakäçam) bhagavaà tumaà upekkhida-saàsära-sokkho mokkhekka-paräaëo kadhaà esärise maatiëhä-sarise maaëa-rase palia appäaëaà vävädesi ? ëiattéadu imädo duööha-gaëiä-pasaìgädo tti |^³⁰

viçvanagaraù (svagataà) : vatsa, naivaà paçyasi—

yävad dåñöir mågäkñéëäà na narénarti bhaìgurä |

tävaj jïänavatäà citte vivekaù kurute padam ||33||

anaìgasenä (vihasya) : bhagavaà dhaëädhéëo kkhu aaà jaëo | ettha araëarudiaà kadua appäëaaà viòambesi |^³¹

viçvanagaraù : saànyäsinäm asmäkaà kuto'rtha-sampattiù ? tad asmac-charéreëa yathä-sukhaà viniyogaù kriyatäm | (sänurägam)

bäle måëäla-dala-komala-bähu-daëòe

caëòi pracaëòa-vadane mayi dehi dåñöim |

eña tvadéya-vadanämbuja-kåñöa-cetä

déno yatiù sapadi majjati käma-sindhau ||34||

snätakaù : bho bhagavaà ! tumaà upekkhida-saàsära-sokkho (ity ädi paöhati |)

anaìgasenä (saàskåtam äçritya) : bhagavann alam aträtyantänusandhänena !

väg-arthaà parihåtya mokña-padavéà dhyäyanti nirmatsaräù

çänta-prauòha-kuléna-héna-viñaye sarvatra sädhäraëäù |

räga-dveña-samatva-karñita-dhiyo veçyäù surä bhikñavo

vastuà nanv api nityam ity ahaha kià kämärëave majjati ||35||

viçvanagaraù : priye, gåhäëäsmac-charéram | (ity aïcale dhärayati |)

snätakaù (sahasopasåtya) : are ëaööha-paraloä duööha-paribbäaä esä paöhamaà amha-pariggaheëa tuha putta-vahü hodi | tä muïca eëaà |^³²

viçvanagaraù : dhiì mürkha ! eñäsmad-vadhüs tvad-guru-patné mätå-tulyä ca | tat kim enäm anubadhnäsi ?

snätakaù (sa-krodhaà) : are re lampaòä ! evaà evaà bhaëantassa daëòa-ppahäreëa pakka-mälüra-phalaà bia muëòaà de thattharaà kara(i)ssaà |^³³ (ity anyonyaà kalahaà kurutaù |)

anaìgasenä (svagataà) : kadhaà dhutta-hattha-palidamhi | bodu evaà täva | (prakäçam) bho mahä-bhäadheä ! tumhäëaà eärise mahä-viväde asajjäimisso pamäëékaréadu |^³⁴ (iti granthià darçayati |)

viçvanagaraù : alaà granthi-darçanena ! ägacchataà tatraiva gacchämaù | (iti niñkräntäù sarve |)

iti prathamähaù-sandhiù |

—o)0(o—

(2)

(tataù praviçati asajjätimiçro vidüñakaç ca |)

asajjäti-miçraù (sa-pramodanaà) :

trailokya-bhojanaà çreñöhaà tato’pi suratotsavaù |

bhojanaà västu vä nästu jévanaà surataà vinä ||1||

vatsa, bandhu-vaïcaka ägacchädhéñva |

vidüñakaù : jaà äëabedi |

asajjäti-miçraù :

yad rämä-vaktra-pnaà yad alasa-nayanälokanaà keli-raìge

yaù syäd apy aìga-saìgaù kuca-kalasam utpéòane bähu-bhaìgiù |

etat saàsära-säraà kuru nija-hådaye nirvikalpaika-kalpaà

kià te käryaà viväda-kvathita-åju-mati-grantha-kanthäbhareëa ||2||

vidüñakaù : bho missa, paräìgaëä-sambhogädo pi para-mandire sandhià kadua jaà attho abaharéadi taà jjeva tihuaëa-säraà |^³⁵ pekkha pekkha—

kià bäëijjeëa kajjaà ëiadhaëa-vilaaà taà kkhu käüëa dukkhaà

kià vä kajjaà kisée pasu-vasu-ëiamääsa-ëikkajjädäe |

kià vijjäe phalaà vä maraëa-samasamuppaëa-cintäuläe

ekkaà telloasäraà para-dhaëa-haraëaà jüa-kélä-suhaà ca ||3||^³⁶

tä ettha dhutta-uraëaare jädiso tumaà gurü tädiso ahaà sisso saàvutto |^³⁷

asajjäti-miçraù : aho asmin nagare nirupadhi-jévanatäsmad-vidha-çrotriyäëäm | dinäñöatayäd ärabhya na kaçcin nyäya-vädé na kapaöa-çräddha-pratilambho na ca gaëikäläpaù |

nepathye : vijïäpyatäà miçrasya sthäne nyäya-karaëärthaà vädinau dväri vartete |

asajjäti-miçraù : vatsa bandhuvaïcaka, praveçaya vädinau |

(vidüñako niñkramya viçvanagara-snätakänaìgasenäbhiù saha punaù praviçati |)

asajjäti-miçraù (viçvanagara-snätakau nirékñya svagataà) : katham anarthäntaram äpatitam ? (prakäçam) bhagavann ägantukä vayam | tan nätra bhikñävasaraù |

vidüñakaù : bho missa ede jjeva vädiëo | edäëaà vivädaà vicäredu misso |^³⁸

asajjäti-miçraù (sa-harñaà sa-gauravaà ca) : äsanam upanéyatäà bhagavate snätakäya ca |

(vidüñakas tathä kåtvä sarvän upaveçayati |)

asajjäti-miçraù : ko’rthé, kaù pratyarthé ?

snätakaù : bhäsäe ahaà atthé ëiara-kareëa bhagavaà |^³⁹

asajjäti-miçraù : nyäya-vädinaù prathamato nikaraù paçcäd bhäñottare |

viçvanagaraù : ayam asmat-saànyäsa-daëòo nikaraù |

snätakaù : edaà me indäsaëa-kolliaà ëiaara-karaëe paviëéadu |^⁴⁰

asajjäti-miçraù (sa-gauravaà gåhétvä sa-pramodam äghräya) : kiïcid viniyujyate |

nidräkaraà doña-vinäça-hetuù

kñudhäkaraà buddhi-vikäçakaà ca |

indräçanaà käma-balänukülaà

labdhaà mayä daiva-vaçäd idäném ||4||

viçvanagaraù :

svädhéna-yauvanä subhåüù sä mänyä sarva-käminäm |

asmäbhir iyam äkräntä madéyä tena vallabhä ||5||

asajjäti-miçraù (bhäñäà bhümau likhitvä snätakaà prati) : snätaka, satvaram uttaraà kuru |

snätakaù :

esä pubbaà mae diööhä däüëa dasa-öaìkaä |

äëédä a madià däià madéä tena vallahä ||6||^⁴¹

asajjätimiçraù : uttaram abhilikha |

vidüñakaù : bho missa ! pekkha pekkha ! aëaìgaseëäe läbaëëa-lachià !

maalaïchaëa-bimba-phuranta-muhé

ëaaëuppalacaïcalakeliëihé |

thaëa-bhära-ëaä a(i)majjhakisä

paöhamodiacandakalä-sarisä ||7||

asajjätimiçraù : aho nirmäëa-vaidagdhé vidhätuù ! tathä hi—

nélollasal-lalita-khaïjana-maïju-neträ

sampürëa-çärada-kalä-nidhi-känta-vakträ |

bälä jagat-tritaya-mohana-divya-mürtir

manye vibhäti jagati smara-dhéra-kértiù ||8||

bho vädinau ! eñä vivädädhyäsitänaìgasenä jaya-paräjayaà yävat madhyastha-sthäne sthäpyatäm | evaà-vidhe ca mädhyasthye vayam eva nåpati-vyavasthitä madhyasthäù |

(anaìgasenäm änéya sva-saànidhäv upaveçya tadéya-karaà hådaye nidhäya sa-pramodam)

vikaca-kamala-koña-çrér iyaà kämya-bhütir

himakara-kara-jätäc candrakäntäd dhi çétaù |

mågamada-ghanasäraäsaìga-saurabhya-bhavyo

harati madana-täpaà komalaù päëir asyäù ||9||

(kñaëaà vicärya uccair vihasya) bho vädinau ! etad räjya-kñetre bhujaìgayor iva yuvayor vivädaù | tathä hi—

naiñä tvadéyä bhavato’pi neyaà

mat-saànidhiñöhä subhagä madéyä |

svapne’pi pürvaà mayi jäta-kelis

tato’pi hetoù khalu vallabhä me ||10||

vidüñakaù (anaìgasenäm älokya janäntikam) : bho sundari ! eso misso buddho bhaavaà ëiddhaëo siëädao icchäraaëo | tä edäëaà samägamaà pariharia amha-samägameëa tuha jobbaëaà saphalaà bhodu |^⁴²

(ity ätmänaà darçayati |)

anaìgasenä (sa-smitam) : edaà dhutta-samägama-pahasaëaà saàbuttaà |^⁴³

mülanäçakaù : ale ale ! aëaìgaçeëie jäëide tumha calidaà jaà välaà välaà kaamaaëa-mandila-kkhaula-vedaëaà patthante bahu-välaà hagge tae paäçide | tä çaàpadaà paaccha | aëadhä läadohäià däva däiççaà |^⁴⁴

anaìgasenä : müla-näsaa, saàpadaà jjeva asajjäi-missädo tuha däissaà | tä suttho hohi |^⁴⁵

vidüñakaù : ko eso duööha-daàsaëo duööha-carido duööha-vasaëo ?^⁴⁶

asajjätimiçraù : eña kià bhagavad-agocaraù ? paçya—

chinnauñöanäso gala-gaëòa-namro

vämäkñikäëo galitaika-hastaù |

çilépada-vyäpåta-dakñiëäìghriù

sa mülanäçaù kila näpito'sau ||11||

(mülanäçakaù sahasopasåtya sarveñäà sa-pramäëam ädarçaà darçayati |)

asajjätimiçraù : mülanäçaka ! kriyatäm asmäkaà nakha-lomnäà pariñkäraù |

müla-näçakaù : paöhamaà vedanaà paacha |^⁴⁷

asajjätimiçraù : mülanäçaka, kim arthaà ?

müla-näçakaù : bho, jadi tumaà palikkhalante paöhamaà jjeva maliççaçi tä vedanaà kiëa pa(i)cchidavvaà |^⁴⁸

asajjätimiçraù : alaà parihäsena ! gåhyatäm idaà päritoñikam |

(iti kaulikäd äkåñya gaïjäkinéà dadäti | mülanäçakaù sa-gauravaà gåhétvä sa-pramodaà äghräya kiàcid viniyujya ca miçrasya kara-caraëayor bandhanaà kåtvä vyäpäraà näöayati |)

asajjätimiçraù (sa-vedanam) :

dalati hådayam etan moham abhyeti cetaù

sphuöati sakala-dehe kékasa-granthi-sandhiù |

virama virama çilpän mülanäça tvam asmät

çiva çiva çiva sadyo jévanaà kuöyatéva ||12||

müla-näçakaù (cälayitvä) : kadhaà malide açajjäimiççe ? lahü lahü abakamiççaà |^⁴⁹ (iti niñkräntaù |)

vidüñakaù (miçrasya kara-caraëayor bandhanam apanéya) : bho äëabedu misso abaraà hu tuha piaà ëivväha(i)ssaà |^⁵⁰

asajjätimiçraù (saàjïäà labdhvä) :

räñöraà samastaà kapaöena bhuktaà

dhürta-kriyäbhir dayiteyam äptä |

bhavän vinéto militaç ca çiñyaù

nätaù paraà naù priyam asti loke ||13||

tathäpédam astu—

käle santata-varñéëo jala-mucaù çasyaiù samåddhä dharä

bhüpälä nija-dharma-pälana-parä vipräs trayé-nirbharäù |

svädu-kñéra-natodhasaù pratidinaà gävo nirastäpadaù

santaù çänti-parä bhavantu kåtinaù saujanya-bhäjo janäù ||14||

(iti niñkräntäù sarve |)

iti kavi-çekharäcärya-jyotiréçvara-viracitaà

dhürta-samägamaà näma prahasanaà

samäptam

1 ärya, eñäsmi | äjïäpayatv äryaù | ko niyogaù prasädékriyatäm iti |

2 äjïäpayatv äryaù | ko’smin prabandhe pradhäna-raso yam uddiçya gäsyämi |

3 malayänila-cälita-cüta-vanaù kalakaëöhi-svarähata-kämi-janaù | makaranda-vimatta-çilémukhakaù surabhékåta-sarva-diçämukhakaù |

4 eña vasanta-mäso muni-jana-särthasya räga-rahitasya | unmülya guru-dhairyaà karoti manmatha-vaçaà hådayam ||10||

5 ärya, ka eña pariskhalan-nirdhauta-kaçäya-vasano daëòa-kuëòikä-hasto dhürta iva itas tato vilokayan dåçyate |

6 aho ramaëéyatä vasantasya | yataù—unmélat-prasünaà rati-rasa-kuçaläù ñaöpadä manmathändhäù käntäraìgänuraktä madhurasa-bhavitaà sänurägaà pibanti | udgäyanti sphurantas tribhuvana-jayinaù käma-räsasya kértià saàvittià härayantaù priya-jana-virahe kokiläù käminénäm ||

7 api ca | ye karpüraà harantaù kamala-vana-çriyaà loòayantaù sa-bhävam | çäkhäù kampayanto nidhuvana-sukhadäç candanänäà våttänäm | te kandarpasya miträëi |

8 tat katham eña atiduùsaho vasanta-samayo mayä eka-çaréreëa soòhavyaù |

9 bhagavann atilajjäkaraà khalu etat | tan na yuktaà yuñmäkaà purataù prakäçayituà |

10 bhagavann adya mayä mahä-prabhäte nagara-puñkariëé-parisare upahasita-sura-nägaré-rüpa-sampattir anaìga-senä näma vära-viläsiné vilokitä | tataù prabhåti sarva-gatäà täm eva prekñe |

11 bho bhagavan, paçya paçya ! vihita-bhagavaj-jana-muëòa-sadåça-bahutara-mahiñé-stambha-çobhamäna-catuùçälaà itas tataù saïcarad-bäla-go-vatsa-çobhitaà péëottuìga-sthanälasa-pariskhalan-manda-saïcära-ramaëéyäväsa-parisara-saïcarac-ceöikä-samühaà kasyäpi mahä-dhanasya väsa-bhavanaà vilokyate | bho bho nägaräù ! kasyedaà väsa-bhavanam ?

12 bho mahä-brähmaëa ! bhagavanto viçva-nagara-caraëä yuñmäkaà gehe bhikñäà bhoktuà icchanti |

13 are nañöa-paralokä duñöa-brähmaëäù ! édåçe duùsaha-madhyähne prathamaà tväà mahä-dhanaà bhikñitvâ kuto’nyato gatvä asmäbhir bhikñä präthayitavyä |

14 bhagavan, paçya paçya ! ekäìgikämus tamätrikä-saàyukta-mahä-kanda-kuñöha-parimalodgäro’grima-bhavanäd enäà rocate | tad etad eva suratapriyäyä väsa-bhavanam |

15 dharma na iñöo bahu-duùkha-ceñöo mokñeëa saukhyaà mamästi satyaà | arthaù samarthaù sakalaà vidhätuà aëaìga-sarvasva-kalä-nidhänam |

16 ärye, viçvaanagaro yuñmäkam atithér upasthitaù |

17 tad upasarpämi | bhagavan praëamämi |

18 bhagavan, yuñmäkaà prasädena |

19 äjïapayatu bhagavan yat mayä kartavyaà dätavyaà ca |

20 bhagavan, kédåçé bhikñä kédåçyäà veläyäà kiyanti te annäni ?

21 hüà, eña mahätmä ätma-visarjana-yogya eva deva-varasya prasädena sampannaù |

22 idaà çaréraà viraheëa yuktaà präëäs tathä dharma-phalaika-säräù | sarvaà tvad-äyattaà udära-kérte kä bähya-vastuëi asty ästhä |

23 tasmäd antar-gåhaà praviçya viçramyatäà bhagavän | ahaà punar bhikña-prakäraà karomi |

24 yad bhagavän äjïapayati |

25 bhagavan ! yävad bhikñä sidhyati, tävad atraiva bhagavän tiñöhatu | ahaà punar anaìgasenikäyäù pravåttià jïätvä laghu ägacchämi |

26 bhagavan ! mülanäçaka-näpitasya geha-saànidhäne anaìgasenäyä väsa-bhavanam | iti mayä çrutam | tasmät tasyaivänusäreëänveñämahai |

27 bhagavan ! prekñasva prekñasvänaìgasenäyä lävaëya-lakñméà |

28 nélämbhoruha-patrakänta-nayanä sampürëa-candränanä uttuìga-stana-bhära-bhaìgura-tanur vedir iva madhye kåçä | välä matta-gajendra-manda-gamanä saundarya-çobhä-mayé nünaà païcaçarasya mohana-latä çåìgära-saïjévané ||

29 esa lampaöa unduru-vivare sarpa iva praviñöaù | bhavatu | yukti-pradhänair vacanair nivärayiñyämi |

30 bhagavan, tvam upekñita-saàsära-saukhyo mokñaika-paräyaëaù kathaà etädåçe mågatåñëä-sadåçe madana-rase patitvä ätmänaà vyäpädayasi ? nivartyatäà asmäd duñöa-gaëikä-prasaìgäd iti |

31 bhagavan, dhanädhénaù khalv ayaà janaù | atra araëya-ruditaà kåtvätmänaà viòambayasi |

32 are nañöa-para-loka duñöa-parivräjaka ! eñä prathamam asmat-parigraheëa tava putra-vadhür bhavati | tasmän muïcainäm |

33 are re lampaöä ! evam evaà bhaëato daëòa-prahäreëa pakva-mälüra-phalam iva muëòaà tava kaëòaçaù kariñyämi |

34 kathaà dhürta-hasta-patitäsmi ? bhavatu, evaà tävat | bho mahä-bhäga-dheyau ! priye daçaöaìkakä mayä dätavyäù | tasmät tad gåhétvä mama manoharaà sampädaya |

35 bho miçra ! paräìgaëä-sambhogäd api para-mandire sandhià kåtvä yad artho'pahhriyate tad eva tribhuvana-säram | prekñasva prekñasva—

36 kià väëijyena käryaà nija-dhana-vilayaà taà khalu kåtvä duùkhaà | kià vä käryaà kåñyä paçu-vasu-niyamäyäsa-niñkäryatayä | kià vidyäyäù phalaà vä maraëa-çrama-samutpanna-cintäkuläyäù | ekaà trailokya-säraà para-dhana-haraëaà dyüta-kréòä-sukhaà ca |

37 tad atra dhürta-pura-nagare yädåças tvaà gurus tädåço'haà çiñyaù saàvåttaù |

38 bho miçra ! etäv eva vädinau | etayor vivädaà vicärayatu miçraù |

39 bhäñäm aham arthé nikara-karaëe bhagavän |

40 idaà me indräçana-kaulikaà nikara-karaëe pravinéyatäm |

41 eñä pürvaà mayä dåñöä dattvä daça-öaìkakän | änétä ca matià dayitäà madéyä tena vallabhä ||

42 bho sundari ! eña miçro våddho, bhagavän nirdhanoù, snätaka icchä-racanaù | tasmäd eteñäà samägamaà parihåtya mat-samägameëa tava yauvanaà saphalaà bhavatu |

43 etad dhürta-samägama-prahasanaà saàvåttam |

44 are are ! anaìgasenike jjätaà tava caritaà yad väraà väraà kåta-madana-mandira-kñaura-vetanaà prärthayan bahu-väraà ahaà tvayä prakäçitaù | tasmät sämprataà prayaccha | anyathä räjad-vidhäni tava däsyämi |

45 müla-näçaka, sämpratam eva asajjäti-miçrät tatra däsyämi | tasmät sustho bhava |

46 ka eña duñöa-darçanaù, duñöa-caritaù, duñöa-vasanaù ?

47 prathamaà vetanaà prayaccha |

48 bho, yadi tvaà pariskhalan prathamaà mariñyasi, tadä vetanaà kena prayantavyam ?

49 kathaà måto'sajjäti-miçraù ? laghu laghu apakramiñyämi |

50 bho äjïapayatu miçraù | aparaà khalu tava priyaà nirvähayiñyämi |

Página PRINCIPAL
OBRAS y AUTORES CLÁSICOS
Agradecimientos
Cuadro General

Disculpen las Molestias

Conceptos Hinduistas (1428)SC

Category:Hindu (mythology) (3256)SC | Category:Hindu mythology (3270)SC | Categoría:Mitología hindú (3288)SC (indice) | Categoría:Mitología hindú (videos) (3289)SC | Conceptos Hinduista (A - G) SK y SC (videos) (3294)SC