lunes, 18 de enero de 2010

Sri Tattva Sutra - Srila Bhaktivinoda Thakura

Fotos
Devoción
harekrsna











Jagadananda Das



Jagadananda Das




Description



The work consists of fifty aphorisms. Each sutra is accompanied by a Sanskrit gloss by the author. Bhaktivinoda wrote an even lengthier Bengali commentary with numerous quoted pramanas, mostly from sruti and Gita, but for the time being that is not being published.

çré-tattva-sütram


(1)


atha tattva-prakaraëaà


ekaù paro nänyaù ||1||


praëamya kåñëa-caitanyaà bhäradväjaà sanätanam |

tattva-sütraà sa-vyäkhyänaà bhäñäyäà vivåtaà mayä ||


eka evä2aù parameçvaraù | tad-anyaù ko’pi paro nästéty arthaù | ekam evätåtéyaà [chä.u. 6.2.1], neha nänästi kiïcana [bå.ä.u. 4.4.19] iti çruteù |


sac-cid-änanda-sändrätmä sära-grähi-jana-priyaù |

déna-käruëya-püräbdhir jéyän madana-mohanaù ||

tat-kåpämåta-bindünäà pipäsa-stokitäçayaù |

präcéna-tattva-süträëi vivåëomi yathä-mati ||


nanu athäto brahma-jijïäsä, athäto dharma-jijïäsä iti vyäsädi-sütrakarair atha-çabdas tu maìgala-sücakasya tat-taj-jijïäsä-padasya tat-tad-viñayaka-jïänecchä puruñeëa kartavyeti puruñecchä kåtädhéna-jïäna-viñayé-bhüta-dharma-brahma-rüpa-çästra-pratipädya-vastu-sücakasya copanyäsena maìgaläcaraëaà viñayädi-sücana-rüpaà pratijïäà ca kåtvä çästram ärabdham | tattva-sütra-käreëa tu tad akåtvä kathaà çästram udakräntam iti cet, na, asmin çästre prathamataù sütre parama-maìgala-svarüpa-parameçvara-tattva-nirüpaëa-prastävena påthak maìgaläcaraëasyänavaçyakatvät | etac-chästra-pratipädya-prayojanébhüta-vastunaù sva-prakäçatvena svataù-siddha-pratyaya-gocaratayä ca puruñecchä kåtädhéna-jïäna-viñayatväbhävät tad-arthaà jijïäsä kartavyeti viñaya-sücanä-dvärä pratijïäyä apy anucitatvät tad anädåtya prathamataù sütram aracayeti ||1||


aguëo’pi sarva-çaktir, ameyatvät ||2||


sa ca parameçvaraù aguëo’pi guëätéto’pi sarva-çaktimän, pratyakñädi-laukikägamatväd ity arthaù | paräsya çaktir vividhaiva çrüyate sväbhäviké jïäna-bala-kriyä ca [çve.u. 6.8] iti çrutiù ||2||


nanv, ekasyädvitéyasya parameçvarasya sahäya-rähityena viçva-såñöy-ädi-vividha-kärya-kartåtvaà kathaà ghaöata ity äçaìkäà niräkaroti—


viruddha-sämänyaà tasminn acitram ||3||


tasmin parameçvare viruddha-dharmäëäà sähacaryaà na citraà näçcaryam ity arthaù| apäëi-pädo javano gåhétä paçyaty acakñuù sa çåëoty akarëaù [çve.u. 3.19] iti çruteù ||3||


nanu nirguëatve’pi sarva-çaktitvam iti kathaà viruddha-dharmävasthitir iti çaìkäà pariharati—


sa sac-cid-änando jïänägamyo, bhakti-viñayatvät ||4||


sa ca parameçvaraù satya-jïänänanda-maya-vigraho’väì-mänasa-gocaro jïänenägrähaù kevalaà bhakti-grähyatvät | yad väcä nabhyuditaà yan mano na manute iti çruteù, bhaktyäham ekayä grähyaù iti småteù ||4||


nanu parameçvarasya bhakti-grähyatve tattve grähya-jagad-aëòaù pätitvaà syäd ity äçaìkä-nirasanäya païcama-sütram ärabhate—


sa ca satyo nityo’nädir ananto, deça-käläparicchedät ||5||


sa parameçvaraù satyaù, asataù sattä-pradatvät, satyaà jïänam änandaà brahma iti çruteù | nityo’vinäçé väre’yam ätmä iti çruteù | anädir ananta ädy-anta-çünyaù daiçika-kälikobhaya-pariccheda-çünyatvät sa-bhümià sarvataù spåñöa-hasty atiñöhat iti çruteù | sarvam ävåtya tiñöhati iti småteç ca ||5||


nanv evam apräkåtasya kathaà präkåta-viçva-såñöy-ädi-kartåtvam ity äçaìkäà niräkaroti—


paro’pi cij-jaòäbhyäà viläsé, viçva-siddheù ||6||


cij-jaòäbhyäà prakåti-puruñäbhyäà paro’pi bhagavän prakåti-puruña-sambandhätmaka-viçva-såñöer hetor viläsé vividha-viläso bhagavän bhavatéty arthaù |

sa aikñata eko’haà bahu syäà prajäyeyeti, yato vä imäni bhütäni jäyante ity ädi-çruteç ca ||6||


para-çaktes tattväntaratvaà pariharati—


tac-chaktis tat-tattvädhikyam iti cet, na, tad-abhedät ||7||


tasya parameçvarasya såñöi-kartåtvädikaà çakty-apekñaà cet çaktir api påthak tattvam astu ity äçaìkäà pariharati—tad-abhedät iti | tasya parameçvarasya täbhiù çaktibhiù saha abhedät çaktir na padärthäntaraà çakti-çaktimator abheda iti nyäyät | nänä-pramäëäpekñä nahy agner däha-çaktir agni-bhinnatvenopalabhyate iti sarva-loka-siddhatvät, tathäpi sväbhäviké jïäna-bala-kriyä ca
[çve.u.6.8] iti çrutir vartate ||7||


nanu parameçvarasya viçva-såñöy-ädi-kartåtve vikäritvaà prasajjetety äçaìkäà nirasyati—


kartäpy avikäraù, svätantryät ||8||


loke yaù kartä bhavati, sa räga-dveñädi-vikäravän bhavati | iti sva-kåta-niyame svasya svatantratvät tädåça-niyamädhénatväbhävät sa parameçvaro jagat-kartäpi vikära-rahitaù | niñkalaà niñkriyaà çäntaà niravadyaà niraïjanaà [çve.u.6.19] iti çruteù ||



viçva-såñöi-pralayäbhyäà tasya våddhi-hräsäbhävau sücayati



sadaika-rüpaù, pürëatvät ||9||


anirvacanéya-brahmäëòa-racanäyäà viçva-pralaye’pi sadä parameçvarasya eka-rüpatvaà våddhi-hräsau na bhavata ity arthaù | yathä nadyädi-våddhi-hräsäbhyäà samudrasyopacayäpacayo na staù | tatra hetuù—tasya parameçvarasya pürëatväd iti | pürëam adaù pürëam idaà pürëät pürëam ucacyate iti çruteù ||9||


pürëa-rüpasya viçva-såñöy-ädi-kartåtve ko hetur ity apekñäyäm äha—



käruëyaà tat-kriyä-hetur nänyad äpta-kämatvät ||10||


tasya parameçvarasya såñöy-ädi-kriyäyäà pravåtti-hetu-käruëyaà karuëä-viläsa eva anyat käraëäntaraà nästi äpta-kämatvät | jévänäà hi tat tat kämas tayä tat tat karmaëi pravåttir bhavati, ätmanaù kämäya sarvaà priyaà bhavati iti çruteù, éçvarasya na tathä äpta-kämatvät pürëa-kämatväd ity arthaù | satya-kämaù satya-saìkalpaù iti çruteù | nänaväptam aväptavyam iti småteç ca ||10||


—o)0(o—



(2)

cit-padärtha-prakaraëaà


nanu parameçvarasya viçva-såñöy-ädi-kriyäyäà karuëäyäù käraëatve keñu karuëä kim-arthaà vä karuëä ity apekñäà jévärtham éçvara-såñöy-ädikaà karotéti sarva-vedänta-sad-bhäväj jéva-svarüpävagamärthaà cit-padärtha-prakaraëam ärabhate çré-sütrakäraù—



cetanäù paränugatäs tad-vidhi-vaçyatvät ||11||


atha cetnäç caitanya-viçiñöä jévä bahu-vacanopadeçät te ca bahavaù, kintu parasya éçvarasya anugatäs tena niyamitäs tad-adhénä ity arthaù, tat-kåta-vidhi-vaçyatvät | ya ätmani tiñöhan ätmänam antar yamayati iti çruteù | éçvaraù sarva-bhütänäà håd-deçe’rjuna tiñöhati [gétä 18.61] iti småteù ||11||


nanu ayam ätmä brahmety-ädi-çrutiñu jévänäà brahmäbhinnatvä pratipädanena katham atra jévänäm éçvarädhénatvaà sütra-käreëa niçcitam ity äha—



te cänädy-anantäù para-çakti-viçeñatvät ||12||


te ca jévä anädayo’nantäç ca yataù parameçvarasya çakti-rüpäs tac-chakter ädy-anta-rahitatvät yathägner bahavo visphuliìgä iti çruteù | mamaiväàço jéva-loke jéva-bhüta iti småteç ca ||12||


jévänäà para-çakti-viçeña-rüpatve’bheda eväpadyata ity äçaìkäyäà bhedaà dåòhékaroti—



cid-änanda-svarüpä api parato bhinnä nitya-satyatväbhävät ||13||


te jéväç cid-änanda-svarüpä api parataù parameçvarät bhinnäù | tatra hetuù—nitya-satyatväbhäväd iti | tatreyaà prakriyä jévänäà satyatve’pi teñäà sattä-pradaù parameçvara eva nitya-satyaù, na tu te tathä | nityo nityänäm iti, satyasya satyam iti parät param ity ädi-çruteù | nirdvandvo nitya-sattva-sthaù [gétä 2.45] iti småteç ca ||13||


bhedäbheda-vicära-hetukaà sampradäya-bhedaà nirüpayati—



teñäà paratvaà kecid apare bhedam itare tübhayam ||14||


teñäà jévänäà paratvaà brahma-rüpatvaà kecid bädaräyaëädyäù pratipädayanti | apare kaçyapädayas tu bhedaà teñäà parameçvara-bhinnatvaà vadanti | itare çäëòilyädayaù kenacid aàçena bhedaà kenacid aàçena abhedaà ca vyäcakñate | tatra yathäyathaà pramäëäny api darçitäni | ayam ätmä brahmeti | dvä suparëä sayuje sakhäyä iti, ekadhä bahudhä caiva dåçyate jala-candravat ity ädi-çrutayaù ||14||


nanv evaà mata-bheda-darçanena präëinäà buddhi-bhrama eva syäd ity äçaìkäyäà sarveñäm aikamatya-rüpaà sva-mataà prakäçayati—



sarveñäà sämaïjasyaà sätvata-vijïänasya,

bhramatväbhävät pramäëa-sad-bhäväc ca ||15||


sarveñäm åñéëäà sämaïjasyam aikamatyam eva vicäreëädhigamyate, teñäà sätvatänäà bhagavat-tattva-jïänénäà jïänasya bhramatväbhävät ayathärthäbhävät, tan-mateñu pürvokta-çruty-ädi-pramäëa-sad-bhäväd ity amaraù | mäyäà madéyäm udgåhya vadatäà kià nu durghaöaà [bhä.pu. 11.22.4] iti çré-bhagavad-ukteù ||15||


evaà jéva-svarüpaà nirüpya idänéà sarvänartha-nivåtti-pürvakaà paramärtha-phala-präptaye upäyaà vaktum upakramate—



vicära-rägau cetana-dharmau svarüpa-pravåtti-bhävät ||16||


vicäro hi jïäna-janyaù, ata eva cetana-niñöhaù jïänasya tat svarüpatvät rägasyäpy änanda-janyatvät, änandasya nija-rüpatvät, cetana-niñöhatvaà tat-pravåtti-rüpatväc ca | satyaà jïänam änandam iti çruteù ||16||


tatra rägasya arthänarthobhaya-mülaà pratipädayati—



pare’nuraktiù sväbhäviké çreyastaré ca,

itareñv aupädhiké duùkha-pradä ca ||17||


jévanäm ity anuvartate | pare éçvare anuraktiù svabhäva-siddhä utkarñädi-çreyaù-sampädayitré ca bhavati | itareñu vittäpatya-kalaträdiñu sä anuraktir aupädhiké saàsära-duùkha-pradä ca bhavatéty arthaù | tam eva viditvätimåtyum eti, ajähy eko juñamäno’nuçete ity ädi-çruteù ||17||


nanu cid-änanda-rüpasya katham anartha-sambandha ity äçaìkäyäm äha—



upädhi-kåtä hi kleçäù ||18||


jévänäà saàsäropädhi-hetukäù kleça-rüpä anarthä bhavanti, kapüyäcaraëäù kapüyän yonim äpadyanta ity ädi-çruteù, buddhi-näçät praëaçyati ity ädi-småteç ca ||18||


evaà jévänäm upädhi-kåta-kleça-sambandha-rüpaà bandhaà vyavacchidya idänéà mukti-svarüpaà viçadayituà sütram ärabhate—



anartha-nivåttir muktiù sva-pada-präpakatvät ||19||


upädhi-kåta-duravasthä-janitänartha-nivåttir eña jévänäà saàsära-muktiù svasya padaà cid-änanda-svarüpaà tat-präpti-hetutvät tasyä ity arthaù | satä saumya tadä sampanno bhavati, änandaà brahmaëo vidvän na bibheti kutaçcana ity ädi-çruteù ||19||


cit-padärthas tu svabhävataù svatantraù éçvara-pradänät | kintu jévänäà svätantryaà hi teñäà kleça-hetur iti prasiddhaà tarhi tad-dänena kuta éçvara-prasädo bhavatéty äçaìkäyäm äha—



jévänäm itaränurakti-hetur éçvara-käruëyaà,

ata eva teñäà svätantrya-siddheù ||20||


teñäà svätantryaà tad-utkarñäya éçvareëa karuëayä dattam | tataù parameçvaraà vismåtya svatantratayä jévä itara-viñayäsaktä bhavantéty arthaù | anena jévenätmanänupraviçya näma-rüpe vyäkaraväëi, na taà vidäthaya imä yad yuñmäkam antaraà babhüva ity ädi-çruteù ||20||


o)0(o—


(3)


acit-padärtha-prakaraëaà


nanu mäyä-näma-parameçvarasya nirguëasya sac-cid-änanda-mayasya viçva-racanädi kñamäkäraù | kédåçé vä çaktiù ? ity apekñäyäm acit-padärtha-prakaraëam ärabhate çré-sütra-käraù—


mäyä-çaktir acid-guëavaté parävara-kärya-rüpä ca ||21||


tatra mäyä-näma-parameçvaré çaktir, mäyäà tu prakåtià vidyät mäyinaà tu maheçvaraà [çve.u. 4.10] iti çruteù | sä tu acit-padärthau jéveçvarau tad-bhinnä sattvädi-guëa-viçiñöä | parävara-kärya-rüpä parama-mahat-parimäëam avaraà nikåñöa-parimäëaà yat käryaà tad-rüpeëa pariëatä bhavati | çvetäçvataopaniñadi ajä-svarüpam uktvä tad-itaratvam éçvarasya darçitam—



ajäm ekäà lohita-çukla-kåñëäà

bahvéù prajäù såjamänäà sa-rüpäù |

ajo hy eko juñamäëo’nuçete

jahäty enäà bhukta-bhogäm ajo’nyaù || [çve.u. 4.5] ||21||


nanu tädåçé çaktiù svayam eva svatantratayä jagat kartré bhavatu kià paräpekñayety ata äha—


jaòatvät kåti-çünyä cetana-preritä bhavati saïjävavat ||22||


ata eva cetana-bhinnatvena jaòatvät kåti-çünyä kiïcid api kartum ayogyä, kintu cetanena preritä bhavati saïjävavat ||22||


mäyä-çakteç cetanänäà bandha-rüpatvaà darçayati—


sä pare’nanuraktänäà kärävad dehädi-bandhana-rüpä ||23||


sä prakåtiù, pare parameçvare ananuraktänäm anuräga-çünyänäà svatantra-svabhävät tat-kåtäjïä-lakñaëa-paräëäà dehädi-bandhana-rüpä bhavati |


ye ca manye prapadyante çarérratväya dehinaù |

sthäëum anye’nusaàyänti yathä-karma yathä-çrutam || iti çruteù ||23||


anädir anantä ca parameçvara-çaktitvät ||24||


sä prakåtir anantä ca parameçvarasya çakti-viçeñatvät | prakåtià puruñaà caiva viddhy anädé ubhäv apéti çruteù ||24||


tasyä anädy-anatäyä api aupädhikià deça-kälävasthäà nirüpayati sütra-dvayena—



kälenärthäntaraà baddhänäà prakåti-sambandha-rüpatväc ca ||25||


kälasya påthak-padärthatvaà kecin manyante, yathä prakåteù käla-rüpatve pramäëaà märkaëòeya-puräëa-vacanaà kalä-käñöhädi-rüpeëa pariëäma-pradäyini | tan-mataà niräkaroti kälo näma na padärtha-viçeñaù, kintu sambandha-mätram ||25||


saivädhiñöhäna-rüpiëé deça-saàjïitä ||26||


saiva prakåtir jévänäm adhiñöhäna-bhütä ädhära-rüpiëé deça-saàjïitä bhavati | samäne våkñe puruño nimagno’néçayä çocati muhyamänam iti çruteù | våkño’tra prakåti-maya ädhäraù ||26||


tayä baddhänäà cetanäm api bhrama-bähulyaà darçayati—



jaòe baddhasyänanda-bhramo vaikuëöha-bhramaç cäsaìgät ||27||


baddha-jévänäà jaòa-padärthe dehädau svarge ca ity arthaùa-sukham iti buddhir bhrama eva äsaìgät äsaktir hetur bhavati | jaòe präkåta-vastu-viñaye bhagaval-loke iti çré-bhagavän iti bhramo’pi äsaìgät bhavati | tathä hi—rajo’dhikä karma-parä duùkhe ca sukha-mäninaù [bhä.pu. 3.10.25] iti çré-bhagavad-uktiù ||27||


idäném ukta-bhrama-nivåtti-sädhanaà darçayati—



vivekena tato vimuktiù ||28||


tataù pürvoktäd ubhaya-vidha-brahmäj jévänäà vimuktir vivekät jévätma-paramätmanos tattva-vicärät bhavati | tathä ca çrutiù—



ätmänaà ced vijänéyäd ayam asméti puruñaù |

kim icchan kasya kämäya çarérram anusajjeta ||

bhidyate hådaya-granthiç chidyante sarva-saàçayäù |

kñéyante cäsya karmäëi tasmin dåñöe parävare ||28||


nanu vaikuëöhaà tad-adhiñöhänaà drañöuà te munayo gatä ity ädau aneka-devarñi-brahmarñi-prabhåténäà vaikuëöha-loke gamanaà çré-bhagavad-darçanaà punaù pratyägamanädikaà varëitam asti | katham ucyate ajïäna-janya eña eva ity äçaìkäà niräkartuà ünatriàçat sütram ärabdhavän çré-sütra-käraù—



na ca präkåtavad indriya-grähyatvaà vaikuëöhasyädhokñajatvät ||29||


na ca präkåta-ghaöa-paöädi-viñayavat indriya-gocaratvaà vaikuëöhasya bhagaval-lokasya bhagavato vä bhavati, adhokñajatvät | tatra indriya-gocaratvena varëitäs tadvat vaikuëöhädayas tu mäyä-kalpita-vaikuëöhaù, parä vaikuëöha-kalpito yena loko loka-namaskåtaà [bhä.pu. 8.5.5] iti smaraëät | anyathä punaù pratyägamanaà na syät, syäc cet, yad gatvä na nivartante tad dhäma paramaà mama [gétä 15.6], mäm upetya tu kaunteya punar janma na vidyate [gétä 8.15] iti çré-mukhoktir apy anyathä syät | yato väco nivartante iti çrutiç ca ||29||


apräkåtasya vaikuëöhasya pürvoktam adhokñajatvaà sthirékartum indriyädénäà präkåtatvaà prakaöayati—



indriyäëi tad-viñayäs taj-jäta-bhäväç ca manasä saha präkåtäç cid-upädhitväj janyatväc ca ||30||


indriyäëi jïänendriyäëi karmendriyäëi ca, teñäà viñayä rüpa-rasädayaù viñaya-padam upalakñaëaà karmendriya-vihita-gaty-ädi-kriyäç ca taj-jäta-bhävä viñayendriya-sambandha-janita-mänasa-vikäräç ca manasä saha saìkalpa-vikalpätmakaà mano’pi sarva eva ete padärthäù präkåtäç prakåti-sambandhina eva cid-upädhitvät, yataç cit-padärthopädhaya ete janyatväc ca såjya-kärya-vargatvät | evam etasmäd ätmanaù sarve präëäù sarvendriyäëéti tan-mano’såjata ity ädi-çruteç ca ||30||


o)0(o—


(4)

sambandha-prakaraëaà


atha cit-prakaraëa-nirëétänäà jévänäà sac-cid-änanda-pürëa-parameçvaraù präpty-upäya-pradarçanäya svataù-siddha-sambandha-dyotakaà caturtha-prakaraëam ärabhate | tatra bhakteù siddhänta-lakñaëam äha—



bhaktiù pürëänuraktiù pare ||31||


pare parameçvare pürëä avyavacchinnä akhaëòitä anuraktir eva bhaktir iti | bhakter lakñaëaà—raso vai saù, rasaà hy eväyaà labdhvänandé bhavati iti çruteù ||31||


evaà lakñitäyäù para-bhakteù sarvatränanupalabdher adhikäri-bhedena bhakti-bhedaà nirüpayati—



tasyä svarüpaà phalam upäyaç ceti ||32||


jévänäà mukta-baddhävasthä bhedäd adhikära-bhedena bhakti-svarüpaà dvividhaà phala-bhaktir upäya-bhaktiç ceti | tatra mukta-jéveñu phala-bhütä bhaktiù siddhi-rüpä prema-bhaktir mukhyä baddha-jéveñu upäya-bhaktis tu bhakty-upäya-bhüta-sädhana-rüpä, kintu äyur ghåtam ity ädau äyus-käraëe ghåte äyus tädätmyam iva bhakti-sädhaneñu | bhaktir iti vyäpadeço gauëa eva, yathä—



satataà kértayanto mäà yatantaç ca dåòha-vratäù |

namasyantaç ca mäà bhaktyä nitya-yuktä upäsate || [gétä 9.14] ity ädau,


kértana-japa-namaskärädénäà bhakti-sädhanatva-kathanäd bhakteù påthaktvaà pratipäditam iti ||32||


idänéà para-bhakter ananyäpekñitäà darçayati—


phala-bhakter nänyad aìgam ekatvät svataù-siddhatväc ca ||33||


phala-bhakter anyäpekñä nästi, ekatvät advitéyatvät räga-våttitvena svataù-siddhatväc ca | na sädhanäpekñety arthaù | nitya-siddhasya bhävasya präkaöyaà hådi sädhyateti bhakti-siddhänte darçanät änandaà brahmaëo rüpam iti çruteç ca ||33||


siddha-rüpä para-bhaktià nirüpya upäya-bhaktià nirüpayitum ärabhate—


upäya-bhakteù paränuçélanaà pratyähäraç cäìgam ||34||


paränuçélanaà parasya éçvarasya anuçélanam änukülyena anucintanaà pratyähäraù indriya-jayädi-rüpaà .viçeñaà ca upäya-bhakteù aìgaà sädhanam ity arthaù | man-manä bhava mad-bhakto mad-yäjé mäà namaskuru [gétä 9.34] iti bhagavad-upadeçät ||34||


paränuçélana-sädhanäni gauëa-bhakteù pratyaìgäni darçayati—


çravaëa-kértanädéni paränuçélanopayogitvät tat-pratyaìgäni ||35||


ata eva upäya-bhakty-aìgasya paränuçélanasya upayogitvät sädhana-rüpatvät çravaëa-kértanädéni tasyäù pürvoktäyäù upäya-bhakteù pratyaìgäni | satataà kértayanto mäm ity atra kértanädénäm upäsanäìgatva-çravaëät ||35||


idänéà pürvoktopäya-bhakty-aìga-bhütas tu pratyähärasya svarüpaà lakñayati—



deha-rathaà manaù-särathim indriya-haya-mästikya-jïänena yukta-vairägyena ca viñaya-märgärcanainivartayed eña eva pratyähäraù ||36||


atra deha eva rathaà cetana-preritatvät manaù särathi-rüpam indriya-niyantritatvät indriyäëi hayä çarérra-ratha-cälakatvät iha-rathé jéva ity ädi sütrakärasyäbhipreta avagantavyam ätmänaà rathinaà viddhi ity ädi çrutayaù pramäëam | ästikya-jïäna-yukta-.viçeñobhaya-vidha-sädhanena pürvokta-rathädénäm asad-viñaya-märgät krame pratyänayanaà pratyähära-lakñaëaà, çanaiù çanair uparamed buddhyä dhåta-gåhétayä iti gétäyäm ||36||


nanu jïänän mokña iti çruti-siddhänta-òiëòimasya jägarükatayä jïäne ästikya-padaà kim-artham upanyastam ity apekñäyäm äha çré-sütra-käraù—



jïänän muktiù jïänäd bandhaç ca ||37||


tatra jïänäd ästikya-jïänäd éçvara-tattva-jïänäd ity arthaù | muktiù bandhana-muktiù, jïänät viñaya-jïänät | çuddha-jïänäc ca bandhaù saàsära-bandhanaà bhavatéty arthaù | sukha-saìgena badhnäti jïäna-saìgena cänagha iti jïänasya bandhakatvaà çré-bhagavatokteù ||37||


yukta-.viçeñam iti yukta-padopadäne präyaù sücayati—



.viçeñän muktiù .viçeñäd bandhaç ca ||38||


yukta-.viçeñam iti yukta-padopadänena sütrakärasyäyam abhipräyaù—.viçeñaà dvividhaà, yukta-.viçeñaà phalgu-.viçeñaà ceti | tatra yukta-.viçeñaà näma phalänäsaìgena éçvarärpaëena ca sad-äcäränusäreëa yathä-vidhi çauca-caritränuñöhänaà, tasmät jévänäà saàsära-bandha-vimuktiù anäçrtya karma-phalaà käryaà karma karoti yaù, sa sannyäsé ca yogé ca [gétä 6.1] ity ädéni bahüni gétä-väkyäni drañöavyäni | phalgu-.viçeñaà tu nérasaà citta-käöhinya-hetu-bhütaà garvätiçaya-sampädakaà tucchaà markaöa-.viçeñam iti vyapadiçati | ata eva saàsära-duùkha-pradam | na tyägena eke amåtatvam änaçu ity ädi-çruteù | sa kåtvä räjasaà tyägaà naiva tyäga-phalaà labhet [gétä 18.8], mithyäcäraù sa ucyate [gétä 3.6] ity ädi-gétä-vacanam ||38||


nanv evam uktasya kramasya bhaìge vaiparétye ca aniñöam eva syät ity äçaìkya sütrayati—



pratyähära-sampatteù para-bhakty-asiddhäv api nädhaù-patanam ||39||


pürvokta-pratyähäro yady asampannaù syät, tadä parä bhaktir na siddhyati, tathäpi nädhaù-patanaà bhaktänäà bhakteç ca karmäpürto karma-jaòänäm iva adhaù-patanaà janmanä avasthäyä vä nyünatvaà na syät | na hi kalyäëa-kåt kaçcid durgatià täta gacchati [gétä 6.40] iti gétä-vacanät ||39||


nanu bhakteù kédåça utaàrottaraà çreñöha-krama ity apekñäyäm äha—


pratyähära-samåddhyä sädhanaà bhävas tayaiva bhävät prema ||40||


pratyähärasya samåddhyä abhyäsa-vaçena utaàrottarädhikyena bhakter utaàrottara-çreñöhatä bhavati | prathamataù sädhanaà bhävaù sädhanätmikä bhaktir bhäva-rüpä bhavati | tayaiva bhävät prema tayaiva pratyähära-samåddhyä sahitä sati bhäva-bhakti-prema-rüpä bhavatéty arthaù | abhyäsa-yogena tato mäm icchäptuà dhanaïjaya [gétä 12.9] iti gétä-vacanaà pramäëam ||40||


o)0(o—


(5)

siddhänta-prakaraëam


nanu nänä-çästreñu nänä-mata-vädinäà nänä-vidha-siddhänta-samühe kam apy ekaà siddhäntam äçritya tac-chästrädhénatayä yatatäà jévänäm avaçyaà çreyaù syät, kim anena tattva-sütra-parämarço pariçrameëa iti cet, na, svataù-siddha-jïänävalambanam åte jévänäm aikäntika-çreyaù-siddhir iti pratipädayituà païcamaà prakaraëam ärabhate çré-sütrakäraù—


jïäna-süryasya hi raçmayaù çästräëi ||41||


hi-padaà niçcaya-väcakaà hetu-väcakaà vä | jévänäà svataù-siddha-jïänam eva süryaù brahma-svarüpatvät sva-prakäçatvät ajïäna-dhvänta-dhvaàsakatvät sarvärtha-prakäçakatväc ca | tasya raçmayas tad-aàça-bhütäni tat-sambhütäni sarväëi çästräëéty arthaù | åcaù sämäni jajïire chandäàsi jajïire tasmät yajus tasmäd ajäyata iti çruteù, çästra-yonitvät iti brahma-sütra-käreëa vyäsenäpy etad eva nirëétam ||41||


nanu,

yaù çästra-vidhim utsåjya vartate käma-cärataù |

na sa siddhim aväpnoti na sukhaà na paräà gatim || [gétä 16.23]


iti-gétä-vacana-prämäëyena päsanät çästram iti vyutpattyä jévänäà pravåtteù çästréya-niyamädhénatvät kathaà çästra-vidhià vinä çreyaù syäd ity apekñäyäm äha—


çästram akñameñu baléyaù, vivekinäà naitat, tan-müla-präpteù ||42||


akñameñu svataù-siddha-jïänodaya-héneñu, ata eva vidhi-racanäyäà svayam asamartheñu jéveñu çästraà baléyo balavattaraà niyämakam | vivekinäà svataù-siddha-jïäna-sampannänäà, ata eva tat-tac-chreyaskara-vidhi-racanäyäà svayaà sämarthya-viçiñöänäà naitat | etat çästraà na niyämakaà na çäsana-samarthaà tan-müla-präpteù | teñäà çästräëäà müla-bhütasya svataù-siddha-jïänasya präptatvät | etad eva sarväëi çästräëi avidyävad viñaykäëéti çäréraka-mémäàsä-bhäñye spañöékåtaà yat tu yaù çästra-vidhim utsåjyeti bhagavad-vacanaà tat sva-çreyo-jïäna-çünyänäà svacchandatayä niñiddha-karmäsaktänäà çästréya-vidhy-adhénatayä niyamänurüpa-pravåtty-artham iti drañöavyaà çästram api açäsita-jévänäà çäsanärtham ity avadheyam | anyathä,


yadä te moha-kalilaà buddhir vyatitariñyati |

tadä gantäsi nirvedaà çrotavyasya çrutasya ca || [gétä 2.52]

traiguëya-viñayä vedä nistraiguëyo bhavärjuna | [gétä 2.45]


ity ädiñu bhagavac-chikñäyä vaiphalyäpatteù | alam iti vistareëa ||42||


jïäni-sämänye çästrasyäniyämakatäyäm uktvä bhakta-pakñe viçeñam äha—



bhakter na çästraà tad-vidher jïänävirodhitvät ||43||


bhakter na çästraà bhakte antaù-çuddhi-jïäna-.viçeña-viçiñöatayä bhakty-adhikäriëi jéve çästraà karma-vidhi-pratipädakaà na niyämakaà, tad-vidheù tena bhaktena kåtasya paränuçélanädi-vidher jïänävirodhitva-bhävät | taträyam abhipräyaù—sva-kåta-paränuçénädi-vidhinä svasya kåtärthatvät na para-kåta-vidhi-präpaka-çästräpekñä bhaktasyeti | kim ahaà puëyaà näkaravaà, kim ahaà päpam akaravaà tatra kaù çokaù ko mohaù iti çruteù |


yadä te moha-kalilaà buddhir vyatitariñyati |

tadä gantäsi nirvedaà çrotavyasya çrutasya ca || [gétä 2.52] iti gétä-vacanät ||43||


bhakter varëäçrama-dharma äcaraëéyo na veti saàçayaà niräkaroti—


bhaktau na varëäçrama-vidhiù, sa tasyä jïäna-paratvät ||44||


bhaktau na varëäçrama-vidhiù präkåtä vaidha-bhaktä vidhim äcarantu näma | kintu apräkåta-nirguëa-turéya-bhaktau sampannänäà varëäçrama-vidhir näcaraëéyo nädaraëéyaç ca, yataù tasyäù çuddha-bhakter jïänäntara-jäyamänatvaà jïänavän mäà prapadyate [gétä 7.19], teñäà jïäné nitya-yukta eka-bhaktir viçiñyate [gétä 7.17] ity-ädau çré-bhagavatä nirdhäritaù | atra jïäne sati karma-tyägaù sarvatra siddhäntito’sti, kim uta tad-utaàra-käléna-parama-bhaktau jätäyäm iti kaimutika-nyäyo’pi sütra-käreëa saàsücitaù | jïäna-niñöha-virakto vä mad-bhakto vänapekñakaù | svaliìgänäçramäà nas tyaktvä cared avidhi-gocaräù | sarva-dharmän parityajya mäm ekaà çaraëaà vraja [gétä 18.66] ity-ädau bhagavad-upadeço’pi tathä-vidhaù | na ca tatra dharma-tyägena pätitya-çaìkä, ahaà tvä sarva-päpebhyo mokñayiñyämi mä çucaù [gétä 18.66] iti tatraiva satya-pratijïasya çré-bhagavataù pratijïä däròhyät ||44||


nanu kià bhaktaiù sarvathaiva karma tyäjyam ity äçaìkäyäà karmaëi heyopädeyäàça-vibhägaà vidhatte çré-sütra-käraù—



ajïa-hitärthaà grähyaà karma na virodhi ||45||


ajïänäm ajïäna-malina-sattvänäà, ata eva jïäna-bhakty-anadhikäriëyäà hitärthaà vihita-karmasu açraddhä-nivåty-arthaà varëäçramädi-vihitaà nitya-naimittikäkhyaà karma kiïcit grähyaà karuëayä kartavyam ity arthaù | anyathä, yad yad äcarati çreñöhaù [gétä 3.21] iti nyäyena karma-tyägaà paramärthäpräptaç ca ubhaya-vibhräàçena teñäà sarvärtha-näçaù syät | ata eva loka-saìgraham eväpi sampaçyan kartum arhasi [gétä 3.20] iti çré-bhagavad-äjïäpi tathä-vidhaiva kintu na virodhi | bhakti-virodhi-citta-vikñepa-phala-bandhanaà para-dveñädi-doña-janakaà kämä niñiddhädikaà karma na kartavyam ity arthaù |


yasmän nodvijate loko lokän nodvijate ca yaù |

harñämarña-bhayodvegair mukto yaù sa ca me priyaù || [gétä 12.15]

karçayantaù çaréra-sthaà bhüta-grämam acetasaù |

mäà caiväntaù-çaréra-sthaà tän viddhy äsura-niçcayän || [17.6] iti gétokteù ||45||


nanu yadi karmänuñöhänät karma-tyägaù çreyän, tarhi ajïä api karma-tyägena kåtärthä bhaveyuù, kià karmäcaraëena ity äçaìkäyäm äha—



yathädhikäram avasthitir nopary-adhastvät ||46||


jévänäà sva-svädhikäränurüpä avasthitir ucitä, na tu upari nädhastät sva-dharmäd utkåñöaà nikåñöaà vä näcaraëéyam ity arthaù |


sve sve’dhikäre yä niñöhä sa guëaù parikértitaù |

viparyayas tu doñaù syäd ubhayor eva niçcayaù || [bhä.pu. 11.20.26],


sva-dharme nidhanaà çreyaù para-dharmo bhayävahaù [gétä 3.35] iti bhagavad-väkyam ||46||


nanu karma-märge’pi pitå-devädy-upäsanasyäpi bahu-vidha-çreyaù sampädakatvät kathaà sarvathaiva karmaëo’çreyastvam ucyate, ity äçaìkäyäm äha—



kämyetara-bhaktir na çastä citta-vikñepatväd anitya-phalatväc ca ||47||


kämyä käma-phala-nimittakä itara-bhakti-parameçvaräd itareñu jéva-koöy-antargateñu bhaktir bhagavad-bhaktänäà na praçastä citta-vikñepatvät bahu-vidha-devatä-käëòa-çruti-småti-paryälocanayä tat-tat-pitå-devädinäà tat-tad-vidhi-niyamänusäreëa yajana-püjanätmaka-gurutara-nänä-karmänuñöhänena citta-vikñepa-käraëatvät bahu-vitta-vyäyäyäsaà räjasaà karma tanyate | bahu-çäkhä hy anantäç ca buddhayo’vyavasäyinäà [gétä 2.41] iti gétä-väkyät | anitya-phalatväc ca kåñi-väëijyavat alpa-kälopabhogya-sukha-pradatvät aihika-dhana-puträdi-päralaukika-pitå-deva-lokädi-vinaçvara-phala-pradatvät iti bhävaù | agniñöomena svarga-kämo yajeta | tad yatheha karma-cito lokaù kñéyata evam evämutra puëya-cito lokaù kñéyate ity ädi-çruteù |


yänti deva-vratä devän pitèn yänti pitå-vratäù |

bhütäni yänti bhütejyä yänti mad-yäjino’pi mäm || [gétä 9.25] iti småteù ||47||


nanv asmin siddhänta-prakaraëe ko vä siddhänta-çreñöhatayä vicärita ity apekñäyäm äha—



pratyakñänumänäbhyäà bhägavata-siddhänta eva garéyän vijïänamayatvät sarva-siddhäntäçrayatväc ca ||48||


sarvärtha-nirëaya-müla-bhüta-pramäëäbhyäà pratyakñänumänäbhyäà bhägavata-siddhänta eva sarva-siddhäntebhyo garéyän ity avagamyate | tatra bhägavata-siddhänto näma bhagavatä mahäbhärate arjunaà prati, çrémad-bhägavate ekädaça-skandhe uddhavaà prati catuùçlokyä brahmäëam upadiñöo yaù siddhäntaù, sa eva bhägavata-çästrasya janmädy asya yataù [bhä.pu. 1.1.1] ity upakramya namämi harià paraà [bhä.pu. 12.13.23] ity upasaàhäreëa nänopäkhyäna-praçnottarädibhir nirdhäritaù so’pi bhägavatänäà bhagavad-bhaktänäà svataù-siddha-pratyayena niçcita-siddhänto garéyän gurutaraù | karma-jïänädi-vädinäà siddhäntebhyaù çreñöhatara ity arthaù | vijïänamayatvät viçuddha-jïänamayatvät, sarva-siddhäntäçrayatväc ca sarv7 deçe sarveñäm apräkåta-buddhi-viveka-çälinäà mahäjanänäà sarv7 käle bhütä bhavanti ca bhävino vä ye siddhäntäs tad-äçrayatvät tan-müla-bhütatvät bhägavata-siddhäntasya sarvataù-çreñöhatvam iti bhävaù | ata eva—dadämi buddhi-yogaà taà yena mäm upayänti te [gétä 10.10] iti çré-bhagavatoktam |


sarva-vedänta-säraà hi çré-bhägavatam iñyate |

tad-rasämåta-tåptasya nänyatra syäd ratiù kvacit || [bhä.pu. 12.13.15] iti çré-sutoktyä ||48||


nanu tädåçe bhägavata-siddhänta-jïänaà gurüpasattià vinä katham upapadyate ity apekñäyäm äha—


caitanyasya sarväcäryasyävirbhäve na gurv-antaram ||49||


sarveñäà tattva-jïänädhikäriëäà sära-grähiëäà vaiñëavänäm äcäryasya çré-caitanyasya bhagavata ävirbhäve sati taà prakäçänantaram ity arthaù, na gurv-antaram itaro guru na grähyaù nopäsitavya ity arthaù |


yo brahmäëaà vidadhäti pürvaà

yo vai vedäàç ca prahiëoti tasmai |

taà ha devam ätma-buddhi-prakäçaà

mumukñur vai çaraëam ahaà prapadye || iti çruteù |


teñäm evänukampärtham aham ajïänajaà tamaù |

näçayämy ätma-bhäva-stho jïäna-dépena bhäsvatä || [gétä


äcäryaà mäà vijänéyät [bhä.pu. 11.17.27] ity ädi-småteç ca ||49||


pare pürëänuraktir, itareñu tulyä,

jaòe yukta-vairägyaà ceti sära-grähi-matam ||50||


siddhänta-prakaraëasya säraà spañöékaroti—pare iti | pare parameçvare pürëä akhaëòitävyavadhänänanda-mayé anuraktir jévasya sväbhäviké våttiù sva-hådaye prakaöanéyety arthaù | itareñu parameçvara-bhinneñu cid-rüpeñu tulyä, tat-tad-avastha-jévänurüpä anuraktiù | ayam arthaù—mati-vaiñamyät utkåñöa-madhyama-nikåñöatayä traividhyena pratéyamäneñu teñu yathä-kramaà gaurava-maitri-karuëa-rüpä trividhä anuraktiù kartavyä | aviñama-maténäà tu tathä pratéty-abhävena teñu krameëaiva amatsarävivädänavajïä-rüpä vä anuraktiù | kià vä, sarva-jévänäm éçvarävirbhütatvät sarveñv api bhrätå-snehätmikä vä kartavyety arthaù | jaòe aci-padärthe vittäpatya-kalatra-mitra-gåha-kñeträdiñu priyatarä pratéyamäneñu teñu teñu jaòa-vastuñu yukta-vairägyaà yathopayukta-svékära-vyavahärädi-rüpaà sampädanéyam ity arthaù | iti säragrähiëäà tat-tat-sämpradäyika-viväda-varjitänäà vaiñëava-varyäëäà matam ity alam iti vistareëa | atra pramäëäni bahüni çruti-småti-rüpäëi tat-tat-prakaraëeñu pürvoktäni drañöavyäni | iti tattva-sütra-vivaraëaà samäptam |


härétänvaya-santüto gopénäthäbhidhaù kåté |

vivåtià tattva-süträëäà cakära viduñäà mude ||


jagannätha-kñetra-väsé mukti-maëòapa-paëòitaù |

jagannätha-prasädena tattva-vyäkhyäm acékarat ||


grantha-gaurava-bhétyä ca saìkñiptaà vivåtaà mayä |

vistärayantu sudhéyo bahu-vyäkhyäna-yuktibhiù ||


|| iti tattva-sütraà samäptam ||







Página PRINCIPAL
OBRAS y AUTORES CLÁSICOS
Agradecimientos
Cuadro General

Disculpen las Molestias





HINDUISMO (3270)SC | 1º Sri Garga-Samhita





Sri Garga-Samhita | Oraciones Selectas al Señor Supremo | Devotees Vaishnavas | Dandavat pranams - All glories to Srila Prabhupada | Dandavat pranams | Santos Católicos | El Mundo del ANTIGUO EGIPTO II | El Antiguo Egipto I |Archivo Cervantes | Neale Donald Walsch | Sivananda Yoga | SWAMIS | Hari Katha | Hinduismo | Biografías

No hay comentarios:

Correo Vaishnava

Mi foto
Spain
Correo Devocional

Archivo del blog