Jagadananda Das
çré-çré-rädhä-kåñëärcana-dépikä
Introduction
This is the 2.0 version. The numbering system has been revised to give each full verse, whether quoted or an original kärikä, a single number in sequence. The total number of verses is now 150. A few corrections have also been made and footnotes added.
The published edition used in making this version is Haridas Shastri’s 462 Gaurabda version (1947 CE), published as number 41 in the Gaudiya-gaurava-grantha-guccha series, published by Haridas Das Babaji.
Note: Jiva Goswami refers to this book as Kåñëärcana-dépikä in his Brahma-saàhitä commentary, verse 4.
(Jagadananda Das, 2004-07-26)
--o)0(o--
çré-çré-rädhä-kåñëärcana-dépikä
sanätana-samo yasya jyäyän çrémän sanätanaù |
çré-vallabho’nujaù so’sau çré-rüpo jéva-sad-gatiù ||1||1
puräëa-saàhitä-tantra-mantra-çruti-samanvitam |
gétä-bhägavataà çästraà jayatäd vraja-dhämasu ||2||
çré-dämodara-rädhärcanam arhati vraja-sthänäm |
ävaçyakatäm açävyanayo raträdhidevyaà hi ||3||
tatra kaçcit çästra-pramäëakatvaà na manyate, taà pratédaà brümaù—
lakñmér abhitaù strétamä gopyo lakñmétamäù prathitäù |
rädhä gopétamä ced asyäù kä samä rämä ||4|| iti ||2
ärädhanaà hi kåñëasya bhaved ävaçyakaà yathä |
tathä tadéya-bhaktänäà no ced doño’sti dustaraù ||5||4
asäre ghora-saàsäre säraà kåñëa-padärcanam |
janmäsädya manuñyeñu çuddhe ca pitå-mätari |
yo närcayati kalpaù san tasmät päpataro hi kaù ||6||
mahäbhärate—
mätåvat parakñantaà såñöi-saàsära-kärakam |
yo närcayati deveçaà taà vidyäd brahma-ghätakam ||7||
atha tadéyänäà yathä pädme—
märkaëòeyo’mbaréñasya vasur vyäso vibhéñaëaù |
puëòaréko baliù çambhuù prahlädo viduro dhruvaù ||8||
dälbhyaù paräçaro bhéñmo näradädyäç ca vaiñëavaiù |
sevyo harià niñevyämé no ced doñaù paraà bhavet ||9||
tathä hari-bhakti-sudhodaye [16.76]—
arcayitvä tu govindaà tadéyän närcayanti ye |
na te viñëoù prasädasya bhäjanaà dämbhikä janäù ||10||
pädmottara-khaëòe—
ärädhanänäà sarveñäà viñëor ärädhanaà param |
tasmät parataraà devi tadéyänäà samarcanam ||11||
arcayitvä tu govindaà tadéyän närcayet tu yaù |
na sa bhägavato jïeyaù kevalaà dämbhikaù småtaù ||12|| iti |
atra pürvatra ca tadéya-çabdena tasya bhaktä eva ucyante | tat tv anye—
dvau bhüta-sargau loke’smin daiva äsura eva ca |
viñëor bhakti-paro daiva äsuras tad-viparyayaù ||13||
iti viñëu-dharmägni-puräëädi-niyamät | tat såñöy-ädi-lélä-gatatve’pi tad-udäséneñv audäsényasya yogyatvam | tad-dveñöåñu tad-dveñyasyaiveti ca | tathaiva darçitaà saptame räjasüyärambhe çré-yudhiñöhirädibhiù çiçupälaà prati gäli-pradänädinä | ataù çré-bhagavän apy uktaà—pravåttià ca nivåttià ca [gétä 16.7] ity ärabhya—
tän ahaà dviñataù krürän saàsäreñu narädhamän |
kñipämy ajasram açubhän äsuréñv eva yoniñu ||14||
äsuréà yonim äpannä müòhä janmani janmani |
mäm apräpyaiva kaunteya tato yänty adhamäà gatim ||15|| [gétä 16.19-20]
tathä—
avajänanti mäà müòhä mänuñéà tanum äçritam |
paraà bhävam ajänanto mama bhüta-maheçvaram ||16||
moghäçä mogha-karmäëo mogha-jïänä vicetasaù |
räkñasém äsuréà caiva prakåtià mohinéà çritäù ||17|| [gétä 9.11-12]
ity anena sva-bhaktäù stutäù |
mahätmänas tu mäà pärtha daivéà prakåtim äçritäù |
bhajanty ananya-manaso jïätvä bhütädim avyayam ||18||
satataà kértayanto mäà yatantaç ca dåòha-vratäù |
namasyantaç ca mäà bhaktyä nitya-yuktä upäsate ||19|| [gétä 9.13-14]
ata evaikädaçe mad-bhakta-püjäbhyadhikä iti | mama püjato’py abhi sarvato-bhävenädhikä adhika-mat-préti-karéty arthaù | tasmän mad-bhakta-püjävaçyakä cäntaraìgä ceti sthite—
eteñäm api sarveñäà prahlädaù pravaro mataù |5
sarveñu hari-bhakteñu prahlädo hi mahattamaù ||20||6
saptame prahlädasyaiva hi väkyam—
kvähaà rajaù-prabhava éça tamo’dhike’smin
jätaù suretara-kule kva tavänukampä |
na brahmaëo na tu bhavasya na vai ramäyä
yan me’rpitaù çirasi padma-karaù prasädaù || [bhä.pu. 7.9.26]
tatraiva çré-nåsiàha-väkyam—
bhavanti puruñä loke mad-bhaktäs tväm anuvratäù |
bhavän me khalu bhaktänäà sarveñäà pratirüpa-dhåk ||22|||
sarvataù päëòavaù çreñöhäù prahlädäd édåçäd api |
çrémad-bhägavataà samyak pramäëaà sphuöam ékñate ||23||7
tathä çré-närada-väkyam—
yüyaà nå-loke bata bhüri-bhägä
lokaà punänä munayo’bhiyanti |
yeñäà gåhän ävasatéti säkñäd
güòhaà paraà brahma manuñya-liìgam ||24|| [7.10.48]8
sa vä ayaà brahma mahad-vimågya-
kaivalya-nirväëa-sukhänubhütiù |
priyaù suhåd vaù khalu mätuleya
ätmärhaëéyo vidhi-kåd guruç ca ||25|| [7.10.49]
na yasya säkñäd bhava-padmajädibhé
rüpaà dhiyä vastutayopavarëitam |
maunena bhaktyopaçamena püjitaù
prasédatäm eña sa sätvatäà patiù ||26|| [7.10.50]
vyäkhyätaà ca çré-svämi-caraëaiù—prahlädasya bhägyaà yena devo dåñöaù | vayaà tu manda-bhägyä iti viñédantaà räjänaà praty äha yüyam iti tribhiù | padya-trayasya tätparyärthas tair eva likhitaù | na tu prahlädasya gåheñu paraà brahma vasati | na ca tad-darçanärthaà munayas tad-gåhän abhiyanti | na ca tasya mätuleyädi-rüpeëa vartate | na ca svayam eva prasannaù | ato yüyam eva tato’pi samatto’pi bhüri-bhägä iti bhävaù || iti |
sadätisannikåñöatvän mamatädhikyato hareù |
päëòavebhyo’pi yadavaù kecic chreñöhatamä matäù ||27||
tathä çré-daçame—
aho bhojayate yüyaà janma-bhäjo nèëäm iha |
yat paçyatä’sakåt kåñëaà tad-darçanam api yoginäm ||28|| [10.82.28]
tad-darçana-sparçanänapatha-prajalpa-
çayyäsanäçana-sayauna-sa-piëòa-bandhaù |
yeñäà gåhe niraya-vartmani vartatäà vaù
svargäpavarga-viramaù svayam äsa viñëuù ||29|| [10.82.30]
tathä—
çayyäsanäöanäläpa-kréòä-snänäçanädiñu |
na viduù santam ätmänaà våñëayaù kåñëa-cetasaù ||30|| [bhä.pu. 10.90.46]
yadubhyo’pi variñöho’sau bhagavän çrémad-uddhavaù |9
yädavendrasya yo mantré çiñyo bhåtyaù priyo mahän
äbälyäd eva govinde bhaktir asya sadottamä ||31||10
tathä tåtéye—
yaù païca-häyano mäträ prätar-äçäya yäcitaù |
tan naicchad racayan yasya saparyäà bäla-lélayä ||32|| [bhä.pu. 3.2.2]
çré-daçame ca—
våñëénäà pravaro mantré kåñëasya dayitaù sakhä |
çiñyo båhaspateù säkñäd uddhavo buddhi-sammataù ||33||
tam äha bhagavän preñöhaà bhaktam ekäntinaà kvacit |
gåhétvä päëinä päëià prapannärtiharo hariù ||34|| [bhä.pu. 10.46.1-2]
ekädaçe ca [16.24] tvaà tu bhägavateñv aham iti | na ca saìkarñaëo na çrér naivätmä ca yathä bhavän iti ca | ataeva tåtéye svayaà tathaiväcaritam—
noddhavo’ëv api man-nyüno
yad guëair närditaù prabhuù |
ato mad-vayunaà lokaà
grähayann iha tiñöhatu ||35|| [bhä.pu. 3.4.3]
yad yasmäd guëaiù sattvädibhir närdito na péòitaù guëätétaù ity arthaù | yataù prabhuù bhakti-rasäsväde prabhaviñëuù |
vraja-devyo varéyasya édåçäd uddaväd api |
yad äsäà prema-mädhuryaà sa eño’py abhiyäcate ||36|| [la.bhä. 2.29]
tathä hi daçame—
dåñövaivam ädi gopénäà kåñëäveçätma-viklavam |
uddhavaù paramaù prétas tä namasyann idaà jagau ||37|| [bhä.pu. 10.47.57]
namasyann iti vartamäna-çatå-prayogo namaskärasyänavacchinnatvaà bodhayati | idaà vakñyamäëaà tad eväha—
etäù paraà tanu-bhåto bhuvi gopa-vadhvo
govinda evam akhilätmani rüòha-bhäväù |
väïchanti yad bhava-bhiyo munayo vayaà ca
kià brahma-janmabhir ananta-kathä-rasasya ||38|| [bhä.pu. 10.47.58]
bhävasya durlabhatväd dhi täsäà tat-siddhaye punaù |
päda-reëükñitaà yena tåëa-janmäpi yäcyate ||39||11
tathä hi çré-daçame—
äsäm aho caraëa reëu juñäm ahaà syäm
våndävane kim api gulma latauñadhénäm |
yä dustyajaà sva janam ärya pathaà ca hitvä
bhejur mukunda padavéà çrutibhir vimågyäm ||40|| [bhä.pu. 10.47.61]
tasyä mågyatvaà çrutibhir evoktaà, yathä tatraiva—
nibhåta-marun-manokña-dåòha-yoga-yujo hådi yan
munaya upäsate tad-arayo’pi yayuù smaraëät |
striya urugendra-bhoga-bhuja-daëòa-viñakta-dhiyo
vayam api te samäù sama-dåço’ìghri-saroja-sudhäù ||41|| [bhä.pu. 10.87.23]
atra pratiyugmäntarasthasyäpi çabdasya dvayena yugma-dvayaà påthag avamyate | tataç ca tad brahmäkhya tat taà munaya upäsate tad arayo’pi yayuù smaraëät | striyaù çré-vraja-devyaù aìghri-saroja-sudhäs tat-prema-maya=mädhuryäëi yayuù | vayam api samadåças täbhiù sama-bhäväù satyaù samäs täbhiù tulyatäà präptäù | vyühäntareëa gopyo bhütvä taväìghri-saroja-sudhä yayima ity arthaù | atra båhad-vämana-puräëe täsäà prärthanä pürvakäëi väkyäni santi | stré-çabdasya gopé väcakatvam | tad arayo’pi yayuù smaraëäd ity anenäsuräëäm api mokña-dätåtvena anyatayä prasiddhasya çré-kåñëasyaivälambanatvena labdhatvät | täsäm eva tasmin kevalena rägeëa bhajana-prasiddheù | tad etad apy ästäm çré-näräyaëäìga-sthitäyä lakñméto’pi täsäà parama-vailakñaëyaà tenaiva tädåça-nija-bhakti-hetutvena darçitam | yathä tatraiva—
näyaà çriyo’ìga u nitänta rateù prasädaù
svar yoñitäà nalina gandha rucäà kuto’nyäù ||42|| [bhä.pu. 10.47.60]
ity anena lakñmyädikä niravaçeñä eva striyo nämübhiù sälakñaëyaà präpnuvantéti vilakñaëä | taträpy udagäd ity anena sa prasädas täsu räsa-prasaìge uditavän eva na tu jäta iti sväbhävika-premavatyaù | kevalasya çré-våndävana-vihäriëaù pürëa-bhagavataù sarvato vilakñaëasya nitya-preyasé-rüpä iti | sarvato vilakñaëä-lakñmé-viçeñatvena präptäù | tasmät täbhiù saha tasya püjanam ävaçyakam ity äyätam |
tataù sthüëa-nikhanana-nyäyena tad-arthaà täsäà svarüpaà nirüpyate | taträdau çré-bhagavat-sandarbhe12 brahmeti paramätmeti bhagavän iti çabdyate ity [bhä.pu. 1.2.11] ädinä çré-bhagavantaà suñöhu nirdhärya tasya çakti-dvayé nirüpitä | mäyäkhyä svarüpa-bhütäkhyä ca | tatra—
åte’rthaà yat pratéyeta na pratéyeta cätmani |
tad vidyäd ätmano mäyäà yathäbhäso yathä tamaù ||43|| [bhä.pu. 2.9.33]
ity anena—
eñä mäyä bhagavataù såñöi-sthity-anta-käriëé |
tri-varëä varëitäsmäbhiù kià bhüyaù çrotum icchasi ||44|| [bhä.pu. 11.3.16]
ity anena mäyä-çaktir nirüpitä | tatra tasyä aàçäç ca darçitäù ||
atha yan na spåçanti na vidur mano buddhéndriyä sarvaiù [bhä.pu. 6.16.20] ity ädinä |
tvam ädyaù puruñaù säkñäd éçvaraù prakåteù paraù |
mäyäà vyudasya cic-chaktyä kaivalye sthita ätmani ||45|| [bhä.pu. 1.7.23]
ity anena ca svarüpa-bhütäcintya-çaktir darçitä | tasyä våtti-bhedenäntäyäù—
çriyä puñöyä girä käntyä kértyä tuñöyelayor jayä ity ädi kiyanto bhedäç ca darçitä [bhä.pu. 10.39.55] | sä ca çakti-dvayé aparä ceti çré-viñëu-puräëe darçitä—
sarva-bhüteñu sarvätman yä çaktir aparä tava |
guëäçrayä namas tasmai çäçvatäyai sureçvara ||46||
yätéta-gocarä väcäà manasäà cäviçeñaëä |
jïäni-jïäna-paricchedyä vande täm éçvaréà paräm ||47|| [vi.pu. 1.19.76-77]
ity anena tatra prathamä çré-vaiñëavänäà jagadvad upekñaëéyä yan-mayé eva khalu tasya jagattä | dvitéyä tu teñäà çré-bhagavad-upäsyä tadéya-svarüpa-bhütä yan-mayy eva khalu tasya bhagavattä | tatraikam eva svarüpäàçitvena çaktimattvena ca viräjatéti | yasya çakteù svarüpa-bhütatvaà nirüpitam | cic-chakti-mattä pradhänena viräjamänaà bhagavat-saàjïam äpnotéti tatraiva darçitam eva | tad evaà çaktitva-prädhänyena viräjamänäà lakñmé-saàjïäm äpnotéti darçayituà prakaraëam utthäpyate |
13tatra tävad ekasyaiv svarüpasya sattväc cittäd änandäc ca svarüpa-bhütä çaktir apy ekä tridhä | tad uktaà viñëu-puräëe—
hlädiné sandhiné saàvit tvayy ekä sarva-saàsthitau |
hläda-täpa-karé miçrä tvayi no guëa-varjite ||48|| iti [vi.pu. 1.12.68]
vyäkhyätaà ca svämibhiù | hlädiné ähläda-karé sandhiné santatä saàvid vidyä-çaktiù | ekä mukhyä avyabhicäriëé svarüpa-bhüteti yävat | sä sarva-saàsthitau sarvasya samyak sthitir yasmät tasmin sarvädhiñöhäna-bhüte tvayy eva na tu jéveñu ca sä guëamayé trividhä sä tvayi nästi | täm eväha hläda-täpa-karé miçrä iti | hläda-karé manaù-prasädotthä sättviké | täpakaré viñaya-viyogädiñu täpa-karé tämasé | tad-ubhaya-miçrä viñaya-janyä räjasé | tatra hetuù—sattvädi-guëa-varjite | tad uktaà sarvajïa-süktau—
hlädinyä saàvid-äçliñöaù
sac-cid-änanda éçvaraù |
svävidyä-saàvåto jévaù
saìkleça-nikaräkaraù ||49|| iti [Bhävärtha-dépikä 1.7.6]
tad evaà tasyä müla-çaktes try-ätmakatvena siddhe yena sva-prakäçatä-lakñaëena tad-våtti-viçeñeëa svarüpaà svayaà svarüpa-çaktir vä viçiñöam ävirbhavati tad viçuddha-sattvam | tac cänya-nirapekñayas tat-prakäça iti jïäpana-jïäna-våttikatvät saàvid eva | asya mäyayä sparçäbhävät viçuddhatvam |14
tad uktaà çré-viñëu-puräëe—
sattvädayo na santéçe yatra ca präkåtä guëäù |
sa çuddhaù sarva-çuddhebhyaù pumän ädyaù prasédatu ||50|| iti | [vi.pu. 1.9.44]
çré-daçame ca viçuddha-sattvaà tava dhäma çäntam ity ädi [bhä.pu. 10.27.4]
harir hi nirguëaù säkñät puruñaù prakåteù paraù |
sa sarva-dåg upadrañöä taà bhajan nirguëo bhavet ||51|| iti [bhä.pu. 10.88.5]
ekädaçe ca sattvaà rajas tama iti guëä jévasya naiva me iti [bhä.pu. 11.25.12] | gétopaniñatsu ca—
ye caiva sättvikä bhävä räjasäs tämasäç ca ye |
matta eveti tän viddhi na tv ahaà teñu te mayi ||52||
tribhir guëa-mayair bhävair ebhiù sarvam idaà jagat |
mohitaà näbhijänäti mäm ebhyaù param avyayam ||53|| [gétä 7.12-3] iti |
tatra cedam eva viçuddha-sattvaà sandhiny-aàça-pradhänaà ced ädhära-çaktiù | saàvid-aàça-pradhänam ätma-vidyä | hlädiné-säräàça-pradhänaà guhya-vidyä | yugapat çakti-traya-pradhänaà mürtiù | aträdhära-çaktyä bhagavad-dhäma prakäçate | tad uktaà—yat sätvatäù puruña-rüpam uçanti sattvaà loko yata [bhä.pu. 12.8.40]15 iti |
tathä jïäna-tat-pravaraka-lakñaëa-våtti-dvayakayätma-vidyayä tad-våtti-rüpam upäsakäçrayaà jïänaà prakäçate | evaà bhakti-tat-pravartaka-lakñaëa-våtti-dvayakayä guhya-vidyayä tad-våtti-rüpä prétyätmikä bhaktiù prakäçate |
ete eva viñëu-puräëe lakñmé-stave spañöékåte—
yajïa-vidyä mahä-vidyä
guhya-vidyä ca çobhate |
ätma-vidyä ca devi tvaà
vimukti-phala-däyiné ||54|| [vi.pu. 1.9.118] iti |
yajïa-vidyä karma | mahä-vidyä añöäìga-yogaù | guhya-vidyä bhaktiù | ätma-vidyä jïänam | tat-tat-sarväçrayatvät tvam eva tat-tad-rüpä vividhänäà mukténäm anyeñäà ca vividhänäà phalänäà dätré bhavaséty arthaù |k16 çrutiç ca paräsya çaktir vividhaiva çrüyate sväbhäviké jïäna-bala-kriyä ceti |
athaivambhütänanta-våttikä yä svarüpa-çaktiù sä tv iha bhagavad-vämäàça-vartino mürtimato lakñmér evety äha anapäyiné bhagavaté çréù säkñäd ätmano hareù | [bhä.pu. 12.11.20] iti | öékä ca—anapäyiné hareù çaktiù | tatra hetuù säkñäd ätmanaù sva-svarüpasya cid-rüpatvät tasyäs tad-abhedäd ity arthaù ity eñä |
atra säkñät-çabdena mäyä paraity abhimukhe ca vilajjamänä iti [bhä.pu. 2.7.47] vimohitä vikatthante mamäham iti durdhiyaù | [bhä.pu. 2.5.13] ity uktvä mäyä neti dhvanitam | atra anapäyitvaà yathä hayaçérña-païcarätre—
paramätmä harir devaù tac-chaktiù çrér ihoditä |
çrér devé prakåtiù proktä keçavaù puruñaù småtaù |
na viñëunä vinä devé na hariù padmajäà vinä ||55|| iti |
viñëu-puräëe [vi.pu. 1.9.143]—
nityaiva sä jagan-mätä viñëuù çrér anapäyiné |
yathä sarva-gato viñëus tathä çrés tat-sahäyiné ||56||17
devatve deva-dehä sä mänuñatve ca mänuñé |
harer dehänurüpäà vai karoty eñätmanas tanum ||57|| iti ca |
brahma-saàhitäyäà [5.8] niyatiù sä ramä devi tat priyä tad vaçaà tadä iti | niyamyate svayaà bhagavaty eva niyatäbhavatéti svarüpa-bhütä çaktiù | devé dyotamänä prakäça-rüpety arthaù | cid-rüpam iti skände—
aparaà tv akñaraà yä sä prakåtir jaòa-rüpikä |
çréù parä prakåtiù proktä cetanä viñëu-saàçrayä ||58||
tataç ca bhagavän kåñëa-saàjïa eva iti nirdhärite na viñëunä | vinä devétyädi devatve deva-dehä sä ity ädi tadéya-svarüpa-bhütä éça-vämäàça-vartiné lakñmé kim äkhyä | iti nirdhäryä | tatra dvayor api püryoù çré-mahiñyäkhyä jïeyä | tadéya-svarüpa-çaktitvaà skända-parbhäsa-khaëòe çiva-gauré-saàväde gopyädity-mähätmye dåñöaà yathä—
purä kåñëo mahä-tejä yadä prabhäsam ägataù |
sahito yädavaiù sarvaiù ñaö-païcäçat-prakoöibhiù ||59||
ñoòaçaiva sahasräëi gopyas tatra samägatäù |
lakñam ekaà ñañöhir ete kåñëa-sutäù priye ||60|| ity upakramya |
tato gopyo mahä devi vidyä yäù ñoòaça småtäù |
täsäà nämäni te vakñye täni hy eka-manäù çåëu ||61||
lambiné candrikä käntä krürä çäntä mahodayä |
bhéñaëé nandiné çokä supürvä vimalä kñayä ||62||
subhadrä çobhanä puëyä haàçétä kaläù kramät |
haàsa eva yataù kåñëaù paramätmä janärdanaù ||63||
tasyaitäù çaktayo devi ñoòaçaiva prakértitä |
candrarüpé mataù kåñëa kalä-rüpästu täù småtäù ||64||
sampürëa-maëòalä täsäà mäliné ñoòaçé kalä |
pratipat-tithim äräbhya saïcaraty äsu candramäù ||65||
ñoòaçaiva kalä yäs tu gopé-rüpä varänane |
ekaikaças täù sambhinnäù sahasreëa påthak påthak ||66||
evaà te kathitaà devi rahasyaà jïäna-sambhavam |
ya etaà veda puruñaù jïeyo vaiñëavo budhaiù ||67||
tatra gopyo räjïya ity arthaù | gopo bhüpe’péty amaraù | lambiné avatära-çaktiù | haàsaçétety atra präptasya haàsasya väcyam äha haàsa eveti | sa ca candra-rüpé candra dåñöäntenanoddeçya ity arthaù | kalä-rüpä iti täç ca çaktayaù candrasyämåtety ädi kalä dåñöäntenoddeçyä ity arthaù |
anuktäm antimäà mahäçaktim äha sampürëeti | seyaà tu kalä samañöhirüpä jïeyä | dåñöäntopädänäc candrasya tädåçatvam äha pratipad iti | äsu etat-tulätve vivakñitam äha ñoòaçaiveti | ñoòaçänäm eva vidyä-rüpatvät | etad-upadeçasya jïäna-sambhava-rahasyatvät taj-jïänasya vaiñëavatvänumäxakaliìgatväc ca | krüräm éñaëäçokänäm api bhagavat-svarüpa-bhütänäm eva saténäà mallänäm açanir ity ädivat çré-kåñëasya kaöhinatvaa-pratyäyakatvät | måtur bhojapater itivat durjana-viciträsakatvät | asatäà çästetivat tadéya-çoka-hetutväd evaà ca tat-tan-niruktir upapadyate | yathä prakäçaika-rüpäyä eva sürya-käntor ulükeñu tämisrädi-vyaïjakatä | tataç candra-rüpé mata kåñëaù kalä-rüpas tu täù småtä iti sphuöam eva svarüpa-bhütatvaà darçitam | tad evaà täsäà svarüpa-çaktitve lakñmétvaà täsäà siddhaty eva | tad evam abhipretya täsäà lakñmétvam äha çré-çukaù—
gåheñu täsäm anapayyätarkya-kån
nirasta-sämyätiçayeñv avasthitaù |
reme ramäbhir nija-käma-sampluto
yathetaro gärhaka-medhikäàç caran ||68|| [bhä.pu. 10.59.43]
öékä ca—ramäbhir lakñmyä aàça-bhütäbhir ity eñä | svarüpa-çaktitväd eva reme ity uktam | ato nijaù striyaù paramänanda-çakti-viçeñodaya-rüpa-prema-viçeña-svarüpo yaù kämas tena sampluto vyäpta iti | tatra çrématy äbhäsäyäà bhü-çakti-rüpatvaà pädmottara-khaëòädau | yamunäyäù kåpä-çakti-rüpatvaà skända-yamunä-mähätmyädäv ity anveñaëéyam | kintu satyabhämäyä harivaàçädau saubhägyätiçayasya vivakñitatvät prema-çakti-pracura-bhü-çaktitvaà jïeyam | svayaà lakñmés tu rukmiëé |
dvärakäyäm abhüd räjan mahämodaù puraukasäm |
rukmiëyä ramayopetaà dåñövä kåñëaà çriyaù patim ||69|| [bhä.pu. 10.54.60]
ity ädiñu tasyäm eva bhüriçaù prasiddheù | ataù svayaà lakñmétvenaiva paraspara-yogyatäm äha çré-çukaù—
asyaiva bhäryä bhavituà rukmiëy arhati näparä |
asäv apy anavadyätmä bhaiñmyäù samucitaù patiù ||70|| [bhä.pu. 10.53.37]
18ataù svayaà bhagavato’nurüpatvena svayaà lakñmétvaà prasiddham eva | atha çré-våndävane tadéya-svarüpa-çakti-prädurbhäväù çré-vraja-devyaù | yathä brahma-saàhitäyäà [5.37]—
änanda cinmaya rasa pratibhävitäbhis
täbhir ya eva nija rüpatayä kaläbhiù |
goloka eva nivasaty akhilätma bhüto
govindam ädi puruñaà tam ahaà bhajämi ||71|| iti |
tatra täbhiù çré-gopébhir mantre [5.24] tac-chabda-prayogät | änanda-cin-maya-rasena prema-rasa-viçeñeëa praitbhävitäbhis tat-pradhänäbhir ity arthaù | hlädiné-sära-våtti-viçeña-rüpatvät | kalätvenaiva nija-rüpatve siddhe punar nija-rüpatayoktiù prakaöa-léläyäà parakéyäbhäsatvasya vyavacchedärtham | yata uktaà tatraiva çriyaù käntäù käntaù parama-puruñaù [5.56] iti | çré-parama-puruñayor aupapatyaà nästéti yuktaà ca darçitavän | etad abhipräyeëaiva sväyambhuvägame’pi çré-bhü-lélä-çabdaiù tat-preyasé-viçeñatvam upadiñöam |
ata eva gopéjanä-vidyä-kalä-preraka [go.tä.u. 1.5] ity atra täpané-väkye çrémad-daçäkñarastha-näma-niruktau ye gopé-janäs te ä samyag yä vidyä parama-prema-rüpä tasyäù kalä-våtti-rüpä iti vyäkhyeyam | räja-vidyä räja-guhyam [gétä 9.2] ity ädi gétä-prakaraëät bhagavaty avidyä-saàçleñäbhävät | tad uktaà hlädiné ity ädi | tatas täsäà prerakas tat kréòäyäà pravartakaù | sa ca patitva eva viçränta iti vallabha-çabdenaikärthyam eva |
janma-jaräbhyäà bhinna [go.tä.u. 2.22] ity ädau sa vo hi svämé bhavati [go.tä.u. 2.22] iti tasyäm eva çrutau, täù prati durväsä-väkyät | stré-sambandhe svämé-çabdaù patyäv eva rüòhaù | svämino devå-devaräv ity amara-koñät | päda-nyäsair ity ädau [bhä.pu. 10.33.7] kåñëa-vadhva iti çré-çuka-vacanam | åñabhasya jaguù kåtyäni [bhä.pu. 10.33.21] ity atra öékä ca åñabhasya patyuù iti | saìgéta-çästre ca, gopé-patir ananto’pi vaàça-dhvani-vaçaà gataù iti. çrémac-chaìkaräcärya-kåte yamunä-stotre ca, vidhehi tasya rädhikä-dhaväìghri-paìkaje ratim iti | uddhavaà prati çré-bhagavatä ca—ballavyo me mad-ätmikäù [bhä.pu. 10.46.6] iti | tad idaà gacchoddhava vrajaà saumya pitror naù prétim ävaha [bhä.pu. 10.46.3] iti vallabhäbhimänitäm ätmani vyajya çré-kåñëasya vacanaà brähmaëasya mama brähmaëéty ädivat gopa-rüpasya mama gopé-rüpä ity arthaù | atas täsäm api tathaiväbhimänaà tatraivoktam—api bata madhupuryäà äryaputro’dhunäste iti [10.47.11] | tathaiva ca kumäréëäà saìkalpa-vacanam—nanda-gopa-sutaà devi patià me kurute namaù iti [10.22.4] |
na kevalaà sädhäraëa-rétyä dämpatya-vyavahäras täbhir mama kintu mad-ätmikä mat-svarüpa-çaktaya ity arthaù | ätma-çabdasya manéväcakatvena tä man-manaskä [10.46.4] ity ädy uktaà punar uktaà syät | uktaà ca täsäà svarüpa-çaktitvaà çré-çukadevena—
täbhir vidhuta-çokäbhir bhagavän acyuto våtaù |
vyarocatädhikaà täta puruñaù çaktibhir yathä ||72|| [10.32.10] iti |
täbhiù çaktibhir yathä yävat tathä taträtiçuçubhe täbhir bhagavän devaké-sutaù ity ädi | cakäça gopé-pariñad-gato’rcita ity ädi | vyarocataiëäìka ivoòubhir våta ity ädi | svarüpa-çaktitväd evädhikaà vyarocata ity ädy-uktam upapadyate | sva-çaktyeka-prakäçat çré-bhagavataù | atas täsäà lakñmé-saàjïatvam apy uktaà brahma-saàhitäyäà lakñmé-sahasra-çata-sambhrama-sevyamänam iti | çriyaù käntäù käntaù parama-puruña iti |
çré-daçame ca—gopyo labdhväcyutaà käntaà çriya ekänta-vallabham iti [10.33.14] gopya eva çriya käntaà manoharaà ekänta-vallabhaà raho-ramaëam | tasmät näyaà çriyo’ìga iti çukänuvädaù sämänye lakñmé-vijayaà vyanakti | lakñmé-sahasreti viriïca-väëé lakñmé-viçeñatvam urékaroti | kurutve’pi çré-yudhiñöhirädénäà päëòava-saàjïatvam | lakñmétve’pi vraja-devénäà gopé-saàjïatvam iti | tasmät täsäà parama-lakñmé-rüpatvena tan-nitya-preyasétvaà siddham |
tathä ca gautaméya-tantre daçärëa-vyäkhyäyäm [20-21]—
gopéti prakåtià vidyäj janas tattvasamühakaù |
anayor äçrayo vyäptyä käraëatvena ceçvaraù ||73||
sändränandaà paraà jyotir vallabhatvena kathyate |
athavä gopé prakåtir janas tadaàçamaëòalam ||74||
anayor vallabhaù proktaù svämé kåñëäkhya éçvaraù |
käryakäraëayor éçaù çrutibhis tena géyate ||75||
anekajanmasiddhänäà gopénäà patir eva vä |
nandanandana ity uktas trailokyänandavardhanaù ||76|| iti.
ata eva prathamä prakåtiù pradhänaà | dvitéyä svarüpa-çaktiù | tattväni mahad-ädéni aàçäù |
jïäna-çakti-balaiçvarya-
vérya-tejäàsy açeñataù |
bhagavac-chabda-väcyäni
vinä heyair guëädibhiù ||77|| [vi.pu. 6.5.79] iti viñëu-puräëoktäù |
atra anekajanmasiddhänäà iti, bahüni me vyatétäni janmäni tava cärjuna [gétä 4.5] itivat anädi-siddhatvam eva bodhayati | patir eva ity eva-käreëa prakaöa-léläyäm upapatitva-vyavahäras tu mäyika evety arthaù | sa cägre darçayiñyate | vä-çabdasyaivottara-pakñatä-bodhanäya |19
tad evam ädibhir viçiñöatvenaiva tad-ärädhanäd äsäà nitya-preyasétvaà siddham | tac-chåténäà tad-ärädhänäà cänäghananatabhävitvät | sa hi mantre caturdhä pratéyate | mantrasya käraëa-rüpatvena varëa-samudäya-rüpatvena, adhiñöhätå-devatä-rüpatvena ärädhya-rüpatvena ca | atra käraëa-rüpatvaà tad-adhiñöhätå-devatä-rüpatvaà coktaà brahma-saàhitäyäà prakåtyä puruñeëa ca iti [5.3] | prakåtir mantrasya svarüpas trayam eva çré-kåñëaù käraëa-rüpatvät | tad evoktam åñy-ädi-smaraëe kåñëaù prakåtir iti | sa eva adhiñöhätå-devatä-rüpaù | varëa-samudäya-rüpaà coktaà tatraiva—kämaù kåñëäyety [bra.saà. 5.24] ädinä | uktaà ca hayaçérña-païcarätre—
väcyatvaà väcakatvaà ca devatä-mantrayor hi |
abhedenocyate grahma tattvavidbhir vicärataù ||78|| iti |
ärädhya-rüpatvaà ca tatraiva brahma-saàhitäyäà—éçvaraù paramaù kåñëaù saccidänanda-vigrahaù | anädir ädir ity ädinä [5.1] kvicid durgäyä adhiñöhätåtvaà tu çakti-çaktimator abheda-vivakñayä | ata uktaà gautaméya-kalpe—yaù kåñëaù saiva durgä syäd yä durgä kåñëa eva sa iti | yataù çré-kåñëas tatra svarüpa-çakti-rüpeëa durgä näma | tasmän neyaà mäyäàça-bhütä durgä iti gamyate | niruktiç cätra duùkhena gurv-ärädhanädi-prayäsena gamyate jïäyate iti | tathä ca närada-païcarätre çruti-vidyä-saàväde—
jänäty ekä parä käntaà saiva durgä tad-ätmikä |
yä parä parayä çaktir mahäviñëu-svarüpiëé ||79||
yasyä vijïäna-mätreëa paräëäà paramätmanaù |
muhürtäd eva devasya präptir bhavati nänyathä ||80||
ekeyaà prema-sarvasva-svabhävä çré-gokuleçvaré |
anayä sulabho jïeya ädi-devo’khileçvaraù ||81||
bhaktir bhajana-sampattir bhajate prakåtiù priyam |
jïäyate’tyanta-duùkhena seyaà prakåtir ätmanaù |
durgeti géyate sarvair akhaëòa-rasa-vallabhä ||82||
asyä ävarikä çaktir mahämäyä’khileçvaré |
yayä mugdhaà jagat sarvaà sarva-dehäbhimäninaù ||83|| iti |
ataeva mäyäà vyudasya cic-chaktyä kaivalye sthita ätmanéti prathamokteù | na yatra mäyä kim utäpare harer iti dvitéyokteù mäyätéta-vaikuëöhävaraëa-kathane yathoktaà pädmottara-khaëòe—
satyäcyutänanta-durgä-viñvaksena-gajänanäù |
çaìkha-padma-nidhé lokäç caturthävaraëaà småtam ||84|| ity ady uktvä—
nityäù sarve pare dhämni ye cänye’pi divaukasaù |
te vai präkåta-näke’sminn anityäs tridiveçvaräù ||85||
iti teñäà çré-bhagavad-aàça-rüpatvam uktaà trailokya-sammohana-tantre—
sarvatra devadevo’sau gopa-veça-dharo hariù |
kevalaà rüpa-bhedena näma-bhedaù prakértitaù ||86||
ato näma-mätra-sädhäreëe’nanya-bhaktair na vibhetavyaà kintu bhägavatair nitya-vaikuëöha-sevakatvät viñvaksenädivat sat-käryä eva te | arcayitvä tu govindaà tadéyän närcayet tu yaù ity ädi-vacanena tad-asatkäre doña-çravaëät | ataeva tän evoddiçya uktam ekädaçe—
durgäà vinäyakaà vyäsaà
viñvaksenaà gurün surän |
sve sve sthäne tv abhimukhän
püjayet prokñaëädibhiù ||87|| [bhä.pu. 11.27.29]
atha prakåtam anusarämaù | sad eva çré-gopénäà svarüpa-çaktitve prasiddhe çré-kåñëasya nitya-preyasé-rüpatvaà siddham eva | tatas täbhiù saha tasya püjana ävaçyakatä svataù siddhä | atra punaù prativädé präha, yadi täù kåñëasya nitya-priyäù, tarhi kathaà parakéyärüpatvam | taträpi puträdi-saàyoktåtvaà çrüyate | satyaà tad-rüpatvaà mäyikam iti vaiñëava-toñaëé-nämnyäà çré-daçama-öippanyäà kåñëa-sandarbhädau ca pramitam iti vistara-bhayän nätra prapaïcitam |
atha sämänyataù çré-kåñëa-priyäù khalu dvidhä | nitya-siddhäù sädhana-siddhäç ca | tatra nitya-siddhäù pürvoktiù | sädhana-siddhäç ca trividhäù | åñijäù çrutayo deva-kanyäç ca | tatra åñijä yathä pädmottara-khaëòe—
purä maharñayaù sarve daëòakäraëya-väsinaù |
dåñövä rämaà harià tatra bhoktum aicchan suvigraham ||88||
te sarve strétvam äpannäù samudbhütäç ca gokule |
harià sampräpya kämena tato muktä bhavärëavät ||89||20
na ca vaktavyaà gokula-jätänäà präpaïcika-dehäditvaà na sambhavatéti | avatära-léläyäù präpaïcika-miçratvät | çré-devaké devyäm api ñaò-garbha-saàjïakänäà janma çrüyate iti |
çrutayo yathä båhad-vämana-puräëädiñu çrüyante | yata eva tathä vyäkhyätaà striya urugendra-bhoga-bhuja-daëòa-viñakta-dhiyo vayam api [bhä.pu. 10.87.23] iti | gäyatré ca täsu jäteti pädme såñöi-khaëòe yathä brahmaëä gopa-kanyäyä gäyatryä udvähe gopeñu çré-viñëu-väkyam—
mayä jïätvä tataù kanyä dattä caiñäviriïcaye |
yuñmäkaà ca kule cähaà deva-käryärtha-siddhaye |
avatäraà kariñyämi mat-käntä tu bhaviñyati ||90|| iti |
deva-kanyäç ca yathä çré-daçame tat-priyärthaà sambhavantu sura-striya iti [bhä.pu. 10.1.13] | ata sura-striyas täsäà çré-kåñëa-priyäëäm upayogäyeveti gamyate | atas tat-priyärtham ity evoktaà, na tu tat-préty-artham iti |
atas täsäà caturvidhatvam uktaà pädme—
gopyas tu åñijä gopa-kanyakäù çrutijäù paräù |
deva-kanyäç ca räjendra na mänuñyaù kadäcana ||91||
gopa-kanyä eva nityäù | na mänuñaù kathaïcaneti praäkåta-mänuñya-niñedhät | atas täsäà svarüpa-çaktitväd eva çré-bhagavatas täbhiù saha riraàsä jätä | yathä çré-çukaù |
bhagavän api tä rätréù çaradotphullamallikäù
vékñya rantuà manaçcakre yogamäyäm upäçritaù ||92|| [bhä.pu. 10.29.1]
tä rätrér vékñya uddépanatvenänubhüyeti kaumutyenälambana-rüpäëäà täsäà prema-mahimä darçitaù | ätmärämäç ca munayaù ity ädau itthambhüta-guëo harir itivat itthambhüta-guëäs täù yena tädåçy api tasya ramaëcchä jäyate iti | ataeva vyavahärärthaà tasya kaiçoram api mänitaà jätam iti çré-viñëu-puräëe darçitam |
so’pi kaiçoraka-vayo mänayan madhusüdanaù |
reme täbhir ameyätmä kñapäsu kñaptähitaù ||93|| [vi.pu. 5.13.60] iti |
harivaàçe ca–
yuvatér gopa-kanyäç ca rätrau saìkälya kälavit |
kaiçorakaà mänayänaù saha täbhir mumoda ca ||94|| [ha.vaà. 63.18] iti |
atra kälavid ity asya vyäkhyänaà tä rätrér vikñyeti | saha täbhir mumoda hetyasya sücakaà rantuà manaç cakre iti | ity älambana-käla-deçänäà çré-kåñëäya parama-puruñatvaà darçitaà tasmät hlädiné-çakti-viläsa-lakñaëa-tat-prema-mayy evaiñä riraàsä | na tu präkåta-kämamayéti | çré-svämibhir api vyaktam uktaà dvätriàçe virahäläpa-viklinna-hådayo harir iti sva-premämåta-kallola-vihvalé-kåta-cetasa iti | ataeva tac-chravaëa-phala-dvärä tad-arcanasyävaçyakatäà darçayati çréman-munéndraù ||
vikréòitaà vraja-vadhübhir idaà ca viñëoù
çraddhänvito yaù çåëuyäd atha varëayed vä |
bhaktià paräà bhagavati parilabhya kämaà
håd-rogam äçv apahinoty acireëa dhéraù ||95|| [bhä.pu. 10.33.42] iti |
atra sva-priyäbhiù saàvalitasya çré-kåñëasya kréòäyäù çravaëa-varëana-mätreëa bahu-sädhana-duùsädhyäpi parä bhaktir udayate udaya-mätreëa ca håd-rogaù çéghram apahriyate iti hi spañöam eveti phalätiçaya-kathanena pravartanät vidhitvam eva sidhyati | yasya parëamayé juhur bhavati na sa päpaà çlokaà çåëotétivat | na cädhikäré kaniñöha iti väcyaà dhéra ity uktatvät |
atha darçana-mantre nämäntareëänirdiçya çré-vallavénäà näma viçeñam älambyaiva svayaà bhagavato nirdeçät täsäà tat-paricäyakäìga-rüpatvam eva bodhitam | gopé-gopa-paçünäà bahiù smared asya gérväëa-ghaöäm ity ädi krama-dépikäyäà [3.32] gautaméya-tantre—
navéna-nérada-çyämaà nälendévara-locanam |
vallavé-nandanaà vande kåñëaà gopäla-rüpiëam ||96|| ity ädau—
rucirauñöha-puöanyasta-vaàçé-madhura-niùsvanaiù |
lasad-gopälikä-ceto modayantaà muhur muhuù ||97||
vallavé-vadanämbhoja-madhupäna-madhu-vratam |
kñobhayantaà manas täsäà susmeräpäìgavékñaëaiù ||98||
yauvanodbhinna-dehäbhiù saàsaktäbhiù parasparam |
viciträmbara-bhüñäbhir gopa-närébhir ävåtam ||99|| iti |
atra sä tväà brahman nåpa-vadhüù kämam äçu bhajiñyatéti [bhä.pu. 3.21.28] kardamaà prati çré-çukla-vacanavac ca gopa-jätibhir närébhir ity arthaù |
kñobhayantaà mohayantaà muhur muhur iti vartamäna-dvaya-prayogena nityam eva tad-upäsakaiù paöhyamäna-stavena gopé-kåñëayoù nityatvam eva lakñyate | sanat-kumära-kalpe ca gopäìganä parivåtaà müle kalpataroù sthitam ity ädi | rudra-yämalasya çauri-tantre gopé-go-gopa-véto ruru-nakha-vilasat-kaëöha-bhüñaç ciraà naù ity ädi | måtyu-saïjaya-tantre—
smared våndävane ramye mohayantam anäratam |
vallavé-vallabhaà kåñëaà gopa-kanyä-sahasraçaù ||100|| ity ädi |
phullendévara-käntim ity ädi evaà sväyambhuvägamädäv21 api |
punaù prativädé präha bhavatu näma täù püjyäù | kintu täsäà näma kuträpi na çrutam | taträpi bhaviñyottare malla-dvädaçé-prasaìge çré-kåñëa-yudhiñöhira-saàväde—
gopé-nämäni räjendra prädhänyena nibodha me |
gopälé-pälikä dhanyä viçäkhä dhyäna-niñöhikä |
rädhänurädhä somäbhä tärakä daçamé tathä ||101||
gopäléyaà nünaà pädmokta-gäyatré-caré bhavet | päliketi saàjïäyäà kaëa | daçamé tatheti daçaméty api—nämaikaà tac cänvartham iti sarvänte paöhitam | yad vä tatheti-daçamy api tärakä-nämnéty arthaù | tathä skände prahläda-saàhitäyäà dvärakä-mähätmye mäyävasaraù prastäve uddhava-gamane [12.25-33] lakñito väcety ädinä lalitä çyämalä dhanyä viçäkhä rädhä çaivyä padmä bhadrä ity etäni añöau gaëitäni |
atha vanitä-çata-koöibhir äkulitam ity ägama-prasiddheù | vanitä-çata-yüthapa iti çré-bhagavat-prasiddheù | anyäny api loka-çästrayor avagantavyäni |
atha çata-koöitvänyathänupapattyä täsäà tan-mahä-çaktitvam eva gamyate | taträpi sarvathä çreñöhe rädhä-candrävaléty ubhe | bhaviñyottare somäbhä-çabdena candrävaly eva sücitä artha-sämya-präyät | yataù çré-rädhayä saha pratiyogitvam aitihyam asyätra viräjate |
tathä ca çré-bilvamaìgala-caraëäù—
rädhä-mohana mandiräd upägataç candrävalém ücivän
rädhe kñemamayeti tasya vacanaà çrutväha candrävalé |
kaàsa kñemamaye vimugdha-hådaye kaàsaù kva dåñöas tvayä
rädhä kveti vilajjito nata-mukha-smero hariù pätu vaù ||102|| 22
tayor apy ubhayor madhye rädhikä sarvathädhikä |
mahäbhäva-svarüpeyaà guëair ati-garéyasé ||103|| [u.né. 4.3]
yathoktaà matsya-puräëe dakñaà prati devé-vacanam—
rukmiëé dväravatyäà tu rädhä våndävane vane |
citra-küöe tathä sétä vindhye vindhya-niväsiné |
devaké mathuräyäà ca pätäle parameçvaré ||104|| ity ädi |
atra rukmiëé-saha-päöhäd itthaà bodhayati yathä dvärakäyäà tasyä eva sarvathädhikyaà tathä çré-våndävane tasyä iti | svarüpa-çakti-vyüha-rukmiëé-rädhä-devakénäà mäyäàça-rüpeëäbheda-kathanaà tu çaktitva-sädhäraëyenaiva | yathä jévätma-paramätmanoç cit-sämyenaikyaà tadvad iti |
atha yathä rukmiëé-kåñëayoù paraspara-çobhitvaà çré-çukena varëitam—asyaiva bhäryä bhavitum ity ädinäà [bhä.pu. 10.53.37] tathaiva rädhä-kåñëayor api åk-pariçiñöe çrutyä varëitam rädhayä mädhavo devo mädhavenaiva rädhikä vibhräjante janeñv ä iti | vibhräjante vibhräjate ä samyak iti çruti-padärthaù | darçitaà ca tasyäù svarüpaà båhad-gautaméye baladevaà prati çré-kåñëena—
sattvaà tattvaà paratvaà ca tattva-trayam ahaà kila |
tritattva-rüpiëé säpi rädhikä mama vallabhä ||105||
prakåteù para evähaà säpi mac-chakti-rüpiëé |
sättvikaà rüpam ästhäya pürëo’haà brahma cit-paraù ||106||
brahmaëä prärthitaù samyak sambhavämi yuge yuge |
tvayä särdhaà tayä särdhaà näçäya devatädruhäm ||107|| iti |
atra sattvaà käryatvaà tattvaà käraëatvaà paratvaà tato’pi çraiñöhyaà yat tattva-trayaà tad aham ity arthaù tathaiva bodhayati tathaivägre dhyäna-prasaìge—
devasyäbheda-rüpeëa tapta-hema-sama-prabhäm |
rakta-vastra-parédhänäà raktälaìkära-bhüñitäm ||108||
çré-rädhäà väma-bhäge tu püjayed bhakti-tat-paraù |
devé kåñëamayé proktä rädhikä para-devatä ||109|
varäbhaya-karä dhyeyä sevitä sarva-devataiù |
sarva-lakñmé-mayé sarva-käntiù sammohiné parä ||110||
atra püjayed iti kaëöhoktir eva | evam agre’pi måtyu-saïjaya-tantre—
péta-vastra-parédhänäà vaàça-yukta-karämbujäm |
kaustubhoddépta-hådayäà vanamälä-vibhüñitäm |
çrémat-kåñëäìghri-palyaka-nilayäà parameçvarém ||111|| ity ädi |
yathä—
sarva-lakñmé-mayéà devéà paramänanda-nanditäm |
räsotsava-priyäà rädhäà kåñëänanda-svarüpiëém |
bhaje cid-amåtäkära-pürëänanda-mahodadhim ||112|| iti |
dhyätvety-ädi-sammohana-tantre—cintayed rädhikäà devéà gopa-gokula-saìkuläm ity ädi ca | asyäù çreñöhatvam ädi-värähe kaöira-parivartanyäà govardhana-parikrame tat-kuëòa-prasaìge yathä—
gaìgäyäç cottaraà gatvä deva-devasya cakriëaù |
ariñöena samaà tatra mahad yuddhaà pravartitam ||113||
ghätayitvä tatas tasminn ariñöaà våña-rüpiëam |
kopena pärñëi-ghätena mahä-térthaà prakalpitam ||114||
snätas tatra tadä håñöo våñaà hatvä sa-gopakaù |
vipä mä [?] rädhikäà präha kathaà bhadre bhaviñyati ||115||
tatra rädhä samäçliñya kåñëam akliñöa-käriëam |
sva-nämnä viditaà kuëòaà kåtaà tértham adürataù ||116||
rädhä-kuëòam iti khyätaà sarva-päpa-haraà çubham |
ariñöahan rädhä-kuëòa-snänät phalam aväpyate ||117||
räjasüyäçvamedhäbhyäà nätra käryä vicäraëä |
go-hatyä-brahma-hatyädi päpaà kñipraà praëaçyati ||118|| iti |
atra satéñv api sarväsu täsu asyä eva tena saha tädåça-prema-vyavahäreëotkarñävagamät çreñöhatvam äyätam | tathä vrata-ratnäkara-dhåta-bhaviñya-puräëe ca—
bälye’pi bhagavän kåñëas taruëaà rüpam äçritaù |
reme vihärair vividhaiù priyayä saha rädhayä ||119||
ekadä kärttike mäsi paurëamäsyäà mahotsavaù |
äsén nanda-gåhe ||120|| ity ädau
tasmin dine ca bhagavän rätrau rädhä-gåhaà yayau |
sä ca kruddhä tam udare käïcé-dämnä babandha ha ||121||
kåñëas tu sarvam ävedya nija-geha-mahotsavam |
priyäà prasädayämäsa tataù sä tam avocayat ||122||
idaà coväca täù kåñëaù preyasé préta-mänasaù |
käïcé-däma tvayä tanvi udare yan mayärpitam ||123||
dämodareti me näma priyaà tena çubhänane |
nätaù prétikaraà näma mama lokeñu vidyate ||124||
nityam etat prajäpatyäà sarva-siddhir bhaviñyati |
bhaktià ca durlabhäà präpya mama loke mahéyate ||125||
ulükhale yadä mäträ baddho’haà bhavitä priye |
udare dämabhir loke tadä vyaktaà bhaviñyati ||126||
anena näma-mantreëa yo’smin mäsi tvayä saha |
mäm arcayed vidhänena sa labhet sarva-väïchitam ||127|| iti |
aträpi priyayä saha rädhayä iti çré-kåñëecchayä çré-kåñëavad bälye’pi äviñkåta-nava-yauvanam eva iti jïeyam |
tata ärabhya nandasya vrajaù sarva-samåddhimän |
harer niväsätma-guëai ramäkréòam abhün nåpa ||128|| [bhä.pu. 10.5.18]
ity anena çré-kåñëa-prädurbhävänantaraà tasäm ävirbhäva-kathanät | taträpi çrñöhatvaà pürvavaj jïeyam | tatra tädåça-bhävair varëanaà tasyäù çré-çukadevenäpi kåtam |
ekä bhrü-kuöim äbaddhya prema-saàrambha-vihvalä |
ghnatévaikñat kaöäkñepaiù sandañöa-daçana-cchadä ||129|| [bhä.pu. 10.32.6]
ity anena ekämukhyä eke mukhyäny akevalä ity amaraù | evaà çrémad-gopäla-tapanyäà yad gändharvéti viçrutä sä tu saiva jïeyä | tasyä evaà mukhyatv¨di-liìgena sarvatra cävagamät | ataeva çré-rädhä-saàvalita-dämodara-püjä kärttike vihitä | çré-kåñëa-satyabhämä-saàvädéye kärttika-mähätmye ca prätaù-snäna-saìkalpa-mantraà—
kärttike’haà kariñyämi prätaù-snänaà janärdana |
préty-arthaà tava deveça dämodara mayä saha ||130|| [ha.bha.vi. 16.172]23
atra mä-sabda-prayogaù | tasyäù parama-lakñmé-rüpatvät |
arghya-däna-mantre ca säkñät tan-nämokteù | yathä—
vratinaù kärttike mäsi snänasya vidhivan mama |
dämodara gåhänärghyaà danujendra-nisüdana ||131||
nitye naimittike kåtsne kärttike päpa-çoñaëe |
gåhänärghyaà mayä dattaà rädhayä sahito hare ||132|| [ha.bha.vi. 16.174-175]
iti yugmatvena upädänät tasyä eva çreñöhatvam | tad-yugalopäsanäyäà bhaviñya-puräëa-vacanaà darçitam eva | tathä daçädhyäyi-kärttika-mähätmyaà cen nünaà pädmänugataà syät tarhi tatra tad-yugalo päsanaà prakaöataram eveti | tathä väsanä-bhäñyotthäpita ägneya-vacane’pi tasyäù çreñöhatvam | yathä—
gopyaù papracchur uñasi kåñëänucaram uddhavam |
hari-lélä-vihäräàç ca tatraikäà rädhikäà vinä |
rädhä tad-bhäva-saàlénä väsanäyä virämitä ||133|| ity ädi |
atra tad-bhäva-saàlénä ity anena divyonmäda-maya-vacanaà madhupa kitava-bandho ity ädikaà tasyä eveti vijïäpya sarväsu gopéñu tasyäù çreñöhyaà darçitam | yuktaà ca tat tu yataù | çré-kåñëänveñakartréëäà täsäà täm evoddhiçya tad idaà vacanaà çrüyate yathä—
anayärädhito nünaà bhagavän harir éçvaraù
yan no vihäya govindaù préto’yam anayad rahaù ||134|| [bhä.pu. 10.30.28]
apy eëapatny upagataù priyayeha gätrais
tanvan dåçäà sakhi sunirvåtim acyuto vaù |
käntäìga-saìga-kuca-kuìkuma-raïjitäyäù
kundasrajaù kulapater iha väti gandhaù ||135|| [bhä.pu. 10.30.11]
bähuà priyäàsa upadhäya gåhétapadmo
rämänujas tulasikälikulair madändhaiù
anvéyamäna iha vas taravaù praëämaà
kià väbhinandati caran praëayävalokaiù ||136|| [bhä.pu. 10.30.12] iti |
kià bahunä asyäù saubhägya-väïchä dvärakä-mahiñéëäm api çrüyate | tatas täsäà tädåça-vacanaà çré-çukadevenäpy uditaà—yathä na vayaà sädhvi sämräjyam ity ädy uktvä ähuù—--
kämayämaha etasya çrémat-päda-rajaù çriyaù |
kuca-kuìkuma-gandhäòhyaà mürdhnä voòhuà gadäbhåtaù ||137||
vraja-striyo yad väïchanti pulindäs tåëa-vérudhaù |
gävaç cärayato gopäù päda-sparçaà mahätmanaù ||138|| iti | [bhä.pu. 10.83.42-43]
vraja-stry-ädénäà väïchä darçitä—
pürëäù pulindya urugäya-padäbja-räga-
çré-kuìkumena dayitä-stana-maëòitena |
tad-darçana-smara-rujas tåëa-rüñitena
limpantya änana-kuceñu juhus tad-ädhim ||139|| [bhä.pu. 10.21.17] ity anena |
atra saty urugäya-padäbja-rägety anena [10.21.17] saha dayitä-stana-maëòitena ity uktyä tat kuìkumaà dayitä-stanatas tasya pade lagnam iti gamyate | sä ca dayitä kuca-kuìkuma-gandhyäòhyam ity eka-vacanänta-nirdeçenänüditä |
tad idaà varëayantéñu täsv api sä viçiñöety avagamyate | ayaà bhävaù çrétve prasiddhäyäù çriyas tatra kämanaiva çrüyate | na tu saìgatiù | yad väïchayä çrér lalanäcarat tapo vihäya kämän suciraà dhåta-vratä iti [bhä.pu. 10.16.36] nägapatnénäm | yä vai çriyärcitam ajädibhir äpta-kämair ity ädi [bhä.pu. 10.47.62] uddhavasyäpi väkyät | na ca rukmiëétve prasiddhäyäù çriyas tatra saìgatiù | käla-deçayor anyatamatvät | na ca vraja-stréëäà çré-sambandha-lälasä yuktä—näyaà çriyo’ìga ity ädinä [10.47.60] tato’pi paramädhikya-çravaëät | tasmäd rukmiëé dväravatyäà tu rädhä våndävane vane ity ädy ukta-siddhäntänusäreëa sarvato vilakñaëä yä çrér viräjate täm uddiçyaiva vraja-devénäà tad idaà väkyam | tataç ca täsäà yathä tatra spåhäspadatä tathäsmäkaà paööa-mahiñéëäm iti | saìgamaç cäyaà divasa eveti sambhävyate | tatraiva pulindänäà bhramaëät kuìkumänäà lepana-karmaëärdratvävagamäc ca | dvayoù saìgamaç cäyaà na sambhoga-viçeña-rüpaù | räsa-prasaìge—
bhagavän api tä rätréù çaradotphullamallikäù |
vékñya rantuà manaçcakre [bhä.pu. 10.29.1] ||140||
ity atraiva nava-saìgamasya pratéyamänatvät | anyathä tatra parékñärthaà punas tenopekñävacanasyäsaìgatväpatteù | tad idaà veëu-prakaraëe bhaëitatväd veëu-sambandhenaiva gamyate | urugäya ity anenaiña eva saàsücitaù | tasmäd kadâcid veëu-kåtäkarñäyäs tasyä labdha-mürcchäyä mürcchäçäntaye sa-kuìkume svinne vakñasi sambhramataù kevalena çré-caraëa-saïjévané-pallavena spåçan gevädyäpi
vädyäpi samyak saìkocänapagayamat drutam eva sa tasmân niçcakrämeti budhyate | käçcit parokñaà kåñëasya sva-sakhébhyo’nvavarëayann iti uktavän | yäs tu tad-anyäs täsäm eva pürëäù pulindyaù ity ädi vacanam | tasmät sädhv evoktam lakñmér abhitaù stritamä ity ädi | varëitä ca sä tathaiva çré-jayadeva-sahacareëa mahäräja-lakñmaëa-sena-mantri-vareëomäpatidhareëa yathä—
bhrüvallé-calanaiù kayäpi nayanonmeñaiù kayäpi smita-
jyotsnävicchuritaiù kayäpi nibhåtaà sambhävitasyädhvani |
garväd bheda-kåtävahela-vinaya-çrébhäji rädhänane
sätaìkänunayaà jayanti patitäù kaàsadviñaù dåñöayaù ||141|| 24
çré-jayadevenäpi rädhäm ädhäya hådaye tatyäja vraja-sundaréù [gé.go. 3.1] iti, patyur manaù kélitam [gé.go. 12.14] iti ca |
ata eva—
yä parä paramä çaktir mahäviñëu-svarüpiëé |
tasyä vijïäna-mätreëa paräëäà paramätmanaù ||142||
muhürtäd eva devasya präptir bhavati nänyathä |
ekeyaà prema-sarvasva-svabhävä çré-gokuleçvaré |
anayä sulabho jïeya ädidevo’khileçvaraù ||143||
ity utthäpita-païcarätra-vacanaà sarvopari viräjamänaà bhavatéty alam ativistareëa pramäëa-vacana-saìgraheëa |
tasmät sarväsäà gopénäà rädhikätigaréyasé |
sarvädhikyena kathitä yat puräëägamädiñu ||144||
ataù sädhüktaà çrédämodara-rädhärcanam arhati vraja-sthänäm ity ädi |
rädhä våndävane yadvat tadvad dämodaro hariù |
darçiteñu ca çästreñu tad-yugmaà tat tad-éçituù ||145||
rädhayä mädhavo devo mädhavenaiva rädhikä |
vibhräjante janeñveti pariçiñöa-vacas tathä ||146||
na viñëunä vinä devé na hariù padmajäà vinä |
hayagréva-païcarätram iha prakaöitaà yataù ||147||
kärttika-vrata-caryäyäm atas te yugma-devate |
rädhä-dämodaräbhikhye vékñyete loka-çästrayoù ||148||
kià bahüktyä kuëòa-yugmaà tayor yugmena vékñyate |
çästre ca darçitä tasmät kaimutyäd yugmatä tayoù ||149||
umä-maheçvarau kecit lakñmé-näräyaëau pare |
te bhajantäà bhajämas tu rädhä-dämodarau vayam ||150||
iti çré-våndävana-väsinaù kasyacij jévasya çré-rädhä-kåñëärcana-dépikä sadä dedépyamänatäm apadyatäm ||
çré-guru-caraëa-kamalebhyo namaù |
çré-kåñëa-caitanya-candräya namaù |
çré-rädhä-dämodaräbhyäà namaù ||
1 This verse is used by Jiva as the maìgaläcaraëa in other works also.
2 This verse is quoted at Gopäla-campü 1.25.
3 Portions of RKAD have been lifted wholesale from the Sandarbhas.
4 This verse is, but for mukundasya in the place of hi kåñëasya, the same as la.bhä. 2.1. The following section follows closely on la.bhä. 2.
5 These two lines are la.bhä. 2.8, which finishes yat proktaà tasya mähätmyaà skända-bhägavatädiñu.
6 [SkandaP] la.bhä. 2.9
7 la.bhä. 2.12, which begins päëòaväù sarvataù çreñöhäù.
8 KåñëaS 59* [p22], 82 [p33]
9 The first two lines follow la.bhä. 2.22. sarvebhyo for bhagavän.
10 The last two lines are Lbhag 2.25.
11 The second line is exactly 2.41, the first line of which is na citraà prema-mädhuryam
äsäà väïched yad uddhavaù |
12 This is the starting point of the Bhagavat-sandarbha. The two following verses are quoted in section 16 and 21.
13 The following passage ending with viçuddhatvam is in BhagS 117.
14 This entire section beginning with hlädiné sandhiné saàvit is found in Bhagavat-sandarbha, section 117.
15 This appears to be evidence that 8 is the original source of the material, not 117. To be followed.
16 k. This section can be found in RKAD 12-13.
17 This section quoted from Bhagavat-sandarbha 118.
18 From here to darçitavän, KåñëaS 185-186, page 110. See also Gopäla-campü 15.75.
19 GCP 15.73-75
20 BRS 1.2.301-2
21 KK 3.82; KåñëaS 106 [p49fn] attributed to Måtyu-saïjaya-tantra. Padyävalé 46, attributed to Çaradäkara.
22 This is a well-known verse, but is not in any of the Bilvamangala collections.
23 Alternative numbering 16. 84
24 Padyävalé 259; SKM 1.55.3, (umäpatidharasya) ||
Sri Garga-Samhita | Oraciones Selectas al Señor Supremo | Devotees Vaishnavas | Dandavat pranams - All glories to Srila Prabhupada | Dandavat pranams | Santos Católicos | El Mundo del ANTIGUO EGIPTO II | El Antiguo Egipto I |Archivo Cervantes | Neale Donald Walsch | Sivananda Yoga | SWAMIS | Hari Katha | Hinduismo | Biografías
No hay comentarios:
Publicar un comentario