Devoción
harekrsna
Visvanatha Cakravarti
Srila Vishwanath Chakravarti Thakur wrote his commentary on Srimad Bhagavatam in Radhakund. When he commented on the killing of the bull demon Aristasura by Sri Krishna in this village, he collected about 20 texts from the Varaha-, Brahma Vaivarta- and Padma Puranas, as well as the Harivamsha, on which he based the following narration of the creation of Radhakund. The story runs as follows :
Once Sri Krishna, knowing Aristasura's intention to kill him, came here to graze his cows. Seeing that his victim had come so close, Aristasura thought to assume the form of a bull and finish him off, and so he did. On his first charge, Sri Krishna simply caught hold of his horns and pushed him back with such a force that Aristasura lost consciousness. On regaining his senses, the demon charged again, but this time with double force. Seeing this, Sri Krishna, the origin of Mahavishnu, simply caught hold of Arista's horns again, picked him up like a toy, whirled him over his head and threw him away with such force that the demon lost his life-airs.
Not long afterwards, according to a previous arrangement, Srimati Radharani came there with her friends to meet Sri Krishna. When she heard that Sri Krishna had killed a bull, she refused to associate with him unless he purified himself of the sin of bull killing by bathing in all the holy rivers of the universe.
Sri Krishna pleaded that this was not really necessary since the bull was a demon in disguise. But Srimati Radharani said that she heard from Madhumangal's grandmother Paurnamasi that even Indra, the king of the material heavens, had to atone for the sin of killing Vritasura, who was a brahmin by birth.
Sri Krishna then asked Srimati Radharani if she would be pleased if he called all the sacred rivers of the three worlds to come there.
Srimati Radharani replied : “We are simple cowherd-village-girls. How could we know?” Sri Krishna then replied, “I will convince you.” He then struck his right heel into the ground and created a large hollow (Vajrakund). Then he summoned all the sacred rivers who came there in human form and offered their obeisance to him. They identified themselves as Sri Godavari, Kaveri, Brahmaputra, Sindhu, Krishna, Gandaki, Yamuna, etc., and volunteered to fill Syamakund with their holy waters. After doing this, they left and Krishna bathed in the water and was purified of the sin of killing a bull to Srimati Radharani's satisfaction.
He then started joking with her, “Just see what I have done. Everyone will praise my glorious deeds in the future, but what have you girls done other than sell yogurt and clarified butter in the streets?”
Srimati then exhibited her transcendental anger (mâna), and seeing a big hoofprint of the Aristasura demon on the western side of Sri Syamakund, she broke one of her bangles and started digging there. With the help of thousands of her girlfriends (sakhis) and assistants (manjaris), a large depression in the earth was created.
When it was finished, however, there was no water to fill it. Krishna offered Srimati Radharani water from his kund, but she refused, considering that this water had been polluted when it cleansed Krishna of his sin of bull killing. Instead, she made arrangements to bring water from Manasa Ganga, nearly five kilometers away.
(Previously Nanda Maharaja and all the cowherdmen had desired to go on pilgrimage to take a bath in the Ganges, which is some 100 kilometers away from Vrindavan. Knowing this, Sri Krishna called for the Ganges personified to appear at Govardhan. This spot is now known as Manasa Ganga. In a similar manner, wherever his father wanted to go to some place of pilgrimage, Krishna would request that tirtha come to Vrajamandal. Thus, all the places of pilgrimage can be found within the Vrajamandal area).
Seeing this quarrel between Radha and Krishna, the personified sacred waters appeared again and requested Krishna to be allowed to fill Radha's pond. Sri Krishna agreed, but told them to first take permission from Srimati Radharani herself. All the personified rivers then began offering nice prayers to Srimati Radharani who, being kindness personified, hinted through her eye movements to Srimati Lalita, the chief of the sakhis, to have this done. So at 11.45 P.M. on the eighth day of the waning moon in the month of Karttik (October-November, also called Damodar month) the rivers personified broke the walls of Syamakund and entered Radhakund.
Sri Krishna then took bath in Radhakund and announced that whoever takes bath in Radhakund on this day of the year or any day in future, would receive the seed of intense love (prema bhakti) which Srimati Radharani has for him. Similarly, Srimati Radharani took bath in Syamakund and announced that she would also give the seed of love that Sri Krishna has for her to anyone who takes bath there.
Nowadays, thousands of pilgrims desiring love for Sri Sri Radha and Krishna come to this holy spot on the abovementioned tithi to to take bath in a reverential mood, first dipping into Sri Radhakund, then in Sri Syamakund, and then again in Sri Radhakund. The bath is called Ardha-Ratri-Snan (midnight bath). This is the only place of pilgrimage where an auspicious bath is taken at midnight.
atha camatkära-candrikä
I have no details of the text being used, which is a photocopy of a publication that is at least a century old that is accompanied by a good Bengali verse translation. öhe ñanskrit, however, is full of mistakes that will need correction against another edition.
çré-çré-rädhä-kåñëäbhyäà namaù
yat käruëyaà çuci-rasa-camatkära-väräà-nidhéàs tän
rädhä-girivara-bhåtoù sparçayet tarñayen naù |
tasyai vaikaà påñatam aciräl labdhum äkäìkñi-däsaiù
so’vyän måtyor daçana-vitateù kåñëa-caitanya-rüpaù ||1||
mätaù prätaù kim iha kuruñe nayate peöikeyaà
yatnäd asyäà kim iha nihitaà kià tavänena süno |
jïätavyena praëaya-sakhibhiù khela-gehäd bahis tvaà
jijïäsä me bhavati mahaté brühi no cen na yämi ||2||
asyäà candana-candra-paìkaja-rajaù kastürikä kuìkumäny
aìgänäm anulepanärtham atha tan nepathya-hetos tathä |
käïcé kuëòala-kaìkaëädy-anupamaà vaidürya-muktä-harid-
ratnäny ambara-jätam apy atimahärghyaà kramäd vartate ||3||
ambedaà nidadhäsi kià mama kåte rämasya vä nandana
brümas täm avadhehi yätur bhavato hetoù kåtä peöikä |
sänyäto’pi båhaty anarghya-maëi-bhäg evaà balasyäparä
tat kasmiàç ca na te janany urur iyän sneho yato yäsyati ||4||
asmat-puëya-tapaù-phalena vidhinä datto’si mahyaà yathä
mat-präëävana-hetave vraja-purälaìkära-süno tathä |
kanyä käcid ihästi man-nayanayoù karpüra-vartiù parä
tasyä ambara-maëòanädi-dhåtaye seyaà kåtä peöikä ||5||
käsau kasya kutastaräà janani vä yasyämatisnihyasi
kväste tad vada sarvam eva çåëu bho yäme sakhé kértidä |
tasyäù kukñi-khaner anarghyam atulaà mäëikyam etat prabhä
vécébhir våñabhänum ujjvalayate mürtaà tadéyaà tapaù ||6||
saundaryäëi suçélatä gurukule bhaktis trapä-çälitä
säralyaà vinayitvam ity adhidharaà ye brahma-såñöä guëäù |
te tatraiva mahattvamä purathame snehas tu naisargikaù
särädhety atha gätram utpulakitaà kåñëo’àçukenäpy adhät ||7||
säpatyuù sadane’sti samprati patiç cäsyä ihaivägato
goñöhendreëa samaà svagaihika-kåte vyäsaìa-hetor bahiù |
äste saàsadi yarhi vékñitum ayaà mäm eñyati prétito
vakñyämy enam imäà vahan nija-gåhaà täà präpayan yäsyati ||8||
aträntare nikaöam ägatayä lavaìga-
vatyä drutaà nijagäda çåëu goñöharäjïi |
ähüta-pürvam iha yat tad idaà suvarëa-
kära-dvayaà kalaya raìgana-öaìkanäkhyam ||9||
çrutvaitad äkåtam uväca tato vrajeçä
kåñëasya kuëòala-kiréöa-padäìgadädi |
nirmäpayantya cirato bahir emi yävat
tväà peöikäà naya gåhäntarato dhaniñöhe ||10||
ity uktväsyäà gatäyäà subala-mukha-suhåt-svägateñv ätma-modais
taiù säkaà mantrayitvä kim api rahasitäà peöikäm udghäöayya |
niñkañätaù samastaà maëi-vasana-kulädy arpayitvä dhaniñöhä
pänautasyäà praviçya svayam atha sakhibhir mudrayämäsa täà saù ||11||
dvi-tri-kñaëo pari tataù praëamantam etya
taträbhimanyum abhivékñya puro yaçodä |
påñöväçam äha çåëuto bhavato gåhiëyä
hetoù kåtädya-maëi-maëòana-peöikeyam ||12||
asyäm anarghya maëikäïcana-däma-väsaù
kastürikädy-atimanoharam asti vastu |
nänyatra viçvasitmite navahatvam eva
gatvä gåhaà nibhåtam arpaya rädhikäyai ||13||
sandeñöavyam idaà mad-akñi sukhade çré-kértidä-kértide
rädhe preñita-peöikäntara-gatenätyujjvala-jyotiñä |
tvad-gätrocita-maëòanena nitaräà tvad-vallabhena sphuöaà
tvaà çåìgäravaté sadä bhava ciraà jévätisaubhägyataù ||14||
çrutvaitat tvaritaà vrajeçvaré yathaiväjïätaveti bruvan
dhåtvä mürdhani peöikäà sva-bhavanaà prétyäbhimanyur yadä |
gantuà prakramate sma tarhy abhisaran kåñëas tam äruhya tad-
bhäryäà hanta nija-priyäà smitam adhät svaà kautukäbdhau kiran ||15||
gopaù so’pi mudä håd-äha tad ahaà dhanyaù kåtärtho’smi yan
maïjuñäntari ihästi käïcana maëi-räçé mahä-durlabhaù |
bhäräd evam ayänuméyata itaù kréëämi koöir gaväà
yad govardhana-mallavan mama gåhe lakñmér bhavitré puraù ||16||
goñöhädhéça puräd vrajan sva-lélayäbhyäsävadhi-sthänam
apy ärohat pulakollasat tanur ati préti-plutäkñi-dvayaù |
tädåg-bhära-çirä api kñaëam api glänià sa naivänvabhüt
pürëänanda-ghanaà vahan katham aho jänäti vartma-çramam ||17||
gatvä paraà sva-jananéà jaöiläm uväca
mätaù çubha-kñaëatayaiva gåhäd agacchan |
paçyädya käàcana-maëi-vasanädi-pürëä
labdhätibhägya-bhavataù kila peöikeyam ||18||
dattvä svayaà vraja-vadhüç ca tava snuñäyai
çåìgära-hetava ihä pratima-prasädam |
kurväëa yä sapaditäà praipädyam ekaà
proce sma tat kalaya säpi çåëoty adüre ||19||
hådäha tuñöä jaöilätibhadram
abhüd idaà sämpratam eva dåñövä |
vadhür bhaviñyaty atisuprasannä
putreëa me labdha-nijopacärä ||20||
smitätha säspañöam uväca süno
snuñä tathähaà bhavataù svasä vä |
na pärayiñyaty atibhäram etad
itaù samutthäpayituà kadäpi ||21||
maïjuñikäà tattvam ito gåhétvä
çayyä gåhäntar våñabhänu-putryäù |
vedyäà nidhäyaihi yathodghaöaya
semäà priyaà maëòanam äçu paçyet ||22||
aträntare shacaréñv atiharñiëéñu
rädhä-rahasyamala-dhér lalitäm uväca |
adyäli-väma-kuca-dor-nayanoru-cäru
kià spandate mama vadety atha sä jagäda ||23||
manye manoharam ihästi maëéndra-bhüñä
jätaà svayaà vraja-patnyäpy ata eva dattam |
tat-präpti-rüpa-çubha-sücaka eva rädhe
spandätisaubhaga-bhaväbdhi-hetur eñaù ||24||
dåñövaiva man-manasi kiïcana bhävam eñä
maïjüñikaiva lalite vitanoti bäòham |
udghäöayämi tad imä madhunaiva vékñya
saubhägyadaà kim api bhüñaëa-ratnam asti ||25||
itthaà sakhéñu sakaläsu tad-utsukäsu
täà peöikäm abhita eva samäsitäsu |
drañöuà gatäsu niviòatvam atha svayaà sä
dämäny udasya rabhasäd udghäöayat täm ||26||
yävat kim etad iti tä ahaheti nocur
yävad bhåçaà jahasur eva sva-hasta-tälam |
yävat trapä sahacaré pratibodham äpi
yävat pramoda-laharé çatam ullaläsa ||27||
yävan niväraëam aìgam anaìga-nakro
jagräsa yävad atisambhramam äpa puñöim |
tat-pürvam eva sahasä tata utthitaù sa
sarväù kalä-nidhir aho yugapac cucumba ||28||
dhanyaà bhüñaëam astu te gåha-patir dhanyo yadänétavän
dhanyä goñöha-maheçvaré sakhi yayä snehäd idaà preñitam |
svaà çåìgäravaté bhaveti ca punar dhanyaiva sandeça-väk
dhanyaà geham idaà yad ety nibhåtaà maïjüñikä khelati ||29||
goñöheçä nidideçate bahutara-snehätatas te patiù
çvaçrür äha tad u nv atéva-rabhasäd anv eva maïjüñikäm |
tvaà çåìgäravaté bhava tvayi guru-trayyä vacaù-pälanaà
gändharve kuru sarvatheti lalitä vänyätha krepe ca sä ||30||
maïjüñikäntar iha me bahu-ratna-bhüñä
äsan svayaà vraja-payä skhi yä vitérëä |
saàrakñya täù kvacana dhürta iha praviñöaç
cauro ‘yam asti tad idaà vada bho mad-äryäm ||31||
rädhäbhisärin abhimanyur äha
kñitià saté-çünyatamäà cikérñuù |
prayaccha ratnäbharaëäni çéghraà
no ced ihäryäm aham änayämi ||32||
dhürtä sakhé te lalite sva-kåtye
dakñävahitthäm adhunä lalambe |
mäm änayat preñy patià baläd yä
maïjüñikäntaù kutukäd vasantam ||33||
maïjüñäyäù saurabhaà vékña tasyä
vastudasya präpayaàs täà dhaniñöhäm |
tatra prétyä präviçaàsvaà sugandhé
kartuà daiväd änayan mäà patis te ||34||
nyäyaà sakhyo nau kurudhvaà yad asyä
doñaù syäc ced astu daëòyäm ameyam |
no ced yuñmad-dor-bhujäìgägre päçair
baddha sthäsyämy atra gamyaà tri-rätram ||35||
yasyaivaà vibhavena tan nava yuva-dvandvaà sphurad yauvanaà
saukhyäny akñi cakori käçara-tatià kämorasäsvädanam |
dyänaà bhakta-tatiù sadä kavi-kulaà svéyä viciträ giraù
kértià kñmäà bhuvaneñu sädhu-saphalé-cakre numas taà param ||36||
iti camatkära-candrikäyäà prathamaà kutühalam
||1||
--o)0(o--
(2)
prätaù pataìga-tanayäm anayä padavyä
snänäya yäti kim iyaà våñabhänu-putré |
ity äkulaiva kuöilä vraja-räja-veçma
kåñëaà vilokitum agän miñato timandä ||1||
snätuà sa cäpi nija-mätur anujïayaiva
tad yämunaà taöam agäd iti saàvidänä |
gantuà tadéya-pada-lakñma diçecchad eñä
tatra vai yatra sa tayä suviläsa laséti ||2||
aträntare sahacaré tulasé praviçya
kuïjaà vilokya lalitädi-sakhé-sametäm |
rädhäà priyeëa saha-häsa-viläsa-lélä
lävaëya-majjita-hådaà mumude’vadac ca ||3||
bho bhoù prasüna-dhanuño januño’tibhägya-
vikhyäpanäya yad imaà mahamätanubdhe |
tat sämprataà çåëuta sämpratam enam eva
drañöuà vrajäl laghutaraà kuöilä sameti ||4||
sä kva kva hanta katham eti sa-çaìka-netraà
pratyäçamälibhir iyaà nijagäda påñövä |
yañöékaräöavim asau sa yayävaloki
tarhy eva samprati taväntikam apy upägät ||5||
proce hariù kñaëam udarkam ihaiva kuïje
sthitvälayaù kalayatäham ito jihänaù |
täà väïcayan pratibhayä racitäbhimanyu-
veçaù kutühalam ito’py adhikaà vidhäsye ||6||
ity uktvä rahasi praviçya vipinädhéçä tu tat-tat-påthaì-
nepathyäpi hita-sva-lakñma-nicayaù-kaëöha-svaraà taà çrayana |
niñkramäëu sa-säratäà såti-mayaà säyäti düräd yayä
näho hanta vicakñaëaù kva nu bhaven nänä kalä-kovidaù ||7||
kasmät tvaà kuöile vrajäd bhramasi kià vadhvä ihänveñaëä
yä yätäìkanusärkajäpsu makara-snänaà miñaà kurvaté |
atraivästi gatä kvacit kva ramaëé cauraù sa cäpy ägataù
snätuà bhrätar itonnayäsmin gamitä kurve kim äjïäpaya ||8||
yadyapy adya paricyuto mama våño navyo holdvähanäd
anveñöuà tam ihägato smitad api svalpaiva me håd-vyathä |
mad-däreñv api lampaöo’yam iti yat soòhuà kim etat kñame
gatvä kaàsam itaù phalaà tad ucitaà däsyämi tad vai svayam ||9||
yuktià käm api me çåëu prathamato nihnuty atiñöhämy ahaà
kuïje’smin paritas tvayä tu rabhasäd anviñyatäà rädhikä |
sä kåñëena vinästi ced iha miñeëänéyatäà so’pi ced
äste lakñitum eva tatra naya mäà vékñyaiva taà dürataù ||10||
bhrämaà bhrämaà phaëi-hrada-taöäd vékñya vékñyaiva kuïjä
nantaù prodyat-kuöili-madhurä keçi-térthopakaëöhe |
puñpodyäne mala-parimaläà kértidä kérti-valléà
präpälénäà tatibhir abhitaù sevyamänäà çanaiù sä ||11||
kià snätum eñi kuöilena hi tat kim-arthaà
yuñmac-caritram avagantum ihänvagaccham |
jïätaà tad äçu lalite vada tad bravémi
kià vätra vakti nikhilaà hari-gandha eva ||12||
siàhasya gandham api vetsi sa ced ihästi
nihnutya kutra ca na tad bibhimo’dya mugdhäù |
türëaà paläyya tad ito gåham eva yämaù
snehaà vyadhäs tvam amalaà yad ihaiva mä gäù ||13||
yäsyanti geham ati-dharma-ratä bhavatyaù
kértià vaneñu viracayya kula-dvayasya |
kintv agrato ya iha räjati népa-kuïjas
tad-dvära-muda ghaöayatäsmi didåkñur etam ||14||
etat kayäpi vana-devatayä sva-veçma
ruddhvä gataà çara çaläkikayä kaväöam |
kä näma sähasavaté parakéya-geha-
dväraà vinudya bata doñam açeñam åcchet ||15||
satyaà bravéñi lalite kulajäsi mugdhe
naiväviçaùpara-gåhaà januño’pi madhye |
kintu praveñayasi bhoù sva-gåhaà paraà yat
tac-chästra-päöhana-kåte tvam ihävatérëä ||16||
ity uktväruëitekñaëä drutam iyaà gatväkuöhéräntikaà
bhittvä puñpa-kaväöä kä mati-javä-dantaù praviñöä sphuöam |
dåñövä kausuma-talpam atra ca harer mälyaà tathä rädhikä
häraà ca truöitaà pragåhya rabhasäd ägäd agäräd bahiù ||17||
manye snänam idaà yathä-vidhi-kåtaà puëyaà tathopärjitaà
pütaà yena kula-dvayaà ravi-sutä-tére raviç cärcitaù |
tad yüyaà lalite prayäsyatha gåhaà kià vätra rätrindivaà
dharmaà kartum abhépsatheti vada me çrotuà samutkaëöhyate ||18||
kià kupyaséha kuöile na mama naiva häro
bhrätus tavaiva kuöile çapathaà karomi |
ity uktavaty amala-candra-mukhé-sakampa-
çérñaà sa-huìkåti-kaöu-bhru-tayä tatarje ||19||
netaù prayäsyatha gåhaà yadi na prayäta
räjyaà kurudhvam iha tävad ahaà tu yämi |
täà mätaraà bhagavatém api hära-mälye
sandarçya yuñmad ucite suvidhau yatiñye ||20||
kämaà prayähi kuöile kaöu kià bravéñi
häraà pradarçaya gåhaà gåham eva sarväù |
näsmäkam eva dadato na ca bhér ihästi
mithyäpavädam api no na kadä dadäsi ||21||
sä kruddhä drutam eva goñöha-gamanaà svasya pradarçyaiva tä
yaträste harir äjagäma çanakais tatraiva nihnutya sä |
bhrätar mälyam aghadviñaù kalaya bho vadhväç ca häraà mayä
präptaà saurabha-talpa-gaà rahasitä dåñöäù sa nälokitaù ||22||
bhadraà bhadram idaà babhüva mathuräà gacchämi türëaà bhaginy
etävad dvayam eva me balam abhüd vijïäpane räjani |
kintu svéya-gåhasya vaktum ucito na syät kalaìko mahäàs
tasmin räja-sadasy ataç caturimä cetavya eko mayä ||23||
govardhanaà priya-sakhaà prativäcyam etat
candrävalém api bhavad-gåhiëéà nikuïjam |
änéya düñayati nanda-sutas tad etad
vastu-dvayaà kalaya tan-mithunasya labdham ||24||
itthaà lampaöatäà vraje pratigåhaà dåñövaiva tasyädhikäà
tväm äjïäpaya madyatatvam adhunä vijïäpya räjïi drutam |
patténäà çatam açva-vära-daçakaà preñyaiva nandéçvarän
nandaà sätmajamänayan madhu-puréà taà tat-phalaà präpaya ||25||
ity uktvaiva mayä punaù sva-bhavanaà pürvähne evaiñyate
madhyähne khalu räjakéya-puruñä yäsyanti te tu vrajam |
tvaà gatvä gåha eva mätå-sahitä tiñöher iti procivän
kåñëo dakñiëa diì-mukho vraja-pathe sä täç ca gehaà yayuù ||26||
kåñëo’vilambya ghaöikä-trayato’tha tädåg-
veçaù svayaà sa-jaöilä gåham äsasäda |
bho kväsi mätar ayi bhoù kuöile sametya
jänéhi våttam akhilaà tv iti kiïcid üce ||27||
vijïäpitaù sa nåpatiù prajighäya tena
dräg-açva-vära-daçakaà tad ihaiti düre |
kintv atra lampaöa-varo dhåta-mat-svarüpo
mad-geham eti tad-anékñitam ägato’smi ||28||
bahir dväraà ruddhvä bhagini saha mäträ drutm itaù
samärhyaiväööaà kalaya ramaëé lampaöa-patham |
tathäyäntaà tarjanty ati kaöu-girä tiñöha suciraà
vadhüà rundan varte tala-sadana eväham adhunä ||29||
athäyäntaà dåñövä tvaritam abhimanyuà kaöu raöanty
are dharma-dhvaàsin vraja-kula-bhuväà kià nu yatase |
praveñöuà mad-bhrätur bhavanam iha taloñöränibhir itaù
çiro’bhinandaty eñä bata capala-däsye pratiphalam ||30||
tavänyäyaà çrutvä kupita-manasaù kaàsa-nåpater
bhaöä äyänty addhä sa-pitåkam api tväà sukhayitum |
yad-äkärägäre nåpati-nagare sthäsyasi ciraà
niruddhas tarhy etac capalataratä yäsyati çamam ||31||
iti çrutvä jalpaà vikalam abhimanyuù katham aho
svasäraà me preto lagad ahaha kaçcit kaöutaraù |
tad änetuà yämi tvaritaà iha tan-mäntrika-janän
iti grämopäntaà vitata-bahu-cintaù sa gatavän ||32||
evaà hariù sa-jaöilä gåha eva tasyä
vadhvä sahaiva ramate sa vicitra-yatnaù |
yatnaù ka eva phalatvam agän na tasya
kià vä phalaà para-vadhü-ramaëäd åte’sya ||33||
iti camatkära-candrikäyäà dvitéyaà kutühalam
||2||
--o)0(o--
(3)
athaikadä sä jaöilä vivikte
cintäturä kiïcid uväca putrém |
na rakñituà hä prabhaväni kåñëäd
vadhüà tataù kià karaväëy upäyam ||1||
tvaà putri tasmäd gåha eva rundhi
vadhüà bahir yäti kadäpi neyam |
yathä tathä hä bhava sävadhänä
sa lampaöo naiva yathä hy upaiti ||2||
mätar bhavatyä na vadhür niroddhuà
çakyä yataù pratyaham eva yatnät |
vrajeçvaré bhojayituà sva-putraà
päkärtham enäà nayati sva-gehe ||3||
putri tvam adya vraje täà vadaitan
nätaù paraà kväpi vadhüù sva-gehät |
prayäty atas tvaà suta-bhojanärthaà
päke niyuktäà kuru rohiëéà täm ||4||
mätas tayä rakñyata eva tasmai
durväsasä ko’pi varo vitérëaù |
tad dhast-pakvaudana-bhoktur äyur
nirvighnam astéty adhikä prasiddhiù ||5||
ekaù suto me bahu-duñöa-dänavädy-
ariñöa-vatve pikuçaly abhüd yataù |
tatas tvayä sädhita-modanädikaà
nityaà sutaà bhojayituà prayujyate ||6||
putri tvayä väcyam idaà paraçvaù
çvo vä ägatya muniù pradadyät |
rädhä spåçed yaà sa ciräyur astv
ity evaà varaà ced ayi tarhi kià syät ||7||
kià sparçayanté nija-putram etäm
äkärayiñyasy asi néti-vijïe |
kuläìganä vä para-veçma gatvä
nityaà paced ity api kià nu nétiù ||8||
vadhväù kalaìkaù pratideçam eña
bhüyän abhüd yat kim u sahyam etat |
sneho yathä te nija-putra evaà
sneho mamäpy asti nija-snuñäyäm ||9||
tathäpi te prauòhir iyaà bhavec ced
dhaniñöhayä preñitayaiva nityam |
vadhükåtaà modaka-laòòukädi
trisandhyam evänaya putra-hetoù ||10||
ity evam uktväpi yadi vrajeçä
kupyet tadä tan-nagaréà vihäya |
gatvaiva deçäntara eva väsaà
vadhü mariñyämi tadéya-puträt ||11||
evaà nirodhe sati tau viläsinau
parasparädarçana-däva-täpitau |
babhüvatur hanta yathä tathä svayaà
sarasvaté varëayituà kñameta kim ||12||
saroja-patrair vidhu-gandhasära-
paìka-praliptai racitäpi çayyä |
rädhäìga-saàsparçanataù kñaëena
hä hanta hä murmuratäà prapede ||13||
ninded vidhià pakñma-kåtaà bhåçaà yä
väïched apakñmottama-ména-janma |
nandätmajälokam åte kathaà sä
yämäñöakaà yäpayituà kñameta ||14||
nävekñate näpi çåëoti kiïcid
acetanä sédati puñpa-talpe |
dhaniñöhayäthaitya tathävidhä sä
vrajeçvaré preñitayävaloki ||15||
adya prabhäte lalite papäca
çré-rohiëé kåñëa-kåte yad annam |
tat präçya so’gäd vipinaà vrajeçä
mäà prähiëod atra viñaëëa-cetäù ||16||
säyaà rajanyäm api yat tathäçvaù
sa bhokñyate tasya kåteha mägäm |
iyaà tu saàjïä-rahitaiva paktuà
kathaà kñametädya karomi hä kim ||17||
kåñëaù puras te kalayeti tad väk
täà bhagna-mürcchäm akarod yadaiva |
tadä dhaniñöhä saha sä vrajeçä
sandis tam äha sma saroruhäkñém ||18||
kaöäham atränaya rüpa-maïjari
pralipya cüllém iha vahnim arpaya |
yathä vrajeçädiçed evam etat
kåñëasya bhakñyaà kila sädhayämy aham ||19||
karomi yävat sakhi nityam etac
caturguëaà kurva iti bruväëä |
cullé-taöe divya-catuñkikäyäà
rädhopaveçaà sahasä cakära ||20||
yat-sparçanät paìkaja-patra-çayyä
yayau kñaëän murmuratäà tadaiva |
pakvänna-karmaëy analärciñaiva
rädhä-vapuù çétalatäà prapede ||21||
premottamotto’tarkya vicitra-dhämä
yato janaà täpayate çaçäìkaù |
vahniù punaù çétalayaty atas taà
tadäçrayaà vä kim u ko’pi vetti ||22||
jagäda kiïcil lalitä dhaniñöhe
vidyud-ghanävagraha eña bhüyän |
çamaà kim eñyaty adhunä sakhénäm
änanda-saçyäni vinäçam éyuù ||23||
bravéñi satyaà lalite vayasyaiù
saha svayaà sédati so’pi kåñëaù |
våndävanasthäù çuka-keki-bhåìga-
mågädayo’py äkulatäm aväpuù ||24||
tataç ca rädhä lalitädi-karëe
käïcit kathäà procya gåhaà yayau sä |
svayaà viçäkhä jaöiläm upetyä-
lékaà rurodädhidharaà luöhanté ||25||
hä kià viçäkhe nanu rodiñi tvaà
rädhä dadaà çä hira-lakñya-rüpaù |
kathaà kva vä koli-tale tadéya-
ratne gåhéte nija-ratna-buddhyä ||26||
hä mürdhni ko’yaà mama vajra-päta
iti bruväëä tvarayä yayau sä |
vilokya rädhäà bhuvi vepamänäà
tatäòa soccaiù svam uraù-karäbhyäm ||27||
gaväà gåhäd änayaputri tävat
sva-bhrätaraà çéghram itaù prayätu |
samäntrikän änayatu prakåñöäàs
te me vadhüà nirivñayantu mantraiù ||28||
ity evam uktvä jaöilä jagäda
snuñe tanuù samprati kédåçé te |
sandhyamänäà viña-vahninemäm
avaimi vaktuà prabhavämi närye ||29||
mantraiù karäbhyäà mama mäntrikeç ced
ekäà padasyäìgulikäm apéha |
spåçet tadäsün sahasä tyajämi
kulaìganäyä niyamo mamaiñaù ||30||
snuñe kim evaà vadaséha bhakñayed
abhakñyam aspåçyam api spåçen naraù |
mantrauñadhädau nahi düñaëaà bhaved
äpad-gatasyeti vidäà çruti-småté ||31||
äjïäà tavemäà nahi pälayämi
präëän puras te kalaya tyajämi |
çrutveti vadhvä vacanaà sa-cintäà
jagäda käcit prativäsiné täm ||32||
yaù käliyädyädi bhujaìga-mardé
dåñövaiva täù péta-viñodakä gäù |
ajévayat taà harim änayärye
sa te vadhüà nirviñayed vilokya ||33||
rädhä bravédhvaà pariväda-péòäà
viñänaläd apy adhikäm avaimi |
tam eva yä darçayituà yatante
tä vairiëér eva cireëa vedmi ||34||
tarhi snuñehaà sasütä präyämi
täà paurëamäséà drutam änayämi |
sutantra-manträgama-çästra-vijïä
säsusthayiñyaty alam adya yuktyä ||35||
sä paurëamäsyäù sthalam abhyupetya
natväkhilaà våttam avedayat täm |
papraccha gärgém atha paurëamäsé
tvaà sarva-manträn pitur adhyagäñöhäù ||36||
kià putri säkhyan nahi vedmi kiïcit
karëéyasé me bhaginé tu vetti |
kvä sä kim äkhyä kila kià-niväsä
käçé-purät sä çvaçurasya gehät ||37||
pitur gåhaà våñëi-pure gatäbhüt
tato’pi mäm atra didåkñamäëä |
pürvedyur ägatya yad asti nämnä
vidyävalir mad-gåha-madhya eva ||38||
jaraty athoce bahu-viklaväçru
siktänanä gärgi natäsmy ahaà te |
täm änayäsmad bhavanaà sa-puträà
kréëéhi mäà svéya-kåpämåtena ||39||
gärgi tvam ädau sva-gåhaà prayähi
tataù sva-kanyä jaTilä prayätu |
prasädyatäm änayatäà tataù sä
rädhäà dhruvaà nirviñayiñyati dräk ||40||
pürvaà dhaniñöhä-vacasaiva gärgé
stré-veçinaà kåñëam agära-madhye |
asthäpayat tarhi tu sä jaratyä
sahaiva tat-pärçva-gatä jagäda ||41||
vidyä-bale bho bhagini vraje’smin
yä nitya-räjad-guëa-rüpa-kértiù |
tvayäçrutä çré-våñabhänu-putré
tasy¸avipattir mahatéva cädya ||42||
kenäpi daSTä maëidhäriëä sä
sarpeëa hälähala-pürtiäbhüt |
çvaçrur amuñyäù sa-sutä prapannä
tväà tat tvam etad-bhavanaà jihéthäù ||43||
vidyävaliù präha bhaginy ayi tvaà
vijïäpya vijïeva giraà tanoñi |
kuläìganä vipra-vadhür ahaà kià
bhavan-mate jäìguliké bhavämi ||44||
pituù kulaà våñNi-pure’sti patyuù
kulaà tu käsyäà påthitaà nåloke |
kalaìka-paìke vinimarjayanté
mäà tvaà kathaà snihyasi tan na vedmi ||45||
jaraty avocat tava päda-padme
natäsmi saàjévya vadhüà madéyäm |
mäà tvaà saputräà nija-päda-dhüli-
krétäà vidhehéty atha kià bravémi ||46||
vidyävaliù präkhyad ayi vrajasthe
jänäsi na brahma-kulasya rétim |
gåhaà gåhaà gopya iva bhrameñur
na vipra-vadhvaù sa mahäbhijätyät ||47||
proväca gärgé çåëu bhoù çruti-småti-
proktaà niñiddhaà vihitaà tu yad bhavet |
jïätväpi tat sarvam idaà bravéñi cen
na te’sti dåñöiù kila päramärthiké ||48||
vraje sthitäù kérti-dayänvitäyä
gopyas tathä ye våñabhänu-tulyäù |
gopä na teñäà tvam avaiyi tattvaà
näpy äbhijätyaà na ca viñëu-bhaktiù ||49||
käçyäà sthitä viñëu-bahirmukhä ye
viprä bhavatyäù çvaçurädayas tän |
jänämi no väcaya mäà taveyaà
käçyäà sthiter buddhir abhüt kaöhorä ||50||
mä kupya çäntià bhaja tävad ärye
bhaginy ahaà hanta taväsraväsmi |
yathä bravéñy evam ahaà karomi
kintv atra çaìkä mama kadäcid asti ||51||
pure çrutä käcana kiàvadanté
nandasya putro’jani ko’pi véraù |
sa svaira-caryo bata lampaöatvän
na brahma-jäter api bhétim eti ||52||
anyatra näréñv iva mayy api dräk
sa-lobha-dåñöir yadi vartmani syät |
sadyas tadäsün visåjämi naiva
kula-dvayaà hanta kalaìkayiñye ||53||
na tatra çaìkä tava käpi yuñmad-
gåhaà svayaà tvat-sahitä prayämi |
ity eva gärgé vacanäc calanté
vidyävalir vartmani kiïcid üce ||54||
mantrauñadhäbhyäà garalasya näças
taträsti mantro mama kaëöha eva |
yac cauñadhaà tat tv ahi-valli-parëaà
mantraà japitvä rada-piñöam eva ||55||
tat te vadhüù sämam abhakñayet kià
na veti påñöä jaöilä jagäda |
sä me snuñä brähmaëa-jäti-bhaktä
tad bhakñaye deva kim atra citram ||56||
proväca gärgé na kilauñadhädäv
abhakñya-bhakñasya bhaved vicäraù |
taträpi bhüdeva-kulasya çeñaà
räjäpi bhuìkte kim utänya-jätiù ||57||
praviñöavatyäù svagåhaà tataù sä
vidyävaleù päda-yugaà sva-putryä |
ädhävayat taà salilaà sva-vadhväç
cikñepa mürdhäkñi-mukhorasi dräk ||58||
proce snuñäà käpi mahänubhävä
gargasya putryägamad atra bhägyät |
säsusthayiñyaty acireëa vijïä
mantrais tv aìgäni parispåçanté ||59||
kià cähivalli-dala-véöikäà ca
saàcarvya dantaiù paöhitaiù sva-mantraiù |
nidhäsyate tvan-mukha-madhya eva
ghåëä na käryä çapatho mamätra ||60||
vidyävalis tan-nilayaà praviñöä
vilokya rädhäà vasanävåtäìgém |
vadhväù padän mastakataç ca vastram
udaïcayädau jaratém avocat ||61||
bhujaìga-mantrair abhimantrya päëià
saïcälayämy aìghrita ürdhva-gätre |
yathävad aìgaà viñam äruroha
tathaiva tan nirviñayämi mantraiù ||62||
tataç calan päëir agäd amuñyä
vakñaù-sthalaà nordhvam ataù paraà yat |
udghäöayämäsa muhuù karäbhyäm
asyä uro gäruòa-mantra-päöhaiù ||63||
vidyävaliù präkhyad aho kim etat
vidhaà na çämyet karaväëi kià vä |
våddhäbravét sväsyata auñadhaà tad
äsye snuñäyäù kñipa bhojayämum ||64||
muhur muhuù präkñipam auñadhaà tad
äsye tv amuñyäù kåta-mantra-päöhaù |
tathäpi vaivarëavaté vadhüs te
prakampate niçvasiti pragäòham ||65||
sarve bahir yäta gåhaà kaväöe-
nävåtya sarpasya japämi mantram |
muhürta-mätreëa tam eva sarpam
ähüyate näpi çamaà nayämi ||66||
cintä na käryä tila-mätry api dräk
saàjévayiñyämi vadhüà tvadéyäm |
ekägra-cittä ghaöikä-trayänte
mantraà prajapyäkhilam ékñayämi ||67||
gärgé-girä tä yayur anya-gehaà
muhürtataç cäyayur apy athätra |
vidyävaler väcam aheç ca gopyo
gåhäntarebhyaù çåëutety athocuù ||68||
svara-dvayenaiva jagäda kåñëo
yat tat tu sakhyaù sahasävajagmuù |
yäù kautukänanda-samudrayor dräg
ävarta-magnäù subhåçaà virejuù ||69||
bhoù sarpa-räjätra kutas tvam ägäù
kailäsataù kasya nideça-kåt tvam |
candrärdha-mauleù sa ca kédåço’bhüd
bhuìkñväbhimanyuà jaöilä-sutaà dräk ||70||
ägaù kim etasya na kiïca kintu
tan-mättavevästy aparädha-yugmam |
sä kià na dañöä garalänaläd apy
apatya-çokägnir atéva-tévraù ||71||
tayänubhüto bhavatu pragäòham
ity etad-arthaà nahi daçyate sä |
tyaktväbhimanyuà katham asya jäyä
daSTätra sädhavya-vara-pradänät ||72||
durväsasaù sa prathamaà na tasmäd
dañöaù sa dañöavya iha prabhäte |
putrasya vadhväç ca yathätiçokair
jäjvalyate sä nikhilaà svam äyuù ||73||
kià hanta tasyä aparädha-yugmaà
durväsasi çréla-hara-svarüpe |
kaöäkñatako’sty apavastuçambhor
ya iñöa devo harir asya cäàçe ||74||
nandätmaje’léka-mahäpavädas
tad-bhojanev bädhakaraù-sva-vadhväù |
nirodhatas tan-nija-kanyayä sä
särdhaà vraje roditu sarva-kälam ||75||
hä putra hä präëa same snuñe kià
çåëomi hä hanta ciräyuñau staù |
vidyävale tvac-caraëau prapannä
prasädayämuà bhujagädhiräjam ||76||
vadhüà narotsyämi kadäpi seyaà
prayätu nanadasya gåhaà yatheñöham |
sambhojayanty eva harià prakämaà
paktvä punar mad-gåham etu nityam ||77||
durväsasaà taà çataço namämi
mune’parädhaà mama hä kñamasva |
jvaräturäyä atimanda-buddher
äjanma-bälutayatä sthitäyäù ||78||
kanyäm ameyaà tu sadä kubuddhir
vadhü suçéläà prasabhaà dunoti |
çrutveti mätur vacanaà dharaëyäà
nipatya soce kuöiläpi natvä ||79||
kñamasva sarpendra-kåpäà kuruñva
mad-bhrätaraà mä daçanaiva rotsye |
vadhüà na cäpi pravadämi yätu
taträlibhir yatra bhavet tad-icchä ||80||
sarpo’vadad bhoù çåëutäçu gopyaù
sädhvy eva rädhä çapatho’tra çambhoù |
tvaà cäpi kåtväça-pathaà sva-sünor
mürdhno vadäträstu mama pratétiù ||81||
bäòhaà prasanno’smi jaratyayitvaà
durväsasaà püjaya bhojayasva |
rädhäìgataù svaà garalaà gåhétvä
vrajämi kailäsam ito’dhunaiva ||83||
kåñëa-pravädaà ca yadi snuñäyai
dadäsi dehy atra na me’sti kopaù |
ruëatsi täà ced aham ägatas te
vadhüà ca putraà ca ruñä daçämi ||84||
proväca vidyävalir ätta-modä
bho gopikä-dhatta mudaà mahiñöhäm |
viñaà gåhétväntaradhäd ahéndro
nirämayäbhüd våñabhänu putré ||85||
udghäöayämäsa yadä kaväöaà
tadaiva sarväviviçur gåhäntaù |
papracchur etäm ayi kédåçétvaà
susthäsmi täpo mama nästi ko’pi ||86||
vidyävaler aìghri-yugaà praëmur
dhanyaiva vidyä tava dhanya-kérte |
saïjévya rädhä mayi puëya-vidyäà
dhanyäm aviddhas tava dhanyam äyuù ||87||
laläga karëe kuöilä jaratyäù
sä präha kanye kim idaà bravéñi |
ekena häreëa kim adya sarvä-
laìkäram asyä adhunaiva däsye ||88||
snuñe praséda sva-kareëa sarvä-
laìkäram etäà paridhäpaya tvam |
vrajeçvaré tvaj-janané ca çéghraà
däsyaty anekäbharaëäni tubhyam ||89||
vidyä-bale mac-chapatho na neti
mä brühy ato maunavaté bhava tvam |
tatas tu rädhä paridhäpayanté
bhüñämbarädi svagataà jagäda ||90||
yo mäà sakhénäà purato’pi naiva
çaçäka sambhoktum ayaà priyo me |
çvaçrvä nanänduç ca samakñam eva
mäà nirvivädaà samabhuìkta bäòham ||91||
vämyaà ca kartuà mama nävakäço
bhavaà paraà kevala-dakñiëaiva |
kintv adya väïchä januño’py apüri
tac carvitaà bhuktam aho muhur yat ||92||
pade nipatyaiva madéya-käntam
änéya säkñät samabhojayan mäm |
vadhüà tad asyäç caraë nanänduù
çvaçrväç ca me bhaktir avicyutästu ||93||
sambhoga-paçcäd api tan-nideçe
çåìgärayämi priyam agrato’pi |
asyä aye dhanya vidhe namas täà
våttaà tavaitat kva nu varëayämi ||94||
vidyävaliù präha bhaginy ataù kim
ärye tvad-äjïäà karavai vadaitat |
yä vo gåhaà çéghram ataù parantu
rätrir niçéthäd adhikädhikäbhüt ||95||
jaraty avädéd ayi gärgi vidyä-
valis tathä tvaà ca haöäd iyatyäm |
rätrau kathaà yäsyatha äù sukhena
mamaiva gehe svapitaà kathaà na ||96||
jagäda gärgé jaöile tvad-uktam
avaçyam etat karaväva gäòham |
na yäti cittäd viña-çeña-gandhas
tad-bhävanä me khala-sarpa-jäteù ||97||
proväca bäòhaà jaöilä sa-kanyä
tad adya vadhvä saha puñpa-talpe |
ekatra vidyävallir iddha-manträ
sukhaà valabhyäà svapitu prakämam ||98||
itthaà viläsa-rasikau rata-sindhu-cäru-
hillola-khelana-kaläù kila tenatus tau |
premäbdhi-kautuka-mahiñöha-taraìga-raìge
sakhyaù sukhena nanåtur na virämam äpuh ||99||
iti camatkära-candrikäyäà tåtéyaà kutühalam
||3||
--o)0(o--
(4)
rädhä kadäcid atimänavaté babhüva
täà na prasädayitum aiñöa hariù prasahya |
sämädibhir bahuvidhair vitatair upäyaiù
kaundyä sahätha kim api pratatäna mantram ||1||
bhüñämbarädi paridhäya vidhäya näré-
veçaà vikasvara-pika-svara-maïju-kaëöhaù |
särdhaà tayä mådu raëan maëi-nüpuräbhyäà
padbhyäà jagäma jaöilä-nilayaà niléya ||2||
äräd vilokya sahasä sahasä sahäliù
saundarya-vismiti-manä avadan mågäkñé |
ehy ehi kundalatike vada våttam äçu
kià-hetu gamanam etad abhüd akasmät ||3||
keyaà kutaù kim-abhidhänavatéti påñöä
çré-rädhayävadad imäà prati kundavallé |
nämnä kalävalir iyaà mathurä-pradeçäd
aträgatä çruta-bhavad-guëa-näma-kértiù ||4||
gänair giräà gurum api prabhaved vijetuà
kià väcyam etad avagacchata gäpayitvä |
kasmäd açikñad iyaté mayi gäna-vidyäà
säkñät purandara-guroù kva nu tat-prasaìgaù ||5||
satraà yadäìgirasam atra varäìgi våñëi-
puryäà vyatanya tanu mäthura vipra-varyaiù |
tarhy eva so’mara-purät sahasaitya mäsam
väsaà vidhäya param ädåta änananda ||6||
madhye sabhäà sa hi kadäcid agäyad ekaà
gétaà yadaitad adadhäd iyam äli sadyaù |
medhävaté tad aparedyur aho jagau tat
tena svareëa bata tair api täna-tälaiù ||7||
çrutvä båhaspatir aho mama gétam ärät
kä gäyatéti bahu-vismayavän avädét |
martyäpy açikñad api tat sa kaduktito yad
durgaà dyu-gänam api vipra tad änayaitäm ||8||
viprädeçam aväpya géñpati-puro yätäm imäà so’bravét
tväm adyäpayitäsmi dhématiparäà gändharva-vidyäm aham |
medhäte’nupamä pikäli-vijayé kaëöho yadä dåçyate
naitädåì manujeñu labdha-januñäà no kinnaréëäm api ||9||
adhyäpya mäsam iha varñam api svayaà svar-
nétäm apäöha yadi mäm iyam äçvinäà te |
präptävanéà madhupurém agamad vraje hyaù
säyaà tathädya tu tavägrata ägatäbhüt ||10||
tad géyatäà kim api bhävini kaà nu rägaà
gäyämi mälavam iha prathama-pradoñe |
kià vä svaraà sumukhi saòjam atha çrutià vä
kià vacmi tatra catasåñv iti cädiça tvam ||11||
kaëöhe çrutir na tava väta-kaphädi-doñät
çuddhä bhaviñyati kadäpi vinaiva véëäm |
tad räga-täna-gamaka-svara-jäti-täla-
gräma-çriyä madhuram ätanu gétam ekam ||12||
rädhe vinaiva bhavatém iha gäna-vidyäà
jänanti käù kalaya tä militäù çrutés täù |
procyättha mätanuta keky-ali-vånda-nindi
tänäna-nätana-naréti suréti-gänam ||13||
ädau piyäli vitate nayanäçru-nadyaù
saçrus tata sthagitatäà yayur eva madhye |
antya-kñaëe tu kara kopalatäm aväpya
petuñ öhanat-öhana-diti-kñiti-påñöhayeva ||14||
tasyäù kaöhoratara-mänaja-ñastu cittaà
héropalaà dravam aväpayad eva sadyaù |
äçcaryam äkhyad ayi devi kalävale tvad-
gänaà sudhäà sura-purasya tiraskaroti ||15||
tvädåg-jano yadi mamäntika eva tiñöhed
bhägyäj janus tad akhilaà saphalékaromi |
nandätmajo yadi punaù çåëuyäd guëaà te
kaëöhäd bahir nahi karoti tadä kadäpi ||16||
açrüta kundalatikä na vadaitad etäà
sädhvéà tvam eva nija-kaëöha-taöéà nayainäm |
naivänyathä kurutatas tu parädhya niñkaà
ditsuù sukhena parirabdham iyeña rädhä ||17||
karëe laläga lalitätha vimåñya subhrür
üce bravéñi vara-varëini satyam etat |
sa smänanaà samucitaà nahi niñka-dänät
syät tena sarva-vasanä-bharaëäni däsye ||18||
tad rüpa-maïjari mad-agrata eva yüyaà
citrämbaräëi paridhäpayata prayatnaiù |
udghäöya samprati purätanaù kaïcukaà dräk
navyaà samarpayata tuìga-kuca-dvaye’syäù ||19||
kaundy abravét sumukhi nodghaöayäìgam asyäù
saìkocam äspati paraà bhavad-agra eñä |
tad dehi yad yad ayi ditsasi sarvam etad
gatvä sva-dhäma paridhäsyati na tv ihaiva ||20||
na stré-sadasy ayi bhayaà kurute hriyaà ca
stréti prasiddhir adhikä sakhi sarva-deçe |
änandi vartmani kathaà nayiyäsasi tvaà
saìkoca-kaïcukam ihärpayasi svayaà kim ||21||
rädhe na mälya-vasanäbharaëädi kiïcid
aìgékaromi kim u gäyaka kanyakäham |
tvaà cet prasédasi sakåt parirambham ekaà
dehy ehi mäà na dhana-gådhnum avehi mugdhe ||22||
vämyaà kim atra kuruñe paridhehi sädhu
no ced baläd api vayaà paridhäpayämaù |
ekä tvam eva çataço vayam ity atas te
svätantryam astu katham ity avadhehi mugdhe ||23||
dve skandhayor dadhatur aïcalam agrato dve
påñöhe vyamocayata kaïcuka-bandham ekä |
vakñaù-sthaläd apatatäà subåhat-kadamba-
puñpe tadä sapadi kartita kiïcid aàçe ||24||
kià hanta kià patitam etad ayéti påñöä
däsyo’khilä jahasur eva sa-hasta-tälaà |
labdhävaguëöhana-paöä rabhasän mågäkñé
påñöhécakära tam atho våñabhänu-putré ||25||
älékulasya sa duräcara eva vaktre
vasträvåto’py ajani sa svana eva häsaù |
rädhäpy adhä nibhåtam asvanam eva häsyaà
kåñëaç ca kundalatikä ca jahäsa paçcät ||26||
mürto häsya-raso muhürtam abhavat sadyas tataù procire
sakhyo hanta vahat-kadamba-kusume dhanye yuväà bhü-tale |
dhürta-präpita-kaitave api punar niñkaitave antato
bhütvä häsa-rasämåtäbdhim anu ye sarväëi dhattaù sma naù ||27||
bho bhoù kundalate kva te sahacaré lajjä na sä dåçyate
pätälasya tale mamajja salile sä kundavallyä saha |
tucchäyaiva bhavämi hanta vigata cchäyätra vaù kià bruve
tad yuñmad-vadaneñu nåtyati girä devé yatheñöhaà muhuù ||28||
premnä géñpati-çiñyayä saha sadä satsaìga äjanma te
mithyä väì na ca jihvayä paricitä sädhvé-sva-dharmaà muhuù |
adhyäpyätanu-karma kärayasi te khyätir vraje bhüyasé
nädyäbhüt tava väïchitaà yad iyaté käpi vyathä sahyatäm ||29||
änétä vividha-prayatna-racitä vidyätidüräd guror
vikretuà sudhiyä tvayädya rabhasäd gopé-sadasy arpaëe |
vikrétä nahi säbhavat punar aho häsyäspadébhütatäà
präptä dräg açubhakñaëaù sa hi yadä yätaà bhavadbhyäm iha ||30||
aträpaëe drutam imäà lalite’dya vidyäà
vikréya väïchitam ahaà yadi sädhayiñye |
tvat-kaïcukaà vitaraséha na ced dadämi
tubhyaà sva-kaïcukam ahaà kriyatäà paëo’yam ||31||
çuñkaà prasünam ayi korakatäà na gacchet
präëe gatena khalu ceñöata eva dehaù |
dambhé kathaà vidita-tattva upaiti püjäà
svämin måñä prati bhayälam alaà prayähi ||32||
kåñëaù sva-vakñasi punaù kusuma-dvayaà tan
nétvä jagäma jaöilä gåham eva sadyaù |
soccaiù svayaà bhür vinipatya tathäruroda
yenäkuleva jaöilä muhur äpa khedam ||33||
kä tvaà rodiñi kià kuto’si kim abhüt te vipriyaà putri tat
sarvaà brühi vimåjya-locana-jala-klinnaà mukhämbhoruham |
kià hanta prabhavämi bhägya-rahitä dhiì me janur dhik tanuà
dhiì mäà dhig dhig iti prabaddha-davathuù proce’rdham ardhaà vacaù ||34||
väso me våñabhänu-bhüpa-nagare çré-kértidäyäù svasuù
kanyähaà saha rädhayä mama sadä suprétir äbälyataù |
äyätäsmi ciräd ahaà nija-gåhät täà drañöum utkaëöhayä
sä mäà naiva vilokate na vadati premnä na cäliìgati ||35||
mäà dåñövädriyitena naiva kuçala-praçnaà karoty ädarät
tat präëair mama kià prayojanam imäàs tyakñyämy ahaà tvat-puraù |
ärye tvaà vimåñävadhäraya kadä ko me’parädho’bhavat
täà tvaà påccha muhuù pradäya çapathaà sä me kathaà kupyati ||36||
vatse samäsvasihi ko’pi na te’parädho
gacchämi sarvam adhunaiva samädadhämi |
taà snehayämi bhavatéà parirambhayämi
saàläpayämi rajanéà saha çäyayämi ||37||
ity uktvä saha sä snuñälayam agäd dåñövälipäléù puraù
prävocal lalite kim édåg abhavad vadhväù svabhävo’dhunä |
tasyäs täta purodiyaà sva-bhaginé täà drañöum utkaëöhayai-
vägät sä katham atra sa-praëayam äçv enäà na sambhäñate ||38||
paçyaiñä nayanäçru-sikta-sicayäkhinnäya dantur mahä-
käraëyaà janayaty ataù sucir ite sädguëya-pürëe snuñe |
enäà sädhu pariñvaja sva-kuçalaà påccha priyaà kiïcana
brühy asyä hådaya-vyathäpasaratu préëihi mäà préëaya ||39||
ärye yähi gåhaà yathä diçasi tat kurve sukhe nädhunä
tvaà tv etävati bälikä-jana-våthä-väde svayaà mäpata |
älyas tä sudåço’lpa-buddhi-vayaso’tékñëa-prasäda-krudhas
täsu tvädåg apära-buddhir atulä prämäëiké kià patet ||40||
uttiñöha sädara-paraà mama mürdhna eva
datto mayä çapatha äçu-gale gåhäëa |
ätma-svasäram anayä saha bhuìkñva miñöaà
mä bhindhi me guru-janasya nideçam etam ||41||
ärye sa-prauòhimä mä diçasi yadi tato vacmi satyaà yad eñä
prävocat kundavalléà kaöutaram adhikaà duùsahaà tena kopät |
näsyä vaktraà viloke yadi punar adhunä seyam asyäà prasédet
tarhy evähaà prasannä diçasi yad akhilaà tat karomy eva bäòham ||42||
ärye vakti måñä snuñä tava nanämaiñä kaöu vyäharat
näpy anyasyai kupitä smitäà prati tataù proväca rädhä sphuöam |
kià mithyä vadaséha kupyasi na ced asyai prasédasy alaà
kaëöha-gräham iyaà tvayädya rabhasäd äliìgyatäm agrataù ||43||
tüñëéà sthitäà sapadi kundalatäà vilokya
präha sma samprati tam eva tadä mågäkñé |
ärye parämåça ciraà kati väbravén no
mithyeti täà paribhavasya vidhehi pätrém ||44||
etäà yad atra na pariñvajate saharñaà
tat-kopa-liìgam iha kaù khalu saàçayaù syät |
våddhävadan mama vadhür iha vakti satyam
antaù prasédati na kundalatä tad asyäm ||45||
yena prasédasi tad eva karomi kaundi
mänyä smite’dya racitäïjalir asmi tubhyam |
vékñyaiva man-mukham imäà parirabdhum ehi
nätaù paraà vada hahä çapatho mamätra ||46||
äryä dadäti çapathaà na bibheñy ato’pi
kä dhér iyaà tava tad ehi pariñvajasva |
ity älayaç ca jaöilä-kuöile ca dhåtvai-
väliìgayan bata mitho hari-kundavallyau ||47||
våddhä tadä kila na ced abhaviñyad äräd
älétater hasa-raso nu vikäçam aiñyat |
täç cela-ruddhe vadanäs tad api prahäsaà
niùçabdam eva vidadhuç ca dadhuç ca modam ||48||
våddhä vadhüm atha jagäda nija-svasäraà
brühi priyaà parirabhasva ca nirvivädam |
ity ätmapäëi-vidhåtau drutam eva rädhä
kåñëau mitho’tiparirambham aväpayat tau ||49||
harñäçru-bindu-nikaraà nudataà pratisvaà
celena bhoù sukhaya taà ca mitho bhaginyau |
sambhujya kiïcana sukhena kåtaika-talpa-
sväpe dåòdha-praëayato nayataà triyämäm ||50||
våddhä jagäma çayituà nija-geham ärät
kåñëaù pragalbhataratäà dadhad äkhyad äléù |
vidyäà vigétatamatäà gamitäm api dräg
vikréya väïchitam avindam abhojitä stha ||51||
bhrätur vadhürvad iha bhoù samabhojitatmäd
adyaiva väïchitam alambhi jayaç ca bhüyä na |
setur yadi truöata eva tad-ardha bhuktvä
naivästv iyaà bhavatta-pürëa-manorathaiva ||52||
bhräträpi çuddha-manasä bhaginé-sutäpi
piträ ca kià na parirabhya ta eva loke |
yuñmäkam änakha-çikhaà smara-bhäva eva
vyaktas tadätma-samam eva jagac cakartha ||53||
ity uktavaty atiruñeva nivedya kunda-
vallé bahir-bhavanam eva yadänvatiñöhat |
tasyäù prasädana-kåte niraguç ca sakhyas
tatraika eva kusumeñur apäd yuvänau ||54||
sa-bhrü-vibhaìga kuöiläsya-saroja-sédhu
mädyän madhu-vrata-viläsa-susaurabhäëi |
sampräpya jala-vivareñu jughürëur eva
preñöhälayaù prati-padaà pramadormi-puïje ||55||
iti camatkära-candrikäyäà caturthaà kutühalam
||4||
--o)0(o--
Life time Cow and Bull adoption
| Category: Uncategorized
Bhaktivedanta Swami Goshala, International Society for Krishna Consciousness
Sri Garga-Samhita | Oraciones Selectas al Señor Supremo | Devotees Vaishnavas | Dandavat pranams - All glories to Srila Prabhupada | Dandavat pranams | Santos Católicos | El Mundo del ANTIGUO EGIPTO II | El Antiguo Egipto I |Archivo Cervantes | Neale Donald Walsch | Sivananda Yoga | SWAMIS | Hari Katha | Hinduismo | Biografías
No hay comentarios:
Publicar un comentario