Devoción
harekrsna
Sridhara Swami
Description
This text was contributed by Ekkehard Lorenz.
The following text is a transcription of Çrédhara Svämin's Bhävärthadépikä Öékä commentary on the five 'räsa-chapters' in the tenth skandha of the Bhägavata Puräëa (10.29 - 33). The source text is a reprint of an earlier Nirnaya Sagar Press Devanägaré edition, published by Caukhamba Surabhäraté Prakäçan, Väräëasé 1988. I have included the editor's footnotes to both the text of the Puräëa and the öékä, where they do not refer to other commentaries. While working with the transcription, I occasionally compared the Nirnaya Sagar version of Çrédhara's öékä with Caukhamba's reprint (Delhi 1993) of Vrajajévana Präcyabhäraté Granthamälä 70 (çrémadbhägavatamahäpuräëam, çrédharé-vaàçédharéöékädvayopetam. Ed. by B. Tripathi. 2 vols.). The text of Çrédhara's öékä in the Vrajajévana edition often differs from the text in the Nirnaya Sagar edition. It should be understood, therefore, that the text below is only one possible reading of Çrédhara Svämin's öékä.
Ekkehard Lorenz, Stockholm, October 2002.
unatriàçe tu räsärtham uktiprätyuktayo hareù /
gopébhé räsasaàrambhe tasya cäntardhikautukam // 1 //
brahmädijayasaàrüòhadarpakandarpadarpahä /
jayati çrépatir gopéräsamaëòalamaëòanaù // 2 //
10.29.01
çréçuka uväca
bhagavän api tä rätåéù çäradotphullamallikäù1 / vékñya rantuà manaç cakre yogamäyäm upäçritaù //
nanu viparétam idam, paradäravinodena kandarpavijetåtvapratéteù | maivam, “yogamäyäm upäçritaù,” “ätmärämo ’py aréramat,” “säkñän manmathamanmathaù,” “ätmany avaruddha-saurataù,” ity ädiñu svätantryäbhidhänät | tasmäd räsakréòäviòambanaà kämavijayakhyäpanäyety eva tattvam | kià ca çåìgärakathäpadeçena viçeñato nivåttipareyaà païcädhyäyéti vyaktékariñyämaù | tä rätréù “yätäbalä vrajaà siddhä mayemä raàsyatha kñapäù” iti pratiçrutä ity arthaù || 1 ||
10.29.02
tadoòuräjaù kakubhaù karair mukhaà präcyä vilimpann aruëena çantamaiù /
sa carñaëénäm udagäc chuco måjan priyaù priyäyä iva dérghadarçanaù //
tadä tasminn eva kñaëe tatpratétaye uòuräjaç candra udagäd uditaù | kià kurvan | dérghakälena darçanaà yasya sa priyaù svapriyäyä mukham aruëena kuìkumena yathä vilimpati tathä präcyäù kakubho diço mukhaà çantamaiù sukhatamaiù karai raçmibhir aruëenodayarägeëa vilimpann aruëékurvann ity arthaù | sa prasiddha uòuräjaù | tathä carñaëinäà janänäà çucas täpaglänér måjann apanayan || 2 ||
10.29.03
dåñövä kumudvantam akhaëòamaëòalaà ramänanäbhaà navakuìkumäruëam /
vanaà ca tatkomalagobhé raïjitaà jagau kalaà vämadåçäà manoharam //
kumut kumudaà vikasanéyaà vidyate yasya taà kumudvantam | na khaëòaà maëòalaà yasya tam | ramäyä änanasyäbheva äbhä yasya tam | navakuìkumam iväruëam evaàvidhaà candraà dåñövä | tathä vanaà ca tasya komalair gobhé raçmibhé raïjitaà dåñövä kalaà madhuraà jagau agäyata | katham | vämadåçäà vämä manoharä dåço yäsäà täsäà manoharaà yathä || 3 ||
10.29.04
niçamya gétäà tad anaìgavardhanaà vrajastriyaù kåñëagåhétamänasäù /
äjagmur anyonyam alakñitodyamäù sa yatra känto javalolakuëòaläù //
asäpatnyäyänyonyam alakñito na jïäpita udyamo yäbhis täù | sa känto yatra tatra gétadhvani-märgeëa äjagmuù2 | javena vegena loläni caïcaläni kuëòaläni yäsäà täù || 4 ||
10.29.05
duhantyo ’bhiyayuù käçcid dohaà hitvä samutsukäù /
payo ’dhiçritya saàyävam anudväsyäparä3 yayuù //
çrékåñëasücakaçabdaçarvaëena tatpravaëacittänäà tatkñaëam eva traivargikakarmanivåttià dyotayantya ivärdhävasitaà karma vihäya yayuù | tad äha—duhantya iti | payaù sthälésthaà cullyäm adhiçrityaitat kväthamapratékñamänäù käçcid yayuù | saàyävaà godhümakaëännaà pakvam anudväsyänuttärya || 5 || 6 ||
10.29.07
limpantyaù4 pramåjantyo ’nyä aïjantyaù käçca locane /
vyatyastavasträbharaëäù käçcit kåñëäntikaà yayuù //
anyäù pramåjantyaù aìgodvartanädi kurvantyaù | käçca käçcit kåñëatuñöyarthaà karma tadäsaktam anasämanyathä kåtam api phalaty eveti dyotayann äha—vyatyasteti | sthänataù svarüpataç cordhvädhodhäraëena viparyayaà präptäni vasträbharaëäni yäsäà täù || 7 ||
10.29.08
tä väryamäëäù patibhiù pitåbhir bhrätåbandhubhiù / govindäpahåtätmäno na nyavartanta mohitäù //
na ca kåñëäkåñöamanasäà vighnäù prabhavantéty äha—tä väryamäëä iti || 8 ||
10.29.09
antargåhagatäù käçcid gopyo ’labdhavinirgamäù /
kåñëaà tadbhävanäyuktä dadhyur mélitalocanäù5 //
na labdho nirgamo yäbhis täù | präg api tadbhävanäyuktäs tadä nitaräà dadhyur ity arthaù || 9 ||
10.29.10-11
duùsahapreñöhavirahatévratäpadhutäçubhäù /
dhyänapräptäcyutäçleñanirvåtyä kñéëamaìgaläù //
tam eva paramätmänaà järabuddhyäpi6 saìgatäù /
jahur7 guëamayaà dehaà sadyaù prakñéëabandhanäù //
kià ca tadäném evaà taà paramätmänaà kåñëaà dhyänataù präptäù satyo guëamayaà dehaà jahur ity äha çlokadvayena—duùsaheti | nanu kathaà jahuù paramätmeti jïänäbhäväd ity äçaìkyäha—järabuddhyäpéti | na hi vastuçaktir buddhim apekñate | anyathä matväpi pétämåtavad iti bhävaù | nanu tad api prärabdhakarmabandhane sati kathaà jahus taträha—sadyaù prakñéëa-bandhanä iti | nanu kathaà bhogam antareëa prärabdhaà karma kñéëaà bhogenaiva sadyaù kñéëam ity äha—duùsaheti | duùsaho yaù preñöhavirahas tena tévras täpas tena dhutäni gatäny açubhäni yäsäm | tadapräptiparamaduùkhabhogena päpaà kñéëam ity arthaù | tathä dhyänena präptä acyutasya äçleñeëa yä nirvåtiù paramasukhabhogas tayä kñéëaà maìgalaà puëyabandhanaà yäsäà täù | ato dhyänena paramätmapräptes tatkälasukhaduùkhäbhyäà niùçeñakarmakñayäd guëamayaà dehaà jahur iti || 10 || 11 ||
10.29.12
räjoväca
kåñëaà viduù paraà käntaà na tu brahmatayä mune /
guëapravähoparamas täsäà guëadhiyäà8 katham //
nanu yathä patiputrädénäà vastuto brahmatve ’pi na tadbhajanän mokñas tathä buddhyabhäväd evaà kåñëe ’pi brahmabuddhyabhävena tatsaìgatiù kathaà mokñahetur iti çaìkate—kåñëaà vidur iti | paraà kevalaà käntaà kamanéyam || 12 ||
10.29.13
çréçuka uväca
uktaà purastäd etat te caidyaù siddhià yathä gataù /
dviñann api håñékeçaà kim utädhokñajapriyäù //
pariharati—uktam iti | ayaà bhävaù—jéveñv ävåtaà brahmatvaà kåñëasya tu håñékeçatväd anävåtam ato na tatra buddhyapekñeti || 13 ||
10.29.14
nåëäà niùçreyasärthäya vyaktir bhagavato nåpa / avyayasyäprameyasya9 nirguëasya guëätmanaù //
nanu dehé katham anävåtaù syäd ata äha—nåëäm iti | guëätmano guëaniyantuù | bhagavata evaàrüpä abhivyaktir ato na dehasädåçyam atra vaktuà yujyata iti bhävaù || 14 ||
10.29.15
kämaà krodhaà bhayaà sneham aikyaà sauhådam eva ca /
nityaà harau vidadhato10 yänti tanmayatäà11 hi te //
ato yathä kathaïcit tadäsaktir muktikäraëam ity äha—kämam iti | aikyaà saàbandham | sauhådaà bhaktim || 15 ||
10.29.16
na caivaà vismayaù käryo bhavatä bhagavaty aje / yogeçvareçvare kåñëe yata etad vimucyate //
na ca bhagavato ’yam atibhära ity äha—na caivam iti | yataù çrékåñëäd etat sthävarädikam api vimucyate || 16 ||
10.29.17
tä dåñöväntikam äyätä bhagavän vrajayoñitaù / avadad vadatäà çreñöho väcaùpeçair vimohayan //
prastutam12 äha—tä dåñöveti | väcaùpeçair vägviläsaiù || 17 ||
10.29.18
çrébhagavän uväca
svägataà vo mahäbhägäù priyaà kià karaväëi vaù /
vrajasyänämayaà kaccid brütägamanakäraëam //
sarväù sasaàbhramam ägatä vilokya sabhayam iväha—vrajasyeti || 18 ||
10.29.19
rajany eñä ghorarüpä13 ghorasattvaniñevitä / pratiyäta vrajaà neha stheyaà strébhiù sumadhyamäù //
lajjayä mandahasitam älakñyäha—rajany eñeti || 19 ||
10.29.20
mätaraù pitaraù puträ bhrätaraù patayaç ca vaù /
vicinvanti hy apaçyanto mä kåòhvaà bandhusädhvasam //
kià ca mätara iti | vicinvanti mågayante | bandhünäà sädhvasaà kåcchraà mä kådhvaà mä kurutety arthaù || 20 ||
10.29.21
dåñöaà vanaà kusumitaà räkeçakararaïjitam / yamunänilalélaijat tarupallavaçobhitam //
éñatpraëayakopenänyato vilokayanté pratyäha—dåñöam iti | räkeçasya pürëacandrasya karai raïjitam | yamunäsparçino ’nilasya lélä mandagatis tayä ejantaù kampamänäs tarüëäà pallaväs taiù çobhitam || 21 ||
10.29.22
tad yäta mä ciraà goñöhaà çuçrüñadhvaà patén satéù /
krandanti vatsä bäläç ca tän päyayata duhyata //
satéù he satyaù || 22 ||
10.29.23
atha vä madabhisnehäd bhavatyo yantritäçayäù / ägatä hy upapannaà vaù préyante mayi jantavaù //
saàrambhakñubhitadåñöéù pratyäha—athaveti | yantritäçayä vaçékåtacittäù | upapannaà yuktam | préyante prétä bhavanti || 23 ||
10.29.24
bhartuù çuçrüñaëaà stréëäà paro dharmo hy amäyayä /
tadbandhünäà ca kalyäëyaù prajänäà cänupoñaëam //
dåñöädåñöabhayapradarçanena nivartayati—bhartur ity ädi çlokatrayeëa || 24 || 25 ||
10.29.26
asvargyam ayaçasyaà ca phalgu kåcchraà bhayävaham /
jugupsitaà ca sarvatra aupapatyaà kulastriyaù //
phalgu tuccham | kåcchraà duùsaàpädyam | aupapattyaà järasaukhyam || 26 ||
10.29.27
çravaëäd darçanäd dhyänän mayi bhävo ’nukértanät / na tathä sannikarñeëa pratiyäta tato gåhän //
kià ca çravaëäd iti || 27 || 28 ||
10.29.29
kåtvä mukhäny ava çucaù çvasanena çuñyad bimbädharäëi caraëena bhuvaù likhantyaù /
asrair upättamañibhiù kucakuìkumäni tasthur måjantya uruduùkhabharäù sma tüñëém //
cintäà präptänäà sthitim äha—kåtveti | çucaù çokäd udgatena çvasanena çuñyanto bimbaphalasadåçä adharä yeñu mukheñu täni ava aväïci kåtvä tathä ’ìguñöhena mahéà likhantyaù | tathä gåhétakajjalair açrubhiù kucakuìkumäni kñalayantyas tüñëéà sthitäù | yata uruduùkhasya bharo bhäro yäsäà täù || 29 ||
10.29.30
preñöhaà priyetaram iva pratibhäñamäëaà kåñëaà tadarthavinivartitasarvakämäù /
netre vimåjya ruditopahate sma kiïcit saàrambhagadgadagiro ’bruvatänuraktäù //
kià ca preñöham iti | kiïcit saàrambhena kopäveçena gadgadä giro yäsäà tä abruvat sma | saàrambhe käraëaà—preñöham ity ädi | priyetaram iva pratibhäñamäëaà pratyäcakñäëam || 30 ||
10.29.31
gopya ücuù
maivaà vibho ’rhati bhavän gadituà nåçaàsaà santyajya sarvaviñayäàs tava pädamülam /
bhaktä bhajasva duravagraha mä tyajäsmän devo yathädipuruño bhajate mumukñün //
nåçaàsaà krüram | he duravagraha svacchanda, tava pädamülaà bhaktäù sevitavatér asmän bhajasva mä tyajeti || 31 ||
10.29.32
yat patyapatyasuhådäm anuvåttir aìga stréëäà svadharma iti dharmavidä tvayoktam /
astv evam etad upadeçapade tvayéçe preñöho bhaväàs tanubhåtäà kila bandhur14 ätmä //
api ca yad uktam “patyapatya—” ity ädi tvayä dharmavideti sopahäsam evam, etad upadeçänäà pade viñaye tvayy evästu | upadeçapadatve hetuù—éça iti | vividiñäväkyena sarvopadeçänäm éçaparatvävagamäd iti bhävaù | éçatve hetuù—ätmä kila bhavän iti | bhogyasya hi sarvasya bhoktä ätmaiveça ity ataù preñöho bandhuç ca bhavän eveti sarvabandhuñu karaëéyaà tvayy evästv ity arthaù | atha vä dharmopadeçänäà pade sthäne dharmopadeñöari tvayi saty asmäsu ca dharmaà jijïäsamänäsu satéñu tvayä dharmavidä yad uktam evam etad astu | na tu tvaà dharmopadeñöä kintu bhavän ätmeti | atha vä yad uktam etad upadeçapade tadgocare puruñe ’stu näma, tvayi tu éçe svämini saty evam | kä kvä naivam ity arthaù | yatas tanubhåtäà tvam ätmä phalarüpa iti | yadvä yad uktaà “patyädiçuçrüñaëaà dharma” iti evam etat tvayy evästu | kutaù | upadeçapade çuçrüñaëéyatvenopadiçyamänänäà patyädénäà pade ’dhiñöhäne | kutaù éçe | na héçvaram adhiñöhänaà vinä ko ’pi patiputrädir nämeti | anyat samänam | alam ativistareëa || 32 ||
10.29.33
kurvanti hi tvayi ratià kuçaläù sva ätman15 nityapriye patisutädibhir ärtidaiù kim /
tan naù praséda parameçvara16 mä sma chindyä17 äçäà bhåtäà tvayi ciräd aravindanetra //
etat sadäcäreëa draòhayantyaù prärthayante—kurvantéti | kuçaläù çästranipuëäù | tathä ca çästram—“kià prajayä kariñyämo yeñäà no ’yam ätmä ’yaà ca lokaù” iti || 33 ||
10.29.34
cittaà sukhena bhavatäpahåtaà gåheñu yan nirviçaty uta karäv api gåhyakåtye /
pädau padaà na calatas tava pädamüläd yämaù kathaà vrajam atho karaväma kià vä //
kià ca “pratiyäta” iti yad uktaà tad açakyaà, tvayaiva cittädénäm apahåtatväd ity ähuù—cittam iti | yad asmäkaà cittam etävantaà kälaà sukhena gåheñu nirviçati tat tvayäpahåtam | karäv api yau gåhakåtye nirviçatas täv api | sukhätmanä tvayeti vä || 34 ||
10.29.35
siïcäìga nas tvadadharämåtapürakeëa häsävalokakalagétajahåcchayägnim /
no ced vayaà virahajägnyupayuktadehä dhyänena yäma padayoù padavéà sakhe te //
ato ’ìga he kåñëa, no ’smäkaà tavädharämåtapürvakeëa tavaiva häsasahitenävalokena kalagétena ca jäto yo håcchayägniù kämägnis taà siïca | no ced vayaà tävad eko ’gnis tathä virahäj janiñyate yo ’gnis tena copayuktadehä dagdhaçarérä yogina iva te padavém antikaà dhyänena yäma präpnuyämaù || 35 ||
10.29.36
yarhy ambujäkña tava pädatalaà ramäyä dattakñaëaà kvacid araëyajanapriyasya /
aspräkñma tatprabhåti nänyasamakñam aìga sthätuàs tvayäbhiramitä bata pärayämaù //
nanu svapatén evopagacchata ta enam agnià siïceyur iti cet taträhuù—yarhéti | ramäyä lakñmyä dattakñaëaà dattotsavaà dattävasaraà vä | tad api kvacid eva na sarvadä | araëyajanäù priyä yasya tasya tava | araëyajanapriyatväd araëye kvacid yarhy aspräkñma spåñöavatyo vayaà tatra ca tvayäbhiramitä änanditäù satyas tadärabhyänyasamakñaà sthätum api na pärayämaù | tucchäs te na rocanta ity arthaù || 36 ||
10.29.37
çrér yat padämbujarajaç cakame tulasyä labdhväpi vakñasi padaà kila bhåtyajuñöam /
yasyäù svavékñaëakåte ’nyasuraprayäsas tadvad vayaà ca tava pädarajaù prapannäù //
tvatpädasaubhägyaà tv aticitram ity ähuù—çrér iti | vakñasy asäpatnyaà sthänaà labdhväpi tulasyä sapatnyä saha tava pädämbujarajaù kämayate sma | bhåtyaiù sarvair juñöam iti saubhägyätirekoktiù | yasyäù svavékñaëakåte çrér ätmänaà vilokaya tv ity etad artham anyeñäà brahmädénäà tapobhiù prayäsaù sä tad rajas tadvad vayam api prapannä iti || 37 ||
10.29.38
tan naù praséda våjinärdana te ’nghrimülaà präptä visåjya vasatés tvadupäsanäçäù /
tvatsundarasmitanirékñaëatévrakäma taptätmanäà puruñabhüñaëa dehi däsyam //
he våjinärdana18 duùkhahantaù, tvadupäsane tvadbhajana eväçä yäsäà tä vayaà väsatér gåhän visåjya hitvä yogina iva präptäù | tava sundarasmitavilasitanirékñaëena yas tévraù kämas tena taptacittänäm | he puruñaratna, däsyaà dehi || 38 ||
10.29.39
vékñyälakävåtamukhaà tava kuëòalaçrégaëòasthalädharasudhaà hasitävalokam /
dattäbhayaà ca bhujadaëòayugaà vilokya vakñaù çriyaikaramaëaà19 ca bhaväma20 däsyaù //
nanu gåhasvämyaà vihäya däsyaà kim iti prärthyate ’ta ähuù—vékñyati | alakävåtamukhaà keçäntarair ävåtamukham | tathä kuëòalayoù çrér yayos te gaëòasthale yasmin, adhare sudhä yasmiàs tac ca tac ca tava mukhaà vékñya dattäbhayaà bhujadaëòayugmaà vakñaç ca çriyä ekam eva ramaëaà ratijanakaà vékñya däsya eva bhavämeti || 39 ||
10.29.40
kä stry aìga te kalapadäyatamürcchitena21 sammohitäryacaritän na22 calet trilokyäm /
trailokyasaubhagam idaà ca nirékñya rüpaà yad godvijadrumamågäù pulakäny abibhran //
nanu jugupsitam aupapatyam ity uktam, taträhuù—kä stréti | aìga he kåñëa, kaläni padäni yasmiàs tad äyataà dhérgaà mürcchitaà svaräläpabhedas tena | päöhäntare23 kalapadämåtamayaà veëugétaà tena saàmohitä kä vä stré äryacaritän nijadharmän na calet | yanmohitäù puruñä api calitäù, kià ca trailokyasaubhagam iti yad yataù abibhrann abibharuù | tvaddyotakaçabdaçravaëa-mätreëäpi tävan nijadharmatyägo yuktaù, kià punas tvadanubhaveneti bhävaù || 40 ||
10.29.41
vyaktaà bhavän vrajabhayärtiharo24 ’bhijäto devo yathädipuruñaù suralokagoptä /
tan no25 nidhehi karapaìkajam ärtabandho taptastaneñu ca çirassu ca kiìkaréëäm //
vyaktaà niçcitam || 41 ||
10.29.42
çréçuka uväca
iti viklavitaà täsäà çrutvä yogeçvareçvaraù / prahasya sadayaà gopér ätmärämo ’py aréramat //
viklavitaà päravaçyapralapitam | gopéù aréramad ramayämäsa || 42 ||
10.29.43
täbhiù sametäbhir udäraceñöitaù priyekñaëotphullamukhébhir acyutaù /
udärahäsadvijakundadédhitir vyarocataiëäìka ivoòubhir våtaù //
priyasyekñaëenotphulläni mukhäni yäsäà täbhiù udärahäsaç ca dvijäç ca teñu kundakusumavad-dédhitir yasya saù | eëäìkaç candraù || 43 || 44 || 45 ||
10.29.46
bähuprasäraparirambhakarälakorunévéstanälabhananarmanakhägrapätaiù /
kñvelyävalokahasitair vrajasundaréëäm uttambhayan ratipatià ramayäà cakära //
bähuprasäraç ca parirambhaç ca karädénäm älabhanaà sparçaç ca narma parihäsaç ca nakhägrapätaç ca taiù | kñvelyä kréòayä | avalokaiç ca hastitaiç ca kämaà täsäm uddépayaàs tä ramayämäsa || 46 ||
10.29.47
evaà bhagavataù kåñëäl labdhamänä mahätmanaù /
ätmänaà menire stréëäà mäninyo ’bhyadhikaà bhuvi //
mahätmano vimuktacittät || 47 ||
10.29.48
täsäà tatsaubhagamadaà vékñya mänaà ca keçavaù / praçamäya prasädäya tatraiväntaradhéyata //
tatsaubhagena madam asvädhénatäm | mänaà garvaà | keçavaù kaç ca éçaç ca tau vaçayatéti tathä saù || 48 ||
iti çrémadbhägavate mahäpuräëe daçamaskandhe pürvärdhe bhävärthadépikäyäà öékäyäà ekonatriàço ’dhyäyaù || 29 ||
— • —
triàçe virahasaàtaptagopébhiù kåñëamärgaëam /
unamattavan na niyataà bhramantébhir vane vane // 1 //
10.30.01
çréçuka uväca
antarhite bhagavati sahasaiva vrajäìganäù / atapyaàs tam acakñäëäù kariëya iva yüthapam //
acakñäëä apaçyantyaù || 1 ||
10.30.02
gatyänurägasmitavibhramekñitair manoramäläpavihäravibhramaiù /
äkñiptacittäù pramadä ramäpates täs tä viceñöä jagåhus tadätmikäù //
gatyä cänurägasmitäbhyäà vibhramekñitäni saviläsanirékñaëäni taiç ca manoramä äläpäç ca vihäräù kréòäç ca vibhramä anye ca viläsäs taiç ca ramäpater gatyädibhir etair äkñiptäny äkåñöäni cittäni yäsäà täù, atas tasminn evätmä yäsäà täs tasya vividhäç ceñöhä jagåhus tadanukaraëenäkréòan || 2 ||
10.30.03
gatismitaprekñaëabhäñaëädiñu priyäù priyasya pratirüòhamürtayaù /
asäv ahaà tv ity abaläs tadätmikä nyavediñuù kåñëavihäravibhramäù //
api ca gatismiteti | priyasya gatyädiñu pratirüòhä äviñöä mürtayo yäsäà täù | ataù kåñëavihära-vibhramäù kåñëasya eva vihäravibhramäù kréòäviläsä yäsäà täù | aham eva kåñëa iti parasparaà niveditavatyaù || 3 ||
10.30.04
gäyantya uccair amum eva saàhatä vicikyur unmattakavad vanäd vanam /
papracchur äkäçavad antaraà bahir bhüteñu santaà puruñaà vanaspatén //
kià ca gäyantya iti | vanäd vanäntaraà gacchantyo vicikyur amågayan | unmattatulyatvam äha— vanaspatén papracchuù | bhüteñv antaraà madhye santaà puruñaà bahiç ca santam iti || 4 ||
10.30.05
dåñöo vaù kaccid açvattha plakña nyagrodha no manaù /
nandasünur gato håtvä premahäsävalokanaiù //
tat prapaïcayati navabhiù—tatra mahattväd ete paçyeyur ity äçayäçvatthädén påcchanti—dåñöa iti | premahäsavilasitair avalokanair asmäkaà mano håtvä cora iva gato vo yuñmäbhiù kià dåñöa iti || 5 ||
10.30.06
kaccit kurabakäçokanägapunnägacampakäù / rämänujo mäninénäm ito26 darpaharasmitaù //
mahäntaù svapuñpair bahüpakäriëaç ceti kurabakädén påcchanti—kaccid iti | he kurabakädayaù, darpaharaà smitaà yasya saù ito gataù kaccid dåñöa iti || 6 ||
10.30.07
kaccit tulasi kalyäëi govindacaraëapriye / saha tvälikulair bibhrad dåñöas te ’tipriyo ’cyutaù //
alikulaiù saha tvä tväà bibhrat tavätipriyas tvayä kià dåñöa iti || 7 ||
10.30.08
mälaty adarçi vaù kaccin mallike jätiyüthike / prétià vo janayan yätaù karasparçena mädhavaù //
guëätireke ’pi namratväd imäù paçyeyur iti påcchanti—mälatéti | he mälati mallike, jäti, yüthike, vo yuñmäbhiù kim adarçi dåñöaù | karasparçena vaù prétià janayan kià yäta iti | atra mälatéjätyor aväntaraviçeño drañöavyaù || 8 ||
10.30.09
cütapriyälapanasäsanakovidärajambvarkabilvabakulämrakadambanépäù /
ye ’nye parärthabhavakä yamunopaküläù çaàsantu kåñëapadavéà rahitätmanäà naù //
phalädibhiù sarvapräëinäà saàtarpakä ete paçyeyur iti påcchanti—cüteti | cütämrayor aväntarajätibhedaù kadambanépayoç ca | he cütädayaù, ye ’nye ca parärthabhavakäù parärtham eva bhavo janma yeñäà te | yamunopaküläs tasyäù külasamépe vartamänäù | térthaväsina ity arthaù | te bhavanto rahitätmanäà çünyacetasäà naù kåñëapadavéà kåñëasya märgaà çaàsantu kathayantu || 9 ||
10.30.10
kià te kåtaà kñiti tapo bata keçaväìghrisparçotsavotpulakitäìgaruhair vibhäsi /
apy aìghrisambhava urukramavikramäd vä äho varähavapuñaù parirambhaëena //
he kñiti kñite, tvayä kià tapaù kåtaà yä tvaà keçaväìghrisparçotsavä keçavasyäìghrisparçenotsavo yasyäù sä | kutaù | aìgaruhair utpulakitä romäïcitä vibhäsi çobhase | tatra viçeñaà påcchati—api kim ayam utsavo ’ìghrisaàbhavo ’dhunä tavaikadeçäìghrisparçasaàbhütaù | yadvä naitävat kintu urukramavikramät pürvam eva trivikramasya padä sarväkramaëät | aho athavä | naitävad eva, api tu tato ’pi pürvaà varähasya vapuñaù parirambhaëeneti | atas tvayä nünaà dåñöas taà darçayeti || 10 ||
10.30.11
apy eëapatny27 upagataù priyayeha gätrais tanvan dåçäà sakhi sunirvåtim acyuto vaù /
käntäìgasaìgakucakuìkumaraïjitäyäù kundasrajaù kulapater iha väti gandhaù //
hariëyä dåñöipratyäsattyä kåñëadarçanaà saàbhävyähuù—apéti | he sakhi eëapatni, api kim upagataù samépaà gataù | gätraiù sundarair mukhabähvädibhiù | priyayä saheti yad uktaà tatra dyotakam | käëtäyä aìgasaìgas tena tatkucakuìkumena raïjitäyäù kundakusumasrajo gandhaù | kulapateù çrékåñëasya | vätyägacchati || 11 ||
10.30.12
bähuà priyäàsa28 upadhäya gåhétapadmo rämänujas tulasikälikulair madändhaiù /
anvéyamäna iha vas taravaù praëämaà kià väbhinandati caran praëayävalokaiù //
phalabhäreëa natäàs tarün kåñëaà dåñövä praëatä iti matvä priyayä saha tasya gativiläsaà saàbhävayantyaù påcchanti—bähum iti | tulasikäyä alikulair atas tadämodamadändhair anvéyamäno ’nugamyamäna iha carann iti || 12 ||
10.30.13
påcchatemä latä bähün apy äçliñöä vanaspateù / nünaà tatkarajaspåñöä bibhraty utpulakäny aho //
käçcid ähuù—he sakhyaù, imä latäù kåñëena saìgatä nünam, ata imäù påcchata | nanu svapati-saìgatau tatsaìgatir durghaöä, na | vanaspateù patyur bähunäçliñöä api aho bhägyaà nünaà tan nakhaiù spåñöä yata utpulakäni bibhrati | na hi svapatisaìgatäv édåkpulakasaàbhava iti bhävaù || 13 ||
10.30.14
ity unmattavaco gopyaù kåñëänveñaëakätaräù / lélä bhagavatas täs tä hy anucakrus tadätmikäù //
unmattavat prapacchur ity etat prapaïcitam idänéà—“ramäpates täs tä viceñöä jagåhus tadätmikäù” iti yad uktaà tat prapaïcayati—itéti | unmattavaco gopyaù unmattavacasaç ca tä gopyaç ca | kåñëasyänveñaëena kätarä ativiùvaläù | anucakrur anukåtavatyaù || 14 ||
10.30.15
kasyäçcit pütanäyantyäù kåñëäyanty apibat stanam / tokayitvä rudaty anyä padähan çakaöäyatém //
kasyäçcid ity ädibhiç caturbhir anukaraëaà prapaïcyate, tataç caturbhis tanmayatvaà punar ekenänukaraëam iti vivekaù | pütanäyantyäù pütanävad äcarantyäù kåñëavad äcaranté stanam apibat | tokäyitvä tokavad ätmänaà kåtvä || 15 ||
10.30.16
daityäyitvä jahäränyäm eko kåñëärbhabhävanäm /
riìgayämäsa käpy aìghré karñanté ghoñaniùsvanaiù29 //
daityäyitvä daityavat tåëävartavad ätmänaà kåtvä ekä kåñëärbhabhävanäà kåñëasyärbhaà bälyaà bhävayati yä täm anyäà jahära || 16 || 17 ||
10.30.18
ähüya düragä yadvat kåñëas tam anuvartatém /
veëuà kvaëantéà kréòantém anyäù çaàsanti sädhv iti //
düragäù düre vartamänä gäù | yadvad yathä kåñëas tathähüya taà kåñëam anuvartamänäm | anukurvatém iti vä päöhaù || 18 || 19 ||
10.30.20
mä bhaiñöa vätavarñäbhyäà tatträëaà vihitaà maya /
ity uktvaikena hastena yatanty unnidadhe ’mbaram //
yatanté prayatnaà kurvaté ambaram uttaréyaà vastram unnidadhe ürdhvaà dhåtavaté || 20 || 21 ||
10.30.22
tatraikoväca he gopä dävägnià paçyatolbaëam /
cakñüàñy äçv apidadhvaà vo vidhäsye kñemam aïjasä //
apidadhvaà nimélayata || 22 ||
10.30.23
baddhänyayä srajä käcit tanvé tatra ulükhale / bhétä sudåk pidhäyäsyaà bheje bhétiviòambanam //
sudåk sunayanam äsyaà pidhäya | sudåk varäkñéti vä | bhéti viòambanaà bhayänukaraëam || 23 ||
10.30.24
evaà kåñëaà påcchamänä våndävanalatäs tarün / vyacakñata vanoddeçe padäni paramätmanaù //
evaà punar api våndävane latäs tarüàç ca kåñëaà påcchantyo vanoddeçe vanapradeçe | vyacakñatäpaçyan || 24 || 25 ||
10.30.26
tais taiù padais tatpadavém anvicchantyo ’grato’baläù /
vadhväù padaiù supåktäni vilokyärtäù samabruvan //
supåktäni saàmiçräëi || 26 ||
10.30.27
kasyäù padäni caitäni yätäyä nandasünunä / aàsanyastaprakoñöhäyäù kareëoù kariëä yathä //
tenäàse nyastaù prakoñöho yasyäù | kareëor hastinyäù || 27 ||
10.30.28
anayärädhito nünaà bhagavän harir éçvaraù / yan no vihäya govindaù préto yäm anayad rahaù //
raha ekäntasthänam || 28 ||
10.30.29
dhanyä aho amé älyo govindäìghryabjareëavaù /
yän brahmeço ramä devé dadhur mürdhny aghanuttaye30 //
he älyaù sakhyaù, aho dhanyä atipuëyä govindäìghryabjareëavaù | tatra hetuù—yän iti | asmäbhir apy etad reëvabhiñekeëa tathaiva kåñëaù präptuà çakya iti bhävaù || 29 ||
10.30.30
tasyä amüni naù kñobhaà kurvanty uccaiù31 padäni yat /
yaikäpahåtya gopénäm raho32 bhunkte ’cyutädharam //
anyä ähuù—tasyä iti | gopénäà sarvasvam | ayaà bhävaù—bhaved33 evaà yadi tasyäù padäni saàpåktäni na bhaveyus täni tu no duùkhaà kurvantéti || 30 ||
10.30.31
na lakñyante padäny atra tasyä nünaà tåëäìkuraiù /
khidyatsujätäìghritaläm unninye preyaséà priyaù //
tad asaàpåktän kevalaà kåñëapädareëün eva vicinvatyas tän dåñövä punar atyantaà samatapan | tad äha çlokatrayeëa—na lakñyanta iti | khidyaté sujäte sukumäre aìghritale yasyäs täm unninye skandham äropitavän || 31 ||
10.30.32
atra prasünävacayaù priyärthe preyasä kåtaù / prapadäkramaëa ete paçyatäsakale pade //
prapadäbhyäm äkramaëaà kñoëémardanaà yayoù | ata eväsakale pade paçyateti || 32 ||
10.30.33
keçaprasädhanaà tv atra käminyäù käminä kåtam / täni cüòayatä käntäm upaviñöam iha dhruvam //
tasyäù kåñëajänvantarupaviñöäyäç cihnaà dåñövähuù—keçaprasädhanam iti | käntäm adhikåtya täni prasünäni cüòayatä cüòänukäreëa badhnatä dhruvam upaviñöam || 33 ||
10.30.34
reme tayä cätmarata34 ätmärämo ’py akhaëòitaù /
käminäà darçayan dainyaà stréëäà caiva durätmatäm //
reme ity ädiçukoktiù | ätmarataù svatas tuñöaù | ätmärämaù svakréòaù | akhaëòitaù strévibhramair anäkåñöo ’pi tathä cet kim iti reme ’ta äha—käminäm iti || 34 || 35 ||
10.30.36
sä ca mene tadätmänaà variñöhaà sarvayoñitäm / hitvä gopéù kämayänä mäm asau bhajate priyaù //
stréëäà durätmatäm äha—sä ceti dväbhyäm | kämo yänam ägamanasädhanaà yäsäà tä gopér hitvä mäà bhajata iti hetor ätmänaà variñöhaà mene iti || 36 || 37 ||
10.30.38
evam uktaù priyäm äha skandha äruhyatäm iti / tataç cäntardadhe kåñëaù sä vadhür anvatapyata //
käminäà dainyaà darçayati—evam ukta iti | akhaëòitatvam äha—tataç ceti | tasyäà skandhärohodyatäyäm antarhita ity arthaù || 38 ||
10.30.39
hä nätha ramaëa preñöha kväsi kväsi mahäbhuja / däsyäs te kåpaëäyä me sakhe darçaya sannidhim //
anutäpam äha—hä nätheti || 39 ||
10.30.40
anvicchantyo bhagavato märgaà gopyo ’vidürataù /
dadåçuù priyaviçleñamohitäà duùkhitäà sakhém //
anvicchantyo mågayamäëäù | avidürataù samépe || 40 || 41 ||
10.30.42
tato ’viçan vanaà candra jyotsnä yävad vibhävyate /
tamaù praviñöam älakñya tato nivavåtuù striyaù //
tatas tayäpi sahitäù kåñëänveñaëäya vanam aviçan | tato harer anveñaëän nivåttäù || 42 ||
10.30.43
tanmanaskäs tadaläpäs tadviceñöäs tadätmikäù / tadguëän eva gäyantyo nätmagäräëi sasmaruù //
evaà tam apräptä api svagåhän naiva småtavatyaù | tadätmikäù sa evätmä yäsäà täù | tanmayya ity arthaù || 43 ||
10.30.44
punaù pulinam ägatya kälindyäù kåñëabhävanäù / samavetä jaguù kåñëaà tadägamanakäìkñitäù //
kintu pürvaà yatra çrékåñëena saìgatir äsét tad eva kälindyäù puliam ägatya kåñëaà bhävayanti dhyäyantéti tathä täù kåñëasyägamanaà käìkñitaà yäsäà täù militäù satyaù kåñëam eva jagur iti || 44 ||
iti çrémadbhägavate mahäpuräëe daçamaskandhe pürvärdhe bhävärthadépikäyäà öékäyäà triàçattamo ’dhyäyaù || 30 ||
— • —
ekatriàçe niräçästäù punaù pulinam ägatäù /
kåñëam evänugäyantyaù prärthayante tadägamam // 1 //
10.31.01
gopya ücuù
jayati35 te ’dhikaà janmanä vrajaù çrayata indirä çaçvad atra hi /
dayita dåçyatäà36 dikñu tävakäs tvayi dhåtäsavas tväà vicinvate //
jayatéti | he dayita, te janmanä vrajo ’dhikaà yathä bhavati tathä jayaty utkarñeëa vartate | yasmät tvam atra jätas tasmad indirä lakñmér atra hi çrayate vrajam alaìkåtya vartate | evaà vraje sarvasmin modamäne ’tra tu tävakäs tvadéyä gopéjanäs tvayi tvadartham eva kathaïcid dhåtä asavo yais te tväà vicinvate | atas tvayä dåñyatäà pratyakñébhüyatäm iti | yadvä asmäbhir bhavän dåñyatäm | yadvä evaà tvayä dåñyatäm ete vicinvata iti || 1 ||
10.31.02
çaradudäçaye sädhujätasatsarasijodaraçrémuñä dåçä37 /
suratanätha te ’çulkadäsikä varada nighnato neha kià vadhaù //
atra svatanträëäà bähünäà vaktåtväd aparä ähur iti sarvaçlokeñv avatäraëä, athäpi saìgatir ucyate | tatra vicinvantu mama kim iti cet taträhuù—çaradeti | çarad udäçaye çaratkäléne sarasi sädhu jätaà samyak jätaà yat sarasijaà vikasitaà padmaà tasyodare garbhe yä çrés täà muñëäti haratéti tathä tayä dåçä netreëa he suratanätha saàbhogapate varadäbhéñöaprada, açulkadäsikä amülyadäsér no nighnato märayatas te tava tvayä kriyamäëa iha loke ’yaà vadho na bhavati kim | çastreëaiva vadho vadhaù kià dåçä vadho na bhavati, kintu bhavaty eva | atas tava dåçä ’pahåtapräëapratyarpaëäya tvayä dåçyatäm iti bhävaù | tvayä dåçyatäm iti yathäsaàbhavaà sarvatra väkyaçeñaù || 2 ||
10.31.03
viñajaläpyayäd vyälaräkñasäd varñamärutäd vaidyutänalät /
våñamayätmajäd38 viçvato bhayäd åñabha te vayaà rakñitä muhuù //
10.31.04
na khalu gopékänandano bhavän akhiladehinäm antarätmadåk /
vikhanasärthito viçvaguptaye sakha udeyivän sätvatäà kule //
api ca viçvapälanäyävatérëasya tava bhaktopekñä ’tyantam anucitety äçayenähuù—na khalv iti | he sakhe, bhavän khalu niçcitaà yaçodäsuto na bhavati, kintu sarvapräëinäà buddhisäkñé | nanu sa kià dåçyo bhavati taträhuù—vikhanasä brahmaëä viçvapälanäya prärthitaù sansätvatäà kule udeyivän udita iti || 4 ||
10.31.05
viracitäbhayaà våñëidhürya te caraëam40 éyuñäà saàsåter bhayät /
karasaroruhaà känta41 kämadaà çirasi dhehi naù çrékaragraham //
tasmät tvadbhaktänäm asmäkam etat prärthanäcatuñöayaà saàpädayety ähuù—viracitäbhayam ity ädi caturbhiù | he våñëidhurya, saàsåter bhayät te caraëam éyuñäà çaraëaà präptänäà präëinäà viracitaà dattam abhayaà yena tat tathä he känta, kämadaà varadaà tathä çriyaù karaà gåhëätéti tathä tad bhavatkarasaroruhaà na çirasi dehi || 5 ||
10.31.06
vrajajanärtihan véra yoñitäà nijajanasmayadhvaàsanasmita /
bhaja sakhe bhavatkiìkaréù42 sma no jalaruhänanaà cäru darçaya //
he vrajajanärtihan he véra, nija janänäà yaù smayo garvas tasya dhvaàsanaà näçakaà smitaà yasya tathäbhüta he sakhe, bhavatkiìkarér no ’smän bhaja äçraya | smeti niçcitam | prathamaà tävaj jalaruhänanaà cäru yoñitäà no darçaya || 6 ||
10.31.07
praëatadehinäà päpakarñaëaà tåëacaränugaà çréniketanam /
phaëiphaëärpitaà43 te padämbujaà kåëu kuceñu naù kåndhi håcchayam //
aviçeñeëa praëatäëäà dehinäà päpakarçanaà päpahantå tåëacarän paçün apy anu gacchati kåpayeti tathä saubhägyena çriyo niketanaà véryätirekeëa phaëinaù phanäsv arpitaà te padämbujaà naù kuceñu kåëu kuru | kim artham | håcchayaà kämaà kåndhi chindhi || 7 ||
10.31.08
madhurayä girä valguväkyayä budhamanojïayä puñkarekñaëa /
vidhikarér44 imä véra muhyatér adharasédhunäpyäyayasva naù //
he puñkarekñaëa, tavaiva madhurayä girä valgüni väkyäni yasyäà tayä budhänäà manojïayä hådyayä gambhérayety arthaù | muhyatér imä no vidhikaréù kiìkarér adharasédhunä äpyäyayasva saàjévayeti || 8 ||
10.31.09
tava kathämåtaà45 taptajévanaà kavibhir éòitaà kalmañäpaham /
çravaëamaìgalaà çrémad ätataà bhuvi gåëanti te bhüridä janäù //
kià ca asmäkaà tvadvirahe präptam eva mataëaà kintu tvatkathämåtaà päyayadbhiù sukåtibhir vaïcitam ity ähuù—taveti | kathaivämåtam | atra hetuù—taptajévanam | prasiddhämåtäd utkarñam ähuù—kavibhir brahmavidbhir apéòitaà stutam | devabhogyaà tv amåtaà tair tucchékåtam | kià ca kalmañäpahaà kämakarmanirasanam | tattvamåtaà naivaàbhütam | kià ca çravaëamaìgalaà çravaëamätreëa maìgalapradam | tat tv anuñöhänäpekñam | kià ca çrémat suçäntam | tat tu mädakam | evaàbhütaà tvatkathämåtam ätataà yathä bhavati tathä ye bhuvi gåëanti nirüpayanti te janä bhüridä bahudätäraù | jévitaà dadatéty arthaù | yadvä evaàbhütaà tvatkathämåtaà ye bhuvi gåëanti te bhüridäù pürvajanmasu bahu dattavantaù sukåtina ity arthaù | etad uktaà bhavati—ye kevalaà kathämåtaà gåëanti te ’pi tävad atidhanyäù kià punar ye tväà paçyanti, ataù prärthayämahe tvayä dåçyatäm iti || 9 ||
10.31.10
prahasitaà priya premavékñaëaà viharaëaà ca te dhyänamaìgalam46 /
rahasi saàvido yä hådi spåçaù kuhaka no manaù kñobhayanti hi //
nanu matkathäçravaëenaiva nirvåtä bhavata kià maddarçanena, na, tvadviläsakñubhitacittä vayaà taträpi çäntià na vindäma ity ähuù—prahasitam iti | he priya, kuhaka kapaöa, saàvidaù saìketanarmäëi || 10 ||
10.31.11
calasi yad vrajäc cärayan paçün nalinasundaraà nätha te padam /
çilatåëäìkuraiù sédatéti naù kalilatäà manaù känta gacchati //
kià ca tvayi vayam atipremärdracittäs tvaà punar asmäsu kena hetunä kapaöam äcaraséty ähuù çlokadvayena—calaséti | he nätha he känta, yat yadä vrajäc calasi paçüàç cärayaàs tadä tan nalinasundaraà komalaà te padaà çilaiù kaëiçais tåëair aìkuraiç ca sédati kliçyed iti no manaù kalilatäm asvästhyaà gacchati präpnoti | evaàbhütäs tvadduùkhaçaìkitacittä vayam || 11 ||
10.31.12
dinaparikñaye nélakuntalair vanaruhänanaà bibhrad ävåtam /
ghanarajasvalaà darçayan muhur manasi naù smaraà véra yacchasi //
tvaà tu dinaparikñaye säyaà käle nélakuntalair ävåtaà ghanarajasvalaà gorajaç churitaà vanaruhänanam alimäläkulaparägacchuritapadmatulyam änanaà bibhrat tac ca muhur muhur darçayan no manasi kevalaà smaraà47 yacchasy arpayasi | na tu saìgaà dadäséti kapaöas tvam iti bhävaù || 12 ||
10.31.13
praëatakämadaà padmajärcitaà dharaëimaëòanaà48 dhyeyam äpadi /
caraëapaìkajaà çantamaà ca te ramaëa naù staneñv arpayädhihan //
ato ’dhunä kapaöaà vihäyaivaà kurv iti prärthayanti çlokadvayena—praëatakämadam iti | he adhihan he ramaëa, padmajena brahmaëärcitam äpadi dhyeyaà dhyänamätreëäpannivartakaà çantamaà ca seväsamaye ’pi sukhatamaà te caraëapaìkajaà kämatäpaçäntaye naù staneñv arpayeti || 13 ||
10.31.14
suratavardhanaà çokanäçanaà svaritaveëunä suñöhu cumbitam /
itararägavismäraëaà nåëäà49 vitara véra nas te ’dharämåtam //
api ca he véra, te ’dharämåtaà no vitara dehi | svaritena näditena veëunä suñöhu cumbitam iti nädämåtaväsitam iti bhävaù | itararägavismäraëaà nåëäm itareñu särvabhaumädisukheñu rägam icchäà vismärayati viläpayatéti tathä tat || 14 ||
10.31.15
aöati yad bhavän ahni känanaà truöir yugäyate tväm apaçyatäm /
kuöilakuntalaà çrémukhaà ca te jaòa50 udékñatäà pakñmakåd dåçäm //
kià ca kñaëam api tvadadarçane duùkhaà darçane ca sukhaà dåñövä sarvasaìgaparityägena yataya iva vayaà truöiù kñaëärdham api yugavad bhavati | evam adarçane duùkham uktam | punaç ca kathaïcid dinänte te tava çréman mukham uduccair ékñamänänäà teñäà dåñäà pakñmakåd brahmä jaòo manda eva | nimeñamätram apy antaram asahyam iti darçane sukham uktam || 15 ||
10.31.16
patisutänvayabhrätåbändhavän ativilaìghya te ’nty acyutägatäù /
gatividas tavodgétamohitäù kitava yoñitaù kas tyajen niçi //
10.31.17
rahasi51 saàvidaà håcchayodayaà prahasitänanaà premavékñaëam /
båhaduraù çriyo vékñya dhäma te muhur atispåhä52 muhyate manaù //
atas tvayä tyaktänäm asmäkaà präktanatvaddarçananidänahådrogasya tvatsaìgatyaiva cikitsäà kurvityäçayenähur dvayena—rahaséti | çriyo dhäma te båhad viçälam uraç ca vékñyätispåhä bhavati | tathä ca muhur muhur mano muhyati || 17 ||
10.31.18
vrajavanaukasäà53 vyaktir aìga te våjinahantry alaà viçvamaìgalam /
tyaja manäk ca nas tvatspåhätmanäà svajanahådrujäà yan niñüdanam //
tava ca vyaktir abhivyaktir vrajavanaukasäà sarveñäm aviçeñeëa våjinahantré duùkhanirasanéti viçvamaìgalaà sarvamaìgalarüpä ca | atas tvatspåhätmanäà tvatspåhärüòhamanasäà no manäg éñat kim api tyaja muïca | kärpaëyam akurvan dehéty arthäù | kià tat | svajanahådrogäëäà yad atigopyaà niñüdanaà nivartakam auñadhaà tat tvam eva vetaséti güòhäbhipräyam || 18 ||
10.31.19
yat te sujätacaraëämburuhaà staneñu bhétäù çanaiù priya dadhémahi karkaçeñu /
tenäöavém aöasi tad vyathate na kià svit kürpädibhir bhramati dhér bhavadäyuñäà naù //
atipremadharñitä rudatya ähuù—yad iti | he priya, yat te tava sukumäraà padäbjaà kaöhineñu kuceñu saàmardanaçaìkitäù çanair dadhémahi54 dhärayema vayam | tvaà tu tenäöavém aöasi | “nayasi” iti päöhe paçün vä käïcid anyäà vä ätmänam eva vä nayasi präpayasi | tat tataù tat padämbujaà vä kürpädibhiù sükñmapäñäëädibhiù kià svin na vyathate kathaà nu näma na vyatheteti bhavän55 eväyur jévanaà yäsäà täsäà no dhér bhramati muhyatéti || 19 ||
iti çrémadbhägavate mahäpuräëe daçamaskandhe pürvärdhe bhävärthadépikäyäà öékäyäà ekatriàço ’dhyäyaù || 31 ||
— • —
dvätriàçe virahäläpaviklinnahådayo hariù /
taträvirbhüya gopés täù säntvayämäsa mänayan // 1 //
svapremämåtakallolavihvalékåtacetasaù /
sad ayaà nandayan gopér udgato nandanandanaù // 2 //
10.32.01
iti gopyaù pragäyantyaù pralapantyaç ca citradhä /
ruruduù susvaraà räjan kåñëadarçanalälasäù //
iti gopya iti | ity evaà prabhåti | citradhä anekadhä susvaram uccaiù kåñëadarçane lälasätispåhä yäsäà täù || 1 ||
10.32.02
täsäm ävirabhüc chauriù smayamänamukhämbujaù /
pétämbaradharaù sragvé säkñän manmathamanmathaù //
säkñän manmathamanmatho jaganmohanasya kämasyäpi manasy udbhütaù kämaù säkñät tasyäpi mohaka ity arthaù || 2 ||
10.32.03
taà vilokyägataà preñöhaà prétyutphulladåço ’baläù /
uttasthur yugapat sarväs tanvaù präëam ivägatam //
tanvaù karacaraëädayaù || 3 || 4 ||
10.32.05
käcid aïjalinägåhëät tanvé tämbülacarvitam /
ekä tadaìghrikamalaà santaptä stanayor adhät //
aïjalinä saàhatahastadvayena || 5 ||
10.32.06
ekä bhrukuöim äbadhya premasaàrambhavihvalä /
ghnantévaikñat kaöäkñepaiù sandañöadaçanacchadä //
bhrukuöià bhruvam äbadhya kuöilékåtya premasaàrambheëa praëayakopäveçena vihvalä vivaçä dañöädharoñöhä kaöäù kaöäkñäs tair ye äkñepäù paribhaväs tais täòayantévaikñat || 6 ||
10.32.07
aparänimiñaddågbhyäà juñäëä tanmukhämbujam /
äpétam api nätåpyat santas56 taccaraëaà yathä //
animiñantébhyäm animélantébhyäà dågbhyäm äpétam api samyag dåñöam api punaù punar juñäëä nätåpyat || 7 ||
10.32.08
taà käcin netrarandhreëa hådi kåtya nimélya ca /
pulakäìgy upaguhyäste yogévänandasamplutä57 //
hådi kåtya hådayaà nétvety arthaù || 8 ||
10.32.09
sarväs täù keçavälokaparamotsavanirvåtäù /
jahur virahajaà täpaà präjïaà präpya yathä janäù //
präjïaà éçvaraà präpya yathä mumukñavo janäù | yadvä präjïaà brahmajïaà präpya yathä saàsäriëaù | yadvä präjïaà sauñuptaà58 präpya yathä viçvataijasävasthä jéväù || 9 ||
10.32.10
täbhir vidhütaçokäbhir bhagavän acyuto våtaù /
vyarocatädhikaà täta puruñaù çaktibhir yathä //
puruñaù paramätmä çaktibhiù sattvädibhir yathä | yadvä upäsakaù puruño jïänabalavéryädibhiù | yadvä puruño ’nuçäyé prakåtyädyupädhibhir våto yathä ’dhikaà virocate tadvat || 10 ||
10.32.11
täù samädäya kälindyä nirviçya59 pulinaà vibhuù /
vikasatkundamandära surabhyanilañaöpadam //
vikasatkundamandäraiù surabhir yo ’nilas tasmät ñaöpadä yasmiàs tat || 11 ||
10.32.12
çaraccandräàçusandohadhvastadoñätamaù çivam /
kåñëäyä hastataraläcitakomalavälukam //
çaraccandräàçünäà sandohaiù samühair dhvastaà doñätamo rätrigataà tamo yasmiàs tat | ataù çivaà sukhakaram | hastarüpais taralais taraìgair äcitä äståtä komalä välukä yasmin | evaàbhütaà pulinaà täù samädäya nirviçya täbhir våto ’dhikaà vyarocateti pürveëänvayaù || 12 ||
10.32.13
taddarçanählädavidhütahådrujo manorathäntaà çrutayo yathä yayuù /
svair uttaréyaiù kucakuìkumäìkitair acékÿpann äsanam ätmabandhave //
täç ca manorathänäm antaà yayuù pürëakämä babhüvuù | çrutayo yatheti | ayam arthaù—yathä karmakäëòe çrutayaù parameçvaram apaçyantyas tat tatkämänubandhair apürëä iva bhavanti, jïänakäëòe tu parameçvaraà dåñövä tadählädapürëäù kämänubandhaà jahati tadvad iti | äptakämä api premëä tam abhajann ity äha—svair iti | acékÿpan racayämäsuù | ätmabandhave ’ntaryämiëe || 13 ||
10.32.14
tatropaviñöo bhagavän sa éçvaro yogeçvaräntarhådikalpitäsanaù60 /
cakäsa gopépariñadgato ’rcitas61 trailokyalakñmyekapadaà vapur dadhat //
gopésabhägatas täbhiù saàmänitaù san cakäsa çuçubhe | trailokye yä lakñméù çobhä tasyä ekam eva padaà sthänaà tadvapur dadhad darçayan || 14 ||
10.32.15
sabhäjayitvä tam anaìgadépanaà sahäsalélekñaëavibhramabhruvä /
saàsparçanenäìkakåtäìghrihastayoù saàstutya éñat kupitä babhäñire62 //
sahäsalélekñaëena vibhramo viläso yasyäà tayä bhruvopalakñitäù | saàsparçanena saàmardanena || 15 ||
10.32.16
gopya ücuù
bhajato ’nubhajanty eka eka etadviparyayam /
nobhayäàç63 ca bhajanty eka etan no brühi sädhu bhoù //
tatra bhagavato ’kåtajïatäà tadvacanenaiväpädayitukämä güòhäbhipräyä lokavåttäntam iva påcchanti—bhajata iti | bhajataù präëinaù | anu anantaraà | kecit tadbhajanänusäreëa bhajanti | kecid etad viparyayaà yathä bhavati tathä | tadbhajanän apekñam abhajato ’pi bhajanti | anye tu nobhayän64 iti || 16 ||
10.32.17
çrébhagavän uväca
mitho bhajanti ye sakhyaù svärthaikäntodyamä hi te /
na tatra sauhådaà dharmaù svärthärthaà tad dhi nänyathä65 //
viditäbhipräya uttaram äha—mitha iti | he sakhyaù, upakärapratyupakäratayä ye mitho bhajanti te ’nyaà na bhajanti kià tv ätmänam eva | kutaù | hi yasmät svärtha66 evaikänta udyamo yeñäà te | tatra ca na67 sauhådam ato na sukhaà, na ca dharmo dåñöoddeçäd gomahiñyädibhajanavad ity arthaù || 17 ||
10.32.18
bhajanty abhajato ye vai karuëäù pitaro yathä /
dharmo nirapavädo68 ’tra sauhådaà ca sumadhyamäù //
ye tv abhajato bhajanti te dvividhäù | karuëäù snigdhäç ca | tatra tu yathäkramaà dharmakämau bhavata ity äha—bhajanty abhajata iti || 18 ||
10.32.19
bhajato ’pi na vai kecid bhajanty abhajataù kutaù /
ätmärämä hy äptakämä akåtajïä gurudruhaù //
tåtéyapraçnottaraà bhajato ’péti | ayam arthaù—te tu caturvidhäù | eke ätmärämä aparägdåçaù, kecid äptakämä viñayadarçino ’pi pürëakämatvena bhogecchärahitäù, anye ’kåtajïä müòhäù, anye tu gurudruho ’tikaöhinäù “sa pitä yas tu poñakaù” iti nyäyäd upakartä gurutulyas tasmai druhyantéti tathä te || 19 ||
10.32.20
nähaà tu sakhyo bhajato ’pi jantün bhajämy améñäm anuvåttivåttaye /
yathädhano labdhadhane vinañöe taccintayänyan nibhåto na veda //
atra caramakoöigatam ätmänaà matvä, akñisaàkocaiù parasparaà güòhasmitamukhés tä dåñövä äha—nähaà tv iti | he sakhyaù, ahaà teñäà madhye na ko ’pi, kià tu paramakäruëikaù paramasuhåc ca | katham | améñäà bhajatäm anuvåttivåtaye nirantaradhyänapravåttyarthaà tän na bhajämi | etat sadåñöäntam äha—yatheti | tasya dhanasyaiva cintayä nibhåtaù pürëaù | vyäpta iti yävat | anyat kñutpipäsädy api na veda || 20 ||
10.32.21
evaà madarthojjhitalokavedasvänäà hi vo mayy anuvåttaye ’baläù /
mayä parokñaà bhajatä tirohitaà mäsüyituà märhatha tat priyaà priyäù //
evaà madarthojjhitalokavedasvänäà madarthe ujjhito loko yuktäyuktäpratékñaëät, vedaç ca dharmädharmäpratékñaëät, svä jïätayaç ca snehatyägät yäbhis täsäà vo yuñmäkaà parokñam adarçanaà yathä bhavati tathä bhajatä yuñmat premäläpän çåëvataiva tirohitam antardhänena sthitam | tat tasmät he abalä he priyäù, mä mäm69 asüyituà doñäropeëa drañöuà yüyaà märhatha na yogyäù stha || 21 ||
10.32.22
na päraye ’haà niravadyasaàyujäà svasädhukåtyaà vibudhäyuñäpi vaù /
yä mäbhajan durjaragehaçåìkhaläù70 saàvåçcya tad vaù pratiyätu sädhunä //
ästäm idaà, paramarthaà tu çåëutety äha—neti | niravadyä saàyuk saàyogo yäsäà täsäà vo vibudhänäm71 äyuñäpi cirakäle ’pi svéyaà sädhu kåtyaà pratyupakäraà kartuà na päraye na çaknomi | kathaà bhütänäm | yä bhavatyo durjarä ajarä yä gehaçåìkhaläs täù saàvåçcya niùçeñaà chittvä mä mäm abhajaàs täsäm | maccittaà tu bahuñu premayuktatayä naikaniñöham | tasmäd vo yuñmäkam eva sädhunä sädhukåtyena tat yuñmat sädhu kåtyaà pratiyätu pratikåtaà bhavatu | yuñmat sauçélyenaiva mamänåëyaà, na tu matkåtapratyupakäreëety arthaù || 22 ||
iti çrémadbhägavate mahäpuräëe daçamaskandhe pürvärdhe bhävärthadépikäyäà öékäyäà dvätriàço ’dhyäyaù || 32 ||
— • —
trayastriàçe tato gopémaëòalémadhyago hariù /
priyäs tä ramayämäsa hradinévanakelibhiù // 1 //
10.33.01
çréçuka uväca
itthaà bhagavato gopyaù çrutvä väcaù supeçaläù72 /
jahur virahajaà täpaà tadaìgopacitäçiñaù //
tat tadä aìga he räjan, yadvä tasya bhagavato ’ìgena vapuñä karacaraëädyavayavair vopacitäù samåddhä äçiño yäsäà73 täù || 1 ||
10.33.02
taträrabhata govindo räsakréòäm anuvrataiù /
strératnair anvitaù prétair anyonyäbaddhabähubhiù //
räsakréòäà räso74 näma bahunartakéyukto nåtyaviçeñas täà kréòäm | anyonyam äbaddhäù saàgrathitä bähavo yais taiù saha || 2 ||
10.33.03
räsotsavaù sampravåtto gopémaëòalamaëòitaù /
yogeçvareëa kåñëena75 täsäà madhye dvayor dvayoù /
praviñöena gåhétänäà kaëöhe svanikaöaà striyaù //
tatsähityam abhinayena darçayati—räsotsava ity akñaracatuñöayädhikena särdhena | täsäà maëòalarüpeëävasthitänäà dvayor dvayor madhye praviñöena tenaiva kaëöhe gåhétänäm ubhayata äliìgitänäm | kathaàbhütena | yaà sarväù striyaù svanikaöaà mäm eväçliñöavän iti manyeraàs tena etad arthaà dvayor dvayor madhye praviñöenety arthaù | nanv ekasya kathaà tathä praveçaù, sarvasannihitatve vä kutaù svaikanikaöatväbhimänas täsäm ity ata uktaà—yogeçvareëeti | acintyaçaktinety arthaù || 3 ||
10.33.04
yaà manyeran nabhas tävad vimänaçatasaìkulam /
divaukasäà sadäräëäm autsukyäpahåtätmanäm //
tävat tatkñaëam evautsukyavyäptamanasäà sastrékäëäà devänäà vimänaçataiù saìkulaà saìkérëaà nabho babhüva || 4 ||
10.33.05
tato dundubhayo nedur nipetuù puñpavåñöayaù /
jagur gandharvapatayaù sastrékäs tadyaço ’malam //
tat tasya bhagavataù çrékåñëasyämalaà nirmalaà yaço jagur iti || 5 ||
10.33.06
valayänäà nüpuräëäà kiìkiëénäà ca yoñitäm /
sapriyäëäm abhüc chabdas tumulo räsamaëòale //
sapriyäëäà kåñëasahitänäm | tumulaù saìkérëaù || 6 ||
10.33.07
taträtiçuçubhe täbhir bhagavän devakésutaù /
madhye maëénäà haimänäà mahämarakato yathä //
mahämarakato nélamaëir iva haimänäà maëénäà madhye madhye täbhiù svarëavarëäbhir äçliñöäbhiù çuçubhe | gopédåñöyabhipräyeëa vä vinaiva madhyapadävåttim ekavacanam || 7 ||
10.33.08
pädanyäsair bhujavidhutibhiù sasmitair bhrüviläsair
bhajyan madhyaiç calakucapaöaiù kuëòalair gaëòalolaiù /
svidyanmukhyaù kabararaçanägranthayaù kåñëavadhvo
gäyantyas taà taòita iva tä meghacakre virejuù //
sa yathä täbhiù çuçubhe, tathä tä api tena virejur ity äha—pädanyäsair iti | bhujavidhutibhiù karacälanair bhajyamänair madhyaiç caladbhiù kucaiç ca paöaiç ca | gaëòalolair gaëòeñu caïcalaiù | svidyan mukhyaù svidyanti svedam udgiranti mukhäni yäsäà täù | kabareñu raçanäsu ca granthayo dåòhä yäsäm | yadvä teñu täsu cägranthayaù, çithilagranthaya ity arthaù | tatra nänämürtiù kåñëo meghacakram iva, täs tu bahuvidhäs taòita iva svedas tuñära iva, gétaà garjitam eveti yathäsaàbhavamühyam || 8 ||
10.33.09
uccair jagur nåtyamänä76 raktakaëöhyo ratipriyäù /
kåñëäbhimarçamuditä yadgétenedam ävåtam //
nåtyamänä nåtyantyaù | raktakaëöhyo nänärägair anuraïjitakaëöhyaù | kåñëasyäbhimarçena saàsparçena muditäù | idaà viçvam || 9 ||
10.33.10
käcit samaà mukundena svarajätér amiçritäù /
unninye püjitä tena préyatä sädhu sädhv iti /
tad eva dhruvam unninye tasyai mänaà ca bahv adät //
mukundena saha svarajätéù ñaòjädisvaräläpagatéù | amiçritäù kåñëonnétäbhir asaìkérëäù | préyamäëena saàmänitä tajjäty unnayanam eva dhruvaà dhruväkhyaà tälaviçeñaà kåtvä unninye unnétavaté || 10 ||
10.33.11
käcid räsapariçräntä pärçvasthasya gadäbhåtaù /
jagräha bähunä skandhaà çlathadvalayamallikä //
evaà nåtyagétädinä çrékåñëasaàmänitänäà täsäm atiprétivilasitaà våttam äha—käcid iti | çlathanti valayäni mallikäç ca yasyäù sä || 11 ||
10.33.12
tatraikäàsagataà bähuà kåñëasyotpalasaurabham /
candanäliptam äghräya håñöaromä cucumba ha //
utpalasya saurabhaà yasya taà bähum || 12 ||
10.33.13
kasyäçcin näöyavikñiptakuëòalatviñamaëòitam /
gaëòaà gaëòe sandadhatyä adät tämbülacarvitam //
näöyena nåtyena vikñiptayoç caïcalayoù kuëòalayos77 tviñeëa tviñä maëòitaà gaëòaà kapolaà tathäbhüte svagaëòe saàdadhatyäù saàyojayantyäù || 13 ||
10.33.14
nåtyanté gäyaté käcit küjan nüpuramekhalä /
pärçvasthäcyutahastäbjaà çräntädhät stanayoù çivam //
küjaté nüpure mekhalä ca yasyäù sä || 14 ||
10.33.15
gopyo labdhväcyutaà käntaà çriya ekäntavallabham /
gåhétakaëöhyas taddorbhyäà gäyantyas taà vijahrire //
evam anyä api gopyo yathä yathaà nänävibhramair vijahrur ity äha—gopya iti || 15 ||
10.33.16
karëotpalälakaviöaìkakapolagharmavaktraçriyo valayanüpuraghoñavädyaiù /
gopyaù samaà bhagavatä nanåtuù svakeçasrastasrajo bhramaragäyakaräsagoñöhyäm //
tatra vädakeñu gäyakeñu gandharvakinnarädiñu rasäveçena muhyatsu cänyäm eva vädyädi-sampattià darçayan räsasaàbhramam äha—karëotpalair iti | karëotpalaiç cälakaviöaìkair alakälaìkåtaiù kapolaiç ca gharmaiç ca vaktreñu çréù çobhä yäsäà täù | ghoñäù kiìkiëyaù | valayanüpuraghoñair vädyair väditraiù svakeçebhyaù srastäù srajo yäsäà täù | etena tälagatisaàtuñöäù keçäù saçiraùkampaà pädeñu puñpavåñöim iväkurvann ity utprekñitam | bhagavatä saha nanåtuù | kva | bhramarä eva gäyakä yasyäà räsasabhäyäm || 16 ||
10.33.17
evaà pariñvaìgakaräbhimarçasnigdhekñaëoddämaviläsahäsaiù /
reme rameço vrajasundarébhir yathärbhakaù svapratibimbavibhramaù //
yathä gopyo nänävibhramair bhagavatä saha vijahrur evaà bhagavän api svaviläsais täbhiù saha rema ity äha—evam iti | tadviläsänabhibhütasyaiva ratau dåñöäntaù—yathärbhaka iti | svapratibimbair vibhramaù kréòä yasya sa iva | anenaitad darçitam—svéyam eva sarvakaläkauçalaà saugandhyalävaëyamädhuryädi ca täsu saïcärya täbhiù saha reme yathärbhakaù svapratibimbair iti || 17 ||
10.33.18
tadaìgasaìgapramudäkulendriyäù keçän dukülaà kucapaööikäà vä /
näïjaù prativyoòhum alaà vrajastriyo visrastamäläbharaëäù kurüdvaha //
täs tu bhagavadviläsair äkulä babhüvur ity äha—tadaìgeti | tasyäìgasaìgena prakåñöäm utprétis tayä äkuläny avaçänéndriyäëi yäsäà täù viçlathabandhän keçädén aïjasä78 prativyoòhuà yathäpürvaà dhartuà nälaà na samarthä babhüvuù | visrastä mälä äbharaëäni ca yäsäà täù || 18 ||
10.33.19
kåñëavikréòitaà vékñya mumuhuù khecarastriyaù /
kämärditäù çaçäìkaç ca sagaëo vismito ’bhavat //
na kevalaà tä eväkulendriyäù kintu devyo ’péty äha—kåñëavikréòitam iti | kià ca çaçäìkaç ceti | anenaitat sücitam—çaçäìkena vismitena gatau vismåtäyä tataù präktanäù sarve ’pi grahäs tatra tatraiva tasthus tataç cätidérghäsu rätriñu yathäsukhaà vijahrur iti || 19 ||
10.33.20
kåtvä tävantam ätmänaà yävatér gopayoñitaù /
reme sa bhagaväàs täbhir ätmärämo ’pi lélayä //
kià ca kåtveti | ayaà bhävaù—“kätyäyani mahämäye mahäyoginy adhéçvari / nandagopasutaà devi patià me kuru te namaù // ”79 iti pratyekaà täbhiù prärthanäd bhagavatäpi—“yätäbalä vrajaà siddhä mayemä raàsyatha kñapäù / ”80 iti tathaiva pratiçrutatvät tävantam ätmänaà kåtvä reme iti | yävatér yävatyaù || 20 ||
10.33.21
täsäà ativihäreëa81 çräntänäà vadanäni saù /
prämåjat karuëaù premëä çantamenäìga päëinä //
kåpätiçayam äha—täsäm iti || 21 ||
10.33.22
gopyaù sphuratpuraöakuëòalakuntalatviògaëòaçriyä sudhitahäsanirékñaëena /
mänaà dadhatya åñabhasya jaguù kåtäni puëyäni tatkararuhasparçapramodäù //
tato ’tihåñöänäà gopénäà caritam äha—gopya iti | sphuratäà svarëakuëòalänäà kuntalänäà ca tviñä gaëòeñu yä çrés tayä sudhitenämåtäyitena häsasahitena nirékñaëena ca åñabhasya patyuù kåñëasya mänaà dadhatyaù püjäà kurvatyas tatkarmäëi jaguù | tasya kararuhair nakhaiù sparçena pramodo yäsäà täù || 22 ||
10.33.23
täbhir yutaù çramam apohitum aìgasaìgaghåñöasrajaù sa82 kucakuìkumaraïjitäyäù /
gandharvapälibhir anudruta äviçad väù çränto gajébhir ibharäò iva bhinnasetuù //
atha jalakelim äha—täbhir iti | täsäm aìgasaìgena ghåñöä saàmarditä yä srak tasyäù ata eva täsäà kucakuìkumena raïjitäyäù saàbandhibhir gandharvapälibhir gandharvapä gandharvapataya iva gäyanto yo ’layas tair anudruto ’nugataù sa kåñëo väù udakam äviçat | bhinnasetur vidärita vapraù svayaà cätikräntalokavedamaryädaù || 23 ||
10.33.24
so ’mbhasy alaà yuvatibhiù pariñicyamänaù premëekñitaù83 prahasatébhir itas tato ’ìga /
vaimänikaiù kusumavarñibhir édyamäno reme svayaà svaratir84 atra gajendralélaù //
svaratir ätmärämo ’pi atra gopémaëòale ’mbhasi vä || 24 ||
10.33.25
tataç ca kåñëopavane jalasthalaprasünagandhänilajuñöadiktaöe /
cacära bhåìgapramadägaëävåto yathä madacyud dviradaù kareëubhiù //
sthalajalakréòe darçite vanakréòäà darçayati—tataç ceti | yamunäyä upavane jalasthalaprasünänäà gandho yasmiàs tenänilena juñöäni diçäà taöäny antä yasmin | yadvä diçaç ca taöaà sthalaà ca yasminn upavane | bhåìgäëäà pramadänäà ca gaëair ävåtaù || 25 ||
10.33.26
evaà çaçäìkäàçuviräjitä niçäù sa satyakämo ’nuratäbalägaëaù /
siñeva ätmany avaruddhasaurataù sarväù çaratkävyakathärasäçrayäù //
räsakréòäà nigamayati—evam iti | sa kåñëaù satyasaìkalpo ’nurägistrékadambastha evaà sarvä niçäù sevitavän | çaratkävyakathärasäçrayäù çaradi bhaväù kävyeñu kathyamänä ye rasäs teñäm äçrayabhütä niçäù | yadvä niçä iti dvitéyä ’tyantasaàyoge | çåìgärarasäçrayäù çaradi85 prasiddhäù kävyeñu yäù kathäs täù siñeve iti | evam apy ätmany evävaruddhaù saurataç caramadhätur na tu skhalito yasyeti kämajayoktiù || 26 || 27 ||
10.33.28
sa kathaà dharmasetünäà vaktä kartäbhirakñitä /
pratépam äcarad brahman paradäräbhimarçanam //
pratépaà pratikülädharmam ity arthaù | äcarat kåtavän | na cedam adharmamätraà kalaïja-bhakñaëädivat kintu mahäsähasam ity äha—paradäräbhimarçanam iti || 28 ||
10.33.29
äptakämo yadupatiù kåtavän vai jugupsitam /
kim abhipräya etan naù saàçayaà chindhi suvrata //
äptakämasya näyam adharma iti ced yady evaà kämäbhävän ninditaà kenäbhipräyeëa kåtavän iti påcchati—äptakäma iti || 29 ||
10.33.30
çréçuka uväca
dharmavyatikramo dåñöa éçvaräëäà86 ca sähasam /
tejéyasäà na doñäya vahneù87 sarvabhujo yathä //
parameçvare kaimutikanyäyena parihartuà sämänyato mahatäà våttam äha—dharmavyatikrama iti | sähasaà ca dåñöaà prajäpaténdrasomaviçvämiträdénäm | tac ca teñäà tejasvinäà doñäya na bhavatéti || 30 ||
10.33.31
naitat samäcarej jätu manasäpi hy anéçvaraù /
vinaçyaty äcaran mauòhyäd yathä rudro ’bdhijaà viñam //
tarhi “yad yad äcarati çreñöhaù” iti nyäyenänyo ’pi kuryäd ity äçaìkyäha—naitad iti | anéçvaro dehädiparatantraù yathä rudravyatirikto viñam äcaran bhakñayan || 31 ||
10.33.32
éçvaräëäà vacaù satyaà tathaiväcaritaà kvacit /
teñäà yat svavacoyuktaà buddhimäàs tat samäcaret //
kathaà tarhi sadäcärasya prämäëyam ata äha—éçvaräëäm iti | teñäà vacaù satyam, atas tad uktam äcared eva | äcaritaà tu kvacit satyam | ataù svavacoyuktaà teñäà vacasä yadyad yuktam aviruddhaà tattad eväcaret || 32 ||
10.33.33
kuçaläcaritenaiñäm iha svärtho na vidyate / viparyayeëa vänartho nirahaìkäriëäà prabho //
nanu tarhi te ’pi kim evaà sähasam äcaranti taträha—kuçaleti | prärabdhakarmakñapaëamätram eva teñäà kåtyaà nänyad ity arthaù || 33 ||
10.33.34
kim88 utäkhilasattvänäà tiryaìmartyadivaukasäm / éçituç ceçitavyänäà kuçaläkuçalänvayaù //
prastutam äha—kim uteti | kuçaläkuçalänvayo na vidyata iti kià punar vaktavyam ity arthaù || 34 ||
10.33.35
yatpädapaìkajaparäganiñevatåptä yogaprabhävavidhutäkhilakarmabandhäù /
svairaà caranti munayo ’pi na nahyamänäs tasyecchayättavapuñaù kuta eva bandhaù //
etad eva sphuöékaroti—yasya pädapaìkajaparägasya niñevaëena tåptäù, yadvä yasya pädapaìkajaparäge niñevä yeñäà te ca te tåptäç ceti bhaktä ity arthaù | tathä jïäninaç ca na nahyamänä bandhanam apräptavantaù || 35 ||
10.33.36
gopénäà tatpaténäà ca sarveñäm eva dehinäm /
yo ’ntaç carati so ’dhyakñaù kréòaneneha dehabhäk //
paradäratvaà gopénäm aìgékåtya parihåtam, idänéà bhagavataù sarväntaryämiëaù paradärasevä näma na käcid ity äha—gopénäm iti | yo ’ntaç caraty adhyakño buddhyädisäkñé sa eva kréòanena dehabhäk, na tv asmadäditulyo yena doñaù syäd iti || 36 ||
10.33.37
anugrahäya bhütänäà89 mänuñaà deham ästhitaù /
bhajate tädåçéù kréòä yäù çrutvä90 tatparo bhavet //
nanv evaà ced äptakämasya nindite kutaù pravåttir ity ata äha—anugrahäyeti | çåìgära-rasäkåñöacetaso ’tibahirmukhän api svaparän kartum iti bhävaù || 37 ||
10.33.38
näsüyan khalu kåñëäya mohitäs tasya mäyayä /
manyamänäù svapärçvasthän svän svän därän vrajaukasaù //
nanv anye ’pi bhinnäcäräù svaceñöitam evam eveti vadanti taträha—näsüyann iti | evaàbhütaiçvaryäbhäve tathä kurvantaù päpä jïeyä iti bhävaù || 38 ||
10.33.39
brahmarätra upävåtte väsudevänumoditäù /
anicchantyo yayur gopyaù svagåhän bhagavatpriyäù91 //
brahmarätre brähme muhürte upävåtte präpte || 39 ||
10.33.40
vikréòitaà vrajavadhübhir idaà ca viñëoù çraddhänvito ’nuçåëuyäd atha varëayed yaù /
bhaktià paräà bhagavati pratilabhya kämaà hådrogam äçv apahinoty acireëa dhéraù //
bhagavataù kämavijayarüparäsakréòäçravaëädeù kämavijayam eva phalam äha—vikréòitam iti | acireëa dhéraù san hådrogaà kämam92 äçu apahinoti parityajatéti || 40 ||
seyaà çréparamänandaseviçrédharanirmitä /
çrébhägavatabhävärthadépikä daçamäçrayä // 1 //
iti çrémadbhägavate mahäpuräëe daçamaskandhe pürvärdhe bhävärthadépikäyäà öékäyäà trayastriàço ’dhyäyaù || 33 ||
— • —
1 çarado mallikävikasahetutväbhäve 'pi hetutvoktyä 'bhinavatvaà tena ca sarvapuñpavikäso vyajyate |
2 jagmur iti vaktavye äjagmur ity uktiù çukasya kåñëäntike svävasthänasphürteù ||
3 aparä iti pürveëa pareëäpy anveti |
4 limpantyaù aìgarägaà kurvatyaù |
5 mudritaneträù, yadvä mélitaà locanam anyäçeñajïänaà yäsäà täù |
6 atra “jighäàsayäpi haraye” ity atreva järabuddhyäpéty apinä tädåçabuddher nindyatvaà vyajya vastumahimnätipräçastyaà vyaïjitam |
7 guëamayaà dehaà jahur ity uktyä cinmayadehena golokädau tatpräptir dhvanyate |
8 ato guëadhiyäà çrékåñëaguëaikänubaddhapremamayénäà täsäà guëapravähoparamaù cinmayaguëaparam-paräçrayasya cidvigrahasyoparamaù säyujyamuktiù brahmopäsakänäm iva katham iti |
9 aprameyasyäparicchinnasya |
10 “vidadhate” iti päöhaù |
11 tanmayatäà tatsäyujyasärüpyädimuktià tadekasphürtià ca |
12 rasamayaräsaléläprasaìge édåças te praçnaù samädhänaprapaïcaç ca rasavighätakatväd anucita iti vyaïjayan svayam evotkaëöhayä prastauti ||
13 yadvä aghorarüpä candrodayena tamohänät, ato jyotsnayä dinapräyatväd aghoraiù sattvair bhåìgakokilädyair niñevitä, athavä ghoraà duñöänäà bhayajanakaà sattvaà balaà yasya tena mayä niñevitä | ataù sarvathä vrajaà na yäta | prärthanäyäà loö | ittham evägre mä vicinvanti, mä yäta ity ädi yojyam |
14 bandhuro manohara ätmä yasyeti vä |
15 ätman ätmani |
16 “varadeçvara” iti päöhaù |
17 “chindyädäçäm” iti päöhaù | tatra bhavän ity adhyähäraù, chändasaù puruñavyatyayo vä |
18 niñedhapakñe våjinärda na iti cchedaù, gåhädi tyaktvä na präptä vayam iti yojanä |
19 çriyäù ekaramaëam iti cchedaù | sandhir ärñaù |
20 niñedhapakñe kià däsyo bhavämeti käkvä naivety arthaù |
21 “padäyataveëugétasaàmohitä” iti päöhaù |
22 niñedhapakñe äryacaritabhaìgabhiyä kä stré näpayäyäd iti yojanä |
23 kalapadämåtaveëugétasaàmohitety evaàrüpe |
24 “vrajajanärtiharaù” iti päöhaù |
25 niñedhapakñe kiìkaréëäm api çirassu karaà no vidhehi mä sthäpayeti |
26 “gataù” iti päöhaù |
27 eëapatnéti “patyur no yajïasaàyoge” iti süträd eëänäà bhaväntarayajïair yäjïikatvaà | eëyä yajïapatnétvam iti dåñöa-praçaàsä |
28 priyäyäù snigdhäyä aàse skandhe |
29 ghoñäù kiìkiëyas täsäà niùsvanaiù sahitävaìghré karñanté saté riìgayämäsa | ëijartho ’vivakñitaù |
30 agham aparädho virahaduùkhaà vä |
31 uccaiù adhikaà kñobhaà duùkham |
32 “dhanaà bhuìkte” iti päöhaù |
33 yadi tasyäù padäni saàpåktäni na bhaveyus tarhi evaà kåñëapräptisädhanaà tatpadarajaùsevanaà bhavet | täni nu saàpåktäni tatpadäni no duùkhaà kurvanti | tasyäù pädarajasä miçritatvät kåñëapädarajasa iti bhävaù |
34 “svätmarataù” iti päöhaù |
35 jayatétyädiçlokeñu präyaçcaturëäà pädänäà dvitéyäkñarahalaikyaà keñucit pädeñu prathamasaptamäkñarahalaikyaà tatra kvacit çasabavädénäm älaìkärikädisamayasiddhasävarëyäd aikyam iti jïeyam |
36 tvayä dåçyatäà pratyakñébhüyatäm iti preraëätyägenäkarmakatväd bhäve loö | yadvä asmäbhir bhavän dåçyatäm iti karmaëi loö |
37 athavä dåçaiva çulkadäsikäù dågrüpaçulkenaiva däsér api tyägena märayataù iti yojanä |
38 våñätmajo vatsäsuraù “varähatokoniragäd” itivat | mayätmajo vyomäsuraù | taccaritram agre vakñyamäëam api räsät pürvabhävéti jïeyam |
39 ariñöavyomäsurayor vadhasya bhävitve 'pi gargädimukhäc chrutatvena vipralambapoñakatvena vä bhütavan nirdeçaù |
40 “çaraëam éyuñäm” iti päöhaù |
41 yadvä käntaà ca tatkämadaà ceti svataù sukharüpam abhéñöadaà ceti kecit |
42 athavä abhavatkiìkaréù anyä eva bhaja | mukhapadmaà ca no pradarçaya | maraëasyaiva niçcitatväd iti praëayakope yojanä |
43 phaëinaù phaëäsv arpaëamätreëa tadviñadarpasyeva hådi sparçamätreëa kandarpasya näço na duñkara iti bhävaù |
44 yadvä giraiva vidhikarér adhunä virahät saàmuhyatéù imäù pratyakñäù |
45 yadvä santaptä ähuù—tava kathä eva àrtaà måtiù saivoddépanavidhayäsmän märayati | tathä taptajévanaà tapte taile jévanam ivety arthaù | tathä ca ye 'smat purato gåëanti te bhüridä mahäghätakäù | “do avakhaëòane” iti dhätuù | ataù kathämåtenälam iti yojanä |
46 dhyänamätreëa maìgalapradam | idaà prahasitädénäà viçeñaëam |
47 smaraà smaraëamätreëäpi kñobhakam |
48 dharaëià dhvajädicihnair maëòayatéti |
49 nåëäm iti puàsäm api, kim uta näréëäm |
50 yadvä ajaòa iti chedaù | yaù pakñmäëi kåntati sa nimélanäbhävasaàpädaka eva ajaòo rasajïaù | kià vä svadåçäà pakñmacchideva ajaòaù udékñatäà uccaiù paçyatu | vayaà tu pakñmapihitadåço jaòäù kià paçyämeti darçane 'pi vidhäna duùkham iti bhävaù |
51 rahasi saàvido yatra tam | alugärñaù | prahasitam änanaà yatra | premëä vékñëaà yatra |
52 atispåhä bhavati | yadvä spåheti saàpadäditväd bhäve kvipi tåtéyä | mano vékñya atispåhayä muhyatéty arthaù | 'atispåhaà' iti citsukhapäöhaù |
53 vrajaukasäà vanaukasäà ca |
54 dadhémahi dhartuà yogyam | “arhe kåtyatåcaç ca” iti liì |
55 bhavadäyuñäm iti | ittham eva ca “tvayi dhåtäsavaù” ity upakramo 'pi |
56 santo däsyabhaktiniñöhä iti tåptyabhäve dåñöäntaù |
57 yogévety antaùsphürtau dåñöäntaù |
58 sauñuptaà suñuptisäkñiëam ity arthaù |
59 nirviçya adhiñöhäya |
60 hådikalpitäsanaù ity aluksamäsaù |
61 arcitas tämbülanarmasmitädinä satkåtaù |
62 babhäñire vakñyamäëaà papracchur iti çeñaù |
63 “nobhayäç ca bhajanty anye” iti päöhaù |
64 ubhayän bhajataù abhajataç ca |
65 nänyathä parärtham ity arthaù |
66 svärthe svéye dåñöaphale |
67 na sauhådaà kaitavamayatvät |
68 nirapavädo nirbädhaù | idaà sauhådasyäpi viçeñaëam |
69 yadvä mädvayaà niñedhe | tathäpi priyaà mallakñaëam asüyituà märhatheti mä | api tu mayä dattaduùkhatväd athaiveti |
70 “çåìkhaläm” iti vä päöhaù |
71 yadvä vigato budho gaëanäbhijïo yasmät tenänantenäyuñäpi |
72 supeçalä manoharäù |
73 yadvä täsäà gopénäm aìgair upacitä äçiño yasya |
74 “natair gåhétakaëöhänäm anyonyättakaraçriyam / nartakénäà bhaved räso maëòalébhüya nartanam //” iti räsalakñaëam |
75 kåñëena nimittena saàpravåttaù | yadväntarbhävitaëyarthaù | kåñëena samyak pravåtta ity arthaù |
76 nåtyamänä iti nåtyakäle 'pi gänaà çänajärñaù | yadvä täcchélyäd auçänac | yadvä nåtyena mänaù kåñëakåto yäsäm |
77 nåtyena vikñipte caïcale kuëòale ca sväbhäviké gaëòatviö ca tatsamähäras tviñaà tena maëòitam iti | “dvandväc cudañahäntät” iti öac |
78 aïjasä anusaàdhänapürvakam |
79 BhP 10.22.04
80 BhP 10.22.27
81 “täsäà rativihäreëa” iti päöhaù |
82 “svakucakuìkuma” iti päöhaù |
83 “premëokñitaù” ity api päöhaù |
84 svaratiù ätmärämo 'pi, yadvä sväsu täsu ratir yasya, kià vä svä asädhäraëé ratir jalakréòä yasya |
85 çaratkävyakathäù çaradi sarvadeçakälakavibhir yävatyo varëayituà çakyante tävatéù kathäù siñeve äcacära |
86 éçvaräëäà karmädipäratantryahénänäm |
87 vahneù sarvabhuktvaà yathä näpävitryäyeti |
88 yadä éçitavyänäà niyamyänäà nirahaìkäriëäà jévänäà kuçaläkuçalänvayo na vidyate tadä tiryagädirüpäëäm akhilasattvänäm éçitur niyantuù kuçaläkuçalänvayo na vidyata iti kim u vaktavyam iti pürvaçlokasthena “na vidyate” iti padasaàbandhenänvayaù |
89 “bhaktänäm” iti päöhaù |
90 “småtvä” iti päöhaù |
91 bhagavän priyo yäsäà, bhagavato vä priyäù |
92 yadvä kämaà yatheñöaà äçu bhaktià labdhvä kämädisarvahådrogam acireëa hinotéty arthaù |
No hay comentarios:
Publicar un comentario