lunes, 18 de enero de 2010

Vedanta Syamantaka - Radhadamodara Gosvamin

Fotos
Devoción
harekrsna

Jagadananda Das

Vedanta Syamantaka

Radhadamodara Gosvamin

Description

Vedanta-syamantaka :: Radhadamodara Gosvamin

Source text: (ed) Haridas Shastri, Vrindavan (n.d., ca. 1980)

This book is sometimes attributed to Baladeva Vidyabhushan (by no less an authority than Haridas Das), but Haridas Shastri is of the opinion that it is the work of Baladeva's guru, Radha Damodar Goswami, the disciple of Rasikananda Prabhu's grandson Nayanananda.

The author's name is mentioned in the last verse of the book. (Haridas Dasji, following a slightly different reading, says this verse indicates that Baladeva wrote the book for the favor of his guru.) Baladeva also states that his Siddhanta-ratnam is an expanded version of Vedanta-syamantaka, but the styles of the two works are markedly different. Nevertheless, a thematic similarity with the work of Baladeva is clear.

This book contains six chapters, called kiranas. They deal with the following subjects:

Pramana-nirnaya.
Prameya-nirnaya. (establishes Krishna as Ishvara)
Jiva-tattva-nirupana
Prakriti-tattva-nirnaya
Kala-tattva-nirnaya
Karma-tattva-nirnaya

Not all references have been sought out.

(Jagat, 2006-04-15)

vedänta-syamantakaù

çrémad-rädhä-dämodara-vipra-viracitaù

(1)

prathamaù kiraëaù

pramäëa-nirëayaù

sanätanaà rüpam ihopadarçayann

änanda-sindhuà paritaù pravardhayan |

antas-tamaù-stoma-haraù saräjatäà

caitanya-rüpo vidhur adbhutodayaù ||1||

pramäëair vinä prameya-siddhir nety atas täni tävan nirüpyante | tatra pratyakñam ekaà cärväkaù | anumänaà ca vaiçeñikaù | çabdaà ca kapila-pataïjalé | upamänaà ca gautamaù | arthäpatty-anupalabdhé ca mémäàsakaù | aitihya-sambhavau ca pauräëikaù | iti tat tan nirëayeñu paçyämaù | tad itthaà pratyakñänumäna-çabdopamänärthäpatty-anupalabdhi-sambhavaitihyäny añöau pramäëäni bhavanti ||2||

teñv artha-sannikåñöam indriyaà pratyakñam | ghaöam ahaà cakñuñä paçyäméty ädau |

anumiti-karaëam anumänam | girir vahnimän dhümäd ity ädau | agny-ädi-jïänam anumitiù | tat-karaëaà dhümädi-jïänam |

äpta-väkyaà çabdaù, yathä nadé-tére païca-våkñäù santi | yathä cägniñöomena svarga-kämoyajetety ädi |

upamiti-karaëam upamänam | go-sadåço gavaya ity ädau | saàjïä-saàjïi-sambandha-jïänam upamitiù | tat-karaëaà sädåçya-jïänam |

anupapadyamänärtha-darçanenopapädakärthäntara-kalpanam arthäpattiù | péno devadatto divä na bhuìkte ity ädau | iha diväbhuïjänasya pénatvam anupapannaà tat tasya naktaà bhojitvaà gamayati |

ghaöädy-anupalabdhyä ghaöädy-abhävo niçcito’nupalabdhis tüpalabdher abhäva ity abhävena pramäëena ghaöädy-abhävo gåhyate |

çate daçakaà sambhavatéti buddhau sambhävanaà sambhavaù |

ajïäta-vaktåkatägata-päramparya-prasiddham aitihyam, yatheha baöe yakño nivasatéty ädau |

aìguly-uttolanato ghaöa-daçakädi-jïänakaré ceñöäpi kaiçcana mänam iñyate | evaà pramäëa-vädino vividhä ||3||

teñu pratyakña-mätra-vädinä cärväkenäpratipannaù sandigdho viparyasto vä pumänn açakyo vyutpädayitum | na cärväg-dåçä pratyakñeëa puñpäntara-vartino’jïäna-sandeha-viparyayäù çakyäà pratipattum | na cänavadhåta-para-gatäjïänädir vaktuà pravåtto grähya-väk prekñävatäm ||4||

tasmäd anicchatäpi tenänumänam upädeyam eva | ataù sa parihasyate—

cärväka tava cärv-aìgé järato vékñya garbhiëém |

pratyakña-mätra-viçväso ghana-çväsaà kim ujjhasi || iti |

tena ca para-gatän ajïänädén abhipräya-bhedäd väkya-bhedäl liìgäd anumäya tad-ajïänädi-parihäre pravåttä grähya-väk syäd iti ||5||

yat tu çabdopamänayor naiva påthak prämäëyam iñyate, anumäne gatärthatväd iti vaiçeñikaà matam ity ähuù, tan mandam | graha-ceñöädäv anumänäpravåtteù | viçeñaà tüpari vadiñyämaù | tad eva pratyakñänumäna-çabdäù pramäëänéti våddhä upamänädénäm eñv antarbhävät påthak pramäëatä nety ähur iti ||6||

tathä hi, upamänaà khalu yathä gaus tathä gavaya iti väkyaà taj-janitä dhér ägama eva | gavaya çabdo go sadåçasyäbhidhäyéti yaù pratyayaù o’py anumänam eva | yaù çabdo våddhair yaträrthe prayujyate so’sati våtty-antare tasyäbhidhäyé | yathä go-çabdo gotvasya | prayujyate ca go-sadåçe gavaya-çabda iti tasyaiva so’bhidhäyéti jïänam upamänam eva | yat tu cakñuù sannikåñöasya gavayasya go-sädåçya-jïänaà tat-pratyakñam eveti nopamänaà påthak väcyam ||7||

yat tu diväbhuïjäne pénatvaà naktaà bhuktià vinä nopapadyate, ataù pénatvänyathänupapatti-prasütärthäpattir eva rätri-bhojane pramäëam iti tan na | tasyänumäne’ntarbhävät | ayaà rätrau bhuìkte diväbhuïjänatve sati pénatvät | yas tu rätrau na bhuìkte, na sa diväbhuïjänatve sati pénaù | yathä divä-rätrau cäbhuïjäno’pénaù | na cäyaà tathä, tasmät tatheti kevala-vyatirekänumäna-gamyam etat ||8||

anupalabdhiç ca na påthak pramäëam | ghaöädy-abhävasya cäkñuññatvät | abhävaà prakäçayad indriyaà sva-sambandhäbhäva-viçeñaëa-mukheneti näprasaìgaù |

sambhavas tu çata-daçakädy-avagamaù | sa cänumänam eva | çatatvaà hi daçakädy-avinäbhütaà çate daçakädi-sattvam avagamayatéti ||

aitihyaà tv anirdiñöa-vaktåkatvena säàçayiktatvän na pramäëam | äpta-vaktåkatve niçcite tu tasyägamäntarbhäva eveti tréëy eva pramäëäni |

pratyakñaà cänumänaà ca çästraà ca vividhägamam |

trayaà suviditaà käryaà dharma-çuddhim abhépsatä || iti ||9||

tatra pratyakñaà sthülam eva sannikåñöaà gåhëäti | nätidüraà na cätisamépaà yathä kham utpatantaà pakñiëam, yathä ca netrasyäïjanam | manasy anavasthite sthülam api tatra na gåhëäti | yad uktaà me mano’nyatra-gataà mayä na dåñöam ity ädi | abhibhütam anudbhütaà ca sampåktam atisükñmaà tan na gåhëäti | yathä ravi-kiraëäbhibhütaà graha-nakñatra-maëòalam, yathä kñére dadhi-bhävaà yathä ca jaläçaye jalada-vimuktän jala-bindün, yathä pratyakñaà sannikåñöam api paramäëün ||10||

kvacid vyabhicarati caitat | mäyä-mürdhävaloke yajïadattasyaiväya`amürdhety ädau | yadyapy apratyakñe’pi vastuni liìgäd anumänaà pravartayitum alam, tathäpi tat kvacid vyabhicära-dåñöaà våñöyä tat-käle nirväpita-vahnau ciram adhikpdotvara-dhümee parvate vahnimän dhümäd ity ädau ||11||

tad evaà mukhyayor anayor vyabhicäritvät, tad anyeñäà tu tad-upajévinäà susiddhaà tat | äpta-väkya-lakñaëaù çabdas tu kuträpi na vyabhicarati, himälaye himaà ratnälaye ratnam ity ädi | ravi-käntäd ravi-kara-saàyoge vahnir uttiñöhatéty ädiù | na khalu tan-nirapekñas tad-upamardé tad-avirodhyas tat-sacivas tad-anugrähé tad-gamya-sädhakatamaç ca dåñöaù ||12||

tathä hi daçamas tvam aséty ädau tan-nirapekñaù | sa eva çabdaù çrotraà praviçann eva daçamo’ham asméti pramäyäs tiraskäriëaà mohaà vinivartayatéti tattvaà spañöam ||13||

sarva-dåñöe tvayi viñaà nästéti mantram ity ädau | vahni-taptam aìgaà vahni-täpena sämyatéty ädau ca tad-upamardakatvam, sauvarëambhasitaà snigdham ity ädau ekam evauñadhaà tri-doña-ghnam ity ädau ca sva-pratipäditetäbhyäm avirodhatvaà ca agnir himasya bheñajam ity ädau, héraka-guëa-viçeñam adåñöavadbhiù pärthivatvena sarvaà päñäëädi-dravyaà loha-cchedyam ity anumätuà çakyam | na tu çruta-tädåça-guëakaà hérakaà tac-chedyam ity ädau ca yathä-çaktitäbhyäà säcivya-karaëam | dåñöa-cara-mäyä-mürdhnaù puàso bhräntyäpy aviçvaste sa eväyam ity äkäçaväëyädau, loha-cchedyaà päñäëädau, are çétärtäù pänthämäsmin vahnià sambhävayata dåñöam asmäbhir aträsau våñöyädhunäiva nirväëaù kintv asmin dhümodgäriëi giräv asäv astéti | tenaiva te baddha-müle pratéte tac-chaktya-gamye sädhakatamatvaà ca grahäëäà räçi-saàcäre süryoparägädau ca ||14||

tad evaà sarvataù çreñöhe çabdasya sthite tattva-nirëäyakas tu çruti-lakñaëa eva, ta tv ärña-lakñaëo’pi nävedavin manute taà båhantam aupaniñadaà puruñaà påcchämi ity ädi çrutibhyaù | åñéëäà mitho viväda-darçanena tad-väkyänäà tan-nirëäyakatväsambhavät | nityaù çruti-çabdaù | väcävirüpanityeti çravaëät |

anädi-nidhanänityäväg utsåñöä svayaàbhuvä |

ädau vedamayé vidyä yataù sarväù pravåttayaù || ity ädi smaraëäc ca |

bhramädi-doña-viçiñöa-jéva-kartåkatva-virahät nirdoñaç ca sa eva bhavati ||15||

iti vedänta-syamantake pramäëa-nirëayaù prathamaù kiraëaù

—o)0(o—

(2)

dvitéyaù kiraëaù

prameya-nirëayaù

atha prameyäëi nirëéyante | täni ca païcadhä – éçvara-jéva-prakåti-käla-karma-bhedät | tatra vibhuù | vijïänänandaù särvajïädi-guëavän puruñottama éçvaraù | vijïänam änandaà brahma [bå.ä.u. 3.9.28] | satyaà jïänam anantaà brahma [tai.u. 2.1.3] | yaù sarvajïaù sarvavit satya-kämaù satya-saìkalpaù sa uttamaù puruñaù [mu.u. 1.1.9, 2.2.7] ity ädi çravaëät |

sa ca sarveñäà svämé jani-vinäça-çünyaù |

tam éçvaräëäà paramaà maheçvaraà

taà devatänäà paramaà ca daivatam |

patià paténäà paramaà parastäd

vidäma-devaà bhuvaneçam éòyam || [çve.u. 6.7] iti |

sa käraëänäà käraëädhipädhipo

na cäsya kaçcij janitä na cädhipaù || [çve.u. 6.9] iti ca çravaëät |

tasyaivambhütasya kvacit janmatva-héna-svarüpa-svabhävasyävirbhäva-mätraà bodhyam | ajäyamäno bahudhä vijäyate iti çruteù |

ajo’pi sann avyayätmä bhütänäm éçvaro’pi san |

prakåtià sväm adhiñöhäya saàbhavämy ätma-mäyayä || [gétä 4.6] iti småteç ca |

ataeva ihäsya vijïänän muktir ity uktam |

janma karma ca me divyam evaà yo vetti tattvataù |

tyaktvä dehaà punar janma naiti mäm eti so’rjuna || [gétä 4.9] iti ||2||

nanu brahma-rudrädayo’pi lokeçvaräù kathyante | satyam | bhavantu te éçvaräù sämarthya-yogät | päramaiçvaryaà tu harer eva tam éçvaräëäm ity ädi çruteù | tataç ca räja-sevakeñv api räjatvavat teñv adhéçvaratva-tad-guëäàça-yogäd bhäktaà sidhyati |

brahmädayo hi harer utpannäù çrüyante çré-näräyaëopaniñadi | atha puruño ha vai näräyaëo akämayata prajäù såjeyety ärabhya näräyaëän brahmä jäyate | näräyaëäd rudro jäyate näräyaëät prajäpatiù prajäyate | näräyaëäd indro jäyate | näräyaëäd añöau vasavo jäyante | näräyaëäd ekädaça rudrä jäyante | näräyaëäd dvädaçädityä jäyante ity ädinä |

mahopaniñadi (1) ca— eko ha vai näräyaëa äsén na brahmä neçäna ity ärabhya tasya dhyänäntaù-sthasya laläöät try-akñaù çülapäëiù puruño’jäyata | bibhrac-chriyaà yaçaù satyaà brahmacaryaà tapo vairägyam ity ädi | tatra brahmä caturmukho jäta ity ädi ca çrüyate |

näräyaëa-çabdaù khalu çrépater eva saàjïä pürva-padät saàjïäyäm aga iti tasyäm eva ëatva-vidhänät ||4||

çré-viñëu-puräëe ca—

yasya prasädäd aham acyutasya

bhütaù prajä-såñöi-karo’ntakäré |

krodhäc ca rudraù sthiti-hetu-bhüto

yasmäc ca madhye puruñaù parastät || [vi.pu. 4.1.85] ity ädi |

mokña-dharme ca—

prajäpatià ca rudraà cäpy aham eva såjämi vai |

tau hi mäà na vijänito mama mäyä-vimohitau || iti |

chandogäs tu rudraà vidhi-putraà paöhanti—virüpäkñäya dhätraàçäya viçvadeväya sahasräkñäya brahmaëaù puträya jyeñöhäyämoghäya karmädhipataye iti |

çatapathe ca—añöa-mürtaà brähmaëa saàvatsarät kumäro’jäyata | kumäro arodét | taà prajäpatir abravét | kumära kià rodiñi ? yac ca mama tapaso jäto’séti so’bravét anapahata-päpmäham asmi hanta nämäni me dehi ity ädinä |

çré-värähe ca—

näräyaëaù paro devas tasmäj jätaç caturmukhaù |

tasmäd rudro bhaved devaù sa ca sarvajïatäà gataù || iti |

tad idaà ca kalpa-bhedät saìgamanéyam ||5||

nanu maheçädi-samäkhyayä rudra-päratamyaà mantavyam ? maivam | tasyä mahendrädi-samäkhyävad vaiphalyät | indra-samäkhyaiva çakrasya at sädhayet | idi päramaiçvarye iti dhätu-päöhät | kià punar mahattva-viçeñitäsau, tasyänéçvaratvaà sarväbhyupagatam | aiçvaryaà ca karmäyatvaà çatamakha-samäkhyävagamyate | evaà mahädeva-samäkhyäpi devaräja-samäkhyävad bodhyä | tathä ca prabala-präëa-bädhät sä sä ca niñphalaiva mahä-våkña-samäkhyävad bhavet ||6||

vividha-rudrayor yajïa-puruñärädhanäl lokädhikäritvaà bhärate smaryate |

yuga-koöi-sahasräë viñëum ärädhya padmabhüù |

punas trailokya-dhätåtvaà präptavän iti çuçruma || iti |

mayä såñöaù purä brahmämad yajïam ayajat svayam |

tatas tasya varän préto dadäv aham anuttamän ||

mat-putratvaà ca kalpädau lokädhyakñatvam eva ca || iti |

yudhiñöhira-çokäpanodane ca—

viçva-rüpo mahä-devaù sarva-medhe mahä-kratau |

juhäva sarva-bhütäni svayam ätmänam ätmanä || iti |

mahädeve sarva-medhe mahätmähuvätmänaà devadevo babhüva | viçvän lokän vyäpya viñöabhya kértyä viräjate dyutimän kåttiväsä iti ||7||

paçupatitvaà ca rudrasya varäyatvaà çrutir äha—so’bravéd varaà våëéñva | aham eva paçünäm adhipatir asänéti tasmäd rudraù paçünäm adhipatir iti ||8||

vedäpahäräpad-rakñä ca vidher hari-kartåkä iti pädme paöhyate | vidhi-vadha-päpäd rudro hariëä mocia iti smaryate, mätsye rudroktiù—

tataù krodha-parétena saàrakta-nayanena ca |

vämäìguñöhaù nakhägreëa chinnaà tasya çiro mayä || iti |

brahmoktiç ca—

yasmäd anaparädhasya çiraç chinnaà tvayä mama |

tasmäc chäpa-samäyuktaù kapälétvaà bhaviñyasi || iti |

rudroktic ca—

brahmahä kupito bhütvä caran térthäni bhütale |

tato’haà gatavän devi himavantaà çiloccayam ||

tatra näräyaëaù çrémän mayä bhiñäàprayäcitaù |

tatas tena svakaà pärçvaà nakhägreëa vidäritam ||

mahatyaù sågvaté dhäräs tasya pärçve viniùsåtä |

viñëu-prasädät suçroëi kapälaà tat sahasradhä |

phuöitaà bahudhäyätaà svapna-labdha-dhanaà yathä || iti |

durjaya-tripura-hetukäpan-nistäro hari-hetukaù smaryate bhärate |

viñëur ätmä bhagavato bhavasyämita-tejasaù |

tasmäd dhanur jyä saàsparçaà sa visehe maheçvaraù ||

viñëu-dharme ca—

tripuraà jaghnuñaù pürvaà brahmaëä viñëu-païjaram |

çaìkarasya kuru-çreñöha rakñaëäya nirüpitam || iti |

jåmbhaëästreëa bäëa-yuddhäpatito rakñitaù smaryate vaiñëave—

jåmbhaëästreëa govindo jåmbhayämäsa çaìkaram |
tataù praëeçur daiteyäù pramathäç ca samantataù ||

jåmbhäbhibhütaç ca haro rathopastham upäviçat |
na çaçäka tadä yoddhuà kåñëenäkliñöa-karmaëä || [vi.pu 5.33.24-25]

çré-rämäyaëe paraçurämoktiù—

huìkäreëa mahädevaù stambhito'tha trilocanaù |

jåmbhitaà tad-dhanur dåñövä çaivaà viñëu-paräkramaiù |

adhikaà menire viñëuà deväù sarñi-gaëäs tadä || [rä. 1.74.17,19]

nara-sakhena näräyaëena saha yudhyamänas tena saïjihérñito brahmaëä prabodhitaù prapattyä tena saàrakñitaù smaryate bhärate,

prasädayämäsa bhavo devaà näräyaëaà prabhum |

çaraëaà ca jagämädyaà vareëyaà varadaà harim || [ma.bhä. 12.330.62] ity ädinä |

käla-küöa-nistäraç ca tat-kértanäd iti smaryate |

acyutänanta govinda mantram änuñöubh param |

oà namaù sampuöékåtya japan viñadharo haraù || iti ||11||

sarveçvaräd anye tu sarve brahmädayaù pralaye vinaçyantéti mantavyam | eko ha vai näräyaëa äséd ity ädi çravaëät,

brahmädiñu praléneñu nañöe loke caräcare |

äbhüt samplave präpte praléne prakåtau mahän ||

ekas tiñöhati sarvätmä sa tu näräyaëaù prabhuù || iti bhäratät |

brahmä-çambhus tathaivärkaç candramäç ca çatakratuù |

evam ädyäs tathaivänye yuktä vaiñëava-tejasä |

jagat käryävasäne tu viyujyante ca tejasä |

vitejasaç ca te sarve païcatvam upayänti vai || iti viñëu-dharmät ||12||

prakåtir yä mayäkhyätä vyaktävyakta-svarüpiëé |

puruñaç cäpy ubhäv etau léyete paramätma ni |

paramätmä ca sarveñäm ädhäraù puruñaù paraù ||

sa viñëu-nämä vedeñu vedänteñu ca géyate || iti vaiñëavaväc ca |

nañöe loke dvi-parärdhävasäne

mahä-bhüteñv ädi-bhütaà gateñu |

vyakte’vyaktaà käla-vegena yäte

bhavän ekaù çiñyate’çeña-saàjïaù || [bhä.pu. 10.3.25] iti bhägavatäc ca |

tathä ca hari-hetukotpatty-ädibhir vidhy-ädénäm anéçatvaà nirbädhaà siddham | ata eva tad-bhaktis tair anuñöhéyate ||13||

athäpi yat-päda-nakhävasåñöaà

jagad viriïcopahåtärhaëämbhaù |

seçaà punäty anyatamo mukundät

ko näma loke bhagavat-padärthaù || [bhä.pu. 1.18. 21] iti |

yac-chauca-niùsåta-sarit-pravarodakena

térthena mürdhny adhikåtena çivaù çivo’bhüt [bhä.pu. 3.28.22] iti bhägavatät |

ekaù prasärayet pädäv anyaà prakñälayen mudä |

paras tu çirasä dhatte teñu ko’bhyadhko vada || iti puräëäntaräc ca ||

brahmädayaù suräù sarve viñëum ärädhya te purä |

svaà svaà padam anupräptäù keçavasya prasädataù || iti närasiàhäc ca |

te deväù åñayaç caiva nänä-tanum äçritäù |

bhaktyä sampüjayanty enaà gatià caiñäà dadäti saù || iti näräyaëéyäc ca ||

yat tu bhaväìga-patitaà toyaà pavitram iti paspåçur iti çiväìga-sparçäd gäìgämbahsaù pävitryaà manyante, tan mandam, ukta-väkyebhyaù | tena çirasä dhåtatvät pavitram idam iti vijïäya paspåçur iti tad-arthäc ca | harasya gätra-saàsparçät pavitratvam upägatety aträpi tasya pävitryaà çuddhi-pradatvaà präptam ity arthaù ||14||

yat tu sämba-läbhäya hare rudrärädhanam, pärtha-vijayäya tat-stavanaà ca bhärate smaryate, tat tu närada-bähyärädhanaval lélä-rüpam eva bodhyam |

yat tu droëa-parvänte çatarudréyärthaà rudraà vyäcakñäëo vyäsas tasya parama-käraëatvaà präha, tat khalu tad-antaryämi-paratayä jïeyam, para-brahma-dvayäbhävät tad-dvayasyäniñöatväc ca ||15||

tad itthaà hareù päratamye siddhe, keñuci puräëeñu vidhy-ädénäà päratamyaà niçamya na bhramitavyam | teñäà räjasa-tämasatvena heyatvät | yad uktaà mätsye—

saìkérëäs tämasäç caiva räjasäù sättvikäs tathä |

kalpäç caturvidhäù proktä brahmaëo divasä hi te ||

yasmin kalpe tu yat proktaà puräëaà brahmaëä purä |

yasya tasya tu mähätmyaà tat-tat-kalpe vidhéyate ||

agneù çivasya mähätmyaà tämaseñu prakértyate |

räjaseñu ca mähätmyam adhikaà brahmaëo viduù ||

saìkérëeñu sarasvatyäù pitèëäà ca nigadyate |

sättvikeñu ca kalpeñu mähätmyam adhikaà hareù |

teñv eva yoga-saàsiddhä gamiñyanti paräà gatim || iti ||16||

kaurme ca—

asaìkhyätäs sthitätmikäalpä brahmä-viñëu-çivätmikä |

kathitä hi puräëeñu munibhiù käla-cintakaiù ||

sättvikeñu tu kalpeñu mähätmyam adhikaà hareù |

tämaseñu çivasyoktaà räjaseñu prajäpateù || iti |

veda-virodhi-småténäà heyatvaà manur äha—

yä veda-bähyäù småtayo yäç ca käç ca kudåñöayaù |

sarväs tä niñphaläù pretya tamo-niñöhä hi täù småtäù || [manu 12.95]

tad evaà sättvikänäm eva puräëädénäà pramä-janakatväd upädeyatvaà tad anyeñäà tu viparyäsakaratväd eva heyatvaà suvyaktam iti na tia bhramitavyaà sudhiyeti ||17||

tasya hares tisraù çaktayaù santi paräkhyä kñetrajïäkhyä mäyäkhyä ceti |

paräsya çaktir vividhaiva çrüyate

sväbhäviké jïäna-bala-kriyä ca || [çve.u. 6.8]

pradhäna-kñerajïa-patir guëeçaù

saàsära-bandha-sthiti-mokña-hetuù || iti çruteù |

viñëu-çaktiù parä proktä kñetra-jïäkhyä tathäparä |

avidyä-karma-saàjïänyä tåtéyä çaktir iñyate || [vi.pu. 6.7.61] iti viñëu-puräëäc ca ||18||

sa ca paräkhya-çakti-mad-rüpeëa jagan-nimittam, kñetrajïädi çaktimad-rüpeëa tu tad-upädänaà ca bhavati, tad ätmänaà svayam akurutety ädi çravaëät ||19||

sa ca deha-dehi-bheda-çünyo harir ätma-mürtir bodhyaù |

sat-puëòaréka-nayanaà meghäbhaà vaidyutämbaram |

dvi-bhujaà jïäna-mudräòhyaà vana-mälinam éçvaram || [go.tä.u. 1.9]

säkñät-prakåti-paro yo’yam ätmä gopälaù | [go.tä.u. 2.23]

tam ekaà govindaà sac-cid-änanda-vigrahaà [go.tä.u. 1.33] iti çruteù ||20||

tasya guëäç ca jïänänandädayo’nantäs tato nätiricyante | ekadhaivänudrañöavyam, nha nänästi kiïcana ity ädi çravaëät | tathäpi viçeña-baläd tad-bhed-vyavahäro bhavati ||21||

viçeñaç ca bheda-pratinidhir bhedäbhäve’pi tat-käryaà pratyäyayan dåñöaù, sat tämasé bhedo bhinnaù kälaù sarvadästéty ädau tam antarä viçeñaëa-viçeñya-bhävädikaà na sambhavet ||22||

na ca sattä satéty-ädi-dhér bhramaù | san ghaöa ity ädivad abädhät | na cäropaù siàho mäëavako nety ädivat | sattä saté neti kadäpy avyavahärät | na ca sattädeù, sattädy-antaräbhäve’pi svabhäväd eva satéty-ädi-vyavahäraù | tasyaiveha tac-chabdenokteù tasmän nirbhede’pi harau bheda-pratinidhiù so’bhyupeyaù ||23||

yathodakaà durge våñöaà parvateñu vidhävati | evaà dharmän påthak paçyaàs tänevänuvidhävatéti kaöa-çruteù, atra hi brahma-dharmän uktvä tad-bhedo niñiddhaù | nahi bheda-sadåçe tasminn asati dharma-dharmi-bahutve bhäñituà yukte, na ca dharmo nityo’nuvädaù çrutito’nyena teñäm apräpteù ||24||

nirviçeña-vädinäpi çodhität tvaà padärthäd väkyärthasyaikyasya bhedo näbhimato bhedäbhedau vä | tathä sati tasya mithyätvädy-äpatteù ||25||

tatra viçeño na cet, sva-prakäça-cid-bhäne’py aikyasyäbhänas tad-bhänasya bheda-bhramävirodhitve’py aikya-bhänasya tad-virodhitvaà cety ädi bheda-käryaà tasya kathaà syät ? tasmät avaçyam eväbhyupeyo viçeñaù ||26||

sa ca vastv-abhinnaù, sva-nirvähakaç ceti nänävasthä, tasya tädåktvam a dharmi-grähaka-pramäëa-siddhaà bodhyam ||27||

sa ca paramätmä harir asmad-artho bodhyaù | aham ätmä guòäkeça ity ädiñv ätmäham arthayor abhedena smaraëät | so’kämayata bahu syäà prajayeya ity ädi çrutau | pradhänam ahavahaàkärädi-såñöeù präg eva tat sattva-pratyayät präkåtatvaà tasya parästam |

aham eväsam evägre nänyad yat sad-asat param |

paçcäd ahaà yad etac ca yo’vaçiñyeta so’smy aham || [bhä.pu. 2.9.32]

iti småtau cävadhåtyä ca çuddhätmano’smad-arthatvam uktam, ato’nte’pi sthiti-väk yujyate ||28||

ata eva prapanna-mäyä-niräsakatä mukta-präpyatä ca tasyoktä mäm eva ye prapadyante mäyäm etäà taranti te, tato me tattvato jïätvä viçate tad anantaram ity ädau | tasmäd aham-arthaù paramätmä viçuddhaç ca sa eva kartä bhoktä ca bodhyaù | sa viçva-kåd viçva-vidäd ätma-yoniù, eña devo viçvakarmä mahätmä | so’çnute sarvän kämän saha brahmaëä vipaçcitä iti çruteù |

patraà puñpaà phalaà toyaà yo me bhaktyä prayacchati |

tad ahaà bhakty-upahåtam açnämi prayatätmanaù || [gétä 9.26] iti småteç ca |

bhaktyä prayacchatéty ukter bhaktecchayaiva tasya pürëasyäpi bubhukñädayo’bhimataù tasya tädåçatvaà ca, svecchämayasya iti brahmoktiù ||29||

sa ca puruñottamaù kvacid dvibhujaù kvacic caturbhujaù kvacid añöabhujaç ca paöhyate | tatra dvibhujo yathätharva-mürdhni sat-puëòaréka-nayanam ity ädi |

prakåtyä sa hi çyämaù péta-väsä jaöädharaù |

dvibhujaù kuëòalé ratna-mälé dhéro dhanurdharaù || iti |

taittiréyake ca—daça-hastäìgulayo daça-padyä dväv ürü dväv bähü ätmaiva païca-viàçaka iti ||

rahasyämnäye ca—päëibhyäà çiryaà saàvahati ity ädinä |

çré-sätvate ca—

nädävasäne gagane devo’nantaù sanätanaù |

çäntaù saàvit-svarüpas tu bhaktänugraha-kämyayä ||

anaupamyena vapuñä hy amürto mürtatäà gataù |

viçvam äpyäyayan käntyä pürëendv-ayuta-tulyayä ||

varadäbhayadenaiva çaìkha-cakräìkitena ca |

trailokya-dhåti-dakñeëa yukta-päëi-dvayena saù ||

saìkarñaëa-saàhitäyäà ca—

puruñottamasya devasya viçuddha-sphaöikä-tviñaù |

sama-pädasya tasyaiva hy eka-vaktrasya saàsthitiù |

varadäbhaya-hastau dväv apavåttäkhya-karmaëaù || iti ||30||

caturbhujo, yathä viñvaksena-saàhitäyäà—

apräkåta-tanur devo nityäkåti-dharo yuvä |

nityätéto jagad-dhätä nityair muktaiç ca sevitaù ||

baddhäïjali-puöair håñöair nirmalair nirupadravaiù |

caturbhujaù çyämaläìgaù çré-bhü-léläbhir anvitaù ||

vimalair bhüñaëair nityair bhüñito nitya-vigrahaiù |

païcäyudhaiù sevyamänaù çaìkha-cakra-dharo hariù || iti |

çré-daçame ca—

tam adbhutaà bälakam ambujekñaëaà

catur-bhujaà çaìkha-gadädy-udäyudham |

çrévatsa-lakñmaà gala-çobhi-kaustubhaà

pétämbaraà sändra-payoda-saubhagam || [bhä.pu. 10.3.9] iti |

çré-gétäsu ca—

tenaiva rüpeëa catur-bhujena

sahasra-bäho bhava viçva-mürte || [gétä 11.46] iti |

añöa-bhujo yathä caturthe—

pénäyatäñöa-bhuja-maëòala-madhya-lakñmyä

spardhac-chriyä parivåto vana-mälayädyaù |

barhiñmataù puruña äha sutän prapannän

parjanya-näda-rutayä sa-ghåëävalokaù || [bhä.pu. 4.30.7] iti |

änandäkhya-saàhitäyäà tu rüpa-trayam uktam—

sthülam añöa-bhujaà proktaà sükñmaà caiva caturbhujam |

parantu dvibhujaà proktaà tasmäd etat trayaà yajet ||31||

etäni rüpäëi bhagavati vaidürya-maëivad yugapan nityävirbhütäni vibhänti | teñu cärutvädhikyät kåtsna-guëa-vyakteç ca dvibhujasya paratvam uktam, na tu vastv-anyatvam asti, neha nänästi kiïcana ity ädi vacanät ||

yat tu manyante parama-vyomni nityoditaà ca caturbhujaà rüpaà param, dvibhujadi-rüpaà tu çäntoditam aparam iti, tat khalv avicäritäbhidhänam eva |

sarve nityäù çäçvatäç ca dehäs tasya parätmanaù |

hänopädäna-rahitä naiva prakåtijäù kvacit ||

paramänanda-sandohä jïäna-mäträç ca sarvataù |

sarve sarva-guëaiù pürëäù sarva-doña-vivarjitäù || iti mahä-varähokti-vyäkopät ||

paraà tu dvibhujam iti kaëöhokti-virodhän mäyika-siddhänta-sparçäpatteç ca | bheda-héneñv eva teñu rüpeñv aàçitväàçatvädikaà çakti-vyakti-täratamya-sa-vyapekñyam ähuù | yad uktaà våddhaiù—çakter vyaktis tathävyaktis täratamasya käraëam iti ||32||

sa ca puruñottamaù çrépatir bodhyaù | çréç ca lakñméç ca patnyäv iti yajuù-çruteù | kamalä-pataye namaù [go.tä.u. 1.36], ramä-mänasa-haàsäya govindäya namo namaù [go.tä.u. 1.37], ramä-dhaväya rämäya ity artharvaëa-çrutiç ca | pürvatra çrér gé-devé, lakñmés tu ramä-devéti vyäkhyätäraù |

nanu, neha nänästi kiïcana ity ädi çravaëän na brahmaëi kaçcil lakñmy-ädi-rüpo viçeñaù çakyo mantum, kintv aìgékåtaç cäyaà viçuddha-sattva-mürtikaà tat-tädåçyaiva-lakñmyä girä ca yujyete iti ced bhräntam etat vahny-uñëateva svarüpäbhinnäparäkhyä çaktir brahmaëy asti, paräsya ity ädi çruteù | saiva tasya lakñmér gé-devé ceti svékäryam |

procyate parameço yo yaù çuddho’py upacärataù |

prasédatu sa no viñëur ätmä yaù sarva-dehinäm || [vi.pu. 1.9.46] iti çré-vaiñëavät |

aparaà tv akñaraà yä sä prakåtir jaòa-rüpiëé |

çréù parä prakåtiù proktä cetanä viñëu-saàçrayä || iti skändäc ca ||

sarasvatéà namasyämi cetanäà hådi saàsthitäm |

keçavasya priyäà devéà çukläà kñema-pradäà nityäm || iti skände gé-stoträc ca |

itthaà ca pürva-pakño nirastaù ||33||

nanu, neha nänästi kiïcana iti nirviçeñatvam uktam, maivam | iha yadästi tan nänä na kintu svarüpänubandhyaiveti viçeña-pratyayät çréç ca te lakñméç cety ädi prämäëyäc ca | lakñmyä eva rüpäntaraà gér-devéti mantavyam | sandhyä rätriù prabhä bhütir medhä çraddhä sarasvaté [vi.pu. 1.9.119] iti çré-vaiñëave tasyä viçeñaëät |

kià ca—

hlädiné sandhiné saàvit tvayy ekä sarva-saàçraye |

hläda-täpa-karé miçrä tvayi no guëa-varjite || [vi.pu. 1.12.69] iti |

tatraiva trivåt-parä kértyate | tatra saàvit-pradhänä våttiù gér-devé | hläda-pradhänä tu lakñméù | anayoù pürvänuttaränuguëair bodhyä saàvidaù sukhänudhävana-prasiddheù ||34||

lakñmyä bhagavad-abhedäd eva tadvat tasyä vyäptiç ca tatraiva smaryate—

nityaiva sä jagan-mätä viñëoù çrér anapäyiné |

yathä sarva-gato viñëus tathaiveyaà dvijottama || [vi.pu. 1.8.17] iti |

tato bhede tu vyäptir iyam apasiddhänto ghaöate | itthaà cäsyä jéva-koöitvaà nirastam | eñä lakñmér harivad ananta-guëä tatraivoktä |

na te varëayituà çaktä guëän jihväpi vedhasaù |

praséda devi padmäkñi mäsmäàs tyäkñéù kadäcana || [vi.pu. 1.9.133] iti ||35||

te ca guëä mukti-dätåtva-hari-vaçékäritväayaù katicit tatraiva paöhitäù |

ätma-vidyä ca devi tvaà vimukti-phala-däyiné ||

änvékñiké trayé värtä daëòa-nétis tvam eva ca |

saumyäsaumyair jagad-rüpais tvayaitad devi püritam ||

kä tv anyä tväm åte devi sarva-yajïa-mayaà vapuù |

adhyäste deva-devasya yogi-cintyaà gadäbhåtaù ||

tvayä devi parityaktaà sakalaà bhuvana-trayam |

vinañöa-präyam abhavat tvayedänéà samedhitam ||

däräù puträs tathägäraà suhåd-dhänya-dhanädikam |

bhavaty etan mahä-bhäge nityaà tvad-vékñaëän nåëäm ||

çarérärogyam aiçvaryam ari-pakña-kñayaù sukham |

devi tvad-dåñöi-dåñöänäà puruñäëäà ca durlabham || [vi.pu. 1.9.120-125]

sattvena satya-çaucäbhyäà tathä çélädibhir guëaiù |

tyajyante te naräù sadyaù santyaktä ye tvayämale ||

tvayävalokitäù sadyaù çélädyair akhilair guëaiù |

kulaiçvaryaiç ca yujyante puruñä nirguëä api ||

sa çläghyaù saguëé dhanya sakulénaù sa buddhimän |

sa çüraù sa ca vikränto yas tvayä devi vékñitaù ||

sadyo vaiguëyam äyänti çélädyäù sakalä guëäù |

paräìmukhé jagaddhätré yasya tvaà viñëu-vallabhe || [vi.pu. 1.9.129-132]

ity ädinä harivad bahu-rüpeyaà sarvatra tad-änurüpyeëa tam anuyätéti ca tatraivoktaà—

devatve deva-deheyaà mänuñatve ca mänuñé |

viñëor dehänurüpäà vai karoty eñätmanas tanum || [vi.pu. 1.9.145] iti ||36||

teñu sarveñu lakñmé-rüpeñu rädhäyäù svayaà-lakñmétvaà mantavyam, bhagavad-rüpeñu kåñëasya svayaà-bhagavattvavat | puruña-bodhinyäm atharvopaniñadi—gokuläkhye mathurä-maëòale ity upakramya, dve pärçve candrävalé rädhä ceti yasyäàçena lakñmé-durgädikä çaktir ity abhidhänät | nirastaà sämyätiçayena rädhasä sva-dhämani brahmaëi raàsyate namaù [bhä.pu. 2.4.14] iti bhägavate çré-çukokteù |

båhad-gautaméye ca tan-mantra-kathane—

devé kåñëamayé proktä rädhikä para-devatä |

sarva-lakñmé-mayé sarva-käntiù sammohiné parä || ity ukteç ca |

ete cäàça-kaläù puàsaù kåñëas tu bhagavän svayaà [bhä.pu. 1.3.28] iti, añöamas tu tayor äsét svayam eva hariù kila [bhä.pu. 9.24.55] iti ca çré-bhägavatät ||37||

iti vedänta-syamantake prameya-nirëayo dvitéyaù kiraëaù

—o)0(o—

(3)

tåtéyaù kiraëaù

jéva-tattva-nirëayaù

atha jévo nirüpyate | tal-lakñaëaà cäëu-caitanyam ähuù çrutiç ca—eño’ëur ätmä, cetasäveditvayo yasmin präëaù païcadhä saàviveça,

bälägra-çata-bhägasya çatadhä kalpitasya ca |

bhägo jévaù sa vijïeyaù sa cänantyäya kalpate || [çve.u. 5.9] |

nityo nityänäà cetanaç cetanänäm

eko bahünäà yo vidadhäti kämän |

taà péöhagaà ye’nubhajanti dhéräs

teñäà siddhiù çäçvaté netareñäm || [go.tä.u. 1.20] iti çravaëät ||1||

etena bhräntaà brahmaaivaiko jévaù, tad-anye sarve jévädayas tad avidyayä kalpitäù | svapna-drañöeva rathädayaù ity eka-jéva-vädo nirastaù | nitya-cetanatayä bahünäà jévänäà çrutatvät ||2||

sa ca jévo nitya-jïäna-guëakaù, avinäçé vä are ayam ätmänam anucchitti-dharmä [bå.ä.u. 4.5.14] iti, na hi vijïätur vijïäter viparilopo vidyata [bå.ä.u. 4.3.30] iti ca çrutiù |

aëor api tasya jïäna-guëena sarväìgeñu vyäptiù, guëäd välokavat [ve.sü. 2.3.24] iti süträt |

yathä prakäçayaty ekaù kåtsnaà lokam imaà raviù |

kñetraà kñetré tathä kåtsnaà prakäçayati bhärata || [gétä 13.33] iti bhagavad-väkyäc ca ||3||

asmad-arthaç ca jévätmä bodhyo vilénähaìkäryäà suñuptäv aham iti tat-svarüpa-vimarçät | tathä ca çrutiù—sukham aham asväpsyam, na kiïcid avediñam iti ||4||

dehädi-vilakñaëaç ca ñaò-bhäva-vikära-çünyaç ca saù |

nätmä vapuù pärthivam indriyäëi

devä hy sur väyu-jalaà hutäçäù |

mano’nna-mätraà dhiñaëä ca sattvam

ahaìkåtiù khaà kñitir artha-sämyam || [bhä.pu. 11.28.24] iti |

ätmä jajäna na mariñyati naidhate’sau

na kñéyate savana-vid vyabhicäriëäà hi |

sarvatra çaçvad anapäyy upalabdhi-mätraà

präëo yathendriya-balena vikalpitaà sat || [bhä.pu. 11.3.38] iti caikädaçät ||5||

paramätmäàçaç ca saù | mamaiväàço jéva-loke jéva-bhütaù sanätanaù [gétä 13.7] iti bhagavad-väkyät ||6||

kartä bhoktä ca saù | vijïänaà yajïaà tanute karmäëi tanute’pi ca iti | so’çnute sarvän kämän iti çravaëät | yat tu prakåtiù kartré, bhoktä tu jéva ity ähus tan mandam, kartåtva-bhoktåtvayor eka-niñöhatvät | yad äha vana-parvaëi somakaà yamaù—nänyaù kartuù phalaà räjann upabhuìkte kadäcana iti ||7||

nanu kartåtve duùkha-sambandhät | na tatra çrutes tätparyam iti cen, maivam etat | tathä sati darçädiñv apy atätparyäpatteù | lélocchväsäder akaraëa eva tat-sambandha-vékñaëäc ceti ||8||

na ca niñkriyatva-çrutyä kartåtvaà à jévasya bädhyate | asti bhäti vidi-dhätv-arthänäm ätmani sattvena niñkriyatväsiddheù | dhätv-artho hi kriyety ähuù | na ca nirvikäratva-çrutyä tasya tad bädhyate | sattä-bhäna-jïäna-guëäçrayatve’pi dravyäntaratäpatti-rüpasya vikärasya taträprasaìgät | yathä saàyogäçrayatve’pi äkäçe na ko’pi vikäras tathä sthüla-kriyäçrayatve sa nätmanéti drañöavyam | suñuptäv api sukha-jïäna-säkñitva-rüpaà kartåtvam aséti päramarthikaà jévasya tat ||9||

tac ceçvaräyättaà bodhyam | eña eva sädhu-karma kärayati ity ädi çruteù | parät tu tac chruteù iti süträc ca ||10||

sa ca jévo bhagavad-däso mantavyaù | däsa-bhüto harer eva nänyasyaiva kadäcana iti pädmät |

nanu sarveñäà jévänäà tad-däsatve svarüpa-siddhe nirviçeñe ca sati upadeçäder vaiyarthyam iti cen, na, tad-abhivyaïjakatvena tasya särthakyät, na hi mathanena vinä dadhni-sarpir araëau ca vahnir ävirbhaved iti ||11||

sa ca jévo gurüpasattyä tad-aväptyä hari-bhaktyä ca puruñärthé bhavati |

yasya deve parä bhaktiù yathä deve tathä gurau |

tasyaite kathitä hy arthäù prakäçante mahätmanaù || [çve.u. 6.23] iti |

äcäryavän puruño veda iti | tasya tävad eva ciraà yävan na vimokñye’tha sampatsye [chä.u. 6.14.2] iti | çraddhä bhakti-jïäna-yogäd avaiti iti | tatas tu taà paçyate niñkalaà dhyäyamäna iti ca çruteù |

tasmäd guruà prapadyeta jijïäsuù çreya uttamam |

çäbde pare ca niñëätaà brahmaëy upaçamäçrayam ||

tatra bhägavatän dharmän çikñed gurv-ätma-daivataù |

amäyayänuvåttyä yais tuñyed ätmätma-do hariù || [bhä.pu. 11.3.21-22] iti småteç ca ||12||

sä ca bhaktiù çästra-jïäna-pürvikaivänuñöheyä | tam eva dhéro vijïäya prajïäà prakurvéta brähmaëaù iti çravaëät | te ca jévä muktäv api harim upäsate | etat sämagäyann äste—tad viñëoù paramaà padaà sadä paçyanti sürayaù iti çravaëät ||13||

itthaà ca tad-anubhavinäà tad-däsatvät tad-rüpa-guëa-vibhüténäà lävaëya-candrikätva-prasaìgaù | tad itthaà vibhutväëutvädi mitho viruddha-çästraika-gamya-nitya-guëa-yogäd éçvara-jévayor bhedaù särvadikaù siddhaù ||14||

nanu kim idam apürvam ucyate ? éçäd anyo jéva iti “tvaà vä aham asmi bhagavo devate tad yo’haà so’sau so’haà tat tvam asi” iti vyavahära-daçäyäm | yatra tv asya sarvam ätmaiväbhüt tat kena kaà paçyed iti mokña-daçäyäà ca tayo abheda-çravaëät | bhedasyävastutväd atadgrähé nindyate—yad eveha tad amutra yad amutra tad anv iha måtyoù sa måtyum äpnoti ya iha näneva paçyati, yadä hy evaiña udaram antaraà kurute atha tasya bhayaà bhavati ity ädi çrutau ||15||

naitac caturasraà—

dvä suparëä sayujä sakhäyä

samänaà våkñaà pariñasvajäte |

tayor anyaù pippalaà svädv atty

anaçnann anyo abhicäkaçéti || [çve.u. 4.6] iti pürvasyäm |

yathodakaà çuddhe çuddham äsiktaà tädåg eva bhavati |

evaà muner vijänata ätmä bhavati gautama || [ka.u. 2.1.15] iti |

niraïjanaù paramaà sämyam upaiti iti parasyäà ca tayor bheda-çravaëät ||16||

bhagavatä ca muktau bhedaù smaryate—

idaà jïänam upäçritya mama sädharmyam ägatäù |

sarge’pi nopajäyante pralaye na vyathanti ca || [gétä 14.2] ity ädau |

itthaà ca, brahmaiva san brahmäpnoti ity ädau brahma-sadåçaù sann ity evärthaù sughaöas tatraiva çabdasya sädåçyäd eva itarathä brahma-bhävottaro brahmäpyayo viruddhaù syät | yad eveha ity ädau brahmävirbhäveñu bhedägrähé nindyate | yadä hy evety ädau brahmaëi kapaöaà pratisidhyate iti na käpi kñatiù ||17||

evaà sati, tvaà vä aham asmi ity ädau tayor abhedaù pratétiù | sa khalu taväyatta-våttikatväd väg-ädeù präëa-rüpatayä paöhyate chändogye—na vai väco na cakñüàñi na çroträëi na manäàséty äcakñate präëä ity eväcakñate präëo hy evaitäni sarväëi bhavati [chä.u. 5.1.15] iti |

yo yad vyäpyaù sa tad-rüpaù smaryate vaiñëave^¹—

yo’yaà tavägato deva samépaà devatä-gaëaù |

sa tvam eva jagat-srañöä yataù sarva-gato bhavän || iti |

gétäsu ca—sarvaà samäpnoñi tato’si sarvaù iti | yatra tv asyety atra tu muktasya jévasya vigrahendriyädikaà sarvaà bhagavat-saìkalpäd eva bhavatéty ucyate | anyathä sarvam ity etad vyäkupyeta ||18||

yat tu vadanti, tvaà vä ity ädau jahad-ajahat-svärtha-lakñaëayä vibhutväëutvädén guëän hitvä caitanya-mätraà lakñaëéyam iti, tan mandam | nitya-guëänäà väì-mätreëa hänäsambhavät sarva-çabdäväcye lakñaëäyä ayogäc ca | tad aväcyaà khalu tvayä brahmäbhyupagamyate ||19||

nanu, yato väco nivartante apräpya manasä saha ity ädi çrutir eva brahmaëas tathätvam äha—maivam etat | kåtsnäväcyatäyäs taträbhidhänät | yad uktaà çré-bhägavat—kärtsnyena näjo’py abhidhätum éçaù [bhä.pu. 12.4.39] iti | anyathä, sarve vedä yat padam ämananti iti çrutiù, sarvaiç ca vedair aham eva vedyaù iti småtiç ca vyäkupyeta | tatraiva väkye yata iti apräpyeti ca virudhyeta ||20||

yt tv avidyävacchinnam avidyä pratibimbite vä brahmaiva jévaù |

äkäçam ekaà hi yathä ghaöädiñu påthak påthak bhavet |

tathätmaiko hy anekastho jalädhäreñv iväàçumän ||

tad-vijïänenävidyä-vinäçe tu tad advaitaà siddhaà ghaöädy-upädhi-näçe saty äkäçädy-advaitavad iti vadanti | tad asat | jaòéyävidyayä caitanya-räçeç chedäyogät nérüpasya vibhoù pratibimbäyogä ca | anyathä väyu-dig-ädes tad-äpattiù | äkäça-stha-jyotir aàçasya nu tat tayä pratyayo bhrama eveti tattva-vidaù çrutis tv anuvädinéty ähuù ||21||

yat tu vadanti advitéye çuddha-caitanya-tad-ajïänäj jéveçvaräbhävädhyäsaù nabha-svarüpäparijïänät tatra yathä nélimädhyasyate taj-jïänena tasminn adhyastasya tasya vinivåttau tu çuddhaà tad avaçiñyate iti ||22||

tad idaà rabhasäbhidhänam eva | aviñaye tasminn adhyäsäyogät, nabhaso jïäna-viñayatvät tatra nélimädhyasaù sambhavé | na ca tadvat çuddha-caitanya-jïäna-viñayo bhavatäà tasmäd yat kiïcid etat | kià ca, kédåçaà jïänaà nivartakam iñyate, çuddha-caitanyaà våtti-rüpaà vä | nädyaù, tasya nityatvena nityam adhyasta-nivåtti-prasaìgät | näpi våtti-rüpam, tasya satyatve dvaitäpatteù, mithyätve katham adhyasta-nivartakatä | satyasya hi çukty-ädi-jïänasya rajatädy-adhyastasya nivartakatä dåñöä ||23||

yat tu phalavaty ajïäte’rthe çästra-tätparya-vékñaëät tädåça-bhedas tat-tätparya-gocaraù | vaiphalyän jïätatväc ca bhedas tad-gocaro na syät, kintv anuväda eva saù | adbhyo vä eña prätar udeti äpaù säyaà praviçatétivad iti tan mandam |

påthag ätmänaà preritäraà ca matvä

juñöas tatas tenämåtatvam eti |

juñöaà yadä paçyaty anyam éçaà

asya mahimänam eti véta-çokaù || ity ädau |

tatra phala-çravaëät, viruddha-dharma-vicchinna-pratiyogitayäloke tasyäjïätatväc ca | te ca dharmäù vibhutväëutvädayaù, çästraika-gamyä bhavanti | abhedas tv aphalas tatra phalänaìgékärät ajïätaà ca nara-çåìgavad asattväd eva | abheda-bodhikäù çrutayas tu tad-äyatta-våttikatva-tad-vyäpyatväbhyäà saàgamitä eva ||24||

kià cäbhedo brahmetaraù brahmätmako vä ? nädyaù, abheda-hänät | tad-itarasya mithyätvena çruténäm atattvävedakatväpatteç ca satatä ca | bhedasya mitho viruddhayor anyatara-niñedhasyänyatara-vidhi-vyäptatväc ca | sa cäntyaù, brahmaëaù sva-prakäçatayä nitya-siddha-çruténäà siddha-sädhanatäpatteç ca |

api ca näbhedasyopadeçaù siddhyati, upadeñöur anirëayät | yathä, tad-upadeñöä tattvajïo na vä ? ädye’dvitéyam ätmänaà vijänataù tasya nopadeçya bheda-dåñöir iti | na taà prati upadeçaù sambhavet | antye’py ajïatvät nätma-jïänopadeñöåtvam ||26||

yathädhigatäbhedasya tasya bädhitänuvåtti-rüpam idaà bheda-darçanaà marécikä-väri-buddhi-vadato nopadeçänupapattir iti cet, mandam, dåñöänta-virodhät | tad-buddhir hi bädhitänuvartamänäpi na väryä-haraëe pravartayed evam abheda-jïäna-bädhitä bheda-dåñöir anuvartamänäpi mithyärtha-viñayatva-niçcayän nopadeçe pravartayed iti viñaya-nidarçanam ||27||

yat tu çuddhe caitanye ajïänena kalpitam idaà viçvaà taj-jïänena bädhyate | rajju-bhujaìgavat tenädvaitaà siddham eveti vadanti, tad api niravadhänam eva, kñodäkñamatvät | tathä hi, kvedam ajïänaà brahmaëi jéve vä ? na prathamaù, sva-prakäça-caitanye tasmiàs tad-yogäsambhavät turéyatva-hänäc ca | na dvitéyaù, kalpanät pürvaà jéva bhäväsiddheù ||28||

athäjïänaà satyaà na vä ? nädyaù anivåtti-prasaìgät | näpy antyaù, pratéti-virahät | na ca sad-asad-vilakñaëatvädiñöa-siddhiù | tädåçe pramäëäbhävät | ghaöädénäà sattvaà kha-puñpädénäm asattvam, ghaöädénäm evaà deça-käla-vyavasthayä sad-asattvam iti prakära-trayataù syaivänubhavän näto’nyat sad-asad-vilakñaëam anirvacanéyam ajïänaà svékartuà çakyam, yat kiïcid etat ||29||

tasmät paräkhyä çaktimatä bhagavatä nirmittena, pradhänädi çaktimatä ca tenopädänena siddham idaà jagat päramärthikam eva | so’kämayata bahu syäà prajayeya, sa tapo’tapyata, sa tapas taptvä idaà sarvam asåjat, yad idaà kiïcit, kavir manéñé paribhüù svayaàbhüù yäthätathyato’rthän vyadadhät çäçvatébhyaù samäbhyaù, tad ätmänaà svayam akuruta ity ädi çravaëät |

tad etad akñaraà nityaà jagan muni-varäkhilam |

ävirbhäva-tirobhäva-janma-näça-vikalpavat || [vi.pu. 1.22.60] iti vaiñëavät |

brahma satyaà tapaù satyaà satyaà caiva prajäpatiù |

satyäj jätäni bhütäni satyaà bhüta-mayaà jagat || iti mahäbhäratäc ca |

ekam evädvitéyaà brahma ity aträpi vana-léna-vihaìgädi-nyäyena tad api jagat satyaà siddham | bhrama-vädas tu sarvathänupapannaù | so’kämayata ity-ädi-çruti-vyäkopät ||30||

kià ca, kva kasyäyaà bhramaù çuddha-caitanye jévasyeti cen, na, tasyäpratyakñatvät | adhyärope hy adhiñöhäna-säkñätkäras tantram | na ca çuddha-caitanyaà sasmin jagad-rüpeëa paçyati | tasya nitya-siddha-svarüpa-jïänatvät |

kià ca, sädåçyävalambé bhramo’numéyate, sthäëuù pumän ity ädau | tathä ca, bhrama-viñayäj jagato’nyat päramärthikaà siddham | asti hi çukti-rajatäd anyat päramärthikaà haööa-sthaà tad ity anupapannas tad-vädaù | tasmäd éçvaräd anyas tadvan nitya-cetanas tad-däso jévo bhavatéti siddham ||31||

iti vedänta-syamantake jéva-tattva-nirëayas tåtéyaù kiraëaù

—o)0(o—

(4)

caturthaù kiraëaù

prakåti-tattva-nirëayaù

atha prakåti-tattvaà nirëéyate | sattvädi-guëa-trayäçrayo dravyaà prakåtir nityä ca sä |

gaur anädy-antavaté sä janitré bhüta-bhäviné |

sitäsitä ca raktä ca sarva-käma-dughä vibhoù || ity ädi |

triguëaà taj jagad-yonir anädi-prabhaväpyayam |

acetanäparärthä ca nityä satata-vikriyä |

triguëaà karmiëäà kñetraà prakåte rüpam ucyate || iti smaraëäc ca |

tatra prakäçädi-hetur guëaù sattvam | räga-duùkhädi-hetuù rajaù | pramädälasyädi-hetus tu tamaù | eñäà sämye pralayaù, eka-dehasya kapha-väta-pitta-sämye måtyur iva | aìgäìgi-bhävena vaiñamye tu mahad-ädi-sarge tu virüpaù | sa iti satata-vikriyety uktam | prakåter asyäù prathama-pariëämo nätmany adhyavasäya-hetuù | sa ca trividhaù—sättviko räjasaç caiva tämasaç ca tridhä mahän iti vaiñëaväc ca ||2||

tasmin vikära-viçeño’haìkäraù | ätmani dehähaà-bhäva-hetur iti | sa ca sättviko räjasas tämasaç ceti trividhaù | kramäd vaikärika-taijasa-guëa-bhütädi-çabdaiç cäbhidhéyate | madhyamas tu dvayoù pravartakatayä sahakäréty ähuù | sättvikäd ahaìkäräd indriyädhiñöhätré devatä manaç ca | räjasäd bähyendriyiyäëi daça | tämasät tu tan-mätra-dväräkäçädéni païceti evam evoktam ekädaçe—

tato vikurvato jäto yo’haìkäro vimohanaù |

vaikärikas taijasaç ca tämasaç cety ahaà tri-våt ||

tan-mätrendriya-manasäà käraëaà cid-acin-mayaù |

arthas tan-mätrikäj jajïe tämasäd indriyäëi ca ||

taijasäd devatä äsann ekädaça ca vaikåtät |

mayä saïcoditä bhäväù sarve saàhatya-käriëaù | [bhä.pu. 11.24.6-9]

tämasäd arthaù païca-bhüta-lakñaëaù | taijasäd indriyäëi daça | vaikåtäd ekädaça devatä äsan manaç cety arthaù | tåtéye ca—

mahat-tattväd vikurväëäd bhagavad-vérya-sambhavät |

kriyä-çaktir ahaìkäras tri-vidhaù samapadyata ||

vaikärikas taijasaç ca tämasaç ca yato bhavaù |

manasaç cendriyäëäà ca bhütänäà mahatäm api || [bhä.pu. 3.326.23-24]

manasaç ceti cäd devatänäà ceti bodhyaà kramäd iti ca ||3||

ayam atra niñkarñaù | dvividhaà khalv indriyam—antar-indriyaà bahir-indriyaà ceti | taträntar-indriyaà manaù sättvikähaìkäropädanakaà dravyaà saìkalpa-vikalpa-hetur håt-pradeça-våttiù | tad eva kvacid adhyavasäyäbhimäna-cintä-rüpa-kärya-bhedäd buddhy-ahaìkära-citta-saàjïäà dhatte | idaà mano viñaya-saàsarge bandha-hetuù |

mana eva manuñyäëäà käraëaà bandha-mokñayoù |

açuddhaà käma-saìkalpaà çuddhaà käma-vivarjitam || [brahma-bindu 2] iti çruteù |

tad itthaà småtyädi-karaëam indriyaà manaù siddham ||4||

räjasähaìkäropädänakaà dravyaà bahir-indriyam | tac ca dvividhaà—jïänendriya-karmendriya-bhedät | taträdyaà païca-vidhaà—çrotra-tvak-cakñü-rasana-ghräëa-bhedät | tatra çabda-mätra-grähakam indriyaà çrotraà manuñyädénäà karëa-çañkuly-avacchinna-pradeça-våttiù, sarpäëäà tu cakñur-våttiù | sparça-mätra-grähakam indriyaà tvak sarva-çaréra-våttiù | nakha-keçädau präëa-mätra-täratamyät sparçänupalabdhiù | rüpa-mätra-grähakam indriyaà cakñuù kåñëa-tärägra-våttiù rasa-mätra-grähakam indriyaà rasanaà jihvägra-våttiù | gandha-mätra-grähakam indriyaà ghräëaà näsägra-våttiù ||5||

çroträdénäà païcänäm äkäçädéni païca-kremeëäpyäyakäni bhavantéti | bhautikatvam eñäm upacaryate | evaà manaù präëa-väcäà ca kramät påthivy-ap-tejobhir äpyäyanät tat-tan-mayatvam | çrutiç ca—anna-mayaà hi saumya manaù äpo-mayaù präëa-tejo-mayé väg iti ||6||

antyam api païca-vidhaà väk-päëi-päda-päyüpastha-bhedät | tatra varëoccäraëa-hetur indriyaà väk håt-kaëöhädi-våttiù çiras tathä | yad uktaà—

añöau sthänäni varëänäm uraù kaëöhaù çiras tathä |

jihvä-mülaà ca dantäç ca näsikauñöhau ca tälu ca || iti veda-bhäñye |

gavädiñv añöäbhävät tad-abhävaù | çilpädi-hetur indriyaà päëiù, manuñyädénäm aìgulyädi-våttiù | hasty-ädénäà tu näsikägrädi-våttiù | saïcära-hetur indriyaà pädaù, manuñyädi-våttiù, uraga-vihaìgädénäm uraù pakñädi-våttiù | malädi-tyäga-hetur indriyaà päyus tad-avayava-våttiù | änanda-viçeña-hetur indriyam upasthaù, sa ca mehanädi-våttir iti ||7||

sättvikähaìkäräd indriyädhiñöhätryaç candrädayaç caturdaça devatä bhavanti | teñu candra-caturmukha-çaìkaräcyutaiù kramät pravartitäni mano-buddhy-ahaìkära-cittäni saìkalpädhyavasäyäbhimäna-cintä pravartayanti | dig-vätärka-varuëäçvibhiù kramät pravartitäni çrotratvak-cakñu-rasana-ghräëäni çabda-sparça-rüpa-rasa-gandhän prakäçayanti | agnéndropendra-yama-prajäpatibhiù kramät pravartitä väk-päëi-päda-päyüpasthä-vacanädäna-viharaëotsargänandän anubhävayantéti ||8||

tämasähaìkärät tu tanmäträëy antarékåtya païca-bhütäny utpadyante | tämasähaìkära-bhüta-vargayor äntarälikaù pariëämas tanmätra-çabda-väcyo’viçeña-çabdena ca kathyate | yathä dugdha-dadhnor äntarälikaù kalala-pariëämas tathaiva drañöavyaù | bhüta-vargas tu viçeña-çabdenoktaù | sükñmävasthä tanmäträëi sthülävasthä tu bhütänéti ||9||

etäà bhütotpatti-prakriyäà bahudhä nirüpayanti | tasmäd vä etasmäd ätmana äkäçaù sambhüta äkäçäd väyur ity-ädi-çruty-artha-cchäyäà valambya bhütäd bhütotpattir eke | tad ähuù kià tad äséd ity ädi subäla-çrutim, tasmäd ahaìkärät païca-tanmäträëi tebhyo bhütänéti gopäla-çrutià ca dåñövä kecid evaà vadanti | bhütäder ahaìkärät païcäpi tanmäträëy utpadyante tebhyaù kramät païca-bhütänéti | täà täà ca çrutià nibhälya parantv evaà varëayanti | bhütädeù çabda-tanmätraà tasmäd äkäçaù, äkäçät çabda-sparça-tanmätraà tasmäd väyuù, väyoù çabda-sparça-rüpa-tanmätram, tasmät tejaù, tejasaù çabda-sparça-rüpa-rasa-tanmätram, tasmäd äpaù, adbhyo çabda-sparça-rüpa-rasa-gandha-tanmätram, tataù påthivé ||10||

eñäà païcänäà lakñaëäni | sparçavattve sati viçiñöa-sparça-çabdädhärätvam äkäçatvam | viçiñö-sparçavattve sati rüpa-çünyatvam, anuñëä-çéta-sparçavattve sati gandha-çünyatvaà väyutvam | uñëa-sparçavattve bhäsvara-rüpavattvaà vä tejastvam, çéta-sparçavattve nirgandhatve sati viçiñöa-rasatvaà väptvam | viçiñöa-gandhavattvaà påthivétvam iti ||11||

bhütänäà païcékåtatvät çabdädénäà sarvatropalambho näma nänupapannaù | païcékaraëaà tv itthaà bodhyam | sarveçvaro hariù païcäpi bhütäni såñövä täni pratyekaà dvidhä samaà vibhajya tayoù païcakayor ekaà pratyekaà cäturvidhyena samaà vibhajya teñäà caturëäà bhägän sva-sva-sthüla-bhäga-tyägenänyasmin yojanam iti | yad uktaà—

vibhajya divdhä païca-bhütäni devas

tad-ardhäni paçcäd vibhägäni kåtyä |

tad anyeñu mukhyeñu taà taà niyuïjan

sa païcékåtià paçyati sma || iti ||12||

ebhyaù païcékåtebhyo bhütebhyaç caturdaça loka-khacitäny äëòäni santéti | teñu bhür-bhuvaù-svar-mahar-janas-tapaù-satyäbhidhäù sapta-lokä upary upari santi | atala-vitala-sutala-rasätala-talätala-mahätala-pätäläkhyäù saptatva-bodhaù satéti | tebhya eva jaräyujäëòaja-svedajodbhijjäni catur-vidhäni çaréräëi brahmäëòäntarvartinäà jévänäm utpadyante | teñu manuñya-paçv-ädéni jaräyujäni, pakñi-pannagädéni aëòajäni, yüka-maçäkädéni svedajäni taru-gulmädéni udbhij-jätänéti ||13||

iha dik påthak dravyaà na kalpyate, sürya-parispandanädinä äkäçasyaiva präcyädi-rüpatä-siddheù | dik såñöis tv antarkñädi-såñöivat sidhyati ||14||

präëo na påthak tattvam | avasthäntaräpannasya väyor eva tattvena siddheù | sa païca-vidhaù präëäpäna-samänodäna-vyäna-bhedät | mahad-ädéni påthivy-antäni tattväni samañöis teñv eka-deçopädänena kriyamäëäni käryäëi tu vyañöir ucyate ||15||

apare tu añöau prakåtayaù ñoòaça-vikärä iti | çruty-anusäreëa bhütädeù çabda-tanmätraà tasmäd äkäçaù, sparça-tanmätraà cotpadyate, sparça-tanmäträd väyuù rüpa-tanmätraà ca, rüpa-tanmäträt tejo, rasa-tanmätraà ca, rasa-tanmäträd äpo-gandha-tanmätraà ca, sahaivotpadyate, gandha-tanmäträd bhümir iti varëayanti | eñv äkäçädiñu païcasu çabda-sparça-rüpa-rasa-gandhäù | païca-guëä yathottaram ekaikädhikyena vyajyante |

taträkäçe çabda ekaù | väyau çabda-sparçau dvau | tejasi rüpäntäs trayaù | apsu rasäntäç catväraù | påthivyäà tu gandhäs täù païceti | iha tanmäträëäà viñayäëäà samäna-nämatva-çravaëäd abhedo na çakyaù | pürveñäà bhüta-käraëatvena pareñäà bhüta-dharmatvena bhedät | tad itthaà prakåti-mahad-ahaìkäraikädaçendriya-tanmätra-païcakaà païca-bhüta-bhedena caturviàçati-tattväni varëitäni ||16||

eñu prakåty-ädi-trikaà bhüta-païcakaà ca sthüla-dehasyopädänam | indriyäëi tu bhüñaëärpita-ratnänéva tad äkramya tiñöhanti | païca-tanmäträëy ekädeçendriyäëi präëaç ca sükñma-dehasyopädänam iti vyäkhyätäraù ||17||

çarératvaà hi cetanaà prati niyamenädheyatvaà vidheyatvaà çeñatvaà ca | bhogäyatanaà ceñöäçrayo vä çaréram ity ädi lakñaëaà tu duñöa-patné çarérädäv ativyäpteù | iha prakåty-äder utpadyamänaà mahad-ädi na dravyäntaram | na hi måt-piëòäd utpadyamänaà ghaöädikam arthäntaram upalabhyate kià tv avasthäntaram eva tatrotpadyate, tävataiva näma saìkhyä vyavahärädi-bheda-siddhiù | nänyathä senävanaräçyädi-vyavahäraù sidhyet | tasmäd ekasmin dravye käraëa-kärye dve avasthe te ca mitho bhinne dravyatva-bhinne bhavataù | tantu-paöätmakaà mitho bhinnaà dravyam iti tärkikä manyante, tan na | anupalambhäd unmäna-dvaiguëyäpatteç ca | bhedäbhedam iti säìkhyäù prähuù | tan na, virodhät | tasmäd abhinnam eva käraëät käryam iti ||18||

iti vedänta-syamantake prakåti-tattvaà caturthaù kiraëaù

—o)0(o—

(5)

païcamaù kiraëaù

käla-tattva-nirëayaù

atha käla-tattva-nirüpaëam | traiguëyo çünyo jaòo dravya-viçeñaù kälaù | sa hi bhüta-bhaviñyad-vartamäna-yugapac-cira-kñiprädi-vyavahärasya sarga-pralayayoç ca hetuù kñaëädi-parärdhäntaç cakravat-parivartamäno varëayate | tat siddhis tu jïaù käla-kälo guëé sarvavid yaù |

yo’yaà kälas tasya te’vyakta-bandho

ceñöäm ähuç ceñöate yena viçvam |

nimeñädir vatsaränto mahéyäàs

taà tveçänaà kñema-dhäma prapadye || [bhä.pu. 10.3.26]

käla-cakraà jagac-cakram ity-ädi-çrutiù småtiç ca | nityo vibhuç caiñaù sad eva saumyedam agra äséd ity ädiñu sargät präg api tasya sattvävagamät | sarvatra käryopalambhäc ca | yad uktaà—na so’sti pratyayo loke yatra kälo na bhäsate iti |

sarvaà niyämako’py ayaà paramätmänä niyamyo bhavati | jïaù käla iti çravaëät tasya ceñöätva-smaraëäc ca | atas tan nitya-vibhütau näsya prabhävaù | na yatra kälo jagatäà paraù prabhuù, kuto’nu devä jagato ca éçire [bhä.pu. 2.2.17] ity ädi småteù ||1||

iti vedänta-syamantake käla-tattvaà païcamaù kiraëaù

—o)0(o—

(6)

ñañöhaù kiraëaù

karma-tattva-nirëayaù

atha karma nirüpyate |

tac ca kriyä-rüpam | kåti-sädhyam api kåti-madanädi-siddham | béjäìkurädi vadanädi siddham uktam | na karmävibhägäd iti cen na, anäditväd iti | tat khalv açubhaà çubhaà ceti dvi-bhedam | vedena niñiddha-narakädy-aniñöa-sädhanaà brähmaëa-hananädy açubham | tena vihitaà kämyädi tu çubham | tatra svargädéñöa-sädhanaà jyotiñöomädi-kämyam | prakåte pratyaväya-janakaà sandhyopäsanägni-hoträdi nityam | putra-janmädy-anubandhi-jäteñöyädi-naimittikam | durita-kñaya-karaà cändräyaëädi präyaçcittam iti çubhaà bahu-vidham | eñu niñiddham iva kämyaà ca mumukñor heyam eva mukti-pratibandh-phalatvät | nityädikaà tu citta-çuddhikaratvät tenänuñöheyam eva ||1||

kià ca, jïänodayät pürvaà yat saïcitaà tat çubham açubhaà ca jïänena vinaçyati | tataù paraà kriyamäëaà yat na tena vidvän vilipyate | tathä, yad yatheñékätula-magnau protaà pradrayetaivaà häsya sarva-päpmänaù pradrayante iti | yathä puñkara-paläçä äpo na çliñyanta evam evätma-vidi päpaà karma na çliñyata [chä.u. 4.14.3] iti ca chändogya-çrutiù |

atra saïcita-kriyamäëayoù päpayor vinäça-viçleñäv uktau | ubhe u haivaiña ete taraty amåtaù sädhv-asädhuné iti båhad-äraëyaka-çrutiù^² | atra tayoù päpa-puëyayos tau darçitau | ubhe saïcita-kriyamäëe sädhv-asädhuné puëya-päpe eña vidvän taraty ullaìghayati saïcitayor vinäçaù kriyamäëayos tv açleña ity arthaù ||2||

itthaà jïänenaiva vinivåtta-karma-malas tenaiva hari-padaà präpyäkñaya-sukha-bhäk tatraiva nivasati tataù punar na nivartate | brahmavid äpnoti param, tam eva viditvä atimåtyum eti nänya panthä vidyate’yanäya, so’çnute sarvän kämän, na sa punar ävartate iti çravaëät |

tac cajïänaà dvividhaà parokñam aparokñaà ca | parokñaà çabdam, aparokñaà tu vyapdeçyaà dåñöam | vijïäna-ghanänanda-ghana-sac-cid-änandaika-rase bhakti-yoge sa tiñöhati iti gopälopaniñadi | tatra pürvaà paramparayä paraà tu säkñäd-brahma-präpakaà bodhyam | kecit tu mahattama-prasaìga-labdhena çuddha-bhakti-yoga-rüpeëa çravaëa-kértanädi-karmaëaiva citta-çuddhià hari-padaà ca labhante iti dåñöam |

pibanti ye bhagavata ätmanaù satäà

kathämåtaà çravaëa-puöeñu sambhåtam |

punanti te viñaya-vidüñitäçayaà

vrajanti tac-caraëa-saroruhäntikam || [bhä.pu. 2.2.37] ity ädiñu |

tad itthaà tattva-païcakaà viståtaà çré-vaiñëave coktam etat—

viñëoù svarüpät parato hi te’nye

rüpaà pradhänaà puruñaç ca vipra |

tasyaiva te’nyena dhåte viyukte

rüpeëa yat tat dvija-käla-saàjïam || [vi.pu. 1.2.24]

janaiç ca karma-stimitätma-niçcayair ity ädinä | tad evam etat païcaka-viveké varëita-sädhana-sampattimän viçuddhaù çré-hari-padam upalabhya tatraiva sarvadä divyati iti ||5||

nityaà nivasatu hådaye caitanyätmä murärir naù |

niravadyo nirvåttimän gajapatir anukampayä yasya ||

rädhädi-dämodara-näma-bibhratä

vipreëa vedäntamayaù syamantakaù |

çré-rädhikäyai vinivedito mayä

tasyäù pramodaà sa tanotu sarvadä ||

iti vedänta-syamantake karma-tattvaà ñañöhaù kiraëaù

1 Not found in Viñëu-puräëa, but credited to it in Paramätma-sandarbha 37 also.

2 Up to tarati in Bå.ä.u. 4.4.22.

Página PRINCIPAL
OBRAS y AUTORES CLÁSICOS
Agradecimientos
Cuadro General

Disculpen las Molestias

Conceptos Hinduistas (1428)SC

Category:Hindu (mythology) (3256)SC | Category:Hindu mythology (3270)SC | Categoría:Mitología hindú (3288)SC (indice) | Categoría:Mitología hindú (videos) (3289)SC | Conceptos Hinduista (A - G) SK y SC (videos) (3294)SC