lunes, 18 de enero de 2010

Hari Caritam - Caturbhuja

Fotos
Devoción
harekrsna


















Jagadananda Das



Jagadananda Das


Hari Caritam

Caturbhuja


Description

Only the tenth chapter, which is all I had photocopied way back when I did a stint at the India Office Library. There is a commentary by Sivaprasad Bhattacharya



hari-caritam

caturbhujena viracitam1


daçamaù sargaù


atha bhåìga-guïjita-kuïja-maïjula-vaïjulävali-saìkulaà

kulaöä-mano-jvara-käri kokila-käkalé-kala-küjitam |

jita-deva-bälaka-kämanéyaka-phulla-keçara-väsitaà

sita-kunda-sundara-çäradotphala-kaumudé-kalitäntaram ||1||


sargo’yaà nänä-chandobhir våtta-jäti-mayaiù sannibaddhaù | ñañöhy-adhikäni chandäàsy eva grathitänéty aho kavi-karma-kauçalam | äditaç caturñu padyeñu gétikä-cchandaù2 | chando-maïjaré-kåtäpy acyuta-carite mahä-kävye räsa-varëanopodghäta idam eva chandaù prayuktaà pathä tatratye udäharaëe | atra ca 94-tama-çloka uttarärdhe etad eva cchandaù praviñöam | tatra öippané drañöavyä | äditaù çloka-trayeëätra väkya-pürtiù | jita-deva-bälakaà sura-kumärätiçäyi yat kämanéyakaà sauñöhavaà, tena phullam iti vigrahaù | eteñu yamaka-yamane tåtéya-çloke svayaà vayaséti rajaù rajanyäm iti caturtha-çloke mathe mathiteti natäù nateti sthire sthiram iti vairüpyäëi kavénäm evaà-vidha-prayoga-darçanät samarthanéyäni ||1||


tarasormi-mäli-kalindajä-jala-çétalé-kåta-märutaà

ruta-mohitäkhila-loka-koka-vinäditäkhila-diì-mukham |

mukharé-bhavat-kala-haàsa-vaàça-samullasan-madhura-svaraà

svarasätiçobhana-viçva-mohana-särasa-svana-saubhagam ||2||


bhagavän avekñya balaà ratià prati mänasaà vidadhat svayaà

vayasi priye’bhinave vane nava-vallaré-çirasä rajaù |

rajanau sa cettham aréramat taruëér nitänta-manoharaà

haraëäya gopa-nitambiné-nikuramba-mäna-samanvitam ||3||


anvitam ity anugataà pravaëam iti yävat | gopa-nitambiné-nikarasya haraëäya vinodäya | mänasam anvitaà nitänta-manoharam iti dve kriyä-viçeñaëe | haraëäyeti nikurambänta-padena säpekñatve’pi gamakatvät samäsa-vidhäne kuça-käça-kalpaà samartham ||3||


vitate’timohana-vaàça-nisvana utthite hådi manmathe

mathitäkhilendriya-våttayo’sama-bäëa-bäëa-gaëänatäù |

na tadä priyätmaja-väritä nija-mandireñv avatasthire

sthira-mänasä madhusüdanänana-darçanäya yayü rayät ||4||


gaëollatäù mä päöhaù | asama-bäëaù kämaù | änatä namrä vaçébhütä iti yävat ||4||


iha käpi gopa-taruëé tu

kalita-kala-vaàça-nisvanä |
dväri guruñu nirasatsu bahir gati-

rodhanäd akåta kåñëa-bhävanäm ||5||


tu iti tasyä itara-vyävåtti-våttiù | evaà viñëu-puräëädäv äkhyäne ||5||


priya-tad-viyoga-bahu-täpa-

vihata-nikhilägha-saïcayä |

dhyäna-balaja-hari-çanda-mukhät

sukåta-kñaye sati vimuktim abhyayät ||6||


çaà maìgalaà dadätéti çandaà maìgaläkaraà mukhaà, tasmät tad-darçanäd ity äçayaù ||6||


abhisäriëés tu harir äha

kim iha niçi yüyam ägatäù |

krüra-nikara-bhavanaà hi vanaà

gåham äçu yäta pati-sevanodyatäù ||7||


tad amür amümuhad asahya-

vacana-racanena keçavaù |

çväsa-tati-hati-namad-vadanäç

caraëair mahéà lilikhur atyudaçravaù ||8||


atyudaçravo’timätraà rudatyaù ||8||


atha tä mukundam idam ähur

ahaha kim idaà hare tvayä |

väkyam adhikam uditaà kvacana

vayam ägatä hi tava sevanäçayä ||9||


viramäsmahe sma tava kåñëa

caraëa-kamalopalälikäù |

tä na parihara hare rahasi

prasabhaà vayaà tu bhavato’nupälikäù ||10||


yad abhäëi kåñëa bhavateha

bhavana-gamanäya kevalam |

veëu-madhura-rava-baddhatayä

tava pädato vicalituà na no balam ||11||


pati-sevanädara-paraà ca

vacanam iha yat tvayoditam |

tatra patir asi vipatsu bhavän

bhavad-aìghri-sevanam atéva no hitam ||12||


etad-antaà padyäñöakam udgatäkhya3-viñamäkñara-chandasä nibaddham ||12||


evam-ädi-vinayokti-vidhäbhir

vallaré-vadana-candra-sudhäbhiù |

préëitaù praëayato hy upayätäù

kåñëa ity abhidadhe kåpayä täù ||13||


hy upayätä ity atra hi iti päda-püraëe ||13||


yüyam evam atibhakti-parä mäm

ägatä bata vane niçi rämäù |

tasthuväà cita-tapaù-phala-säraà

präpnutäbhilañitaà manasäram ||14||


etad-ante padya-dvaye svägatä4 cchandaù | evaà 20-22, 34-35-tameñu padyeñu | tasthuväà sthitavatäm | abhilakñitam ity anuñaìgaù | cito’rjitas tapaù-phalänäà säro yatreti vigrahaù | manasä aram alam atyarthaà präpnutety anvayaù ||14||


tad-vacana-caraëäravindäd apatäpäs

täù kåñitäìgajané-kalitäpäù |

hré-bhaya-bhära-natänana-padmäs

tasthur atiprabhayä jita-padmäù ||15||


evaà mä-päöhaù | aìgajané-kalitä käme näçrayam äpitä (hali-kalé käma-dhenur iti smaraëät |) äpo yäbhis täù virahänala-dagdhä kämena prayojakena iti yävat | åk-pürabdhür ity ädinä samänäntakäratvam | kåñitäìga-janiù saha-täpä iti päöha-kalpane’pi sämaïjasyaà syät | etad-ädi-çloka-catuñke dodhakaà chandaù | prabhayä jitä padmä lakñmér yäbhir lakñmé-devéto’py atiramaëéyäù | kåd i-käräd aktina iti jani-çabdasyänta-svarasya vaikalpikaà dérghatvam ||15||


kåñëa-vikäçi-mukhämbuja-lolä

vakra-vilokana-ñaöpada-mälä |

sä viraräma na gopa-vadhünäà

vaktra-vinindita-pürëa-vidhünäm ||16||


vakra-vilokanäni kaöäkña-dåñöayas täsäà mälä na viraräma | atitaräà kaöäkña-pätäù çré-kåñëa-préti-sücakäù pravåttäù || ||16||


tena kaöäkña-sitäsita-våttyo-

llola-cayena ca våddhir aväpi |

keçava-käma-mahodadhinoccaiù

stré-vadanendu-çata-prabhayäpi ||17||


tena kaöäkña-sitäsita-sid-våndola-cayena [mä. päöhaù] | kaöäkñäëäà sitäsitatvaà loke kävye ca prasiddham | ullolä båhattaraìgäù | athormiñu mahatsüllola-kallolau ity amaraù | candrodaye samudra-sphétir uttaralataraìga-mälayä bhavati | tenoddépanena ca striyäà mukha-känti-våddhir näsväbhäviké ||17||


tat-samaye madhusüdana-cittaà

mära-mahämbudhi-madhya-nimagnam |

vallavikocca-kucäcala-çåìgä-

liìgana-raìga-vidhau bata lagnam ||18||


atha käïcid udaïcita-cäru-kucäm

abaläà nava-pallava-ramya-rucäm |

sa kareëa vidhåtya lasad-vasane

vicakarña dadhära ca särasane ||19||


toöakaà chandaù | evaà 64-65-109-tameñu padyeñu | särasanaà mekhalä | rucä käntiù | öäpaïcaiva halantänäm iti samarthanam ||19||


sundaré-vadanam indum udasya

prekñaëe’bhavad udära-mud asya |

cumbato’tha hariëä hariëäìkaù

sa sphuöaà bhavati rikta-kalaìkaù ||20||


sundaré-vadanam candram abhibhüya vartate sma | tasya prekñaëe’sya çré-kåñëasya udära-mud atiçayita ulläso’bhüt | mud-çabdaù kvib-antaù | rikta-kalaìkaù kalaìka-hénaù | vadanam indum iti käkäkñi-golaka-nyäyenobhayatra saàbaddham | säkñät-sudhäàçu-mukham eva bhaimyä divaù sphuöaà läkñaëikaù çaçäìkaù iti naiñadhéya-padyaà manasi kåtvedaà vyaraci | tatra çleñeëa gagana-sambandhé çaçäìkaù läkñaëiko lakñaëena kalaìkena saàspåñöa iti pratétiù ||


mädhavas tad-amåta-pänä-

nanda-nirvåta-manä bahu-mänät |

tat-praçasya-jaladher amåtärthaà

bandhanaà5 sa tad abodhi nirartham ||21||


amåta-kalpam adhara-madhu | tasya helayaiva läbhät samudra-manthanam anarthakaù çrama eveti prauòhoktiù | tat praçasyeti tenämåtäçrayatvena praçasyo’rho yo jaladhir ity äkütam ||21||


vallavé-vadana-candra-cakoras

tad-valat-pulakam aìga-cayoraù |

nirbharaà suparirabhya rasaà sa

präpa pénakucatäà praçaçaàsa ||22||


tad-valad iti | tasyä vallavyä valat-pulakam udgata-romäïcam aìga-cayam uraç ca | präëy-aìgatvät samähäraù ||22||


vasanam apaninéñuëä kucäbhyäm

ghana-rucira-nija-cchavi-çritäbhyäm |

kara iha pidadhe’munä muhur yat

tad aphala-kuca-mardi paryaväsyam ||23||


stanävaraëam apasartu-kämenämunä kåñëena gopyäù pratibandhakatayä kalpitaù karaù pidadhe | stanänäm ujjvala-varëatayä teñu pratibimbitäbhyäm megha-çyämala-svakéya-käntibhyäm andhakära-såñöayä gopyä yat karäcchädnaà tad vyartham eväbhüt | prakåte tu pratyuta tat päëibhyäà tat-stana-mardana-kärye paryaväsyat pariëatam | päëi-rodham avirodha-väïchaà [çi.va. 10.69] ity-ädi-mägha-padyéya-paìkti-pratirüpam idaà padyam | atra käma-dattä chandaù |


saptamaà navamaà cäntyam upäntyaà ca yadä guru |

dvädaçäkñarake päde kämadatteti sä yathä || iti bharataù ||


evaà 25-tame çloke ||23||


vigalitäàçukäv apy udaàçukau

hådaya-mardakau citta-nandakau |

mådu-tanoù stanau daityabhit-tanau

sucira-saìgatau sthairyam ägatau ||24||


hådaya-padena vakño’vayavaù | cittaà punar mana evam | atra çloke stanayor udaàçukatvena varëanenaujjvalyaà pratéyate | kanaka-maïjaré chandaù ||24||


stana-kanaka-ghaöa-dvaye

çubha-kara-pallavam arpayan nananda |

vidadhad-adhika-maìgalaà

yathäyaà suramaëam ärabhamäëa äditäyam ||25||


suramaëam ärabhamäëaù surate pravåttaù | maìgala-kalasa-sama-kakñatayä maìgala-karmaëéva äditaù svékåtavän | suramaëam ity aträpratétatärtha-doñaù | çubheti çleñaù ||25||


hari-virahaja-täpa-tapta-tanvé-

kuca-yugale militaà hareù karäbjam |

sama-kucad-ucitaà rasasya känter

yad upacayädbhuta-bhäna-matta-sajjam ||26||


adbhuta-bhänaà vicitra-déptià tathä matta-sajjam ca | sajjä candanädi-carcä | matta-sajjaà garva-stambhita-prasädhanaà kuca-yugam | 25-27-padyeñu tathä 75-112-114-tama-padyeñu puñpitägrä cchandaù | rasasyety atra rathasya iti mä.li.-päöhaù | yad-upacäd iti rasodayät ||26||


nakha-likhita-ghana-stanärdanät

tat-kara-kamalaà nija-hasta-paìkajena |

yad aruëa-daruëekñaëaù kñaëät taà

prakaöaà sa kaëöakam ätatäna tena ||27||


stanänanä tat keva-kamaleti mä-päöhaù | kñaëät sadya eva | kaëöakaà pulakam ity api ||27||


sicaya-mayam apäsyänaìga-raìgena tasyä

harir avadad ihänyäà hré-nadé-sannimagnäm |

jalam anu vijahartha vyasta-väsä mad-arthaà

payasi yad upasannä tat phalaà tvaà prapannä ||28||


vivasanäyäs tyakta-loka-lajjä-bhayädy-antaräyäyä ekäntitayä bhagavan-niñöhä kåcchra-sädhana-phalä | mäliné-cchandaù | anyo’pi nadém avagähate phala-kämaù phala-präptyä ca kåto bhavatéti ||28||


agrevaëaà viñama-bäëa-çaraugha-bhittäv

udbhäsitä bata dig-ambara-bhäva-vittä |

ardhendu-lakñmy-adhigatämala-cäru-bhälä

tädätmyam äpa hariëä samam atra bälä ||29||


vasanta-tilakaà chandaù | evaà 33-79-113-tama-çlokeñu | agrevaëaà vraja-vipinägre atha ca vrajasya saàjïäpi | vivasanärdha-candräkåti-laläöa-deçenäti-sundaré çiva-sadåçé sä käma-bäëa-péòita, tasmät madana-dähakäd bhétä tädätmyam anena svakéyätma-nivedanena hariëä hareëa çivena sahaikätmyatäm abhinnatvaà gatä | hådi visa-latä-häro näyaà bhujaìgama-näyakaù ity-ädi, prahara na hara-bhräntyänaìga krudhä kim u dhävasi [gé.go. 3.11]6 ity-antaà géta-govinda-padyam upajévyaivam upasthäpyate | hariçcandrärke’tyupakramya hare’bjäàçau çakre lokäntare pumän iti mediné-karaù | digambareti—digambara-bhävena çivatvena vittä prasiddhä, atha ca vivasanatvena vittä bhogavaté, vitto bhoga-pratyayayor iti päëini-samarthanam ||29||


evam anya-rati-ramya-mågadåçaù

preyaséù kusuma-bäëa-susadåçaù |

sneha-pürëa-hådayena sa ramayann

éçvaro’tra vijahära sukha-mayaù ||30||


anya-rati-ramyäù parakéya-prétyätmotsargeëa paräà käntià gatä mågadåçaù hariëa-nayanä gopa-vanitäù | kusuma-bäëa-susadåçaù kämasya puñpäyudhavat-sukumära-tanüù | sneheti | atra sneha-padena rasa-çästre—


äruhya paramäà käñöhäà premä cid-dépa-dépanaù |

hådayaà drävayann eña sneha ity abhidhéyate | [u.né. 14.79]


iti niruktäyä rater avasthä-bhedaù ||30||


vallava-däräs te sura-säräç

chadma-vihäre präpya muräreù |

udgata-garvä nyakkåta-sarväù

svätma-vaçaà taà jajïur anantam ||31||


chadma-vihäre präpya muräreù hareù saìgam ity adhyähäraù | rukmavaté chandaù | evaà 52-53-54-tama-çlokeñu | jajïur menire ||31||


tad-vaçago’péhämata-gopé-

garva-mahattvam antaradhatta |

käm api dhanyäà vallava-kanyäm

ätma-sahäyékåtya nu mäyé ||32||


tad-vaçago’pi mäyé iha amata-gopé-garva-mahattvaà yathä syät tathä nu käm api dhanyäà vallava-kanyäm ätma-sahäyé-kåtya antaradhatta antarhito’bhavat | nu vitarke | dhanyäm anyädåça-ramaëé-sulabhähaìkåti-çünyäm | ätma-sahäyé-kåtya tayä saheti yävat | evaà hi puräëäkhyäne’pi våttäntopanyäsaù |


täsäà tat saubhaga-madaà vékñya mänaà ca keçavaù |

praçamäya prasädäya tatraiväntaradhéyata || [bhä.pu. 10.29.48] iti ||32||


antarhite priyatame samam indumukhyä

proväca väcam api käcana tatra mukhyä |

kià käryam atra karaëéyatamaà vayasyäs

tadvaty asau hådi yad atra babhüva yasyäù ||33||


yasyä gopyäs tadvati çré-kåñëa-maye hådaye yad babhüväsau çré-kåñëaù | atra kim atraà pratividheyaà vayaà tu asvatanträ eveti yävat ||33||


cäru-våtta-caraëäbhyupapannäù

süktayo’lam udayäya vidheyäù |

çabdato’rtha-gatitaç ca sudhävat

prétim ädadhati satsu vidheyäù ||34||


parama-gati-gatyä tad-anucchandanam eva varam iti tathaiva cakrur ity amåtasyandéni madhura-väkyäni tam uddiçya procuù | süktayaù subhäñitäni | süktayo’pi sundariar våttaiç chandobhiç caraëaiù çloka-caturtha-bhägair upapannä yuktäù | sädhuñv eñäm eva prayogaù kalyäëodarko bhavati | vidheyä ekatra käryä aparatra vaçavartina äçraväù | ito’nantaraà ñaò-akñara-pädäd ärabhyaikaviàçaty-akñara-pädaà yävat tad-äçritänäà våttänäà prathitänäà vinyäsaù | çlokeñu teñu saàjïä-çabdä arthataç caiva tat-tat-prakaraëe yojyäù ||34||


üce tanu-madhyä nähaà khala-sädhyä |

kåñëo’py upagacchan neyaà tam ihaicchat ||35||


kämämbudhi-magnäà pädämbuja-lagnäm |

mäà sa pravihäya kväyäd bahumäyaù ||36||


bahuvidha-mäyäviracana-paöur ity arthaù | eñu chandaù-saàjïä båhatsésäkñarair mudritä darçitä | itaù prabhåti 56-tamaà çlokaà yävat chandasäà pratyekam udäharaëa-dvayam avyavahitam upalabhyate ||36||


çaçi-vadanäha smara-çara-dähaù |

hari-virahiëyä valati taruëyäù ||37||


tam imam udäraà tirbhuvana-säram |

na pariharämaù samabhisarämaù ||38||


prähedaà mada-lekhä väg eñä çruti-çäkhä |

govinde guëa-sindhau mäno me priya-bandhau ||39||


väk väëé çruti-çäkhä çäkhäsvadhéyamäno veda-mantra iväbhräntä | mäno bahu-mäno gauravam iti yävat ||39||


äväsaù sakalänäà çré-kåñëaù sa kalänäm |

tyaktvä taà ramaëénäà kva çréù mära-maëénäm ||40||


mära-maëénäà käma-sarvasva-bhütänäm atha ca lakñmé-bhütänäà bahvénäà tathä ca, çriyaù käntäù käntaù parama-puruñaù iti brahma-saàhitäyäà vraja-lélä-saìginénäà lakñmétvena nirdeçaù ||40||


vidyunmälä-nämnä bälä kämändolä mattollolä |

viñëoù khelä-präptau keläv ädhatte näväse heläù ||41||


kämändolä käma-vaçäd abhéñöa-siddhau saàçayändolita-cittä | mal-lolä båhantas taraìgäù | mattollolä mada-bharataraìgita-bhaìgé ||41||


lélä-kandaà yä govindaà dhyätvänandaà cakre’mandam |

älokyeçaà çrémad-veçaà tantuìgeçaà sat-sandeçam ||42||


tuìgeçaà sarveñäm upari ürdhvatamam akhilädhipam | sat-sandeçaà dautya-präpya-lakñyam | kudabhihito bhävo dravyavat prakäça ity abhiyukta-smaraëät ||42||


citra-padäm atha väëém äha parä mama päëé |

kåñëa-pädämbuja-sevä svädadhire khalu deväù ||43||


kià ca mamäkhilam aìgaà yat tu harer anuñaìgam |

yäti yadä saphalatvaà tarhi mameha mamatvam ||44||


harer anuñaìgaà hariëäbhinnäkåtitvena sambaddham | mamäìgaà yadi sakalatvaà yäti tarhi tadä tadaiva iha saàsäre mama mamatvaà mameti bhävaù samaïjasa iti çeñaù | 45-48-tama-çlokeñu samänikä-pramäëikayor änuñöabhatva-pakñe pratyekam udäharaëa-dvayé ||44||


taà samänikäha käcid äli tävakén aväci |

roñam evam ävahaämi pärçvam eva te nayämi ||45||


yo jagäma no vihäya sükti-mätram apradäya |

taà kathaà nu näma vämam äçrayäma dhäma yäma ||46||


vämaà pratikülam äcarantam iva taà çré-kåñëam | näma sambhävanäyäm | dhäma svakéyam älayam eva yäma iti mänädhénatä ||46||


athäparäha gopikä harià prati prakopikä |

na cäli taà drutaà våëu pramäëikä giraù çåëu ||47||


drutaà na våëvati mänävalambanam upadiçati | pramäëikäù käryäkärya-vyavasthitau pramäëatvena grahaëéyäù ||47||


yad édåço mano-malaù surälayo bhavec chalaù |

tathäpy ahaà na taà bhaje manaù sphuöaà nu taà vrajet ||48||


mano-mala iti päöha-kalpanäyäà mäna-rüpaà citta-käluñyam | evaà citta-käluñyeëa karmaëä vihitena svargo’pi cchalo’rtha-väda-mätreëäléko deva-bhajane prarocanäyai aparyäptaù | mama tasya bhajane nänubandhaù, na ca nirbandho’pi | nu punar manas tam evänudhävatéti kià karomi ||48||


hari-çaraëa-balät täm

akathayad atha käcit täm |

bhujaga-çiçu-bhåtäd7 bhétäpy

abhisaraëa-rasäbhétä ||49||


bhujaga-çiçu-såtät sarpähität viñäd iti yävat | atra bhöiäpy abhisäraëa-rasät tvat-pärçvopanayana-phalät abhétä pratyuta taträntaräkåtavaté yatas tvam asmäkaà pälakaù patiù | viña-jaläpyayäd vyäla-räkñasät [bhä.pu. 10.31.3]8 iti bhägavata-padyam upajévyedaà kathanam | hari-caraëeti mäù-päöhaù | harir eva çaraëaà rakñitä | tad-balät tä tasminn eva kåta-nirbhareyaà gopéti kaver äkütam ||49||


iha suma-viçikhair vämaù priya-sakhi sakalaiù kämaù |

vidalati nikhilaà marma drutam abhisaraëaà kurmaù ||50||


suma-viçikhaiù kusuma-bäëaiù | vämaù pratiküläcaraëa-çélaù | kämo väma iti hi pravädaù ||50||


itthaà mattä madana-balät täù

kåñëa-dhyänäd apagata-mänäù |

cihna-nyastaà viviçur araëyaà

gäyantyo’muà pratipada-puëyam ||51||


kåñëa-dhyänäd iti | evam apagata-mänäù | tac-citta-vipulähläda-kñéëa-puëya-cayä tathä [vi.pu. 5.13.21] iti viñëu-puräëe | mänaù sukåta-janito’haìkäraù | cihnaiù padäìkair nyastaà nyäsa-rüpeëa viçeñitam | evam api puräëäkhyäne | mattä apagata-mänä iti virodhäbhäsaù ||51||


täsäà gétaà param abhinétaà

çrävaà çrävaà kåta-rasa-bhävam |

äsan mågyaç ciram avaçästäç

citra-nyastä iva kavalais täù ||52||


kälidäsa-saraëim [raghu. 13.259, çäkuntale 4.1210] anusåtya varëaneyam | gétam iti viçeñya-padam | kåta-rasa-bhävam yathä syät tathäbhinétam iti yojanä | paraà çreñöham | gétam ity asya viçeñaëaà kriyä-viçeñaëam ||52||


rukmavatéti präha vanälé-

mäli sa dåñöas te vanamälé |

håd-bala-cauraà nanda-kumäraà

taà mågayämaù kväbhisarämaù ||53||


hådayaà balena asamasähasikyena corayati yas tam | idaà rukmavatéty äkhyäyä gopyä vana-räjià sakhétvena sambodhya vacanam ||53||


he tulaséçe çobhana-veçe

satya-samutthaà tvaà vada tattvam |

käma-viläsé no nija-däsér

atra vihäya kväyam ayäsét ||54||


éçe aiçvarya-sampanne vaiñëava-tantre tulasyäù kåñëa-preyasétva-nidarçanät | satya-samutthaà satyäçrayam analékam ity arthe väk-prapaïcaù ||54||


käpi gopa-vanitätha mälaté

mäla-padvata hitaà vitanvaté |

nästy anädåti-rathoddhatäpi na

tarhi kià harir ayäd vihäya naù ||55||


atha väkyärambhe | uddhatä maryädälaìghiné anädåtir upekñäpi nästi | tarhi tathäpi | atra tåtéya-caraëe laghv-ante dérghatä vämanädy-älaìkärika-mate doñävahä | mälaty atra mälaté-latä | täà prati pürvavad bhäñaëam ||55||


kià kñaëaù sa bhavitä punar evam

atra kåñëam abhivékñya pureva |

svägatädibhir ahaà tad adambhaà

püjayiñya udayat parirambham ||56||


udayat-parirambham äliìgana-pürvakam adambhaà vinétam amäyikaà taà kåñëam | adambhaà püjayiñya iti kriyäyä viçeñaëaà vä | udayat-parirambhaà sücitäliìganam iti kåñëa-viçeñaëam | aträpi kriyä-viçeñaëa-pakñaù sädhéyän | kñaëa utsavaù ||56||


syäd indravajräd atiratra sahyä

yadvädhiräjyäc cyutir atra mahyäm |

na tv eva kåñëena samaà viyogaù

soòhavya eña kñata-sarva-bhogaù ||57||


ädya-caraëayor nirdarçanälaìkära-garbho’nuyogaù | evam anantara-çloke’pi | vyatirekaç ca väcya eva | abhäga-dheyam iti apraçastaà vidhi-niyantraëam ity arthaù ||57||


upendra-vajräbhihato giriù syät

sujarjaraù sänucaro’yate’yam |

bhavad-viyogäd atijarjaraà tan-mano

tanoc citram abhäga-dheyam ||58||


atijarjaraà tan-manaç citram atanod iti yojanä | he upendreti cchedaù | tad-anubhüta-vaiklavyaà mana älambanam | tad ity uttarärdhe ayam iti pürvärdhäd uddépana-vibhäväd vyatiricya nirdeçaù ||58||


cüta-taruà taruëédam abhäëét

kokila-käkali-komala-väëé |

säla-rasäla-[rasäla]-sagämé

kià bhavatä harir aikñyata kämé ||59||


kokilety-ädi | taruëé-viçeñaëam idam | he säla-rasäla sära-rasa-yuktämra-taro | ralayor vyatyayo bahulam | rasäla-sagäméti harer viçeñaëam ||59||


dodhakam asmad-atismaya-khinnaù

sanmada-dodhakam etam adhän naù |

tat sahakära mayä sahacäré

brühi hariù kva sa käma-vihäré ||60||


atismaya-khinno’smäkam atimätreëa garveëa khinno vyathita etaà sammada-dodhakaà hary-adogdhäraà dodhakaà vatsadhät madhäd iti yät | vatsaù çakåt-karir dogdhä dodhako dodhaity apéti çabda-ratnävalyäà mathureçaù | sahacäréti tätparye ëiniù ||60||


üce lélä-çäliné gopa-bälä-

lokyäçokaà pärthakäpästa-çokam |

kià nu preyän ékñitas te harir yan nityaà

kämaù sänvayaà dhatsva näma ||61||


60-61-çlokayoù krama-vyatyäsaù | dodhakädhikäre ädyaù çlokaù parataù saànyasta iti tatra hetuù | dogdhéti dodhaka iti haläyudho måta-saïjévinyäà piìgala-cchandaù sütra-våttau | nityaà kämaù sarvadeva kämo’pratihata-gatiù | sändayam anvarthaà näma dhatsva dhäraya ||61||


athäparä vallavikäha mallikäm

aye kutaù sandadåçe tvayäcyutaù |

tatheha vaàça-sthavila-sphuöa-sphurat-

sudhävasikta-dhvaninätha sücitam ||62||


tayä gopyä ihätra pradeçe vaàçasthavilät veëu-cchidrät sphuöaà sphuratä prakäçamänena sudhävasikta-dhvaninä sudhä-varñiëä raveëa sücitaù “acyutaù kià tvayä mallikäkhyayädarçi ?” iti praçnaù | valluvikä mallikety anupräsa-såñöiù ||62||


vyälendra-vaàçätivalad-viñänalaà

yaù saïjahärädhihådaà mahän alam |

pätuà sadä nyasta-dhiyä vibhävasau

päpacyate no parame vibhävasau ||63||


vyälendra-vaàçät käliyäkhya-çreñöha-näga-kulät | parame vibhau parameçvare tasmin sadä nyasta-dhiyä ananyäsakta-manasä viraho däruëo bhavati | prakåtyäditvät tåtéyä | adhi hådam ity atra dvitéye varëe çästränumatä laghutä | yo vibhävasau viraha-rüpägnau no päpacyate na bhåçaà pacati | vayaà tu virahägninä pacäma eva ||63||


atha käcid avocata tatra sakhé tvam

ito kalävaté me’bhimukhé |

kim apéha viñadasi mugdhatamä

harir eña puro’smy avalokaya mäm ||64||


ayi kalävati tvam ito’öa ito’pasareti yävat | ahaà kåñëa-bhaìgém anukaromi | evam anantareñu païcasu padyeñu kåñëa-lélänukaraëaà prasajyate ||64||


iha paçya mamäsya-gatià

lalitäm iti keçavaval lalanä valitä |

mådu veëum avévadad ity abalä

hari-keliñu çikñita-sarva-kalä ||65||


hari-keliñu halliçakädiñu räsa-sadåça-kréòäsu | lalitäà kamanéyäm äsya-gatià mukha-vivalana-bhaìgém ||65||


haritayätma-vibhävana-kåt-parä

calad-udükhala-baddha-kalevarä |

druta-vilambitam ity aparävanau

vidalitäv aparau yamalärjunau ||66||


druta-vilambitam yathä syät tathä acalat caìkramaëam akarot | tatra vyäpäre tasyä ulükhaläàça-dvayena kathaïcit yamalärjuna-våkña-dvaya-pratibhänam | bhägavate’nurüpaà varëanam—


baddhänyayä srajä käcit tanvé tatra ulükhale |

bhétä sudåk pidhäyäsyaà bheje bhéti-viòambanam || [bhä.pu. 10.30.2] iti ||66||


ahaà käliyo’sméti taträli-cakre

bhujaìga-prayätaà parä cänucakre |

çiro’thärurohäparäsyä vayasyä

mukundo’ham asméti cäru-smitäsyä ||67||


üòha-go-vardhanaà çré-hari-spardhanaà

kurvaté rägiëé käpi ca sragviëé

jagrathe susrajaà vyäjahre ca vrajaà

nätra bhér varñataù sthéyatäà harñataù ||68||


susrajaà çobhanäà mäläà grathitavaté ca vyäjahre vrajam uddiçyaivam uväca | vyäjahre ity atra dvitéya-svaro laghuù prahvevä ity asya vidhänasyädeti çät | evam añöame 103-tame padye yathä vivåtaà präk ||68||


atha çiçu-kåñëänukaraëa-kåñöyä

stana-yuga-dhiñëyä ruditam athänyä |

prapadam udasyähata suvayasyäà

çakaöa-cariträà kusuma-viciträm ||69||


stana-yug-adhipatià mä-päöhaù | käcit gopé çiçu-kåñëa-léläm anukurvaty aparasyä gopyäù stana-yugoparideçe sthitavaté ruditavatä krandanaà cakära | tad-anantaraà käcid anyä gopé padägra-bhägena çakaöa-viciträà çakaöäyamänäm anyäà suvayasyäm ähåta | ätmanepadaà cintyam | suvayasyäm uddiçyaty akarmakatväçrayeëa samarthanam | bhägavata-puräëam avalämbyobhayatra varëanam | prathamä pütanä-vadhaà, dvitéyä çakaöa-bhaìgam abhininäya ||69||


evaà kila nänä lélä vidadhänäù

kåñëärpita-cittäs täs tad u virahärtäù |

äsan indüddyotäd atimadhüyantyo

bata bäläù çiïjan-maëi-mäläù ||70||


indüddyotäj jyotsnä-prakäçäd uddépanäd atimandüyantyo’titaräm anavasthita-cittä | kaëòavädibhyo yag iti yak | gaëa-paöhe tu asyänupalambhaù | mantuç ca aparädhe réña ity eka iti tatra paöhitam ||70||


harirahitäm arasaà vicarantém

akathayad alir athäbhisaranté |

agamad anena pathä sakhi bhinnä

padatatir atra sarorudha cihnä ||71||


hari-rahitäà kåñëa-virahiëém arasaà viharanatém atätparyaà çünya-manasä vicarantém älim anyälém ||71||


pramitäkñaräà çåëu mameha giraà

gatavän anena sa pathä na ciram |

dhvaja-vajra-paìkaja-yaväìkuçaà

bata padakaà hareù sphurati yan nu tattvataù ||72||


paìkaja-vareti mä.li.-päöhaù | tatra vara-padaà päda-püraëam | bhägavate tu yaväìkuçam iti dåçyate ||72||


candravartma-samam etad eva gataà

vartma cärutara-viñëu-pada-natam |

täpahäri bhavatärakam amalaà

nistalakñmam abhipaçyata capalam ||73||


nistam akñam abhipakñata iti mä.päöhaù | nistalänavagäòhä kñmä bhümir yatra | capalaà tiraçcénam iti yävat na kevalaà caïcalam | våtta-saàjïä-sämaïjasyäya sa eva sädhéyän kalpaù ||73||


çruta-tad-vacanä måga-locanä

haripadänugatä hariëa-plutäù |

samupetya tadä dadåçur mudä

tam anusasrur anena pathä vane ||74||


hariëa-plutä mågavat gäminyaù | yad vä, hariëa-pluteti visarga-hénaù päöhaù | hariëasya plutä pluta-gamanena samupetyeti sambandhaù | tathätve plut iti kvib-antaù ||74||


atha pathi parihäya puñpitägräà

nava-vana-räjim adhiçriyaà samagräm |

haripadaka-tatér vilobhanäyäï

pada-nicayän samapaçyad aìganäyäù ||75||


adhiçriyam adhigatä çrér yathä täà çobhä-mayém | padakaà çobhana-hrasva-padam ity arthe | taté räjér aìkitäù | 71-çloke pürva-måñöäparä sakhé samapaçyad iti kriyäyäù kartré ||75||


üce’tha priya-sakhi kä praharñaëéyaà

yat saìgän madhuripuëä praharñaëéyam |

sasnau sä kim u tapasi svayaà prayäge

go-koöià kim atha dadau dvijäya yäge ||76||


praharñaëé iti chando-nämätra | yat-saìgät praharñaëéyam änandayitavyam | tapasi mäghe mäsi | mägha-mäse prayäga-snänaà bahutara-puëya-phalam ähu-dharma-çästra-käräù ||76||


yasyäù vaçyaù käma-kaläyäm atiçüraù

kåñëas tasyä ramya-jatur matta-mayüraù |

sändränandä sä çaradi syäd apadoñä

manye dhanyä kevalam eñä vara-yoñä ||77||


ramyajatü ramaëéya-çleñädhäyi-vastukaù | idaà matta-mayüram iti ca atitaräà mattä mayürä yasmäd iti dve kåñëa-viçeñaëe ||77||


iha käpy avocata sumaïju-bhäñiëé

dhruvam ambudhäv amåta kåñëa-toñaëé |

iyam atra yena hariëä sahädhunä

ramate rahasy ativihära-sädhunä ||78||


vihära-sädhunä rati-pravéëenämunä rahasi guptaà yathä syät tathä tiramata iti yojanä ||78||


käcid vadhüù samavadhüya tadäcacakñe

sä sundaré sukåtiné lalanäsu lakñe |

yäsau vasanta-tilakaà kila kaëöha-lagnä

kåñëaà ciraà ramayati sphuöa-bhäva-magnäù ||79||


lakñe lalanäsu lalanä-lakña-madhye nirdhäraëe saptamé | lakñe iti viàçaty-äder anävåttäv eka-vacanam | vasanta-tilakaà vasantasya åtu-räjasya tilakaà bhüñaëam | vasantety uddépana-bhävasya åtu-sämänyasyopalakñaëam ||79||


devénäm api vadhyä devänäm abhinandyä

janmaughaiù kåta-puëyä saivaikä guëa-gaëyä |

kåñëo’syä yad aloläà bhaktià bahu mene

yenäsäv iha käntäm ekänte bhajate täm ||80||


masau mmau gävalolä iti hemacandraù | lolety apare | ubhayathäpy atra lakña-lakñaëa-saìgatiù | saptabhiù saptabhir yatiù ||80||


iti pathi kalayanté tatra tatra prayänté

galita-kusuma-mäläm äkalayyäha bälä |

priyatama-parirambhäd atra dämätidambhän

måditamakamanéyaà kià jahau mälinéyam ||81||


priyatama-parirambhäd atidambhäd atiprakåñöähaìkära-vaçät måditam aìga-saìgät mlänam akamanéyaà däma jahäv ity anvayaù ||81||


kim iyam akåta bata çam avadhi-vidhuraà

rahasi pibati yad adhara-madhu madhuram |

madhuripur anupama-vapur amara-varas

tulita-lalita-çaçi-maëi-guëa-nikaraù ||82||


çama-bädha-vidhuram iti mä-päöhaù | avadhi-vidhuraà niravadhi maìgalaà kim iyam akåteti vitarke | vidhura-padena lakñaëayä rähityam avaséyate | tävat phalaà sukåtaà nätra kliñöam11 iti kälidäséya-çäkuntala-padyasyänuraëanam || tulitaù samékåtaù çaçi-maëeç candra-käntasya guëa-nikaro yena candra-känta-maëir iva sakalähläda-hetuù ||82||


ratir iyam ullasad rasamayé hariù sa kämaù

kim u janakätmajä guëavaté sa cäbhirämaù |

kim atha çacé rucer viharate sa näka-bhartä

bata karaväliné sahabhavä kim evam ärtä ||83||


karaväliné khaòginéty arthe | chando-nämäpi tathä matam asya kaveù | väëinéti bahuñu chando-nibandhe’py asya saàjïä | karaväliné dhåta-khaògä devéva sahabhavä bhavena çivena sahitä ||83||


lasan-nänä-paträvalé-vilasanolläsi-sumanäù

sphurad-ratnäkérëä kanaka-rucirä cäru-jaghanä |

sthaléyaà kià meroù stana-yuga-sad-uccaiù çikhariëé

hareù kréòä-bhümiù pravitata-nitambä sutaruëé ||84||


gopé-pakñe paträvalé candanädi-carcä sumanasaù puñpäëi ratnäni maëi-mäëikyädéni gätra-bhüñaëäni | kanaka-rucirä suvarëena çobhanä stana-yugam eva sad utkåñöam uccaù unnataà çikharaà tad vidyate yasyäù kréòä-bhümiù keli-sthaléyam | pravitata-nitambä viçäla-nitambavaté | meru-sthalé-pakñe paträëi våkña-paträëi sumanaso deväù | suvarëadiratnänäm äkara eva sumerur iti pravädaù | jaghana-nitambau pravatäàça-deça-väcakau | çikharäëi ca parvata-çåìgäëi | sthalé akåtrimä bhümiù | iyam api gopé nisarga-ramaëéyä ||84||


atha pathi tad-aìganä-padam avékñya sambhävanäm

imäm akåta säbalä harir asäv uvähämalä |

nitamba-bhara-mantharäm iha gatià dadhatéà tvaräà

mataà muraripoù padaà kila maïju påthvyäm idam ||85||


sambhävanäà sattä-yogyatäm ||85||


jahära hariëekñaëa-çriyam iyaà bhåçaà känane

dvayor nayanayor atha nyadhita täm açaìkänane |

na citram atimatra tadvitanute rave räjataù

kilävikala-maëòaläd aharad ambare räjataù ||86||


açaìkä nirbhayä taskara-svabhävatve’pi pracaëòa-sähasä | änane täà çriyaà nyadhita nyäsam iva sthäpitavaté | vilola-dåñöaà hariëäìganäsu ca [ku.saà. 5.13]12 iti kavi-guror vacanam upajévvyaiñä bhaëitiù | ambare äkäçe avikala-maëòaläd räjataù çobhamänasya raves tathäkhaëòa-maëòalät räjataç candrät | tad-änanaà räjato’pi déptimattaraà candräd apy adhikataram ählädi | jahäreti aharad iti ca tätparya-garbham äkhyänam | citra-matià vismaya-sücaka-vicikitsäm ||86||


ahaha hariëévähaà mohaà vahe hari-varjitä

vilasatitaräà siàhéveyaà hareù kåpayorjitä |

ciram iha kuraìgäsaìgenämunä jana-tarjitä

tanum anudinaà hénä häsyäbhyathäsukha-bharjitä ||87||


aham abhägyä gopé kuraìgäsaìgenämunä nindita-rägeëa rahaù parakéyä-ratyä jana-tarjitä loke tiraskåtä mürcchäm äpannä mati-bhramam äpannä vä | sä ca hareù kåpayorjitä ojasviné balavaté | hari-varjiteti çleñeëa mågé | hariù siàhaù, kuraìgo mågaù ||87||


prekñya preyaù-prapadam avanau mänam eñäcacakñe

mandäkräntäm iha hari-padägreëa bhümià nirékñe |

nünaà käntäm atisumanasaà kartum asyäù priyaiñé

präàçu-präpyaà kusuma-nicayaà cärum uccair acaiñét ||88||


mänam abhimänam äcacakñe sücitavaté gireti yävat | yad bhümir hari-padägreëa äkräntä | atisumanasam atiprasanna-cittäm utkåñöaiù puñpair bhüñitäm ||88||


tasmin kuïje kusumita-latä-guïji-rolamba-puïje

sä rämä kä rucira-hariëä bhukta-patyä nikuïje |

paträlébhiù pika-kula-layair äkule puëya-gamye

taj jévätmä madhuripu-padaà yäti citte’niyamye ||89||


kä iti praçne atha ca anirvacanéya-puëya-mähätmyavaté sä rämä yä madhuripu-padaà yätéti yojanä ||89||


yad-aìke kréòantéà na bhayam aviçan megha-visphürjitän män

naväséd däséyaà svabhavana-çikhi-kleçato düñitätmä |

vinä taà govindaà hådayam udayad-vaàça-nädäd idänéà

sa kasmän me’naìgo dahati sahasä yoñito’syä na mäné ||90||


govinda-kroòe kréòantéà mäà megha-garjitäd bhayaà näviçat | näpéyaà däsé mal-lakñaëä sva-bhavana-çikhinäà varñäsu teñäà kekäravataù kliñöä udvegitä väsét ||


tadänéà mänéti näntyänupräsa-bhaìgaù çaìkanéyaù | anusvära-visarga-yogasyädüñakatvam iti citra-kavénäm ämnäyaù ||90||


itthaà tad u bhavane’bhisära-taralä dvépiny upete’baläù

papracchur bhavatä vyalokyata hareù çärdüla-vikréòitam |

çré-kåñëärpita-cetasäm abhibhavas täsäà tato näbhavad

düräd eva paläyito’tibhayato rakñan nijaà jévitam ||91||


hareù çré-kåñëasya, atha ca siàhasya çärdülasyeva vikréòitam ||91||


yäm ädäya prayäto harir ahaha rahasyeñöä suvadanä-

ruddhä garväd avädét priyatama gamane çaktäsmi na manäk |

bandhuù skandhena tasmäd vahatu sa ca tathety uktvä nata-taro-

päntäm äroòhum icchuù sapadi bata vihäyäntardhim akarot ||92||


yäm ädäya hariù prayätaù sä rahasyeñöä gopana-saàyoge’bhiläñiëé priyä ||92||


atha sä harià parito dhanäni vanäni tatra vicinvaté

bata navya-pallava-komalävayaväbalä virahädhinä |

vilasan-nitambayodharädhika-bhära-mantharatänvitä

vitatäna säbhinayaà sudhä-madhuräà hari-priya-gétikäm ||93||


bateti khede | pädädau nipäto’yaà na sädhur ity abhiyuktäù | virahädhinä vicchedärtyä, hetunä gétikäà vitatänety anvayaù | gétikä-cchandaù | präkåta-sähitye deçiya-bhäñä-sähity kvacic ca deva-bhäñäyäm apédåçénäà géténäà sandarbhaëena lalitä kävya-sçréir ajäyateti sudhiyäà nätirohitam ||93||


känte’thänäge’smin rahasi vara-vadhüù säparädhänutaptä

moha-präptä çritäçru-prakara-sara-valan-mauktika-sragdharäsau |

älokyäléù samänä hari-viraha-mahä-vahni-daëòaà dhunänä

labdhäçväsätha täbhiù sahasam abhisasärätha yan niùsaräsau ||94||


moha-präptä mürcchatä açru-prakara-sara-valan-mauktika-sragdharä nayana-jala-dhäräbhir mauktika-mälä-racanänukäriëé | samänäù samänävasthä mänäbhibhütäç ca | mahä-vahni-daëòam unmüka-kalpam | ayaà te bäñpaughas truöita iva muktä-maëi-saraù iti bhavabhüti-padye’py evaà bhaëitam ||94||


kaumudyä parikalitaà lalitaà parisåtya mohato’raëyam |

vinivåtya kåñëa-sakhyaù pathyäryäs tä jaguù puëyam ||95||


kaumudyä çäradéya-candrikayä parikalitaà vyäptam | mohato viraha-kåta-mürcchä-janita-saàjïä-lopät | kåëa eva sakhä sama-präëatvena çreñöho yäsäà täù | pathi vraja-märge | çloko’yam äryäyäù pathyätvena saàjïito bhedaù ||95||


sarväsu vallavéñu nitaräà viraha-väha-düna-cittäsu |

vipulä kåñëe karuëäsét tad-dåg-vartmano’yäsét ||96||


capalä käpi kåñëaà kaöäkña-bäëair bibheda bahu kopät |

muktä ca sätitåñëäà harià parityajya santäpät ||97||


käcit smitaà vitene harià virékñya puro rämä |

mukha-capalä sä madhuraà väcam avocad valat-kämä ||98||


mukhacapalä mukharä | äryäyä bhedaç ca mukhacapalä | valan sphuram kämaù priya-saàyogäbhiläño yasyäù sä ||98||


tad-rasa-sarasä-bhäñaëa-pürvam

aréramad udära-guëa-çélä |

puruñäyite’tha viñëoç cakära

toñaà jaghana-capalä ||99||


puruñäyitaratotsähavaté ata eva jaghana-capaleyam | tad iti hetu-nirdeçaù | rasena prétyä sarasäbhäñaëa-pürvaà madhuräläpa-sahitam aréramad iti yojanä ||99||


räse harir iha mohana-gétaà

sa jagäv atha dhåtir äkalitä |

iyam atha sudheva gétir manmatha-

bala-dépanäya bahu jätä ||100||


madhuripu-géta-rasäyana-

ghana-päna-samullasac-chakteù |

käminyäm upagétis tasya

vinodaà dadhe rakteù ||101||


prathamärdhe samasta-padaà rakter ity asyäntima-padasya viçeñaëam | käminyäà gopé-sämänye viñaye jätäv eka-vacanam | upagétiù pürva-géter upari upa samépe’vyavahito’ntara-käle çré-kåñëa-vihitätiriktä gétir iti yävat | uccair gétetéyam udgétir api yathänantare padye ||101||


udgétià bata viñëoù çrutvä deväìganä mugdhäù |

räsa-kréòä-darçana-manorathäd iha samägatä mugdhäù ||102||


uccair uccaritäà kåñëa-praçastià çrutvä mugdhä mohitä, atha ca mugdhä madhyä-pralambhayor vilakñaëä deväìganäù ||102||


atha räse rasam asya tridaçeço divi nirékñya vilasantébhiù |

surabhi-kusuma-nikareëa tam atoñayat sura-vadhüpahärya-gétiù ||103||


iti vijahära haré ramaëébhir

vara-taruëé-mürdha-maëébhiù |

madana-samuddhataye’taruëébhiù

pravara-karéva samaà kariëébhiù ||104||


maëi-çabdo’striyäm iti kopaù | tena striyäà kådikäräd uktina iti gaëa-süträd vaivakñikaà dérghatvaà yathä, manohara-maëé-ramaëéyam uccair iti naiñadhe | vara-taruëélaëa-mürdham abhimir ity asaìgataù päöhaù ||104||


atha salile vihartu-manobhir

yuvatébhir iñöa-sarit-sumanobhiù |

samam amunä yamunävajagähe

vihata-viñästa mahäbhuja-gähe ||105||


iñöä sarit yamunä | tatra puñpäbhedena rüpitä yuvatayaù | mahäbhujasyäjänu-lambita-bhujasya mahä-puruñasya çré-kåñëasya gähe jalävagähaneneti yävat | vaivakñiké vibhaktir iti saptamé soòhavyä | etävat-paryantam äryägéti-cchandaù ||105||


amala-kalinda-sutä-jala-püre

lasati vadhüñu harau rati-püre |

nabhasi çaçiny uru-saàsadi çobhä

kñiti-viyaté samapüri diço bhä ||106||


kñiti-viyaté äkäçe tathä vraja-vipine ca diço bhä diço déptiù samapüri sampürëäsét | atränantare ca padye çobheti våtta-saàjïä—lalita-padety anyatra näma | lalita-padä bharatasya najau jyau iti jayakértiù | kñiti-viyaté ity aträtyanta-saàyoge dvitéyä ||106||


tarala-taraìga-bhujä yamunäthä

virataratotkatayä hari-näthä |

atisarasa-sphuöa-kairava-häsyä

harir upamä bahu-mäna-vahäsyäù ||107||


upamä upamä-sthalam upamänam ||107||


äliìgitäs tair yamunä-taraìgaiù

kåtäcyutäliìgana-jäta-raìgaiù |

sa-sneham etäù stimitäù samäné-

kåtä nahérñyäbhyabhavat tadäném ||108||


érñyä tadänéà näbhyabhavad ity anvayaù ||108||


varam ambaram ambara-bhäva-mitaà

stimitaà stanayor nava-bhävam itam |

ruciraà ruciraïjana-saàvalitä

pratibimbanayä sarasaà valitä ||109||


ruciraà rucirastatéti mäù-päöhaù | stanayor nava-bhävam itam apürva-déptyodbhäsitaà ruciraà stimitaà sthiram ambaram äkäçam ambara-bhävaà vastra-tämitaà nélatvät | rucyä raïjanena rägeëa ca taraìga-rüpeëa saàvalitä | anya-kartåko’bhiläño ruciù sva-hådaya-våtté rasa ivi vivekaù ||109||


kalindajäyäà jala-keli-käle

nabho-vilamby-ambuda-bindu-jäle |

muktävalé-bhüñita-cäru-käyä

dyaur eva kià keli-vilokikäyät ||110||


vilolam äyäd iti mäù-päöhaù | keli-vilolaà çåìgäraà kià dyaur äyät saìgatavatéti vitarkaù | keli-vilokiketi kréòä-vilokanävaçyaka-vyäpäravatéty-arthe | ayam eva sädhéyän päöhaù ||110||


kälindy-apaù-känti-samäna-käya-

käntià harià tatra viniçcikäya |

gopé-gaëaà paìkaja-tulya-netra-

viläsa-cihnair jala-khelane’tra ||111||


kälindy-apasäà käntiù | apaù-padaà jala-paryäyam | äpaù apa iti dvi-rüpa-koñe | daike äpaù karmäkhyäyäm iti hrasvo nuö ca | udakenubhbhau ca ity uëädi-sütreëa | ca-kärät kvacin na iti äp dhätoù asun pratyayaù | yamunä-jalänäà käntyä samänä käya-käntir deha-dyutir yasya taà harim ||111||


dinakara-tanayätinirmalämbhaù-

prakaram anu pratibimbitäù striyas täù |

hari-paricaraëäya cäru-käya-

pracayam ivädadhire tapaù-praçastäù ||112||


jala-khelanaà jala-keliù tac ca çåìgäräìgena sarga-bandheñu präyaço varëitam | netra-viläsa-cihnaiù kaöäkñayäta-rüpair liìgaiù | itthambhüta-lakñaëe tåtéyä | kià tävat sarasi sarojam etad äräd [çi.va. 8.29] ity-ädi-mägha-padyam upajévya racito’yaà çlokaù | tatra çloke vivvokair viläsair ity artha iti vallubha-mallinäthayor vyäkhyänam | ubhayatra niçcayänta-sandeho’laìkäraù ||112||


kåñëätikeli-kalanät pramadäsu täsu

çétkära-kampa-pulakädi-samanvitäsu |

kåñëätikeli-kalanät punar uktim äpa

çétkära-kampa-pulakän nu lihänam äpaù ||113||


kåñëena sahaiçäyita-kréòä-sampädanät täsu pramadäsu gopéñu çétkära-rüpa-sättvika-bhäva-samanvitäsu kåñëä yamunä çétkärädén sväìge dhärayanté punar-uktim äpa | kåñëä yamunärthät tad-dväri punaù çétkära-kampa-pulakän lihänam äsvädayat samantät punar-uktim äpa väcälatäà präpa atyucchalitam abhüd ity arthaù | nu vitarke | atikeli-kalanäd uddäma-kréòä-vaçät punar uktià kåñëa-taratvaà kåñëa-preyastvaà ceti miñät prauòhoktiù | bhramaräù kåñëa-varëaù | kåñëo’pi tathä | tena kåñëa-varëasya bähulyaà jätam | ati ke atyarthaà jale’likalanät näréëäà deha-saurabhäkåñöänäà bhramaräëäà veñöanät | tathä ca bhägavate—


tataç ca kåñëopavane jala-sthala-

prasüna-gandhänila-juñöa-dik-taöe |

cacära bhåìga-pramadä-gaëävåto

yathä mada-cyud dviradaù kareëubhiù || [bhä.pu. 10.33.25] iti ||113||


atha kara-tala-täòanena nänä-

jala-maya-tuìga-kucä viräjamänä |

balaha-ghana-rasäïjanä sva-deva-

priya-sarid-aujjhi-vadhübhir érñyayeva ||114||


sva-deva-priya-sarit kåñëa-priyä nadé yamunäpi kåñëenopabhuktety älokya tasyä kåñëa-näyikä-bhävam upalabhya gopyo’sahiñëutayä täà tadä jahau iti prauòhiù | balaha-ghana-rasäïjanä pracura-ghana-rasena candana-sändra-niryäsena aïjanam abhyaìgatayä samyak mrakñaëaà yasyäù sä | puà-liìgaù syäd ghana-rasaù sändra-niryäsa-nérayoù iti rabhasaù ||114||


duùkhitäsu taruëéñu murärirs

türëam eva vijahära paräri |

tad-guëaiù sa hi sadaiva vikåñöaù

sat-kåtänugamane’bhiniviñöaù ||115||


paräri pürvatarasmin varñe | kätyäyané-vrataà pürvatare varñe hemante mäsi yäbhiç caritaà täbhir atra räse’pi melanaà jätam | yätäbalä vrajaà siddhä mayemä raàsyatha kñapäù [bhä.pu. 10.22.27] iti nirdeçät | puräëa-pravéëasya kaver nedam ayathärthaà käla-kalpanam ||115||


påthvé-jalänala-saméra-nabhaù-samänaù

svätmävabodha-dhuta-kärakatäbhimänaù |

gopäìganäkåta-tapaù-pracaya-prayuktaù

keéç cakära harir eña tu nitya-muktaù ||116||


sat-kåtaù sat-käraù paricaryeti yävat | tasyänugamane tad-vidhäne’bhiniviñöo’vahitaù ||116||


kréòä-madhye nava-ghana-rucis tékñëa-çåìgé natäsyaù

kåñëaà hantuà ditija-våñabho dhåñöa äyäd ariñöaù |

çåìgaà dhåtvä stimita-paöavat kaëöham äpéòya tasya

çré-kåñëas taà muraripur araà helayaivävadhiñöa ||117||


påthvéty-ädi païca-bhütätmaka iti yävat kréòaneneha deha-bhäk [bhä.pu. 10.33.35] iti bhägavate | atha ca svätmeti samyak nirlepo nitya-muktatvät | gopäìganeti räsa-viläsa-prakaraëe hetu-garbhaà viçeñaëaà harer bhagavataù | gopyas tu rasika-maëòala-çekhareëa çré-kåñëena rasa-vidhäv avatäritäù sväàça-bhütä iti bhaktänäà rahasyodghoñaëaà—kréòitaà tat lokänugraha-hetoù kevalam avanau prakäçam äyätam iti vaiñëavägragaëyäù kavi-rasikäù ||117||


iti hari-caritäkhye navya-sat-kävya-mukhye

prasarad-amåta-ghore varëiteçävatäre |

kåta-kaluña-niräse tuñöa-bälä-viläse

daçama uru-viçeñaç chandasäà sarga eñaù ||118||


ditija-våñabho daitya-pradhäno’riñöäsuraù | ariñöo våñabhäsuraù iti bhägavata-varëanät | våñäkåtir asäv iti pauräëikäù | aram alam | aram iti helayaivety antarbhüta-vadha-kriyäyä viçeñaëam ||118||


1 This is from a Asiatic Society of Bengal publication. No details availalble

2 sa-ja-sä bha-rau sa-la-gä yadä kathitä tadä khalu gétikä ||

3 prathame saàjïä yadi sa-lau ca, na-sa-ja-gurukäëy anantaram / yady atha bha-na-ja-la-gäù syur atho sa-ja-sä ja-gau ca bhavatéyam udgatä //

4 svägatä ra-na-bha-gair guruëä ca.

5 manthanaà iti päöhäntaram.

6 hådi bisa-latä-häro näyaà bhujaìgama-näyakaù

kuvalaya-dala-çreëé kaëöhe na sä garala-dyutiù |

malayaja-rajo nedaà bhasma priyä-rahite mayi

prahara na hara-bhräntyä’naìga krudhä kim u dhävasi ||

7 såtät iti päöhäntaram.

8 viña-jaläpyayäd vyäla-räkñasäd varña-märutäd vaidyutänalät |

våña-mayätmajäd viçvato-bhayäd åñabha te vayaà rakñitä muhuù ||

9 mågyaç ca darbhäìkura-nirvyapekñäs tavägati-jïaà samabodhayan mäm |

vyäpärayantyo diçi dakñiëasyäm utpakñma-räjéni vilocanäni ||

10 udgalita-darbha-kavalä mågyaù parityakta-nartanä mayüräù |

apasåta-päëòu-paträ muïcanty açrüëéva latäù ||

11 svapno nu mäyä nu mati-bhramo nu

kliñöaà nu tävat phalam eva puëyam |

asaànivåttyai tad atétam ete

manorathä näma taöa-prapätäù || [çä. 6.10]

12 punar grahétuà niyamasthayä tayä

dvaye'pi nikñepa ivärpitam dvayam |

latäsu tanvéñu viläsa-ceñöitaà

vilola-dåñöaà hariëäìganäsu ca ||




Sri Brahma Samhita



Página PRINCIPAL
OBRAS y AUTORES CLÁSICOS
Agradecimientos
Cuadro General

Disculpen las Molestias





HINDUISMO (3270)SC | 1º Sri Garga-Samhita





Sri Garga-Samhita | Oraciones Selectas al Señor Supremo | Devotees Vaishnavas | Dandavat pranams - All glories to Srila Prabhupada | Dandavat pranams | Santos Católicos | El Mundo del ANTIGUO EGIPTO II | El Antiguo Egipto I |Archivo Cervantes | Neale Donald Walsch | Sivananda Yoga | SWAMIS | Hari Katha | Hinduismo | Biografías

No hay comentarios:

Correo Vaishnava

Mi foto
Spain
Correo Devocional

Archivo del blog